1912–72 LAKANNEET
PÖRSSIYHTIÖT K–R

Copyright © Pörssitieto Ky ja G. Kock  10.2004–2011.
Yhteystiedot  —  KATSO SELITYKSET

Muut lakanneet yhtiöt:    A–J,    S–Ö

Linkit kuviin avautuvat samaan selaimeen. Palataksesi tähän käytä selaimen Takaisin-painiketta.

FÖRSÄKRINGSAKTIEBOLAGET KALEVA Helsinki. K-rek. 6.156.
   Per. ../2.6.1874. Henkivakuutusyhtiö. Vuoteen 1923 mennessä yhtiö lunasti kaikki osakkeensa (à 350 mk [Eskelinen s. 172]) ja muuttui valtioneuvoston päätöksellä per 28.9.1923 Keskinäinen Vakuutusyhtiö Kalevaksi. 1913–71 yhtiön pääkonttori oli Mannerheimintie 7:ssä. 1977 vaikeuksiin joutunut yhtiö siirtyi vakuutusyhtiö Sammon haltuun, jonka ryhmään se edelleen kuuluu.
   Pörssinot. 7.10.1912–9.4.1923. Poistettu yhtiön pyynnöstä. Vaihtoa oli ainoastaan viitenä vuotena: yhteensä 97 osaketta, kurssi keskim. 450 mk. Osakekirja, 2.
   Op. oli vuodesta 1874 lähtien 2 Mmk (josta 1,6 Mmk osakkaiden takuurahastositoumuksina ja vain 0,4 Mmk maksettuna) (2 000 kpl à 1 000 mk, josta 800 mk sitoumuksina). Ei osakeanteja.
   1918 ja 1919 yhtiön TJ (1881–1925) Uno Kurtén (1845–1927) omisti 2,5 ja hänen vaimonsa 1,2 sekä Amos Anderson 1,2 % kaikista osakkeista. Lisäksi vakuutuksenottajilla oli yhtiökouksessa huomattava määrä ääniä vakuutusmaksujensa mukaan.
   H. Eskelinen Vakuutusyhtiö Kaleva 1874–1974.   Kantanen & Sillanpää s. 134.
T. T. Rinne Vakuutustoiminta Suomessa 1816–1966 s. 127–32.
G. L. Zettermann Vakuutusosakeyhtiö Kaleva 1874–1914.   [H] I + lisäys.   Uusi historiikki tekeillä.

KANGAS PAPPERSBRUKS AKTIEBOLAG Vuodesta 1935 Kankaan Paperi O/Y. Jyväskylä (Lohikoski). K-rek. 14.018.
   Per. 8.1./21.2.1902.  1872 (oy 1891, Kangas-A.B.) ja 1894 (A.B. Kangas, osakekirja) perustetut edeltäjät olivat menneet konkurssiin, ja 1904 se oli 1902 perustetun osakeyhtiönkin kohtalo. Se oli perustettu ostamaan Kankaan tehtaan laitokset edelliseltä konkurssipesältä. Velkojat antoivat kuitenkin tämän yhtiön jatkaa toimintansa, Gösta Serlachiuksen johdolla, ja 1911 se pääsi konkurssitilasta. 1899 oli perustettu puuhiomo [A]. 1912 tuotanto, 2 400 t, käsitti posti-, kirjoitus, kuvapaino-, piirustus-, silkki ja savuke- samoin kuin pergamenttipaperi 2,1 Mmk:n myyntiarvosta ja antaen työtä 270:lle [A]. Ilmakuva. 1.1.1941 yhtiö fuusioitiin G. A. Serlachius Oy:hyn (nyk. M-real Oyj). Tuotanto päättyi 2010.
   Pörssinot. 6.1917–8.1.1919. Poistettu listalta, koska GAS omisti enemmistön. Kauppaa käytiin vain 1917 ja 1918. Markkamääräisen vaihdon suuruus oli tavanomainen, mutta 1918 peräti 15 180 osaketta siirtyivät uusiin käsiin (lähinnä Serlachiukselle) vajaalla 400 mk:lla/kpl. GAS teki osakkeista julkisen ostotarjouksen hintaan 450 mk/kpl. Osakekirja, 2, 3.
   1917 oli rahastoanti 2:1 ja op. nousi 1,2 Mmk:sta 1,8 Mmk:aan (18 000 kpl à 100 mk).
   1917 Kaukaan Tehdas O.Y. oli suurin, 15 %, ja lisäksi Standertskjöldeillä oli osakkeita [Ahvenainen II s. 114]. 1918, kun Gösta Serlachius alkoi ostaa, oli 75 osakkeenomistajaa [Ahvenainen II s. 114]. 1919 G. A. Serlachius O.Y. omisti 99 % ja 1927 100 %.
   J. Ahvenainen Kankaan Paperitehdas I, II.   Kantanen & Sillanpää s. 112.
[A] I s. 403.   [STal] s. 232.

KARHULA OSAKEYHTIÖ Karhula. K-rek. 13.751.
   Per. 8.2./21.2.1902.  1874 oli edeltäjäyhtiö, Karhula Ångsågs A.B. (osakekirja) rakentanut höyrysahan, jonka William Ruth osti 1881 [A]. 1890 hän rakensi toisenkin sahan alemmaksi joen suuhun [A]. 1887 lisättiin puuhiomo ja 1891 kartonkitehdas Korkeakoskeen 3 km Karhulasta [A]. Puunjätteitä hyödyntämään  Ruth perusti 1888 lasitehtaan (pulloja, ikkunalasia, hienolasia) ja 1887 konepajan (joka sittemmin erikoistui metsäteollisuuden koneisiin ja laitoksiin) [A]. Valimo. 1902 Ruth muodosti laitoksistaan Karhula O.Y.:n, joka 1917 osti Iittala Glasbruks A.B.:n (per. 1881, [A] I s. 177) [F]. 1918 ostettiin emoyhtiöltä (A. Ahlström) Strömforsin saha ja konepaja, joista muodostettiin Karhula O.Y.:n erillinen tytäryhtiö O.Y. Strömfors Bruk A.B. (fuusiuoitu 1928) [F].
   1912 sahat työllistivät 175 työmiestä tuotannon ollessa 12 000 std ja myyntiarvon 2 Mmk [A]. Kartongin enimmäistuotanto oli 7 500 t ja arvo 1 Mmk [A]. Lasitehtaalla työskenteli 470 ja tuotanto myytiin 1 Mmk:lla [A]. Samana vuonna koneapajan henkilökunta oli 200 ja myynti 0,8 Mmk [A]. 1927 koko yhtiön henkilökunta oli 1 100 ja myynti 72 Mmk. Karhula O.Y. fuusioitiin per 1.1.1941 A. Ahlström Osakeyhtiöön. 2000–01 koko Ahlström Machinery myytiin itävaltalaiselle Andritz AG:lle. Karhulan metsä- (valtaosan) ja lasiteollisuus oli myyty jo vähän aikaisemmin.
   Pörssinot. 11.2.1920–20.12.1931. Otettu listalle ja poistettu sieltä yhtiön hakemuksesta. Myös yleisö sai osallistua vuoden 1920 uusmerkintään [Schybergson s. 140]. Pörssivaihto pysyi alhaisena. Kurssi oli 1 500 mk:n paikkeilla. Obl.
   1918 R 1:1, op. 12 Mmk. 1920 U 1:1 à 100 mk, op. 24 Mmk (24 000 kpl à 1 000 mk).
   1902 William Ruth (1839–1913) omisti 95 %. 1915 A. Ahlström O.Y. osti valtaosan osakkeista omistaen 1920 90 %, 1931 94 % ja 1940 99 %.
   R. Ahtokari Karhulan Tehtaat 100 vuotta.
K. Alho Suomen teollisuuden suurmiehiä s. 228–257 (William Ruth).
P. H. Norrmén Ahlström 1896–1927 s. 141.   P. H. Norrmén William Ruth (1924).
P. Schybergson Ahlström 1851–1951 s. 105, 140.
[A] II s. 54.   [F] s. 301.   [S] s. 589.   [STal] s. 138.

AKTIEBOLAGET KERVO TEGELBRUK Kerava (Yläkerava). K-rek. 5.294.
   Per. 5.7./15.6.1893. Edeltäjäyhtiö Kervo Tegelbruksaktiebolag oli perustettu 8.2.1889 ja meni konkurssiin 1893. 10.1893 ostettiin Mårtensby Tegelbruk (lopetti 1920). 1928 tuotanto oli 2,5 milj. tiiltä/v ja työntekijät 70 [T]. Yhtiökokous 3.1.1962 totesi, että tiilitehdas tuhoutui pommituksessa viime sodan aikana (1941) tulipalossa, ja että yhtiön toiminta on sen jälkeen ollut maanviljelystä pienessä määrässä sekä palstojen myyntiä. Yhtiö päätettiin purkaa, mikä toteutui 21.3.1963.
   Pörssinot. 13.11.1912–15.2.1926. Osake vaihdettiin vain 1913–16 ja 1923 muutama kymmenen kappaletta kerran pari vuodessa, kurssin vaihdellessa 100 ja 200 mk:n välillä. Poistettu listalta, koska vaihtoa ei ollut. Osakekirja, 2.
   Op. kaksinkertaistettiin sekä 1918  (rahastoanti) että 1922 (uusmerkintä nimellisarvoon) ja oli sen jälkeen 0,8 Mmk (8 000 kpl à 100 mk).
   1915 Julius Tallberg (1857–1921) omisti 27 % ja Teodor Hjelt (yhtiön TJ) 5 %. 1922 Julius Tallbergin kuolinpesällä oli 39 % ja August Hjeltin kuolinpesällä 12 %. 1962 Keravan kauppala omisti 86 % ja Helsingin mlk loput 14 %.
   E. Ginström Julius Tallberg och hans verk s. 60.   [T] IV s. 104.

KONE JA SILTA O.Y. ks. Maskin- och Brobyggnads Aktiebolaget.

KORVAUSOSAKKEIDEN HALLINTOYHTEISÖ Helsinki. K-rek. 100.806.
   Per. 5.5.1945 annetun lain no. 392/45 nojalla ja merkitty kaupparekisteriin 22.11.1945. Sodan aiheuttamien vahinkojen korvaamiseksi suuryhtiöt joutuivat maksamaan ylimääräistä varallisuusveroa emitoimalla valtiolle omia osakkeitaan. (Vrt. osakkeiden leimaus 1946.) 263 yhtiötä luovutti omia osakkeita 4 020 Mmk:n varallisuusveroarvosta (lisäksi varoja tuli muuta tietä). Uskottiin, että osakkeiden arvo olisi inflaatiosuojattu. Näitä osakkeita hallinnoimaan perustettiin tämä ns. Holding-konserni, joka muistutti osakeyhtiötä (esim. yhtiökokousta vastasi 20-henkinen valtuusto). Holding puolestaan antoi osuustodistuksia, jotka jaettiin korvausta oikeutetuille. Tarkoitus oli, että Holding vuosittain myy 1/10 omistamistaan osakkeista ja jakaa tulot osuustodistusten haltijoille lyhennyksinä. Tämän lisäksi maksettiin osinkoa. Pian jouduttiin kuitenkin lailla pakottamaan yhtiöitä itse lunastamaan vuosittain takaisin osakkeitaan. Holdingilla oli äänioikeus yhtiökokouksissa, mutta ei yleensä osallistunut, kuten ei myöskään uusmerkintöihin. [Hämäläinen] 1956 Holdingin tehtävä oli loppuun suoritettu.
   Pörssinot. 10.1946–6.1956. Osuustodistusten pörssiarvo oli 1946–49 alhaisella tasolla lähellä (jäljelläolevaa?) nimellisarvoa, esim. 1949 n. 30 % alle todellisen substanssiarvon – pörssikurssit olivat sodan jälkeen alhaalla ja osuustodistusten tarjonta suuri – joten lainsäätäjän tavoitteet eivät toteutuneet [Hämäläinen]. Holding oli pörssin ylivoimaisesti vaihdetuin "osake" (paitsi loppuvuosina). Huippukurssi maksettiin 1950, 21 850 mk. Alin noteeraus on vuodelta 1956, 4 300 mk, mutta silloin oli enää 10 % nimellisarvosta kuolettamatta ja ylisuuria lisäosinkoja oli jaettu.
   Peruspääoma 1946 oli n. 4 700 Mmk (n. 47 000 osuustodistusta à 10 000 mk; jäljellä oleva na. aleni lyhennysten myötä 1 000 mk vuodessa).
   J. Hämäläinen Korvausosakkeiden Hallintoyhteisö, Unitas 2/1949.
A. Luukka Korvausosakkeiden Hallintoyhteisö 1945–1958.   Laaja esitys sivustossamme.

KOTKAN KONEPAJA OSAKEYHTIÖ Vuoteen 1903 Kotka Jern, Sport & Elektriska Affär Aktiebolag, vuoteen 1920 Kotkan Rauta Osakeyhtiö. Kotka. K-rek. 7.918.
   Per. 11.2./19.2.1897.  1.1896 perustetun Kotkan Urheilukaupan polkupyöräkorjaamon generaattorin sähkö alettiin myydä ensin naapureille, ja 1897, uudesta voimalasta, koko kaupungille [A]. (Sähkölaitostoiminnasta luovuttiin ilmeisesti 1903.) 1897 ostettiin Ernst Nyströmin rautakauppa (per. 1889). 1901–02 ruvettiin valmistamaan höyrypannuja ja -koneita, selluloosakoneita ja voimansiirtolaitteita, sekä (alkoi ennen 1907) myös laivoja [A]. Korjaustelakka. Konepaja ja valimo palvelivat Kymenlaakson sahatavara-, paperi- ja selluteollisuutta koneilla ja korjauksilla. Yleiskuva, sisäkuva, 2. 1912 konepajan henkilökunta oli yhteensä 420 [A]. 1910 ostettiin Hollmén & Heleniuksen rautakauppavarasto ja Kouvolan haaraliike sekä 1912 Hovinsaaren liitutehdas (per. 1901, [S] s. 326). Mutta 29.2.1932 yhtiö meni konkurssiin. Syksyllä 1932 sen konepaja myytiin Kone- ja Siltarakennus O.Y.:lle (joka 1938 liitettiin Wärtsilään) [S s. 291, 293].
   Yhtiön huomattava vähittäis- ja tukkurautakauppaliike, liitutehdas (80 % maan tarpeesta, 45 työntekijää), urheiluvälinekauppa ja laivanvarustustoiminta oli jo 1.1.1920 myyty osittain samalla omistuspohjalla olevalle uudelle O.Y. Kotkan Rauta A.B.:lle (k-rek. 41.306, per. 1919, ks. S. tukkukaupat ja tukkukauppiaat Hki 1926 s. 309 ja [S] s. 326). Liikev. 46,5 Mmk 1939. Sillä oli sivuliikkeet Joensuun Rauta, Kouvolan Rautakauppa, Haminan Rauta ja Voikan Rauta, sekä tytäryhtiöt Tornimäen Sementtivalimo Oy ja Joensuun Sementtivalimo. Ainoa osakeanti oli 1950 (2:3 à 1 000 mk). Osakekanta tuli 1953 Teräs Oy:n omistukseen (fuusioitu 1960) [ks. I. Laukkonen Teräs Oy 1910–1982 s. 77–8]. Osakekirja, 2. Etiketti.
   Pörssinot. 14.4.1916–31.12.1923. Otettu listalle yhtiön pyynnöstä. Vuoteen 1920 asti osakkeen vaihto oli hyvä ja teollisuusyritykselle normaali. Sen jälkeen myytiin yhteensä vain 38 osaketta. Kurssi oli koko ajan 1 700 mk:n tuntumassa. Osakekirja.
   1917 op. korotettiin 1,572 Mmk:sta 3,2 Mmk:aan (3 200 kpl à 1 000 mk).
   Suurimmat omistajat 1917: C. W. Henrikson 8 ja Bankirfirman C. W. Henrikson & C:o A.B. 8, G. v. Frenckell 15, Alfred Kordelin 10 ja Björn Runeberg 8,5 %. 1924: G. v. Frenckell 22, Runeberg 18, K. V. Holm 12 ja Ernst Nygren 3,4 %.  1925 Runebergillä oli 43 (ml. A.B. Värdeförvaltningin 17 %), v. Frenckell 22 ja Ernst Nygren 4 %. Vuoden 1932 yhtiökokous pidettiin Agroksen konttorissa.
   P. Haavikko Wärtsilä 1834–1984 s. 50.   [A] I s. 80.   [STal] s. 324.   [T] I s. 85.

KOTKAN SOKERITEHDAS OSAKEYHTIÖ Kotka. K-rek. 26.655.
   Per. 3.6./16.6.1911. Tuotanto alkoi 9.1912 Hovinsaaren rannalla sijaitsevassa tehtaassa ja käsitti keko- ja palasokeria [A]. Etiketti. 28.12.1918 maan sokeritehtaat luovuttivat omaisuutensa apporttina uudelle Suomen Sokeri Osakeyhtiölle (myöh. Cultor Oyj), minkä jälkeen yhtiöt vuoden 1919 loppupuoliskolla purettiin. Sokerituotanto Kotkassa jatkui vuoteen 1974 asti, minkä jälkeen tehtaassa valmistettiin sokerikemiallisia tuotteita (Xyrofin Oy, nyk. Danisco Sweeteners Oy).
   Pörssinot. 9.1915–6.1919. Vaikka markkamääräiset vaihtoluvut eivät kovin suuria olleet, osake oli jatkuvasti kaupankäynnin kohteena kurssiin ollessa karkeasti 700 mk. Yhtiö sai 16,0 % osuuden eli 8,0 Mmk (80 000 osaketta) Suomen Sokerin osakepääomasta. Ks. Aura.
   Op. oli vuodesta 1914 lähtien 3,5 Mmk (14 000 kpl à 250 mk).
   Perustettaessa yhtiö oli hajaomistuksessa, noin 500 osakasta, joista suurimpiin kuuluivat Sergejeffit, Lauri Kärkkäinen, Ahlströmit, F. A. Juselius, A. Gullichsen ja G. E. Rahmberg [Urbans II s. 236; S. sokeriteollisuus s. 38].
   R. Urbans Sokeri Suomessa 1500–1917 s. 138.   [A] II s. 221.

KUITU OSAKEYHTIÖ Jääski (Enso, Kivioja). K-rek. 81.153.
   Per. 4.11./5.11.1936 valmistamaan raiontekokuituja (säteri, silla). Vuoden 1938 osakeanti toteutettiin, koska 1937 valmistunut tehdas rakennettiin laajempaa tuotantoa varten, kuin mitä alunperin suunniteltiin. TJ oli K. A. Wrede, josta tuli myös 1.2.1941 Valkeakoskelle perustetun Säteri Oy:n, Kuitu Oy:n seuraajan, TJ. Liikevaihto 32,0 Mmk 1939. 3.1940 tehtaan toiminta loppui. Poriin evakuoidut koneet jouduttiin palauttamaan Jääskeen ja siksi yhtiö jätti 23.8.1940 konkurssihakemuksensa, joka 14.2.1942 keskeytettiin 28.11.1941 annetun lain nojalla (Neuvostoliitolle luovutetut alueet oli vallattu takaisin). 1942 tuotanto pystyttiin uudelleen käynnistämään. Jääsken tehdasta ei kuitenkaan haluttu yhdistää Säteri Oy:hyn. Mutta tehdas jäi lopulta (kesällä 1944) uuden rajan toiselle puolelle ja 13.1.1948 yhtiö haki vuosihaastetta, josta tiedotettiin kaupparekisterille vasta 8.12.1954.
   Pörssinot. 24.4.1942–12.1944. Otettu pörssiin yhtiön tahdosta riippumatta. Vaihdettiin melko runsaasti, mutta laskevin kurssein (ylin/alin vuosittain): 3450/2170, 2700/1050, 1600/369 mk. Poistettu listalta yhtiön pyynnöstä. Osakkeen koko arvo oli menetetty. Osakekirja.
   Op. 1936 40 Mmk (40 000 kpl à 1 000 mk). 1938 U 4:1 à 1 000 mk, kup. 1, op. 70 Mmk. 1943 U 2:1 à 1 000 mk, op. 105 Mmk (105 000 kpl à 1 000 mk). Osakekirjojen kappalemäärät: 1936 5000x1, 2500x10, 100x100.  1938 1700x1, 880x10, 195x100.  1943 2890x1, 1781x10, 143x100.
   Suurimmat omistajat 1936: Enso-Gutzeit 26, Porin Puuvilla 10, Outokumpu 6, SOK 5, Tuko 5 %.
   T. Nordberg Vuosisata paperiteollisuutta II s. 261.   Säteri 1941–51, Säteriläisen erikoisnumero.

TAPATURMAVAKUUTUS-OSAKEYHTIÖ KULLERVO Helsinki. K-rek. 6.215.
   Per. 21.3./21.11.1894. Mm. P. E. Svinhufvud kuului hallitukseen. Vuodesta 1901 lähtien konttori oli Pohjolan uudessa talossa Aleksanterinkatu 44:ssä. Koska Kullervon pääoma oli liian pieni, se luovutti lakisääteisten tapaturmavakuutusten kantansa Pohjolalle 1935 ja jäi hoitamaan pelkästään yksityisiä tapaturmavakuutuksia. Kenttätyö oli yhdistetty jo 1933. Fuusioitu Pohjolaan per 1.1.1976. kv, 2.
   Pörssinot. 7.10.1912–17.1.1968. Oli alusta alkaen hyvin huonosti vaihdettu osake; monena vuotena ei ollut ainuttakaan kauppaa. Vuoden 1950 suuren osakeannin jälkeen vaihto hieman piristyi muutamaksi vuodeksi. Aina vuoteen 1962 asti kurssi pysyi 600–800 mk:n tuntumassa, sen jälkeen kurssitaso oli kaksinkertainen, mutta vaihdon arvo oli vain pari tuhatta mk/v. Fuusiossa 1 Kullervo = 1 Pohjola. Osakekirja.
   1922 op. kaksinkertaistettu uusmerkinnällä à 1 000 mk 1 Mmk:aan (2 000 kpl à 500 mk). 1950 U 1:9 à 600 mk, op. 10 Mmk. 1958 U 1:1 à 300 mk, op. 20 Mmk. 1961 U 2:1 à 250 mk, op. 30 Mmk. – 1961 1:1 à 2,50 mk, 1968 3:2 maksutta, 1972 1:1 maksutta.
   Suurimmat omistajat: 1920–21 Anders Viksten 6, Gustaf Ignatius 5, K. A. Paloheimo 2 %. 1932 Vakuutus Oy Pohjola 22, Osmo 5 %. 1953 Pohjola 77 %. 1968 Pohjola 78 %.
   E. Lyytinen Pohjola-yhtiöt sata vuotta s. 74.   Kantanen & Sillanpää s. 80.
U. J. Pore Pohjola 1891–1941 s. 143.   [H] I + lisäys.

KÄSITEOLLISUUSPANKKI OY ks. Suomen Käsityöläis-Osakepankki.

LANDTMANNABANKEN AKTIEBOLAG Helsinki. K-rek. 24.793.
   Per. ../ 1909 palvelemaan ruotsinkielistä maanviljelijäväestöä lyhytaikaisilla luotoilla [F]. Toiminta käynnistyi 18.7.1910 [Ginström]. Sivukonttoreita oli kolmisenkymmentä. 1916–17 pankki osti Aleksanterinkadun ja Keskuskadun kulmatontit (mm. Helsingin VPK:n entisen talon, sisäkuva), missä sittemmin sijaitsi HOP:n pääkonttori [Ginström]. 1920 oli talletuksia 104 Mmk [F]. Fuusioitu per 1.1.1920 (viety loppuun 1921) Suomen Liittopankki O.Y.:hyn.
   Pörssinot. 7.10.1912–31.12.1920. Vuosivaihto oli vain satoja kappaleita kurssiin n. 110 mk, kunnes 1916 kurssitaso nousi 50 %. Kolmena viimeisenä vuotena pörssissä myytiin sitten yhteensä 98 840 osaketta. Fuusiossa sai 1 Landtmannabankenia vastaan 1 Suomen Liittopankin. Osakekirja.
   Op. 1912 2 Mmk (20 000 kpl à 100 mk). 1914 U 10 000 kpl à 110 mk, op. 3 Mmk. 1916 U 10 000 kpl à 110 mk, op. 4 Mmk. 1917 U 20 000 kpl à 130 mk, op. 6 Mmk. 1918 U 40 000 kpl à 145 mk, op. 10 Mmk. 1918 U 50 000 kpl à 160 mk, op. 15 Mmk. 1919 U 100 000 kpl à 160 mk, op. 25 Mmk. 1920 U à 160 mk, op. 32 Mmk (320 000 kpl à 100 mk).
   Perustajat olivat Etelä-Suomen ja Pohjanmaan ruotsinkielisiä suurmaanomistajia [F].
   E. Ginström Helsingin Osakepankki puolen vuosisadan taipaleella s. 51–8.
[F] s. 94.   Pankin kaupparekisteriasiakirjat eivät löydy kansallisarkistosta/PRH.

LEPPÄKOSKI FABRIKERS AKTIEBOLAG Harlu. K-rek. 5.678. Pekka Kantanen kertoo yhtiöstä.
   Per. (oy) 9.2./23.2.1905.  1893 Waldemar von Frenckell osti Läskelänjoen Leppäkosken ja perusti sinne puuhiomon, jonka yhteyteen 1899 lisättiin paperikone [A]. Tällä yksityisellä liikkeellä Leppäkoski Trävarufabrikilla oli sama kaupparekisterinumero, kuin oy:llä. Tehdaskuva, 2. 1912 työntekijöitä oli 300 ja tuotanto käsitti kääre-, pullo-, ilmoitus-, silkki, paino- ja kotelopaperia [A]. 1920 yhtiö osti PYP:ltä Kotkan Hovinsaaren sellutehtaan (per. 1906), ja perusti tytäryhtiön Kotkan Sulfaattiselluloosa O.Y.:n [Hirsjärvi, F]. 1927 käynnistyi uusi sellutehdas Leppäkoskella. Tuotantomäärät 1912 olivat 7 500 t puumassaa, 10 000 t sellua (1920, Hovinsaari) ja 7 000 t paperia. 1924 yhtiö oli konkurssikypsä [Hoving]. Kotka, joka 1924 joutui ensin Läskelän ja sitten PYP:n haltuun, myytiin 1927 Lohjan Selluloosalle. 1927 Leppäkoski haki vuosihaasteen ja fuusioitiin 1929 Läskelä Bruks A.B.:hen. Kuva n. 1940.
   Pörssinot. 6.10.1916–2.1924 (vuoteen 1917 myös etuoik.; ei vaihtoa). Otettu listalle pörssivälittäjän esityksestä. Osakevaihto kohtalainen 1920 lähtien. Kurssitaso oli noin 6 500 mk kevääseen 1917 asti (rahastoanti ja split). Sen jälkeen 1 000–1 500 mk, myös jättikaupoissa vuoden 1920 aikana (vaihto 5 485 kpl v. 1920). 1922 alusta kurssitaso romahti 200 mk:aan ja kesällä 1923  100 mk:aan ja alle. Osakekirja, 2.
   1912 (rek. 1914) osakkeita oli 1 505 à 1 000 mk (perustettaessa oli 600 kpl). 1914 (KTM 7.3.1916) U 1 000 kpl etuoik. osaketta. 1916 (KTM 27.2.1917) R kanta 1:1 (kanta-op. 3 Mmk); na. puolitettiin  500 mk:aan (kanta nyt 6 000 kpl). 1918 (rek. 1920) U kanta 1:1 à 1 000 mk josta 500 mk vararahastoon; kanta-op. 6 Mmk (12 000 kpl kanta à 500 mk). –  Takaisinlunastettavilla etuoik. osakkeilla oli normaali äänioikeus.
   1916 W. v. Frenckell omisti 27, F. A. Juselius 27 ja Gösta Serlachius 17 %. 1921 Juselius omisti 21, Gösta Serlachius 20 ja v. Frenckell 19 %. 1924 yhtiö oli joutunut PYP:n haltuun, 70 %, mutta myöhemmin samana vuonna pankin osuus myytiin Läskelä Bruks A.B.:lle.
   V. Hirsjärvi Lohjan Selluloosatehdas 1906–1936 s. 75–88.
V. Hoving Kymin Osakeyhtiö 1872–1947 II s. 77.
Y. Raevuori Haarla-yhtymä 1903–1953 s. 200–6 (Kotka).   [A] I s. 417.   [F] s. 168.

LIIKEPANKKI O.Y. (Kommersbanken A.B.) Turku. K-rek. 36.221.
   Per. 7.11.1916/20.2.1917. Pankin kärsimät luottotappiot nousivat 1922 5,5 Mmk:aan ja yhtiötä piti fuusioida HOP:iin [Ginström]. Mutta 3.5.1923 perustettiin O.Y. Turunmaan Pankki huostaansa ottamaan ja jatkamaan Liikepankki O.Y.:n ja Suomen Vakuus O.Y.:n toimintaa.
   Pörssinot. 14.2.1919–24.8.1923. Osake vaihdettiin, etenkin alussa, melko vilkkaasti, mutta alati laskevin kurssein: 130 mk:sta 50 mk:aan. Fuusiossa 4 Liikepankkia vastaan sai 3 Turunmaan Pankkia. Osakekirja.
   1918 op. 3 Mmk:sta 5 Mmk:aan. Op. kaksinkertaistettiin 1919 10 Mmk:aan (U merkintähinta à 120 mk) ja 1920 20 Mmk:aan (yht. 200 000 kpl à 100 mk).
   Pankin perusosakepääoman (3 Mmk à 100 mk) merkitsi 98 henkilöä, joista kukaan ei ollut suuromistaja. 1919–22 HOP omisti 20 % [Ginström].
   E. Ginström Helsingin Osakepankki puolen vuosisadan taipaleella s. 85–6.
R. Klinge Pankkiboomi s. 30 64 liite V.

LIITTOPANKKI OSAKEYHTIÖ Helsinki. K-rek. 51.023.
   Per. 27.5./5.6.1924 jatkamaan tappiollisen Suomen Liittopankki O.Y.:n toimintaa 1.6.1924 alkaen. Hallintoneuvoston pj:na jatkoi C. G. E. Mannerheim. Raskaalla saneerauksella pankki saatiin kannattavaksi. Suurimmat poistot johtuivat Emissiooniyhtiölle sekä Hella Wuolijoen Aunuksen Puuliike O.Y.:lle (jonka HOP sittemmin myi Ensolle) myönnetyistä luotoista [Tudeer HOP s. 21, 24]. A.B. Uleå O.Y. rasitti myös pankkia [Susitaival Kajaani s. 108]. 1928–29 valmistui uusi pääkonttorirakennus, josta sittemmin tuli HOP:n pääkonttori. 1926 ostettiin Etelä-Suomen Pankin osake-enemmistö (fuusioitu 1928). Liittopankki O.Y. yhdistyi per 1.4.1931 vanhan HOP:n kanssa kombinaatiofuusiolla uuteen Helsingin Osakepankkiin (nyk. Nordeassa). Lakannut muodollisesti 27.3.1933/4.4.1933.
   Pörssinot. 7.1924–30.6.1931. Kuului pörssin vilkkaimmin vaihdettuihin pankkiosakkeisiin. Kurssi nousi alun 70 mk:sta vuoden 1928 165 mk:aan, mistä se alkoi lähteä alas, puolittuaakseen (80 mk) lopussa. Fuusiossa sai 4 Liittopankilla 3 HOP + 4,25 mk. Osakekirja.
   Op:sta 60 Mmk maksettiin apporttina Suomen Liittopankin osakkeilla, minkä lisäksi 40 Mmk uutta osakepääomaa merkittiin, joten alku-op. oli 100 Mmk. 1928 U à 130 mk, op. 150 Mmk (yht. 1 500 000 kpl à 100 mk).
   Pankki oli hajaomistuksessa 1924. C. G. E. Mannerheim oli yksi perustajista (0,5 %).
   E. Ginström Helsingin Osakepankki puolen vuosisadan taipaleella s. 111–9.
Kantanen & Sillanpää s. 94.   T. Steinby Amos Anderson s. 237–8.

LOJO CELLULOSAFABRIKS AKTIEBOLAG Nimi vuodesta 1938 Lohja-Kotka Oy (osakekirja). Lohja. K-rek. 36.575.
   Per. 5.8./12.9.1917. Mustion ruukinpatruuna Hjalmar Linder (1862–1921) rakennutti vuosina 1906–1907 sulfaattisellutehtaan Pitkäniemeen Lohjanjärven rannalle. 1916 Linder myi valtaosan omaisuudesta omistamalleen uudelle yhtiölle Lojo-Nääs A.B.*:lle, joka 1917 myi sellutehtaan Lohjan Selluloosa O.Y.:lle. Tehdaskuva. Myynti 23,5 Mmk 1927 [Hirsjärvi]. 1927 se osti Kotkan Sulfaattiselluloosa O.Y.:n* (per. 1906,  [A] I s. 408) osakekannan Leppäkoski-yhtiöltä (PYP:ltä); fuusioitu per 31.12.1928. Vuodet 1930 ja 1931 olivat tappiollisia. Lohjan tehdas aloitti paperin valmistuksen 1938. 1979 sellutuotanto lopetettiin siellä. 1968 Lohjan tehdas myytiin Rauma-Repolan ja Kaukaan omistamalle (50/50 %) Joutseno-Pulp Oy:lle. 12.6.1969 tynkäyhtiö (Kotkan tehdas) fuusioitiin Raf. Haarla Oy:hyn, joka puolestaan 1976 fuusioitiin Yhtyneet Paperitehtaat Oy:hyn. Vuodesta 2001 lähtien Lohjan erikoispaperitehtaan omistaja on ollut Loparex Oy, joka kuului UPM-Kymmene -konserniin, kunnes ryhmä myytiin 2005 ulkomaille.
*A.B. Kotka Cellulosa Fabrik: Perustettaessa 600 osaketta à 1 000 mk. 1909 na. muutettu 200 mk:aan, uusmerkintä. 1917 vuosihaaste.
   Pörssinot. 13.5.1927(3.1927?)–12.1931 (myös etuoik. 1929–31). Otettu listalle (26.3.1927 alkaen) yhtiön hakemuksesta. Vaihdettiin alussa vilkkaasti mutta kolmessa vuodessa kurssi lähes puolittui 100 mk:sta ja vaihto tyrehtyi. Osakekirja, 2.
   1927 op. korotettiin Kotka-kaupan rahoittamiseksi 12 Mmk:sta  20 Mmk:aan antamalla 80 000 etuoik. osaketta (yht. 200 000 kpl à 100 mk).
   1917 Hj. Linder omisti 99,8 %, mutta syksyllä 1918 hän myi Suomessa olevan omaisuutensa* (paitsi Mustion linnan ja puuhiomon) Finska Finans A.B.:lle (Leopold Lerche), joka nyt omisti 99,8 % Lohjayhtiöstä. 1919 Waldemar v. Bonsdorff & C:o Bankiraktiebolag (Amos Anderson [Steinby s. 233]) omisti 50, Finska Finans 37,5 ja Lohja-yhtiön TJ Kurt af Schultén 12,5 %. Vielä myöhemmin 1919 A.B. Courtagella ja Richard Granbergilla oli yht. 28 ja af Schulten 12 %. 1922 Courtage ja R. Granberg omistivat 26, Bankirfirman Tom Sahlberg 19, ja P. W. Granberg 7 %. Vielä 1927 Granbergin suvulla oli yhteensä 36 %, mutta 1929 Rafael Haarla (1876–1938) omisti 13 ja Wilh. Thesleff 11 %. 1933 Rafael Haarlalla oli 49 ja Haarlan Paperitehdas O.Y.:llä (osakekirja) 4 %.
   V. Hirsjärvi Lohjan Selluloosatehdas 1906–1936.
Y. Raevuori Haarla-yhtymä 1903–1953 s. 177–261.
T. Salonen Puusta pitkälle: Lohjan Paperi 1906–1996.   [S] s. 658.   [STal] s. 118.
*Leopold Lerche (1877–1927) yhtiöineen omisti siis 1918 lähtien myös Lojo-Nääs A.B.:n muun entisen omaisuuden, ml. Högforsin Tehtaan. Mustion puuhiomo myytiin 1920 Lerchen uudelle yhtiölle A.B. Svartå Bruk O.Y.:lle, joka 1949 osti Mustion linnankin. 1936 tämä yhtiö oli myyty Stockfors A.B.:lle, jonka Enso-Gutzeit osti 1984. [W. E. Nordström Svartå Bruks historia.] Finska Finans A.B.: ks. [F] s. 124, 114.

O.Y. LOKOMO A.B. Tampere. K-rek. 32.381.
   Per. 6.4./5.5.1915 valmistamaan vetureita, polttoturvekoneita ja lokomobiileja [S]. Tehtaat. Kartta. Aluksi teräsvalimo; myöhemmin tuotevalikoima laajennettiin huomattavasti. Ensimmäinen veturi valmistui 1920 ja ensimmäinen tiehöylä 1931 [Könönen]. Emil Aaltonen (1869–1949) oli Lokomon HPJ 1925–49. Yhtiö fuusioitiin Rauma-Repola Oy:hyn 1.1.1970.
   Pörssinot. 17.9.1920–15.6.1923 (ja 24.4.1942 (päätös), mutta poistettiin jo ennen aiotun noteeraamisen alkamispäivää 1.5.). Ainoa vaihtoaktiviteetti oli 27 osaketta à 163 mk 1922. Fuusiossa 1970 sai 5 Lokomoa vastaan 18 R-R.
   Op. 1918: 5 Mmk (5 000 kpl à 1 000 mk). 1923 jouduttiin alentamaan op. 0,5 Mmk:aan ja na. 100 mk:aan, mutta samana vuonna op. korotettiin takaisin 5 Mmk:aan antamalla KOP:n Kiinteimistö Oy:lle [Könönen s. 61] 45 000 uutta osaketta (osakekanta yht. 50 000 kpl à 100 mk).
   1915 yhtiön TJ Werner Ryselin omisti 15, Emil Aaltonen 7,5 ja Nestori L. Eskola 7 %; osakkaita oli yhteensä 72. 1923 ennen osakeantia Theodor Sommers omisti 16, Sulo Salmelin 7,4 ja Emil Aaltonen 5 %. Mutta 1926 Emil Aaltosella, ostettuaan KOP:n osakkeet, oli 81 ja yhtiön TJ:llä A. T. Nikanderilla 11 %. 1970 Emil Aaltosen perilliset (mm. Kivekkäät ja Mustakalliot) ja niiden yhtiöt ja säätiöt omistivat 97 %.
   R. Koskimies Emil Aaltonen (1969) s. 122–133.
T. A. Könönen Lokomo 70 vuotta: Lokomon tehtaat 1915–1985.
[S] s. 217.   [STal] s. 172.   [T] III s. 86.

LUOTTO-PANKKI OSAKEYHTIÖ Helsinki. K-rek. 36.730.
   Per. 17.1./10.4.1917, avattu 1.11.1917. Perustettu erityisesti suomenkielisiä asiakkaita varten [F]. 1920 talletukset olivat 17 Mmk [F]. Pääkonttori sijaitsi Helsingissä Aleksanterinkatu 15:ssa; sivukonttorit Helsingissä, Viipurissa ja Turussa. 1919 pankki suunnitteli osakkuuspankin perustamista Yhdysvaltoihin [F]. Valuuttakurssitappiot painoivat pankkia; viimeisinä vuosina laman suuret luottotappiot. Fuusioitu per 1.1.1933 KOP:iin. Pankin toiminta päättyi 1.5.1933.
   Pörssinot. 8.2.1922–2.1933. Kahtena, kolmena ensimmäisenä vuotena osake vaihdettiin kohtalaisesti 60 mk:n kurssiin. 1927 se kaksinkertaistui, mutta laski 1932 alle 100 mk:n vaihdon ollessa pientä. KOP teki 1933 julkisen ostotarjouksen 95 mk/osake [KOP 1940]. Osakekirja.
   1921 op. korotettiin uusmerkinnällä 12 Mmk:sta 16 Mmk:aan (160 000 kpl à 100 mk).
   Lähes 100 perustajista olivat läsnä perustavassa yhtiökokouksessa 30.5.1917. Vuodesta 1923 lähtien pankki oli ollut lähes kokonaan KOP:n ja sen lähipiirin omistuksessa [Blomstedt s. 338]; 1929 KOP omisti 92 % [Klinge].
   Y. Blomstedt Kansallis-Osake-Pankin historia 1889–1939 s. 290, 338.
Kansallis-Osake-Pankki 1889–1939 (1940) s. 285–6.   R. Klinge Pankkiboomi s. 29 56 liite VII.
[F] s. 102.   [T] I s. 229.

LÄNSI-SUOMEN OSAKE-PANKKI Turku. K-rek. 28.259.
   Per. 15.4./6.6.1912. Pankin toiminta-alue oli Lounais-Suomi, missä sillä oli konttoreita 17 paikkakunnalla [F]. 1919 pankki osti uuden pääkonttorikiinteistön [F]. 1920 talletukset nousivat 72 Mmk:aan [F]. Omisti yhdessä Tampereen Osake-Pankin kanssa Maakuntain Keskus-Pankki O-Y:n (Hki, per. 1918) 100 %:sti. Liiketoiminta siirrettiin per 1.1.1929 (toteutettu 1.9.1929) uuteen Maakuntain Pankki O.Y.:hyn. Purettava pankki haki vuosihaastetta vasta 22.4.1932. kv.
   Pörssinot. 2.9.1916–6.1929. Vaihdoltaan keskisuuri pankkiosake. Kurssi (osakeantikorjaamaton) aaltoili: 250 mk 1918, 95 mk 1922, 260 mk 1928. Fuusiossa 1 LSOP vastasi 1 MP. Osakekirja, 2.
   Op. korotettiin 1917 2 Mmk:sta ensin 3 Mmk:aan (U), sitten 5 Mmk:aan (yht. 50 000 kpl à 100 mk). 1918 uusmerkintä à 150 mk, op. 8 Mmk. 1919 U à 175 mk, op. 15 Mmk. 1919 U 1:1 à 125 mk, op. 30 Mmk. 1926 U 2:1 à 125 mk, op. 45 Mmk. 1928 U 10:3 à 150 mk, op. 60 Mmk. 1929 op. 65 Mmk (650 000 kpl à 100 mk).
   Suurin omistaja oli Kaarle O. Knuutila: 6,4 % 1918, 9,6 % 1919, 11,6 % 1920, 12,4 % 1926. Muut osakkaat olivat paljon pienempiä.
   [F] s. 107.   [H] II.   [T] I s. 231, III s. 232.

LÄSKELÄ BRUKS AKTIEBOLAG Nimi vuodesta 1929 Osakeyhtiö Läskelä Aktiebolag. Sortavala, josta 1922 erotettiin uusi Harlun kunta, missä Läskelä sijaitsi. K-rek. 17.528.
   Per. (oy) 28.3./8.4.1905. Nils Ludvig Arppe osti 1860 Läskelän kosken siinä jo olevine vesi­sahoineen. Hänen perilliset muodostivat 1892 A.B. N. L. Arppes Arfvingar (josta 1898 tuli Wärtsilä-yhtiö). 1893 rakennettiin puuhiomo. 1895 koski tehtaineen siirtyi sijoittajien omistukseen. [A] N. 1905 otettiin käyttöön paperikone. Tehdas. 1912 työntekijöitä oli 550 (1927: 1 000, myynti 70 Mmk) ja tuotanto 10 000 std sahatavaraa, 2 500 t puuhioketta ja 9 500 t ruskeata käärepaperia [A]. Yhtiön 3,3 m levyinen paperikone oli aikoinaan Suomen suurin; metsää yhtiö omisti 75 000 ha [A]. Tehdas (2), asunto. 1924 ostettiin Leppäkoski Fabrikers A.B. (fuusioitu 1929). Läskelä teki huomattavat tappiot 1928–30 johtuen suurista investoinneista ja puntalainoista (lainat 75 % taseesta) [J 31]. Pohjavuotena 1931 tappio oli 18,9 Mmk. Fuusioitu Kymin Oy:hyn 1.6.1941.
   Pörssinot. 24.8.1915–11.4.1932 (11.1932?). Otettu listalle pörssivälittäjän aloitteesta. Läskelä kuului pörssin paljon vaihdettuihin osakkeisiin. 1918 kurssi oli lähes 3 000 mk, mutta siitä se laski jatkuvasti, 400 mk:aan 1924. Seurasi kolme vuotta tasolla 800 mk, mistä kurssi romahti vuoden 1932  70 mk:aan. Poistettiin listalta yhtiön pyynnöstä. 1935 Kymin O.Y. tarjosi osakkeista niiden nimellisarvon. Fuusiossa 1941 sai joko 15 Läskelää vastaan 1 Kymi tai 220 mk/osake. Osakekirja. Obl.
   1916 op. 3 Mmk:sta 4 Mmk (yht. 8 000 kpl à 500 mk). 1919 op. 8 Mmk. 1926 R etuoik., op. 20 Mmk. 1927 U à 800 mk. 1927 R 2:1, op. 28 Mmk. 1928 R, op. 40 Mmk. 1932 op. jouduttiin laskemaan 11,88 Mmk:aan (79 200 kpl à 150 mk). 1933 annettiin uusmerkinnässä 184 800 uutta etuoik. os., op. 39,6 Mmk (yht. 264 000 kpl à 150 mk).
   1916 K. H. Renlundin kp omisti 20, Severin Avellan 12, Eduard Polón 11 ja Fredrik Sohlberg 11 %. 1918 Wärtsilällä oli 18 ja Mauritz Hallbergillä 10 %. 1924 Wärtsilän osuus oli edelleen 18 %, mutta 1928 Wärtsilä myi Läskeläosakkeensa [J 31], ilmeisesti PYP:lle. 1935 Kymin O.Y. osti 3/4 osakkeista, PYP:ltä. 1940 Kymin O.Y.:llä oli 99,7 %.
   J. Ahvenainen Paperitehtaasta suuryhtiöksi: Kymin Osakeyhtiö 1918–1939 s. 243.
L. Gripenberg Läskelä bruks aktiebolag 1905–1929: ett kvart sekels arbete.
V. Hoving Kymin Osakeyhtiö 1872–1947 II s. 57.   [A] I s. 420.   [F] s. 221.   [STal] s. 166.

OSAKEYHTIÖ MAAKIINTEISTÖPANKKI Nimi vuodesta 1959 Maa- ja teollisuuskiinteistöpankki Oy (osakekirja), vuodesta 1986 OKO-Investointipankki Oy (obligaatio) ja vuodesta 1997 OKO-Investointiluottopankki Oy. Helsinki. K-rek. 35.339.
   Per. 21.9./31.10.1916 O.Y. Suomen Agraaritoimiston kautta [Valkama]. Hypoteekkiyhdistyksen yhteydessä toiminut pankki myönsi pitkäaikisia luottoja maaseudulla kiinnitystä vastaan. Varat hankittiin laskemalla liikkeeseen obligaatioita. Ennen vuoden 1931 pulan pakottamaa uudelleenjärjestelyä lainausliike oli useita vuosia ollut pysähdyksissä [Vänttinen], sillä obligaatioita ei kyetty emitoimaan [Valkama]. 1931 resurssit (ja osakaspohja) laajennettiin, sillä maatilojen pakkohuutokaupat ja konkurssit yleistyivät. Tilojen luottoja pyrittiin vakauttamaan siirtämällä ne Maakiinteistöpankkiin ja antamalla aikaisemmille velkojille MPK:n obligaatioita tilalle. Sota-aikana toiminta oli vähäistä ja vasta 1954 pankki elvytettiin [Valkama]. Kun osuuskassoista tuli pankkeja 1970 MKP tarvittiin obligaatioiden liikkeeseen laskijaksi. 31.12.2000 yhtiö fuusioitiin OKO:oon.
   Pörssinot. 4.6.1918–1933 (9.1932?). Otettu listalle pörssivälittäjän esityksestä. MKP oli pörssin vähiten vaihdettu pankkiosake. 1918 ja 1926 osaketta vaihdettiin kuitenkin suhteellisen runsaasti. Kurssi laski jatkuvasti 350 mk:sta 1918 100 mk:aan 1924, mistä se kuitenkin toipui 220 mk:aan 1931. Kolmena viimeisenä pörssivuotena ei ollut vaihtoa.
   1918 U 1:1 à 250 mk, op. 4 Mmk (20 000 kpl à 200 mk). 1931 suunnattu anti valtiolle ja vakuutusyhtiöille, op. 20 mmk. 1934 op. 30 Mmk (yht. 150 000 kpl à 200 mk).
   O.Y. Suomen Agraaritoimisto (jonka osakekannasta 50 % oli Hypoteekkiyhdistyksellä) omisti 90 % 1916 ja 74 % 1918. 1921 Suomen Hypoteekkiyhdistys omisti 50 ja A.B. Agraria O.Y. 31 %. 1929 Hypoteekkiyhdistyksellä oli 81 ja Ane Gyllenbergillä 10 %. 1931 Hypoteekkiyhdistys omisti 95 %. Myöhemmin samana vuonna Suomen valtio omisti 44 ja Hypoteekkiyhdistys 19 %. 16 pankkia ja vakuutusyhtiötä tulivat nyt myös osakkaiksi. 1934 valtion osuus oli noussut 60 %:iin Hypoteekkiyhdistyksen omistaessa 17 %. 1941 Osuuskassojen Keskuslainarahasto-Oy (=OKO) osti 99,99 %.
   V. Hyvönen Suomen Osuuskassajärjestö vv. 1903–1953 s. 212–4, 314.
H. Valkama Mallioppilas: Maakiinteistöpankista OKO-Investointiluottopankiksi 1917–2000.
J. Vänttinen Maa- ja Teollisuuskiinteistöpankki Oy 1931–61.

MAAKUNTAIN PANKKI OY Helsinki. K-rek. 63.696.
   Per. 18.12./11.4.1929. Pankki aloitti toimintansa 1.1.1929 ottamalla haltuunsa Länsi-Suomen Osake-Pankin ja Tampereen Osake-Pankin sekä Maakuntain Keskus-Pankki O-Y:n (Hki, per. 1918, [F] s. 112.) varat ja velat. (LSOP ja TOP omistivat yhdessä keskuspankkinsa, kun Pohjolan Osake-Pankki oli myynyt osuutensa ennen fuusiota.) Maakuntain Pankki, maan kolmanneksi suurin liikepankki,  joutui laman aikana vaikeuksiin holtittoman luotonantonsa vuoksi. Suunnattu 60 Mmk:n osakeanti 1931 oli osoittautunut riittämättömäksi koska pankin tappiot nousivat yli 180 Mmk:aan [KOP 1940], ja Suomen Pankin painostuksesta pankki fuusioitiin per 1.1.1932 KOP:iin.
   Pörssinot. 6.1929–12.10.1931. Oli vaihdetuimpia pankkiosakkeita, mutta kurssi laski 150 mk:sta 110 mk:aan. Poistettiin (yhtiönkin hakemuksesta), koska osakkeen kurssia oli pidetty keinotekoisesti ylhäällä. Fuusiossa 14 MP kanta = 1 KOP (SP:n etuoik. os. lunastettiin rahalla). Osakekirja (leimattu).
   Op. 1929: 115 Mmk (1 150 000 kpl à 100 mk). 1931 KOP:lle 300 000 ja Suomen Pankille 300 000 etuoik. os., op. 175 Mmk.
   Omistajia 1932 (ennen osakeantia): Kaarle O. Knuutila (vrt. Länsi-Suomen Osake-Pankki) 6,7, Rafael Haarla 4,6, Oy Sijoitus 4,3 ja Isak Julin 3,6 %.
   Y. Blomstedt Kansallis-Osake-Pankin historia 1889–1939 s. 335.
Kansallis-Osake-Pankki 1889–1939 (1940) s. 251–7.   R. Klinge Pankkiboomi s. 47.

MASKIN- OCH BROBYGGNADS AKTIEBOLAGET Vuodesta 1935 Kone ja Silta O.Y. Helsinki. K-rek. 6.275.
   Per. ../18.3.1892.  1891 yhdistettiin Helsinkiin 1853 per. ns. Osbergin konepaja ja 1889 per. Siltarakennus O.Y.  Kone-Sillaksi, joka toimi Sörnäisissä [A]. Kuva. Tuotanto käsitti konepajatuotteita, rautatiesiltoja, rautarakenteita, sellukoneita, höyrypannuja, "Lacta"-separattoreita, valutavaraa sekä (vuodesta 1891) laivoja [A]. 1912 työmiehiä oli 600 ja myynti 3 Mmk [A], sekä 1927 1 100 ja 63 Mmk. 1923 yhtiö osti Abloyn, 1926 Hietalahden Sulkutelakka- ja Konepaja O.Y.:n (per. 1865) koko osakekannan 8,6 Mmk:lla, 1928 A.B. Crichton-Vulcan O.Y.:n osake-enemmistön (kuva1, kuva2; ks. Crichton ja Vulcan) ja 1932 Kotkan Konepajan laitokset. 1938 Kone ja Sillan toiminta liitettiin osaksi Wärtsilää ja yhtiö lakkasi.
   Pörssinot. 24.8.1915–11.1936. Osakkeen vaihto oli reipasta 1917–19 kurssin ollessa vajaat 3 000 mk. 1920 alkaen vaihto supistui pieneksi. Pörssikurssi pysyi vuosikausia alle 1 000 mk (korkeampi 1920-luvun loppupuoliskolla). Wärtsilän kiinnostus nosti vaihtoa ja kurssia kolmena viimeisenä vuotena. Osakekirja, 2, 3.
   Op. 1906: 2 Mmk (2 000 kpl à 1 000 mk). 1916 R 1:1, op. 4 Mmk. 1917 R 1:1, op. 8 Mmk. 1920 U 2:1 à 1 500 mk, op. 12 Mmk. 1920 R 3:2, op. 20 Mmk. 1926 R 4:1, U 4:1 à 1 200 mk, op. 30 Mmk. 1934 U 3:1 à 1 000 mk, op. 40 Mmk (40 000 kpl à 1 000 mk).
   1899 Julius Osberg omisti 27 %. 1916?, 1921, 1926 ja 1935 Robert Mattson omisti 50,4 %. 1935 Wärtsilä osti osake-enemmistön hintaan 1 590 mk/osake. Osakkeiden pantinhaltija oli PYP. RM (1851–1935) oli Vårdölaista merimiessukua. Hän oli myös huomattava laivanvarustaja (Ab Naxos Prince per. 1924 lak. 1942, sekä Rederibolaget Trident) ja hänen poikansa Curt jatkoi toimintaa.
   L. Gripenberg Kone- ja Siltarakennus 1892–1932.
P. Haavikko Wärtsilä 1834–1984 s. 14, 21, 34, 46, 52.   B. Zilliacus Wilhelm Wahlforss s. 138–49.
[A] I s. 34.   [F] s. 315.   [H] I.   [S] s. 290.

MERIVAKUUTUSOSAKEYHTIÖ TRITON ks. Triton.

AKTIEBOLAGET NAVIGATOR Helsinki (vuoteen 1912 Kristiinankaupunki). K-rek. 12.738.
   Per. 24.12.1898/28.1.1899.  12.1913 ostettiin "Navigator" (rak. 1905), silloin Suomen suurin laiva, 3 699 brt. 1916 kaikki laivat oli myyty. Varustamo ei enää omistanut yhtään alusta, vaan varat käsittivät saatavan A.B. Finland–Amerika Linjen O.Y.:ltä (jolle "Navigator" oli myyty 1.1915 ja josta tuli SHO:n tytäryhtiö) sekä pankkitalletuksia. 24.3.1917 yhtiökokous päätti purkaa yhtiön. 14.4.1917 haettiin vuosihaaste. Velkoja oli ainoastaan kunnallis- ja kirkollisveroja enintään 32 000 mk. Lakannut 1.12.1918.
   Pörssinot. 12.2.1913–3.1917. Vain 76 osaketta vaihdettiin varustamon koko pörssihistorian aikana. Kurssi kaksinkertaistui 1 300 mk:sta 2 600 mk:aan.
   Op. oli alunperin 0,647 Mmk 647 kpl à 1 000 mk). 1913 U 3:1 (307 kpl) à 1 000 mk, op. noin 0,95 Mmk [Mercator]. 1917 op. 1,227 Mmk:aan (U 3:1?) (yht. 1 227 kpl à 1 000 mk).
   1898 suurin osakas, 20 %, oli Gustaf Hydén (Kristiinankaupunki, 1845–1929), joka oli hallituksessa loppuun asti.

NEPTUN, SUOMEN PELASTUSOSAKEYHTIÖ ks. Finska Bergningsaktiebolaget Neptun.

A.B. S. NIKOLAJEFF J:R O.Y. Vuodesta 1930 Oy Nikolajeff Ab. Helsinki. K-rek. 34.738.
   Per. (oy) 1.9./5.9.1916, mutta toiminta alkoi yksityisenä liikkeenä jo 1905 (lehti), alussa ilmeisesti Stockmannin elinkeino-oikeuksien turvin. 1906 aloitettiin konttorikoneiden myynti. Autokauppa (ks. myös Bil-Bol) toi maahan ja myi, yhtiön loppuun asti, mm. General Motorsin amerikkalaisia ja englantilaisia (myöh. saksalaisiakin) henkilö- ja kuorma-autoja sekä varaosia ja koneita; autokorjaamo. Sota-aikana yhtiöllä oli lisäksi valimo ja se valmisti moottoreita, koneita ja rautatiekalustoa [Mercator] – sen osake noteerattiinkin pörssin teollisuuslistalla. Venäjälle valmistettiin sotatarvikkeita [Kuhlberg] sekä omistettiin kiinteistöjä. Yhtiön toimitalona oli Arkadiankatu 2 (valmistunut 1913), vuodesta 1918 ns. Hankkijan talo. 1951 muutettiin Mikonkatu 19:aan ja 1953 Pitäjänmäellä valmistui keskuskorjaamo. 17.3.1978 yhtiö luovutettiin konkurssiin.
   Pörssinot. 19.4.1917–16.7.1924. Kolmena ensimmäisenä vuotena osakevaihto oli hämmästyttävän suuri (yht. 28 075 kpl; pankkiiriliikkeet järjestelivät) ja Nikolajeff kuului pörssin tärkeimpiin yhtiöihin. Kurssitaso oli runsaat 800 mk. Sen jälkeen vaihto muuttui pieneksi ja kurssi tippui 350 mk:aan. Poistettu listalta yhtiön anomuksesta. Osakekirja, 2, 3.
   Op. 1916: 6 Mmk (12 000 kpl à 500 mk). 1926 op. alennettiin 0,3 Mmk:aan, na. 100 mk. Osakeannit: 1934 etuoik., 1950 na. 300 mk:aan, 1960, 1972.
   1916 Sergej Nikolajeff jr (1878–1920) omisti 50 ja hänen molemmat lankonsa Ivan Falin jr 25 ja Nikolaj Garoff (myi 1917) 25 %. 6.1918 Nikolajeff myi osakkeensa pankkiireille ja muutti Tanskaan ja Ranskaan [Mercator]. 1919 Ivan Falin jr 15, Bankirfirman W. v. Bonsdorff A/B 8,5, Privatbanken 8,3, Emissions-ab 7,5, HOP 6,6, A/B Börsförmedling 6,2 %. 1924 yhtiön TJ Hermann Friedmann 31, Carl Intelman 26 ja Falin 16 %. 1950 Töttermanin perhe, joka oli tullut osakkaaksi 1930, omisti yht. 75 %. 1976 omistivat Christian ja Richard Tötterman (Björn T.:n pojat) yht. 89 ja SYP:n Mandatum Oy (osakas vuodesta 1919) 10 %.
   K. Danielsen Promenade des Anglais 139 2011 s. 135–256.
   E. Hohteri Oy Nikolajeff Ab 50.   K. Karusuo "Fiude" 2004 ss. 18–21 30–55.
   G. Kock Automobilli (SAHK) no. 1/2011 s. 30.
   S. K. Kuhlberg (toim.) Venäläiset kauppiaat Helsingin historiassa 2002.   [S] s. 228.

OSAKEYHTIÖ NURMI AKTIEBOLAG Vahviala (Viipurista länteen). K-rek. 23.564.
   Vanhin edeltäjä oli aloittanut takomona (Nurmis-luistimia) ja oli 1890 ryhtynyt tuottamaan selluloosaa [T]. Per. 14.9./25.9.1909. Tämä uusi yhtiö osti perustajiltaan niiden hankkiman Nurmen sellutehtaan, konkurssiin menneen Nurmis Aktiebolagin (k-rek. 8.075, per. 1897, lopettanut toimintansa 1904, konkurssiin 1909) aikaisempi tuotantolaitos. 1922 oli 90 työntekijää [T]. Sellutehdas. Vuodenvaihteessa 1928/29 selluloosatuotanto lopetettiin [Mercator]. Vuoden 1929 yhtiökokous totesi, että pienen (4–5 000 t) sellutehtaan työskentelymahdollisuudet olivat huonot ja päätti luopua sellutuotannosta ja siirtyä valmistamaan kumikalosseja. 11.4.1930 alkoi konkurssimenettely. Suomen Gummitehdas O.Y. osti kiinteistön Nurmi-yhtiön vararikon jälkeen ja siirsi sinne lattianpäällysteiden ja kumikorkojen valmistuksen [Hoving]; tehdaskuva siltä ajalta.
   Pörssinot. kanta 16.5.1916–31.11.1928 (v. 1916 noteerattiin myös etuoik. os.; ei vaihtoa). Pörssivaihto oli hyvin pientä ja kurssi laskeva: 1 300 mk listauskauden alussa ja 250 mk lopussa.
   1916 op. korotettiin (1 kanta : 2 kanta) 0,299 Mmk:sta 0,677 Mmk:aan (yht. 2 835 kanta + 550 etuoik. à 200 mk). 1920 op. oli 2,378 Mmk ja 1929 2,6 Mmk (yht. 13 000 kpl. à 200 mk).
   1916 V. Favre omisti 20, Ernst Hilden 17, Evert Victor Sellgren 13, Feodor Sergejeff 10 ja Severin Avellan 8 %. 1917 Sellgrenillä oli 33, Sergejeffillä 12 ja Favrellä 9 %. 1920 suurimmat olivat Sellgren 20, S. J. Pentti 14 ja Sergejeff 8 %. 1929 Sellgren omisti 42 ja Jaakko Yrjö-Koskinen 30 %.
   V. Hoving Suomen Gummitehdas Osakeyhtiö 1898–1948 s. 95–97.

NYLANDS AKTIEBANK Helsinki. K-rek. 784.
   Per. ../23.3.1887 (muutos 25.4./10.5.1895) palvelemaan pienteollisuutta ja kauppaa. Shekki. Edeltäjä: 1885 per. (Allmänna) Hypoteks AB. Pankin entisessä pääkonttorissa Pohjoisesplanadi 15:ssa toimi sittemmin Helsingin kaupungin rahatoimisto. Sivukonttoreita oli seuraavilla paikkakunnilla: Hyvinkää, Kokkola, Lauttakylä, Loviisa, Munsala, Oravais, Orimattila, Pietarsaari, Salo ja Savonlinna. Fuusioitu per 1.1.1919 HOP:iin.
   Pörssinot. 7.10.1912–31.12.1918. Vaihto, joka aluksi oli vaatimatonta, piristyi huomattavasti vuoden 1916 osakeannista (lisäksi vuosi 1918 oli poikkeuksellinen). Kurssi nousi 400 mk:sta 600 mk:aan. Fuusiossa sai 1 Nylandilla 2 HOP.
   Op. korotettiin 1911 uusmerkinnällä à 330 mk 1 Mmk:sta 2 Mmk:aan (yht. 10 000 kpl à 200 mk). 1914 U 2:1 à 375 mk, op. 3 Mmk. 1916 U 7 500 kpl à 400 mk, op. 4,5, Mmk. 1916 U 7 500 kpl à 460 mk, op. 6 Mmk. 1917 U 10 000 kpl à 460 mk, op. 8 Mmk. 1917–18 R 2:1, op. 12 Mmk. 1918 U 15 000 kpl à 360 mk, op. 15 Mmk (yht. 75 000 kpl à 200 mk).
   Pankin perustaja ja TJ Abel Landén omisti 17 % 1887. 1916 suurimmat olivat Hj. Londén 2,3 ja K. R. Wahlforss 1,7 %. 1917 Moses Skurnik (1880–1934; ml. hänen A.B. Börsförmedling ja A.B. Textil) oli suurin 10,5 %:lla. 1918 hänellä oli 12,3 % A. Nystenin* omistaessa 5,3, W. Paersch* 4,8, H. Estlander* 4,7 ja G. Westerholm 4,4 % [Salmi]. Myöhemmin 1918 HOP hankki pankin osake-enemmistön [Ginström]. *HOP:n pankinjohtajia.
   E. Ginström Helsingin Osakepankki puolen vuosisadan taipaleella s. 30–9.   [H] I + lisäys.
L. Salmi Uudenmaan Osakepankki 1887–1918, HY tal. ja sos.hist. lait. pro gradu 1968.
T: Sundblom Helsingfors Pant-Ab 1882–1932 s. 36–7.

ONKILAHDEN KONEPAJA OSAKEYHTIÖ Vaasa. K-rek. 10.888.
   Per. 3.5./22.6.1899. Toiminta alkoi 1894 pienenä korjauspajana (t:mi, K-rek. 4.067); 1897 tuli höyrypannujen ja -koneiden valmistus ja 1903 aloitti laivojen korjaus- ja rakennustelakka Vaasan Mansikkasaaressa [A]. 1916 t. 1917 yhtiöön fuusioitiin Vasa Mekaniska Verkstad (per. 1881, valmisti myllykoneita) ja A.B. Vasa Tekno-Kemiska Fabriks (per. 1902 valmistamaan myllykiviä, [A] I s. 240). N. 1920 tuli tuotantovalikoimaan vaneri- ja sahateollisuuden koneet ja laitteet sekä tiekoneita (tiehöyliä) [F, Haavikko]. Myynti oli 4 Mmk ja työntekijät 200 v. 1920 [F]. Julkisvu. 28.12.1935 alkoi konkurssi. Yhtiö oli tehnyt viimeisen kaupparekisteri-ilmoituksensa jo 1923. 1936 Wärtsilä osti laitokset, koska siellä oli maan toiseksi suurin kankirautavalimo, jonka laajentaminen 1930-luvun alussa oli osasyy Onkilahti-yhtiön pääoman ehtymiseen [Haavikko]. 1950-luvulla laivojen dieselmoottorit nousivat Vaasan konepajan päätuotteeksi, tänään Wärtsilä Oyj Abp:n puitteissa.
   Pörssinot. 7.10.1918–31.12.1923. Otettu listalle yhtiön hakemuksesta. Vain yhteensä 300 osaketta myytiin pörssissä yhteensä 7 kuukautena (viimeisin 1921). Kurssi laski 900 mk:sta 500 mk:aan. Osakekirja, 2.
   1917 op. korotettiin rahastoannilla 3:2  0,5 Mmk:aan (yht. 1 000 kpl à 500 mk). 1918 U 1:1 à 500 mk, op. 1 Mmk. 1919 op. 1,1 Mmk?. 1920 U 3:1 à 750 mk, op. 2,2 Mmk:sta 3 Mmk:aan  (yht. 6 000 kpl à 500 mk) [PRH, Mercator].
   Suurimmat omistajat olivat 1915 Alexander Wisén 13, Lennart Backman (1868–1922, [F s. 729]) 12 ja Alfred Wessberg 10 %. 1919 Backman omisti 20, A/B A. Wisén O/Y [F s. 676] 8 ja Wessberg 6 %. 1920 Backmanilla oli 33 %. Lennart Backman 1882–1982 -historiikin s. 58 ja 61 mukaan Backman omisti 1918 runsaat 90 %, mutta joutui 1921 myymään kaikki 2 800 osakkeensa helsinkiläiselle konsortiolle. Vuoden 1920 uusmerkinnässä Oskar Gros oli tullut suurosakkaaksi.
   P. Haavikko Wärtsilä 1834–1984 s. 62, 64.
[F] s. 322, 729.   [S] s. 292.   [STal] s. 327.   [T] II s. 85.

ORIMATTILAN VILLATEHDAS OSAKEYHTIÖ Orimattila. K-rek. 29.424.
   Per. (oy) 7.5./27.5.1913. Tuotannon oli aloittanut jo 1882 Orimattilan Villan Kehruu ja Kutoma Tehdas 1 km Orimattilan asemalta. 1913 liike muutettiin osakeyhtiöksi saman johdon alla. 1912 valmistusmäärät olivat 75 000 kg [A] ja 1914 työntekijät 34 [H]. Villankehruu-, kutomo-, vanutus- ja värjäyslaitos. 29.9.1964 yhtiö fuusioitui Villayhtymä Oy:hyn, jonka konkurssin jälkeen osa tiloista siirtyivät Sellgren-Tekstiilit Oy:n käyttöön, ja ovat edelleen.
   Pörssinot. 28.4.1915–15.9.1923. Kolmea viimeistä vuotta lukuun ottamatta vaihto oli kohtalaisen vilkasta, mutta kurssitrendi oli lähes koko noteerauskautena laskeva: 400 mk:sta 100 mk:aan. Osakekirja.
   1903 op. 0,3 Mmk (3 000 kpl à 100 mk). 1917 R 1:1, op. 0,6 Mmk. 1919 op. 1 Mmk:aan rahastoannissa. 1920 op. oli 2,5 Mmk (25 000 kpl à 100 mk).
   Tehdas siirtyi 1905 C. G. Elmgrenin omistukseen [Urbans; A], mutta 1917 suurimmat omistajat olivat Ano Caselius 8, Wilhelm Mathelin 5 ja Harry Wigelius 4 %. 1919 Gunnar v. Frenckell oli suurin. 1922 Bankirfirman John Thomé A/B omisti 38, Gustav Frentz A/B 6,4 ja M. Tirranen 5,5 %. 1923 omistus oli taas muuttunut: H. G. Estlander 18, Knut Furuhjelm 18, B. Sourander 18 ja Thomé A/B 11 %. 1937 L. G. Eklundhilla oli 43 % ja omistus jatkui melko hajanaisena Eklundhin suku suurimpana ryhmänä. 1960 Villayhtymä Oy osti 100 %.
   J. Niemi Orimattilan Villatehdas Osakeyhtiö 1882–1957.
R. Urbans Villatehtailijain Yhdistys 1907–1957.   [A] I s. 318.   [H] I.

JÄLLEENVAKUUTUSOSAKEYHTIÖ OSMO Helsinki. K-rek. 11.025.
   Per. 28.4./13.5.1899. 1913 vakuutusmaksutulo oli 1,6 Mmk ja konttori Aleksanterinkatu 44:ssä (Pohjolan talo). Fuusioitu Pohjolaan 1980 (yhtiöt toimivat yhteiseen lukuun 1.1.1979 lukien).
   Pörssinot. 7.10.1912–15.2.1926. Ainoastaan 49 osaketta à 300 mk vaihdettiin koko aikana (7 vaihtokuukautta). Poistettu listalta, koska vaihtoa ei ollut. Fuusiossa 10 Osmo = 3 Pohjola.
   Op. 1899: 0,5 Mmk (1 000 kpl à 500 mk, josta alunperin vain 150 mk oli maksettu, loppu jäi osakkaan takuurahastositoumkseksi). Ei osakeanteja pörssissäoloaikana. 1935 op. korotettiin 2 Mmk:aan, joka oli täysin maksettu. Osakekirja, 2.
   Pohjolan omistusosuus nousi seuraavasti: 26 % 1932, 54 % 1935, 83 % 1943, 98 % 1979.

PALOVAKUUTUS-OSAKEYHTIÖ IMATRA ks. Imatra.
PALOVAKUUTUSOSAKEYHTIÖ WELLAMO ks. Wellamo.

OLYCKSFALLFÖRSÄKRINGS AKTIEBOLAGET PATRIA Vuodesta 1949 Henkivakuutusosakeyhtiö Patria. Helsinki. K-rek. 6.008.
   Per. ../15.2.1888. Yhtiön, maan ensimmäisen tapaturmien vakuuttajan, perustivat samat piirit, jotka olivat perustaneet Vakuutus Oy Fennian ja yhtiöt työskentelivät aina käsi kädessä [F]. Vuoden 1917 laki työtapaturmista laajensi huomattavasti työnantajien ja vakuuttajien vastuuta ja Patrian tulevaisuus joutui vaakalaudalle [Urbans s. 242]. 1920 vakuutusmaksutulo oli 1,2 Mmk [F]. Toimisto. Vakuutuskanta (vuodesta 1949 lähtien vain henkivakuutuksia) luovutettiin 20.1.1972 Eläke-Varmalle. Patria purettiin ja se lakkasi yhtiönä 28.6.1973.
   Pörssinot. 7.10.1912–16.12.1920. Pörssikauppoja syntyi vain viitenä kuukautena, yhteensä 32 osaketta koko pörssissäoloaikana. Kurssi kaksinkertaistui näinä vuosina 500 mk:aan. 1918 Fennia tarjosi joko 500 mk/osake tai 3 Patria vastaan 1 Fennia [Urbans s. 251–2]. Sittemmin poistettu listalta, koska Fennia omisti osake-enemmistön.
   Op. 1888 lähtien 0,5 Mmk (1 000 kpl à 500 mk). Ei osakeantia pörssissäoloaikana, mutta osakepääomasta vain 40 % oli maksettu, kunnes osakkaiden takuurahastositoumus 1922 kuitattiin 0,3 Mmk:n rahastosiirrolla [Tallqvist s. 18].
   Alunperin hajaomistuksessa Fennian osakkaiden keskuudessa. 1918 Fennia teki osakkeista em. ostotarjouksen ja 1919 sillä oli 88 % ja 1971 100 %. 1972 Eläke-Varma omisti koko osakekannan.
   Hj. Tallqvist Patria 1888–1938.   R. Urbans Fennia-Patria s. 99–112, 242–51.
[F] s. 131.   [H] I + lisäys.   [T] III s. 243.

PERO SPIKFABRIKS AKTIEBOLAG Viipurin mlk (Säiniö as.). K-rek. 13.483.
   1876 (1873?) A. W. Berg perusti Peron naulatehtaan. Oy 31.10./15.11.1901. Aluksi naulat tehtiin käsin. Tehdas valmisti lankanaulaa, nupia ja myös rautalankaa ym. 1898 henkilökuntaa oli 52. 31.12.1920 yhtiö fuusioitiin A.B. Ferrariaan.
   Pörssinot. 4.12.1918–17.12.1920. Pieni osakevaihto. Kurssi oli runsaat 300 mk ennen kuin se 1920 nousi keskimäärin 500 mk:aan. Fuusiossa sai 3 Perolla 2 Ferrariaa (Ferraria antoi yht. 3 000 uutta osaketta).
   Op. korotettiin 1918 0,6 Mmk:sta 1 Mmk:aan rahastoannissa 3:2 (yht. 2 000 kpl à 500 mk).
   1918 omistivat Waldemar von Bonsdorff & C:o Bankiraktiebolag (Amos Anderson [Steinby s. 233]), Hugo Hinnerichsen, Bankirfirman Tom Sahlberg A.B. ja Alfred Törnroos kukin 23 % ja Ernst Tavaststjerna 8 %. 1920 A.B. Ferrarialla oli 70 %.
   [F] s. 329.   [T] I s. 71.

PIETARSAAREN SELLULOOSA O.Y. Pietarsaari (Alholma). K-rek. 74.854.
   Per. 25.1./2.2.1934. Tehdas käynnistyi 1935. 1938 siirtyi alueella sijainnut Schauman-yhtiön saha yhtiölle. Tuotanto 1945 oli 28 000 t sulfiittiselluloosaa (lisäksi sulfiittispriitä) ja 5 600 std sahatavaraa, sekä rakennuspuusepänvalmisteita. Kuva. Myynti oli 660 Mmk 1947. Tytäryhtiöt: Pohjanmaa Puu Oy (puunhankinta), Ab Jakobstads Skeppsstuveriaffär Oy ja T:mi R. M. Labbart. [S] Fuusioitu Oy Wilh. Schauman Ab:hen per 1.9.1960.
   Pörssinot. 24.4.1942–26.7.1960. Otettu listalle yhtiön tahdosta riippumatta. Ennen 1949 vaihto oli kohtalaisen vilkasta, sen jälkeen volyymi pysyi pienempänä. Kurssitaso nousi hitaasti, heilahdellen alun 2 000 mk:sta vuoden 1955  9 000 mk:aan, mistä se lähti loivaan laskuun. 1 P. Selluloosaa vastaan sai fuusiovastikkeena 1 Schauman. Osakekirja, 2.
   1944 U à 1 000 mk, op. nousi 45 Mmk:sta 60 Mmk:aan (yht. 60 000 kpl à 1 000 mk). 1952 na. korotettiin 1 000 mk:sta 4 000 mk:aan, op. 262,384 Mmk. 1955 U 2:3 à 4 000 mk, jolloin op:ksi tuli 403,728 Mmk (100 932 kpl à 4 000 mk).
   Ensimmäisessä osakeannissa 1934 Schauman-yhtiöt ja -suvun jäsenet merkitsivät yhteensä 77 % osakkeista. 1952 Oy Wilh. Schauman Ab omisti 24 ja T:mi Wiik & Höglund (vuodesta 1937) 11 %. 1959 Schauman-yhtiöllä oli 41 (1960  59 %), T:mi Anders Lassfolkilla 9 ja Emil Höglundilla 4 %.
   A. Ahlström Pietarsaaren Selluloosa 1934–1944.
P. Schybergson Schauman 1883–1983 I s. 319–76.   [S] s. 676.

POHJOISMAIDEN OSAKEPANKKI KAUPPAA JA TEOLLISUUTTA VARTEN Helsinki, vuoteen 1907 Viipuri. K-rek. 132.
   Per. 6.2./11.4.1872 (muutos 28.10.1891). Konttori Helsingissä (Unioninkatu 32, purettu). Kirjekuori. Vuonna 1918 pankilla oli 40 sivukonttoria ja talletukset olivat 467 Mmk [F]. Saldovihko. Ks. myös Käsityöläispankki. Fuusioitu 1.10.1919 Yhdys-Pankin Suomessa kanssa uuteen Pohjoismaiden Yhdyspankki O.Y.:hyn (perustava kokous 31.3.1919, nyk. osa Nordeaa, ks. sitä PT-kirjassa).
   Pörssinot. 7.10.1912–9.1919. Oli useana vuonna pörssin eniten vaihdettu yhtiö. Oltuaan neljä vuotta noin 500 mk kurssi nousi 1916 tasolle noin 700 mk, missä se pysyi. Fuusiossa 1 Pohjoismaiden osaketta vastaan sai 2 PYP. Osakekirja, 2.
   1911 U 10:1 à 450 mk, op. 18 Mmk (90 000 kpl à 200 mk). 1914 U 9:1 à 450 mk, op. 20 Mmk. 1916 U 5:1 à 600 mk, op. 25 Mmk. 1918 U 1:1 à 200 mk, op. 50 Mmk (250 000 kpl à 200 mk).
   Pankin osakkeet olivat hajaomistuksessa, esim. 1918 suurin, G. Björkenheim, omisti 2,7 %.
   F. Heikel Pohjoismaiden Osakepankki Kauppaa ja Teollisuutta varten 1872–1919.
H. E. Pipping Sata vuotta pankkitoimintaa.   [F] s. 66.   [H] I + lisäys.   Lisää

POHJOIS-SUOMEN PANKKI O.Y. ks. Atlas-Pankki O.Y.

POHJOLAN OSAKE-PANKKI Nimi 29.7.1949 alkaen Pohjos Oy. Oulu. K-rek. 36.576.
   Per. 25.11./12.12.1916. Oli Maakuntain Keskus-Pankki O.Y.:n perustajaosakas, mutta kun 1929 se ja sen muut perustajat fuusioituivat Pohjolan Osake-Pankki jäi itsenäiseksi ja myi Keskus-Pankkiosakkeet [J 31]. Pankilla oli yli 30 sivukonttoria Pohjois-Suomessa. 25.5.1949 Valtioneuvosto peruutti yhtiön omasta pyynnöstä sen toimiluvan pankkiliikkeen harjoittamiseen. Pohjos Oy:n tarkoitus oli rahaksimuuttaa pankkitoimintansa lopettaneen Pohjolan Osake-Pankin omaisuus. Toiminta ja talletuskanta myytiin KOP:lle. Vuosihaaste haettiin vasta 21.12.1964 ja 21.5.1971 yhtiö voitiin merkitä lakanneeksi.
   Pörssinot. 10.1922–11.1948. Kuului pörssin vähiten vaihdettuihin yhtiöihin; osakkeiden kappalemääräinen vaihto oli yleensä alle tuhat/vuosi. Muutamassa vuodessa kurssi kaksinkertaistui 300 mk:aan, mistä se sitten hieman valui alas. Tiedossani ei ole mitä KOP maksoi liiketoiminnasta 1948 ja paljonko siitä silloin jaettiin osakkaille. Pankille jäi purkamisvaiheen lopussa jaettavia varoja vielä 2 893 mk, jotka päätettiin varata yhtiön lopettamiskustannuksiin. Osakkaille ei enää jäänyt varsinaista purkuvastiketta 1971. Osakekirja.
   Op. korotettiin 1927 10 Mmk:sta 16 Mmk:aan U 2:1 à 200 mk (yht. 80 000 kpl à 200 mk).
   1923 omisti H. E. Åström 8, John Rob. Åström 2, Herman Joh. Åström 1,4 ja A. A. Ensio 1 %. 1949 Tyyne Raistakalla oli 7 %. 1956 Santaholmat omistivat yht. 24 %.
   M. Kuisma Kansallis-Osake-Pankki 1940–1995 s. 110.
R. Klinge Pankkiboomi s. 33 63 liite VI.   [STal] s. 449.   [T] II s. 253.

PORIN PUUVILLATEOLLISUUS OSAKEYHTIÖ (vanha) Pori. K-rek. 9.634.
   Per. 16.4./16.6.1898. 1900 alkoi tuotanto puuvillakehräämössä ja -kutomossa (värjäämö valmistui 1902) Porin Sofiegartenin kaupunginosassa joen pohjoispuolella [A]. 1912 työntekijöitä oli 650 ja lankojen ja kankaiden myynti 4,5 Mmk [A]. Tehdasrakennus. Ylimääräinen yhtiökokous 28.8.1920 päätti juridisista syistä (vastuu obligaatioista) myydä yhtiön omaisuuden (kaupat 21.4.1921) uudelle Porin Puuvilla O.Y. -yhtiölle (ks. Stjernschantz s. 150; myös PT 1972 ja [S] s. 513). Vuosihaaste haettu 28.4.1921. Lakkaamisilmoitus jäi kuitenkin tekemättä 25.1.1941 asti.
   Pörssinot. 17.11.1916–7.1921. Otettu listalle yhtiön hakemuksesta. Ainuttakaan pörssikauppaa ei kuitenkaan syntynyt; siksi osake poistettiin. 1 vanhan yhtiön osaketta kohden sai 8 uuden yhtiön osaketta (osakekirja) 1921.
   Op. oli 1898 lähtien 2 Mmk (2 000 kpl à 1 000 mk). Ei osakeanteja.
   1910 Bruno Juselius (F. A.:n veli) 7,6, A. Ahlström O.Y. 6,4, yhtiön TJ C. G. Sundell 5 ja G. E. Ramberg 5 %. Norrménin [s. 44–5] mukaan Ahlströmillä oli jo 1901 31 % ja 1921 37 %.
   P. H. Norrmén Ahlström 1896–1927 s. 36–45.   (Ks. myös Schybergsson 1992 s. 90.)
G. Stjernschantz Porin Puuvilla 1898–1948.   [A] I s. 323.   [H] II.

PRIVATBANKEN I HELSINGFORS, AKTIEBOLAG Helsinki. K-rek. 2.539.
   Per. 5.11.1895/28.1.1896. Edeltäjä: Helsingfors Folkbank A.B.* (per. 1889, osakekirja). Ruotsin kruunu -määräisen ottolainauksen moninkertaistuminen markoissa kaatoi muuten hyvin hoidetun pankin. Sen ainoassa konttorissa, Unioninkadun ja Pohjoisesplanadin kulmassa, toimi vuoteen 2008 Helsingin kaupungin ns. Jugendsali. Fuusioitu PYP:iin (nyk. osa Nordeaa, ks. sitä PT-kirjassa), joka otti vastuun talletuksista ja veloista, per 31.12.1921 (viety läpi 31.1.1922). LISÄÄ.
   Pörssinot. 7.10.1912–28.12.1921. Pörssivaihto vaihteli paljon, mutta usein pankin osakkeella käytiin vilkkaasti kauppaa. 300 mk:sta kurssi nousi 500 mk:aan 1916, mutta laski siitä 30 mk:aan. Osakkeenomistajat eivät fuusiossa saaneet mitään hyvitystä. Osakekirja.
   1898 1:1. 1907 2:1. 1912 U 3:1 à 230 mk (op. nyt 80 000 kpl à 100 mk 8 Mmk). 1917 U 4:1 à 300 mk. 1917 U 4:1 à 400 mk. 1917 R 1:1. 1919 U 1:1 à 125 mk (op. nyt 500 000 kpl 50 Mmk).
   Perustettaessa suurimmat omistajat olivat Emil Schybergson (pankin TJ vuoteen 1904) 14,5, Axel R. Ehrnrooth (TJ vuodesta 1904) 4,1, E. Tollander 3,1, Olof Nykopp 2,5, Georg Federley 2,5 ja W. Westzynthius 2,2 %. Yhtiökokouksessa 1917 suurimmat olivat Ehrnrooth, Londén ja Oswald Wasastjerna. Amos Anderson omisti 1,3 % 1919 [Steinby]. Yhtiökokouksissa 1921 suurimmat olivat Ehrnrooth, Ernst Tilgmann ja Wasastjerna.
   H. And Privatbanken i Helsingfors 1896–1922, HY tal. ja sos.hist lait. pro gradu 1964.
H. E. Pipping Sata vuotta pankkitoimintaa s. 151–4.   T. Steinby Amos Anderson s. 234.
*T. Sundblom Helsingfors Pant-Ab 1882–1932 s. 37–8.   [H] I + lis.
Pankin PRH-kaupparekisteriasiakirjat eivät löydy kansallisarkistosta, mutta maistraatin kappaleet ovat tallella.

RAUTATIEKIRJAKAUPPA O.Y. (not. 1942–52, 1981–2003) ks. PT-kirja (lakannut Rautakirja Oyj).

REPOSAAREN HÖYRYSAHA O.Y. Pori (Reposaari). K-rek. 4.725.
   Per. ../27.8.1873. Oli 1900-luvulle tultaessa yksi Suomen merkittävimmistä höyrysahoista, antaen suurimmillaan työtä n. 500:lle [internet]. Tuotanto 18 000 std ja myynti 30 Mmk 1920 [F]. 1920 perustettiin Myllymäen terva- ja terpentiinitehdas [F]. 1.1.1942 yhtiö fuusioitiin Rauma Oy:hyn (myöh. Rauma-Raahe Oy, Rauma-Repola Oy). 1974 Reposaaren sahan toiminta lakkasi.
   Pörssinot. 22.5.1919–31.12.1921. Vain kaiken kaikkiaan 18 osaketta vaihdettiin, 1921 ja kurssiin 2 300 mk. Otettu listalle ja poistettu sieltä yhtiön hakemuksesta.
   Op. 1918 6 Mmk. 1920 op. kaksinkertaistettiin 12 Mmk:aan (12 000 kpl à 1 000 mk).
   1917 Alfred Kordelin osti yhtiön ruotsalaisilta (Robert Francke), mutta kuoli samana vuonna ja K. E. Kontro ja Juho Kuosmanen (vrt. Valtameri Oy) ostivat osakkeet. Oli Wiipurin Sahan sisaryhtiö. 1919 Kontro ja Kuosmanen omistivat kukin 46,5 %. 1928 Kontron kuolinpesä 99,98 %. 1933 Kontron leski erosi yhtiön hallituksesta ja Rauma Oy:n johtajat tulivat tilalle. 1940 Rauma Oy:llä oli 100 %.
   J. Kahiluoto Rauma-Repolan metsätaival 1870–1990 s. 15–29.
Reposaaren Höyrysaha O.Y. 1872–1922. Hki 1922.   [F] s. 259.   [H] II.   [S] s. 685.   [T] IV s. 14.

Linkit:   Yhtiöt A–J   Yhtiöt S–Ö