|
Leppäkosken Tehtaat saivat alkunsa kun tamperelainen kauppaneuvos Waldemar von Frenckell ja porilainen tehtailija F.A.Juselius ostivat vuonna 1893 Laatokkaan laskevan Jänisjoen rannalla olevan Leppäkosken sekä ympäröivät maat puoliksi omistamansa yhtiön nimiin.
Leppäkosken Tehtaiden 500 markan nimellisarvoinen osakekirja vuoden 1918 splitin jälkeen. Kotipaikaksi on merkitty Harlu, vaikka kunta perustettiin vasta neljä vuotta myöhemmin.
Jänisjoen runsaan 20 kilometrin juoksulla on korkeuseroa 62 metriä ja toistakymmentä koskea, joista suuri osa on teollisuuden tarpeisiin sopivia. Jänisjoen koskien partaille onkin aikojen saatossa syntynyt useita teollisuuslaitoksia ja tehdasyhdyskuntia.
Pian Leppäkosken rakentamisen jälkeen syntyivät Läskelän ja Hämeenkosken tehdasyhteisöt Jänisjoen kahteen muuhun koskeen.
Nopeassa tahdissa tiettömän taipaleen päähän keskelle Karjalan korpea kohosi 4 vesiturbiinin voimalla käyvät saha, hiomo, paperitehdas sekä tiilitehdas. Oma tiilitehdas ja saha takasivat tehtaalle sekä sen ympärille kehittyvälle yhdyskunnalle rakennustarpeet.
Leppäkoski perustettiin alun perin 600 000 markan alkupääomalla. Jo vuonna
1908 tehdas tarvitsi kipeästi uutta pääomaa. Frenckell ja Juselius saivat
pankinjohtaja |
Albert Snellmanin sekä Mäntän paperitehtaanjohtaja
Gösta Serlachiuksen sitoutumaan hankkeeseen. Molemmat lupasivat sijoittaa 125 000 markkaa yhtiöön. Serlachius jopa itse tehdasta näkemättä.
Kohtalon ivaa lie se, että kun uudet omistajat saapuivat ensimmäistä kertaa tehtaalle, niin juhlavan päivällisen jälkeen heille tultiin kiireesti kertomaan, että hiomo oli tulessa. Hiomo paloi maan tasalle ja tehdas seisoi käytännössä vuoden, koska korvaavaa hioketta ei ollut saatavilla.
Helsingissä oli jo muutama vuosi opeteltu pörssikauppaa, kun Leppäkosken kanta- ja etuosakkeet otettiin 6.10.1916 listoille. Etuosakkeiden noteeraus jäi kauppojen puuttumisen vuoksi tosin lyhyeksi, vain runsaan vuoden mittaiseksi.
Yhtiö hyödynsi pörssin sotasuhdanteita ja hyvä likviditeettiä splittaamalla osakkeensa nimellisarvon 1000 markasta 500 markkaan sekä myymällä uusia osakkeita kolmella miljoonalla markalla.
Venäjän vallankumous aiheutti monelle yritykselle suuria hankaluuksia. Leppäkoski yritti sinnitellä ja hakea saamillaan pääomilla uusia tuotannollisia voimavaroja ostamalla Pohjoismaiden Yhdyspankin haltuun joutuneen sellutehtaan Kotkasta.
Vallankumous oli kuitenkin kohtalokas. Tehtaan sijainti oli itäinen ja siellä olivat myös markkinat. Markkinoiden romahtamisen kanssa samaan aikaan sekä tuotanto että koneet kaipasivat modernisointia. Mahdoton yhtälö, joka johti konkurssinuhkaan ja pörssinoteerauksen loppumiseen vuonna 1924.
Leppäkosken päärahoittaja, Pohjoismaiden Yhdyspankki, otti vakuutena olleen osake-enemmistön haltuunsa ja myi sen vain 8 kilometriä Jänisjoen alajuoksulla sijainneelle Läskelä Bruksille. Tehdasyhdyskunta ja toiminta säilyivät - nimi vaan vaihtui.
Läskelä ajautui puolestaan 1930-luvun lopulla Kymmenen hallintaan. Ja jälleen muutoksen kapelimestarina oli omia etujaan turvannut Yhdyspankki. Tälläkin kertaa tehdas ja toiminta säilyivät - nimi vaan vaihtui.
Sodan jälkeen sekä Leppäkosken että Läskelän tuotantolaitokset jäivät rajan väärälle puolelle. Tällä kertaa nimen vaihto ei riittänyt - samalla menivät myös itse tehtaat ja toiminta. |