LISÄTIETOJA A–K
YHTIÖISTÄ JA OSAKEKIRJOISTA
Omiin alkulähdetutkimuksiini perustuvia täydentäviä tietoja PÖRSSITIETO-vuosikirjan
erikoisluetteloon netissä Suomen osakekirjoista. Katso johdantoa.
Lak*.
Yhtiöt ovat aakkosjärjestyksessä. Oy ja Ab jätetty pois. PT:n pääsivulle.
Taulukossa $:lla merkittyjen yhtiöiden kaikki lisätiedot annetaan vain:
täällä.
III Linja N:o 14. Per. 1924, lak*. Osoitteessa on nyt 1938 valmistunut
asuinrakennus.
3C Automation. Per. 1988. ATK-yritys. Fuusioitu 2005 Suomen 3C Oy:hyn
(nyk. nimi CCC Corporation Oy),
jonka toiminta jatkuu.
A-Linssi. Per. 1963 (no. 167.839), lak. 1992. Silmälasien ja piilolinssien
myynti. Liikevaihto 1,1 Mmk 1971. Instrumentarium Oy osti yhtiön noin 1990.
Pääomistaja oli Salme Vannas.
Aaltola. Per. 1919, lak. 1966. Omisti huvilapalstoja ja huviloita
Terijoella. Perustettaessa 50 osaketta. 1966: vuosihaaste, purettu ja lakannut.
Aarnio & Lehtinen. Per. 1919, lak. 1929. (Edelt. ay 37.892 per. 1918.)
Siirtomaatavaroiden, rehujen ja lannoitteiden agentuuri. Mikonkatu 23, myöh. Unionink. 24. TJ Ilmari
Lehtinen. Op. 1 Mmk, 200 à 5000 mk. 1929 päätettiin lopettaa toiminta ja hakea
vuosihaastetta.
Aavasaksa. Per. 1915,
lak. 1952. Oli yksi Emissiooni-yhtiön sijoitushankkeista.
Tudeer kirjoittaa [HOP 1913–1986 s. 21]: "Kehnoimpia oli (Ab) Aavasaksa Oy,
samannimisen tunturin viereen suurella rahalla perustettu puuhiomo, jonka
mitätön tuotanto [6 000 t/v] kuljetettiin koskiveneissä Tornionjokea pitkin,
lastattiin ensin ruotsalaisiin rautatievaunuihin, sitten suomalaisiin ja
myytiin tappiolla." H. R. Sandbergin alullepanema Tengeliön hiomo valmistui 1919, mutta
Emissiooni-yhtiön pääomapanoskaan ei auttanut, vaan laitos suljettiin jo
parin vuoden kuluttua [Virtanen: Lapin leivän isä, s. 125, 141].
Lisätietoja [Komitea 25/1921]. (1951 per. Aavasaksa Oy
(vesivoimalaitos) on toinen yhtiö.)
Abloy. Per. 1918 (rek. alkuvuonna 1919, no. 38.384), lak. 1941. Nimi vuoteen 1919 Ab Låsfabriken Oy, sen
jälkeen Ab Abloy Oy [PRH]. Kuvan
osakekirja on viimeisestä osakeannista. Op. oli alussa 20 000 mk (200 kpl à 100 mk) ja korotettiin
1919 ensin 0,4 Mmk:aan ja pian 0,8 Mmk:aan. 1920 op. nousi ensin 1,2 Mmk:aan ja
myöhemmin samana vuonna vielä 2,4 Mmk:aan [PRH]. Yhtiön perustajat 1918 olivat Finska Finans-ab
(Magnus Rydman) 34,5 %, lukon keksijä Emil Henriksson (joka luovutti patentinsa
osakkeiden vastineeksi) 25 %, Josef Nordqvist 20 % ja Gösta Rosenberg 20 % [PRH].
30.11.1920 suurin omistaja oli Ab H. Serlachius (Birger Serlachius*) 18,9
%. Finska Finans-ab:lla oli 6,4 %. Henrikssonilla, joka 1907
oli keksinyt lukon ja 1909 aloittanut tuotannon, ei ollut
varaa osallistua suuriin uusmerkintöihin kuin osittain ja 1922 hänen omistuksensa oli enää 3,1 %
[PRH]. 1923
yhtiö ulkoisti tuotannon ja myynnin kun Kone ja Silta Oy
osti lukon valmistusoikeudet rojalteja suorittamalla
[L. Gripenberg 1932 s. 181]. 16.3.1939 Ab Abloy Oy:n
yhtiökokous totesi, että [15.2.1919 myönnetty] Abloy-patentti oli umpeutunut Suomessa ja että sopimus
Kone ja Silta Oy:n (Oy Wärtsilä Ab:n tytäryhtiö) kanssa oli voimassa ainoastaan kuluvan vuoden loppuun, minkä
vuoksi osakkaat päättivät purkaa yhtiön [PRH]. Oy Wärtsilä Ab jatkoi lukon valmistusta ja
yhtiöitti sen 1989 erilliseen tytäryhtiöön, Abloy Oy:hyn (465.944).
*Ks. Lotte Reenpää 1981 s. 144–8, jonka Abloy-tiedot eivät kuitenkaan
kaikki täsmää.
Agraria ei antanut
uusia omia osakekirjojaan, vaan edeltäjäyhtiön eli Suomen Agraaritoimisto Oy:n
osakekirjat leimattiin Agrarian nimellä ja viisinkertaisella
osakemäärällä. Lisää.
Ahjon Konepaja. Per. 1919?, lak. ? Lehti. 1919 oli ostettu Ahjo Konetehdas J. L.
Ilmosen (37.542, per. 1918) kiinteistön, Näkinkuja 9–11 (yhtiön käytössä
1930-luvun lopulle, nyk. Hakaniemen sillan alla). Laaja valikoima
höyrykattiloita, kuljetus- ja siirtolaitteita, maatalouskoneita, nostokoneita,
puutyöstökoneita, rakennuskoneita, tiekoneita ym. Muuttui 1939
kiinteistöyhtiöksi, jolloin tuotantotoiminnan jatkoi uusi Ahjo Oy (87.480, lak.
1978). [ST s. 173.]
Airaksela. Per. 1984, lak. 1992 (konkurssi 1990). Lyijyakkujen murskaamo Siilinjärven
Vuorelassa. Maaperä pilaantui. Vrt. Rauman Romu Oy alh.
Airiston Laiva. Per. 1943, lak*. Liittyi Meritoimi Oy:hyn. Varustamon ss
Meri upposi 1956; viimeiset alukset olivat (1963) ss Airisto ja ss Aura.
Aitolahden Sähkö. Tämä on vuodesta 1993 Tampereen Automaatiosähkö Oy:n
aputoiminimi.
Aitosuomalainen. Per. 1927 (no. 57.050), lak*. Kustansi samannimisen
viikkolehden 1928–30 tai 1923–30, Aitosuomalaisen Liiton (per. 1926)
äänenkannattajan. Myöhemmän, saman näköisen osakekirjan päiväys on jätetty
täyttämättä, mutta leimamerkin mitätöinti on päivätty 8.1930.
Ajan Sana (vanha). Per. 1931, lak. 1935. IKL-lehden Ajan Suunnan edeltäjä
1930–32 (kielletty).
Alandia. Per. 1948, toimii. Vuodesta 1972 Försäkrings-ab Alandia. On
Redarnas Ömsesidiga Försäkringsbolagin kokonaan omistama tytäryhtiö. Oli
alunperin jälleenvakuutusyhtiö, mutta myöntää nykyään esinevakuutuksia lähinnä
yksityishenkilöille.
Aleksanterinkatu 19 (Alexandersperspektivet), Viipuri. Per. 1897, lak. 1906. 90 osaketta à 1 000
mk. Alussa Ernst Grönberg, Jaakko Häkli ja Wilhelm Paischeff omistivat kukin
1/3. 1899 Julius Anselm Lylyllä (Viipurin Sanomat) oli 100 %. Yhtiö lopetti 1903 tai 1904, "kun tri. Lyly
kuoli" (1903). Suomen itsenäistyttyä kadun nimeksi tuli Karjalankatu ja lopuksi
Mannerheiminkatu. Lienee ollut ns. Alfthanin talo. Osakekirjan hieno
kuva saattaa kuitenkin olla vain
kirjapainon vakiovinjetti. Osoitteessa
Karjalankatu 19 rakennettiin 1928
Knut Posse -hotellin (kolme ylintä kerrosta) ja sanomalehti Karjalan (Karjalan
Kirjapaino Oy) 7-kerroksinen tiilitalo.
Alfa, Ångfartygs. Per. 1928. Kuuluu Lundqvist Rederierna -varustamoon.
Toimii.
Alfatuotto. Per. 1985, lak. 2007. Sijoitusyhtiö. Sisaryhtiö: Alfaplus Oy
(toimii).
Alku, Sähkö. Per. 1923?, lak*. Asennusliike?, Enso. [Historiikki:
Sähköosakeyhtiö Alku 1923–53, Lappeenranta 1954.]
American Cosmetic Company. Per. 1950, lak. 1968 (konkurssi 13.3.).
Kosmeettisten aineiden valmistus ja myynti. Konttori ainakin 1960-luvulla:
Merimiehenkatu 28. 300 osaketta à 1000 mk, jotka Unto Kostamo ja Pentti Lehmonen
omistivat. 1961 op. kolminkertaistettiin.
Hotell Apollo. Per. 1915, lak. 1921. 1910 valmistuneessa Eteläesplanadi
10:n talossa (kuva) oli myös teatteri ja asuntoja. 1920–34 talo oli Neuvostoliiton
omistuksessa. Sittemmin siellä oli Alkon pääkonttori ja nyt. oikeusministeriö.
Arbetarehem. Per. 1907, lak*. Kun ruotsinkielinen pikkuporvarillinen
yhdistys Arbetets vänner perustettiin 1891 käsiteltiin asuntoyhtiön perustamista
työläisiä varten. Mutta vasta 1908 pystyi yhdistyksen alullepanema Ab
Arbetarehem ryhtymään rakentamaan ensimmäistä taloaan, Hietaniemenkadulle
(Helsinki). Asuminen siellä oli osuustoimintaluontoista ja yhtiön osakkeet
(200 kpl) olivat rahoittajia varten. Suurin oli arkkitehti Albert Nyberg 50 %;
muilla oli 1–10 osaketta kukin. TJ oli Oscar Öflund. Viimeinen
kaupparekisteri-ilmoitus 1920.
Arena. Per. 1916 (no. 34.340), toimii. Nimi
vuodesta 1930 As. Oy Arena. Talo Hämeentie 2a/Siltasaarenkatu 11 Hakaniemen
torilla.
Armiro. Per. 1946, lak. 1967. 25 000 osaketta à 1 000 mk. Sodan jälkeen pelättiin tupakkateollisuuden
kansallistamista. Siksi Strengbergin ylimääräinen kiinteä omaisuus
myytiin osakkaille uuden Armiro-yhtiön
osakkeiden muodossa.
Osakkaat olivat siis alussa suurin piirtein samat kuin Strengbergin. Osakekirjan kuvassa on
Pietarsaaren ns. Armirotalon ("A"
kartassa)
Kanavapuistikko 14:n julkisivu. Talossa oli ja on asuntoja ja liikkeitä,
kauppakuja. Oy Armiro Ab omisti koko
korttelin Isokatu–Kanavapuistikko–Runeberginkatu–Raatihuoneenkatu
(kiinteistöjen nyk. omistaja on Fastighets Ab Sparbankskvarteret i Jakobstad).
Helsingissä Armirolla oli suuri ent. Borgströmin tupakkatehdastalo
Meritullinkatu 1, minkä lisäksi se omisti kahdeksan muuta Strengbergin käyttämää
kiinteistöä, etupäässä Pietarsaaressa, sekä osakkuuksia kuten
Ab Stadshotellet. Kiinteistöjen
isännöitsijä oli Åke Stürmer. 1966 Gilbert von Rettigilla oli yksin 78 % ja yhtiötä purettaessa sen
kiinteistöt ja osakkeet myytiin hänelle.
Askolan Yhteiskoulu. Per. 1957, lak*. Koulu (per. 1958) siirtyi 1972
kunnalle.
Atlantic Rederi. Per. 1919, lak. 1933. Katajanokank. 4. Omisti: ss
Carelia, ss Finlandia, ss Ostrobotnia.
Atlas, Rederi. Per. 1935 Arthur Anderssonin toimesta. Omisti yhden
höyraluksen, ms Atlas, sodan aikana. Yhtiö lakkasi 1945, mutta seuraajaksi tuli
ilmeisesti Rederi Ab Asta.
Auran Auto. Per. 1947, lak* (konkurssi 1971). Möi 1960-luvulle asti BMW, MAN ja Tempo -autoja ja
kuorma-autoja. Suurin omistaja (43 %) oli Pentti H. Aaltio, jonka liikettä Turun
Auto-Sähköä yhtiö jatkoi. Perustettaessa 1 750 osaketta à 1 000 mk, 1956 uusmerkintä 1:1.
195x päivätyt blanco-osakkeet 100? mk:n (yksi osake?) nimellisarvolla ovat ehkä suunniteltua
osakepääoman alentamista tai splitiä varten (kuvan auto,
BMW 700, valmistettiin 12.1959–2.1962),
mutta KTM:ssä ei ole käsitelty yhtiön asiaa 1959.
Aureskoski. Per. 1926, lak. 2001. Nimi 1926–88 Kaskisten Puutavara Oy,
1988–2001 Aureskoski Oy (uusi, no. 54.755). Puutavaravientiä, saha ja
höyläämö Kaskisissa. Liikevaihto 24,2 Mmk 1939, henkilökunta 200. Parkanon saha perustettiin 1865 ja
myytiin 1949 Kaskisten Puutavara Oy:lle. 1994 saha siirtyi Fagerlid Industrier AB:lle ja sen konkurssin
2000 jälkeen UPM-Kymmene Oyj:lle. Aureskoski-yhtiö fuusioitiin 2001 Yhtyneet Sahat Oy:hyn.
(1950–88 oli olemassa toinen Aureskoski Oy -niminen yhtiö, vanha,
117.881). Vrt. Kaskö Wood alla.
Autocar. Per. 1927 (edelt. per. 1920), 5.12.1931 konkurssihakemus. Autoja
ja tarvikkeita. Unionink. 22. Op. 2 Mmk, 2000 à 1000 mk. Om. N. Garoff ja C. H.
Procopé.
Autokori. Per. 1935 (no. 78.806), lak. 1989. Nimi vuodesta 1982 Delta
Plan Oy (vanha). Op. kor. 0,4 Mmk:aan 1939.
Autokoritehdas muutti 1973 Turusta Lietoon, jolloin liiketoiminta siirrettiin
tytäryhtiölle Oy Delta Plan Ab:lle (uusi, no. 208.060, fuusioitu 1982
yhtiöön 78.006). Aik. pääomistaja oli ollut Someron Linja-oy, joka n. 1980 möi
Autokori Oy:n Ajokki Oy:lle (nimi vuodesta 1989 Carrus Oy). 1989 Volvo Bussar AB osti
Carrus Oy:n, joka 2008 myytiin MBO-kaupassa (nyk. Carrus Delta Oy).
Autorakenne. Per. 1929 autokoreja valmistamaan. Monet
perustajista olivat paluumuuttajia Yhdysvalloista. Alunperin 300
osaketta, hajaomistuksessa
(20 osakasta; Harald Kutter merkitsi 40 osaketta), osakeanteja 1930 ja
1931. Konkurssi 31.8.1933. Harald Kutter on hallituksen jäsenenä allekirjoittanut vuosien 1930 ja 1931 osakekirjat.
Konkurssin jälkeen Kutter osti koneet ja jatkoi
samassa tehtaassa Helsingin
Sörnäisissä
linja-autokorien valmistusta veljensä Ernstin kanssa (Oy
Autokorirakenne Ab:n nimissä, sittemmin Oy Kutter Ab). Tämän yrityksen toiminta
päättyi 1988. [PRH,
Kutterin historiikki, Jari Kurkinen S. autokoriteoll.
historia (2001), ST s. 595.]
Autotarvike ja Huolto. Per. 1938, lak*. Autojen korjaus, varaosien ja
tarvikkeiden kauppa. 50 os. (1947: 150 os.) à 1000 mk. Viljo Saarinen 56 %,
Elias Lehtinen 42 %, Otto Räsänen 2 %. Viim. kr-ilmoitus 1949.
Autotransit (vanha, no. 408.921). Per. 1988, lak. 1991.
AV-System. Per. 1965, lak*. Omistaja lienee ollut Tauno Häkkinen.
Baltic, Rederi. Per. 1916, lak. 1936 (PRH). Konkurssiin 10.6.1924. 500
os. à 500 mk, 1917 op. 750 os. Perustettaessa 21 osakasta.1936 per. uusi
Rederi Baltic 79.059, joka lakkasi 1943.
Baltic Lloyd Line. Per. 1933, lak*. Laivarekisterissä on 13 alusta vuoteen 1967
asti. Henkilökunta 45, rahtitulot 16,4 Mmk 1940. Osakkeita: 1932 600, 1934 +300,
1938 +900 kpl. Pääomistaja oli merenkulkuneuvos Herbert Janhonen.
Benima. Per. 1948 omistajinaan Oy Bensow Ab, Henry Nielsen Ab Oy ja Curt Mattson Rederi
Ab*,
lak. 1951.
Kolme Liberty-höyryalusta 1948–49: Drakvik,
Frostvik ja Tranvik. Yleensä niiden seuraava omistaja oli
Rederibolaget Re-Be (Rettig-Bensow).
*Per. 1934, viim. laiva myytiin 1958. Curt Mattson eli 1900–65.
Tämä ja hänen muut varustamonsa, Ab Naxos Prince, Rederibolaget Trident (hänen
isänsä perustamat) sekä Rederibolaget
Tranvik, omistivat osittain eri aikoina höyryalukset Bomarsund,
Hogland, Hammarland, Herakles, Hermes, Kastelholm, Marius, Naxos ja Tranvik.
Biograafiomistajien Filmivuokraamo. Per. 1929, konkurssihakemus
2.12.1930. Nimi vuodesta 1930 Oy Filmivuokraamo. Perustettaessa 400 osaketta à 1
000 mk, 1930 500 kpl lisää. 1929 hallitus keskusteli oman elokuvateatterin
avaamista Oy Jukolan talossa Kapteeninkatu 26, sekä Neuvostofilmien
maahantuonnista. 1930 hallitus päätti, että Työväen Elokuvakeskus Oy:n asiat
hoidetaan BF:ssä, että elokuvateatteri Pohjola lopetetaan, että Pirtti pyritään
lopettamaan ja että Atlantis otetaan vuokraksi.
Björkell. Per. 1916, lak. 1970. Nimi vuodesta 1927 Ab Lito-Björkell Oy.
Kauppapuistikko 25, Vaasa. 110 osaketta à 500 mk. Alussa Emil Björkell omisti 53 % ja Julius Björkell 46 %.
1920 osakkeita oli 260 ja P. J. Bögelundin Kartonkitehdas Oy (lisää
siitä), jonka pääomistaja oli G. A. Serlachius Oy, omisti 98 %. Omistajan edustaja oli
eversti Gösta Serlachius. 1923 G. A. Serlachius Oy:llä oli suoraan 100 %. 1936
Lito-Björkell myytiin Ab F. Tilgmann Oy:lle (ks.
sitä). 1970 Lito-Björkell fuusioitiin Oy Tilgmann Ab:hen (uusi).
Blom, Rederi. Per. 1948 Uno Blomin toimesta, lak*. Omisti yhden purjealuksen
(Helena) 1948–53.
Bogrund Sommarhem. Per. 1935, lak*. Kauppaosuuskuntien omistama kesäkoti
Korkeasaaressa Kristiinankaupungin Kaupunginlahdessa.
Bothnia Vakuutus. Per. 1919 (no. 38.317), konkurssihakemus 7.9.1923. 10
000 osaketta à 400 mk. Hajaomistuksessa. Erikoistui
merivakuutuksiin. Pohjola osti vakuutuskannan.
Brittiläiset Pub & Inn. Per. 1969, lak. 1996 (konkurssi 1992). Richard's
Pub, Rikhardinkatu 4. Liikevaihto 1,9 Mmk 1971. Pääosin Soiron perheen omistama.
Carina. Per. 1943, lak. 1958. Lienee Carin von Weissenbergin 1914
rakennuttama puutalo Dosentintie 12. Säilynyt.
Carlsro Turisthotell. Per. 1939, lak*. Carl Alfred Carlströmin 1896
rakennuttama huvila Suurjärven rannalla. Kesäasuntona vuoteen 1910, sen jälkeen
mm. pensionaattina ja vuodesta 1961 kaupunginmuseona.
Castal. Per. 1966, toimii. Nimi vuoteen 1990 United Leasing Ab (ÅAB).
Rahoitusyhtiö. 1990 Ab Chips Oy Ltd möi Plasto-Bambolan (ostettu 1985) Castalille saaden maksuksi Castalin
osakekannan, josta Chips möi runsaat puolet osakkailleen. 1994 Chips lunasti vähemmistön.
(1997 Brio osti Plaston, joka 2004 tappiollisena myytiin ahvenanmaalaisille.)
Checker. Per. 1953, lak*. S. P. J. Keinänen toi 1948 Helsinkiin taksiautoja Amerikan Itärannikosta
tarkoituksena täydentää valikoimaa Olympialaisia varten. Autot olivat
kuitenkin yleensä loppuunajettuja romuja. Pian autoilijat joutuivat perustamaan
em. yrityksen varaosahuoltoa varten sekä uudempien automallien maahantuontia varten.
Civis. Per. 19xx, lak. 19xx. Elokuvateatteri (nimi Civis 1919–29)
sijaitsi Mannerheimintie 5:ssä, sittemmin Bio-Bio (uusi).
Cloridex (vanha, 135.068). Per. 1954, toimii yhtiönä. Vuodesta 1961
Kiinteistö Oy Särkiniementie 27, vuodesta 1973 Asunto Oy Särkiniementie 27.
Devoco. Per. 1986, toimii (0628941-5). Vuodesta 1996 Volvo Finans Finland
Ab, nyk. Forso Finance Oy.
Daimler-Mercedes. Per. 1912 (oy 1920) muutaman yksityishenkilön toimesta
autoja myymään (myös mm. Bianchi, NSU). Yhtiön osoite oli Bulevardi 3, Helsinki,
vuoteen 1919 Wilho Giers Oy:n (ks. sitä alla) automyymälä. 1926 Mercedes-Benz
-edustus menetettiin ja 1932 päätettiin purkaa
yhtiö. K. R. de la Chapelle omisti silloin lähes kaikki osakkeet. 1939
perustettiin Oy Veho Ab tuomaan maahan Mercedes-Benziä.
Datacity Information Systems (DIS). Per. 1978. TietoEnator Oyj osti enemmistön 1993,
fuusioitu 1997. Myyjä oli Rautaruukki Oy:n Patron Group.
Delfin, Rederi. Per. (rek.) 2.1913, lak. 15.11.1921. Osakekirja on
päivätty jo 12.1912. Omisti: teräsfregatti sv
Grace Harwar, ostettu 28.1.1913 ja
myyty 14.9.1916 Gustaf Erikssonille. Yhtiön pääomistja oli
Georg Stenius.
Osakkeen omistaja John Tornberg kuoli 1918.
Diana, Rederi. Per. 1934, lak. 1946. Omisti yhden höyryaluksen (ss Diana) ja kuului
Gustaf B. Thordénin varustamoihin, kunnes hän sodan vuoksi muutti takaisin Ruotsiin.
Domus. Per. 1906. Silloin oli 61 osaketta. Nimi vuodesta 1939 Oy Koto.
Talon arkkitehti, G. W. Nyberg, on hallituksen jäsenenä allekirjoittanut
osakekirjan. 1925–32 yhtiön omistus vaihtui kuusi kertaa, yleensä niin, että yksi
henkilö omisti koko osakekannan. 1932 omistajaksi tuli Oy Aura (lak. 1942), KOP:n tytäryhtiö. Omistaja vuodesta 1941, Oy Talola, oli
myös
KOP:n. Oy Koto fuusioitiin KOP:iin 3.12.1971. 1997 perustettiin uusi yhtiö
kiinteistölle: As. Oy Helsingin Tehtaankatu 16.
Edistysseurojen Kustannus. Per. 1917, lak*. Edistysseuroilla
tarkoitettiin mm. raittiusliike, nuorisoseurat ja työväenyhdistykset.
Ekenäs Mekaniska Verkstad. Per. 1928, lak. 1946. Yhtiön perustaja, seppä
Frans Albin Sandblom (1873–53) toimi sepän työpajan (no. 41.356) omistajana
Tammisaaressa vuodesta 1920. Työpaja sijaitsi samassa osoitteessa kuin sittemmin
konepaja. Hänellä oli myös autokauppa, autokoulu ja vesijohtoliike (no. 74.447),
ja siihen hän keskittyi luovuttuaan konepajasta 1931. Sandblom oli muutaman
vuoden kansanedustaja, joten biografisia tietoja löytyy. [Ralf Flemmich.]
Elektro-Sähkö. Per. 1923, lak. 1989. Sähköalan tuotteiden ja koneiden
tukku- ja vähittäiskauppaa, asennuksia, valmistusta. Kalevank. 3. Sigfrid
Lönnqvist, John Nilsson-Ollandt ja Wald. Kuhlbäck omistivat kukin kolmanneksen.
Kuhlbeck oli TJ vuoteen 1966 ja nousi yhtiön yksinomistajaksi. Liikev.
1939 8,8 Mmk. 750 os. à 200 mk, anteja 1925, 1927, 1946, 1952, 1953, 1963. 1966
yhtiön omistajaksi tuli Gammalsin suku. Myyty Onninen Oy:lle 1982, mihin yhtiöön
fuusioitu 1989.
Eloranta. Per. 1920, toimii. Tekstiilien, jalkineiden, kalastusvälineiden
ja muiden vapaa-ajanviettotarvikkeiden kauppa. Liikevaihto 12,5 Mmk 1971.
Enocell. Per. 1989. Sellutehdas, Uimaharju. Enso-Gutzeit Oy omisti
(tehdas vuodesta 1967) 80 % ja
Neuvostoliitto 20 % yhtiöstä sitä perustettaessa. Toimii. Osakekirjasta on kaksi
kieliversiota.
Europe. 3-kerroksinen asuintalo Korkeavuorenkatu 36:ssa (kulmatontti),
ns. Brondinin talo (jossa leipuri-kondiittori-kahvilanpitäjä K. M. Brondin
asui), nyk. osoite Eteläesplanadi 20 (rak. 1975). Vanha talo purettiin 1972.
Excelsior. Per. 1917, lak. 1985. Perustettaessa 200 os. à 1000 mk,
viimeinen op. 96 Mmk. Exo-heloja ym. hienotaeteollisuutta, Epilä. Pääomistaja oli
alusta alkaen Zachariaksen suku. Esim. 1969 laivanvarustaja, pääkonsuli Berndt
Günther Zachariassen omisti 99,4 %. 1982 Oy Wärtsilä Ab osti 54 % ja 1984 loput.
Fuusioitu Wärtsilään 31.12.1985. [Stal s. 342, S s. 182.]
Fabiansgatan 27. Per. 1928, lak. 1963. Oli alunperin Pohjoisesplanad 23:n ja Fabianinkadun kulmatontti,
Palmqvistin talo (rak. 1838).
Edeltäjä: Fastighets-ab Seidenschnur 1918–28. 1887 perustettiin Otto
Seidenschnur, joka toimi nimillä Pohjoismainen Taloustarpeiden Kauppa
(taloustarpeita, huonekaluja;
kirjepää) sekä Pohjoismainen Villatavarin Kauppa (vuodesta 1895). Otto
Seidenschnur oli Stockmann-yhtiön perustajan vävy. 1916 firman omistajaksi tuli Oton poika Karl, joka 1918 myi
liikkeet Stockmannille. Kiinteistön hän piti itse, perustaen sitä varten em.
1918-kiinteistöyhtiön. Liikkeiden toiminta siirrettiin Stockmannin tavarataloon,
jonka johtajaksi Karl (1882–1948) tuli. 1946 PYP osti kulmatontin. Suurin
osa talon Fabianinkatu 27 -puoleisesta osasta purettiin, samoin kuin koko
Fabianinkatu 29. Tonteille 27–29 valmistui 1966 Alvar Aallon
piirtämä pankkitalo.
Fastems (vanha). Per. 1994, lak. 1996. Valmistusjärjestelmien sekä
konepajateollisuuden erikoistyöstökoneiden suunnittelu ja valmistus. Oy
Mercantile Ab osti 9.1995 Fastems Oy:n koko liiketoiminnan, jolloin yhtiönimi
muutettiin Sisu Tehdasautomaatio Oy:ksi, joka fuusioitiin emoyhtiöönsä Oy Sisu
Ab:hen.
Federation Stevedoring. Per. 1907, lak. 1987. Sanasta
Federation. Vuodesta n. 1960
Oy Kotka Stevedoring. Yhdistetty muiden
ahtausyritysten kanssa Steveco Oy:ksi v. 1988 alusta.
Fen. Per. 1928, toimii (61.379). Asuintalo Apollonkatu 4.
Fennia-Uunit. Per. 1925, lak. 1929. Uunitehdas Malmilla.
Ferrometal. Per. 1976, toimii. Würth-konserniin kuuluva ruuvituotteiden
tukkuliike Nurmijärvellä.
Filmipaino. Per. 1950, lak*. Toiminta oli alkanut 1935
Yhdistyneet Villatehtaat Oy:n painokangasosastona.
Suomen ensimmäinen filmipaino. Alussa se painoi Artekin ja Kaj Franckin
suunnittelemia huonekalu- ja verhokankaita, jotka voittivat kansainvälisiä
palkintoja. Filmipainon toiminta Hyvinkäällä päättyi 1960 kun
Villayhtymä Oy perustettiin. Seri- eli filmipainomenetelmä otettiin
käyttöön Saksassa 1920-luvulla. Se käytetään kankaissa; aluksi vain käsin ja
viime sotien jälkeen laaka- ja myöhemmin myös rotaatiokonein, ja korvasi
kuparitelat. Filmin läpi valottamalla valmistetut kaaviot (sabluunat) läpäisevät
väria halutuissa kohdissa. Vaihtoehtoisia nimityksiä oli myöhemmin silkkipaino ja
on nykyään serigrafia johtuen verkkomaisena seulakankaana (johon painokaaviot
kiinnitettiin) pitkään käytetystä silkistä. Näitä nimityksiä käytettiin etenkin
paperille (esim. mainosjulisteita, grafiikkaa) ja keramiikalle painettaessa.
Hardi Finell. Per. 1938, toimii. Vuodesta 2007 Sail-Dynamics Oy.
Valmistaa Doyle-purjeita Loviisassa.
Finnso. Per. 1966 ostamaan aluksia Neuvostoliiton kiintiöstä Unkarin
laivatelaikoilla käytettäviksi pian avattavassa Saimaan kanavan liikenteessä.
Omistus oli hajautettu lukuisten tunnettujen vasemmistopoliitikkojen kesken.
Niilo Wälläri oli hallituksen pj. Konkurssi 11.1967 (23.1.1968).
Lisää
s. 263 (PDF).
Finsk-Baltiska Rederi. Per. 1921, lak. 1925. TJ August Cabell? Omisti: ss Granit 1921–24.
Folkline. Per. 1982, lak*.
Kiertokirje. Hoiti 5.1982–9.1984 liikennettä Kaskisista Gävleen
Folkliner-autolautalla (rak. 1966, 1 500 matkustajaa, 7 889 brt, omistaja PSP-Rahoitus Oy). 24.8.1984 Oy Folkline Ab meni
konkurssiin; nettovelat olivat 10 Mmk.
Formula Finland. Per. 1986, lak. 2000 (PRH). Rakensi Virttaan moottoriradan Alastaroon,
mutta suuret investoinnit johtivat konkurssiin joulukuussa 1998. Op. 5,3 Mmk.
Osakkeenomistajia 2 200, suurin Turun kaupunki 34 %, FHRA n. 20 %. Yhtiö oli
vuodesta 1993 toiminut kiinteistöyhtiönä, Finn-Mile Marketing Oy hoitaessa
toiminnan. Rata on nyk. Alastaro Circuit.
Frejborg, Axel. Per. 1939, lak*. Meijeri, Kulmavuorenkatu 2, Helsinki.
Liikevaihto 7,8 Mmk 1940.
Frihersin Kansantupa. Per. 1946 (no. 103.543), lak. 2009. Op. 0,6 Mmk. Vapaalan (Friherrsin) kylän
kansandemokraattisten työläisten rakentama seurantalo (mm. kahvila, lavatansseja,
elokuvia, teatteri) Rajatorpan tilanomistajan Jalo Sihtolan
lahjoittamalla tontilla, Airaksisen kahvilaa (nykyisen Vapaalantien ja Vanhan
Hämeenkyläntien kulmassa) vastapäätä. Kansantupa paloi 1966. Talo jäi tien
levennyksen alle ja yhtiö oli
selvitystilassa vuodesta 2008.
Gamlakarleby Rederi. Per. 1917, lak*. Omisti vuoteen 1933 muutaman
moottorilaivan, joita enimmäkseen rakennettiin varustamon omalla telakalla
Ykspihlajassa.
Gammelby Gård (Vanhankylän kartano). Per. 1916, lak. 1921. Niemellä
Tuusulanjärven luoteisosassa. Nykyiset rakennukset ovat 1800-luvun lopulta,
jolloin tiluksia oli noin 2 000 ha. Silloisen pitkäaikaisen omistajan leski
Wilhelmina Åström kuoli 1913, minkä jälkeen kartanolla oli useita eri omistajia.
Pinta-ala oli noin 400 ha kun kartano 1928 tuli Heikkilän suvulle, jolta se 1951
siirtyi Järvenpään kauppalalle. Se on nyt matkailukeskuksena.
Garm. Per. 1924, lak. 1943 (tämä oy). Henry Reinin toimittama ruotsinkielinen pilalehti 1923–53. Tove
Jansson esitti sen sivuilla ensimmäiset Muuminsa.
Giers. Per. 1918 (no. 38.547), lak. 1927. Wilho Giers omisti alussa 31 %, mutta osakkaita oli
runsaat 100. Siirtomaatavaroiden ym. tukkukauppaa, kankaita, puutavaraa, Daimler
ja Mercedes -autojen maahantuonti (ks. Daimler-M. Oy yllä). Konttori
Eteläesplanaadi 2, aik. Kasarminkatu 23, Mercedes-myymälä Bulevardi 3 (tai 2). Yhtiö myytiin D-M:n
omistajille ja lopetti toimintansa 31.12.1921. Se luovutettiin
konkurssiin 1927, mutta sopi velkojiensa kanssa akordista.
Gnistan. Per. 1919, lak* (1972). Sähkölaitos tai jakeluyhtiö ilmeisesti
silloisen Mustasaaren (Korsholm) pohjoisosassa (esim. Voitila). 3 lamppua edellytti (1919) 1 os.,
4–5 lamppua 2 os., jne. Op. 500 os. à 100 mk, 1920 250 uutta os. Seuraava
kaupparekisteri-ilmoitus tehtiin vasta 1952 (hallitus). Sitä seuraava oli
vuosi-haaste 9.11.1972.
Granholm. Per. 1913 (oy 1920), lak. 1977 (liiketoiminta lienee loppunut
jo aikaisemmin). Aik. nimi Ab Granholm & Kåll
Oy. Perustaja oli maakauppias Karl Johan Granholm (k. 1920). Siirtomaa-, tehdas-, lyhyt-
ja kangastavaroiden tukkukauppa: Pietarsaari, Kokkola, Teerijärvi ja aikoinaan
Vaasa. Kahvipaahtimo (1935–1950-l. alku, myöh. yhtiöitetty?): Kokkola. Alussa
myös em. tavaroiden vähittäiskauppaa.
Grip. Per. 1927, toimii. Vuodesta 1954 As. Oy Helsingin Mannerheimintie
29.
Gräsviksgatan 4. Per. 1945, toimii. Vuodesta 1962 Kiint.-oy
Ruoholahdenkatu 4.
Grönblom Trading. Per. 1953, toimii. Vuodesta 1970 Oy Sigma Ab.
Halkotuote. Per. 1947, lak. 1957 (konkurssi alkoi 30.7.1957). 39 osakasta
perustettaessa. 200 os. à 5000 mk, kaksinkertaistettu 1948.
Hallbäck. Per. 1920 (no. 41.881), lak. 1939. Jalkineita, nahkaa ja
ajokaluja tukuttain ja vähittäin. Pitkäkatu 49, Vaasa.
Hallman, Lauri. Kotka. Per. 1916, lak. 1979. Vastasi Hallman-yhtiöiden
tavaratalo-, supermarket- ym. -kaupasta Etelä-Suomessa.
Hambergs, Gustaf. Per. 1920 (tmi 1901), lak. 1931. Konsuli Gustaf Hamberg eli 1857–1909.
Laivanselvitys-, ahtaus- ja
agentuuriliike. Perustettaessa 800 osaketta, osakeannit 1927 ja 1928. 1930 omaisuus myytiin Ab Walkom Stevedoring Oy:lle ja yhtiö
purettiin 1931.
Hamunen. Per. 1917, lak. 2001. Alunperin viipurilainen jalkineiden vähittäis- ja tukkukauppa,
Helsingissä Eteläesplanadi 22.
Liikevaihto 8,8 Mmk 1939, henkilökunta 13. Toim.joht. Toivo Hamunen (1893–1981). Konkurssi.
Hangö Bad. Per. 1920, lak*. Itse laitos oli perustettu 1878. Kylpylä
suljettiin 1939. Se vaurioitui pahasti jatkosodassa ja
rakennus purettiin sodan jälkeen.
Hangö Rederi. Per. 1916, lak*. Omisti 1920-luvulla ja vuoteen 1933 asti tusina
purjealusta, mutta teki konkurssin 1927?
Hauhon Uusi Sähkö. Per. 1927 (no. 59.928), lak. 1974. Nimi vuodesta 1963
Hauhon Sähkö Oy. Fuusioitu 1974 Hämeen Sähkö Oy:hyn.
Havi. Ks. $-yhtiöitä. Osakekirja on
ilmeisesti vuoden 1942 rahastoannista 1:1, sillä 1936 yhtiön nimeksi oli tullut Havin Oy – Havis Ab
ja osakekirjakanta vaihdettiin ehkä uusiksi 1942 (vrt. alhainen no.
814). Leimamerkit 6 % rahastoantia varten ovat malleja 1922 ja 1928/35. Edelliset osakeannit 1928 ja
1937 olivat maksullisia. Allekirjoittajat ovat Henry Hackman ja Ferdinand
Alfthan 3. (tukkuliike Ferd. Alfthan oli Havin toinen pääosakas).
Hedman. Per. 1924, lak*. Koneiden ja konetarvikkeiden agentuuri. Mikonk.
11. TJ John E. Hedman.
Heinolan Faneeri. Per. 1930, lak*. 1931 oli perustettu (ilmeisesti
seuraajaksi) Heinolan Faneritehdas Zachariassen & Co, jonka Enso-Gutzeit Oy osti
1975. [ST s. 610, T V s. 59.]
Helsinge Hästförädling. Per. 1923, lak. 1950. Helsingin kaupunki osti
1948 yhtiöltä 0,9 ha:n tilan tulevan Malmin sairaalan alueelta.
Helsingin Autotarvike. Per. 1925, lak*. Vilhonkatu 9. Ford- ja
Chevrolet-varaosia, renkaita.
Heinäveden Höyrylaiva. Per. 1922, lak. 1971. Omisti mm.: ss Heinävesi I,
II ja ss Tapio.
Heldt. Per. 1926, lak. 1995 (vapaaehtoinen suoritustila alkoi 1993).
Edeltäjä no. 50.221. Nimi vuoteen 1945 Oy Ingenieur Karl Heldt Ab ja vuodesta
1981 Oy K. Heldt Trading Ab. Agentuuri-, tuonti- ja tukkuliike,
säätölaitteita teollisuudelle. Lauttasaarentie 48 B, myöh. Eteläesplanadi 22 A. Liikevaihto 22,6 Mmk 1971.
Pääomistaja Joachim Heldt, Karlin poika.
Karl oli palvellut
Jääkäripataljoonassa.
Helsingin Diskonttopankki. Per. 1918, lak. ? Meni konkurssiin jo syyskuussa 1921,
pääsyinä ulkomaanluottojen valuuttakurssien nousu sekä Åström-yhtiön vararikko Oulussa.
Perustaja oli Simon Niemirowsky ja pääosa osakkeista oli Pariisissa asuvilla
venäläisillä. [Rinne Pankkiboomi s. 36.]
Helsingin Faneri. Per. 1936, lak. 1972. Fredrikinkatu 31 (1940). 1947 op.
korotettiin 0,1:sta 1,5 Mmk:aan, mutta 1972 yhtiö päätettiin purkaa. Lönnqvistin
perhe oli koko ajan ollut omistaja.
Helsingin Kalastus. Per. 1938, lak. 1951. Kalastus, kalakauppa. 300
osaketta à 5 000 mk. Osoite
oli pääomistajan, Torasjoen Saha Oy:n (myöh. Toras Oy, Suojärvi), konttori Bulevardi
34b, Hki. Kosti Hollménin (k. 1954)
yhtiöitä. Omisti mm.: ss Toras. Liikevaihto 1,3 Mmk 1938. Vuosihaasteet 1940 ja
1950. Purkuvastike 21 000 mk/osake.
Helsingin Kansanteatteri. Per. 1933, lak*. Yhdistyi 1948 Helsingin
Työväenteatterin (per. 1902) kanssa Helsingin Kansanteatteri-Työväenteatteriksi,
josta 1965 tuli Helsingin Kaupunginteatteri.
Helsingin Kenkätehdas. Per. 1918, lak. 1961. Lienee tämä yhtiö (no.
37.086), eikä samanniminen (no. 26.261), joka toimi 1911–13. Molempien
yhtiöiden osakkeiden nimellisarvo oli 100 mk.
Helsingin Mehu- ja Kivennäisvesi. Per. 1926, lak*. Konstantininkatu 1 (= Meritullinkatu 1,
Borgströmin tupakkatehtaan talo).
Mehuja, liköörejä ja viinejä. Uno Gerlander omisti 96 %. Konkurssihakemus 17.12.1931.
Helsingin Musta Karhu. Per. 1934, yhtiö
lak. 1955. IKL:n ravintola Keskuskatu 7:ssä (VPK:n silloinen talo). Liikevaihto
4,3 Mmk 1939, henkilökunta 95. 1945 tilalle tuli
ravintola Kestikartano. Rakennus purettiin 1967.
Helsingin Paikallinen Radio. Per. 1985. Radio Cityn tuotanto- ja
markkinointiyhtiö. Toinen yleisöosakeanti 10.5.–7.6.1986 à 105 mk. 1995
Scandinavian Broadcasting System SA (Luxemburg) osti osake-enemmistön
Elmulta ja
sai valtaosan äänistä. 2000 United Pan-Europe Comm. (Alankomaat) osti SBS:n.
19.6.2003 UPE:n tytäryhtiö Pro Radio Oy, joka
omisti 92,3 (98,5) %, teki lunastusvaatimuksen à 1,68 €. Osakkaita
oli pari tuhatta. Välitystuomiossa 28.9.2004 pakkolunastushinnaksi
määrättiin 1,68 €. Radio Cityn ensimmäinen lähetys oli 30.4.1985 ja viimeinen
8.12.2006. HPR toimi tappiolla. Yhtiö fuusioitiin Pro Radio Oy:hyn
(uusi) 31.12.2006.
Helsingin Tulitikkutehdas (uusi). Per. 1922 (no. 45.488), lak. 1933.
Helsingin Verkatehdas. Per. 1940 (no. 90.153), lak. 1978. Menestyvän Nemeschanskyn kangaskauppiasperheen
poika Isak Nemesin omistama ja johtama. Toimi Helsingissä Fleminginkatu 27 vuoteen 1945 ja sen
jälkeen Hyvinkäällä. Tuli 1960 Villayhtymä Oy:n
tytäryhtiöksi.
Henrikson, C. W. Oy per. 1916 (55.838), lak*. Wäinö Henrikson (1881–1940)
meni konkurssiin 1929. Edeltäjä ay 34.237. [Ks. Schybergson Förvärv och fördärv (2007) s. 45.]
Henrikson, Frans. Per. 1918 (oy), lak. 1928. Siirtomaatavaroiden, mm.
kahvin, sokerin ja suolan, tukkukauppaa. Liike siirrettiin 1923 Helsinkiin. F. H. eli 1870–1960.
Lahjoittaja. [S. Tukkuk. s. 116.]
Hera. Per. 1935, lak. 1964. Saltvik, myöh. Maarianhamina. 800 os. à 1000
mk, anti 1947. Silloin Rederi AB Hera Nortelje oli suurin omistaja. 1961 Heraan
fuusioitiin Rederi-ab Angus siten, että 1 leimattu Angus-osake vastasi 1 Heraa.
Siinä vaiheessa Angus oli palauttanut osan osakepääomastaan. Heran oma po. oli
27 Mmk ja Anguksen 19 Mmk. Konkurssihakemus 5.11.1964 raukesi varojen vähyyden
vuoksi.
Hermetic. Per. 1920, lak. 1966. Putkilotehdas (tyhjiä metallisia tuubeja
eli pursoja sekä tablettihylsyjä),
Aleksis Kivenkatu 52–54 (talo olemassa, rak. 1920 kaksikerroksisena).
1940: tehdas Itämerenkatu 52, liikevaihto 1,6 Mmk, henkilökunta 35.
Ilmoitus.
Perustettaessa 1 000 osaketta, osakeannit 1932 ja 1935. GWS osti vanhanaikaisen yhtiön 1959 (fuusioitu 1966)
ja siirsi koneet Jääkärinkadun tehtaalleen. [Ks. myös J. Vesikansa Pellistä
Perlokseen 2001 s. 70, M. Huhtamies Alumiinin aika: Printal Oy 1952–2002 2002.]
1952
oli perustettu tehokas kilpailija Printal Oy, joka pian otti johdon ja GWS myi
putkilotuotantonsa sille 1969. Printal Oy valmisti myös aerosolitölkkejä. 1977–9
tehdas siirrettiin Vallilasta Hangon Kudeneule Oy:n entisiin tiloihin. Sven Sevelius osti Printalin 1953 ja möi sen
1956 Medicalle, jonka Huhtamäki Oy osti 1985. 1988–2002 MBO-kauppaan asti Printal oli Pechiney-Cebalin omistuksessa. [ST s. 195.]
Hevonen. Per. 1978, lak. 1984. SKOP:laisten (mm. Tampereen Aluesäästöp.
TJ Pekko Terho) perustama tukemaan Christopher Wegeliuksen
kilpailuratsastustoimintaa.
Hoffströms Skogsbyrå. Per. (1907, no. ?), lak? Metsätoimisto ja
puutavara-agentuuri. Hakasalmenk. 1. Op. 0,6 Mmk.
Holmström & Co. Per. 1925, lak*. Agentuuriliike, Eteläespl. 12. I. A.
Gulin ja R. G. Holmström. Op. 40 000 mk.
Hopeatehdas. Per. 1925, lak. 1971. Tehdas Vironkatu 3. Hopea-,
tina- ja uushopeaesineitä kuten pöytä- ja kahvikalustoja, sormuksia ja koruja.
Henkilökunta 57 (1951). [ST s. 196.]
Husqvarna. Per. 1913, lak. 1980. Nimi vuodesta 1959 Oy Husqvarna Ab.
Lehti. Maahantuontiyhtiö oli
alunperin suomalaisten liikemiesten omistama. 1979 ruotsalainen emoyhtiö liitettiin Electroluxiin, joka 1979
möi ompelukoneliiketoiminnan. 1980 suomalainen tytäryhtiö fuusioitiin Oy
Electrolux Ab:hen.
Hyvinkään Leipä. Per. 1952, lak*. Perustettaessa 150 osaketta. Ei muita
kr-ilmoituksia.
Hämeenkylän Kauppa. 1996 Kesko osti Tukon (per. 1924), mutta joutui
kilpailuviranomaisten vaatimuksesta myymään valtaosan Tukon
liiketoiminnasta. 1997 tynkäyhtiö Tuko muutti nimensä Hämeenkylän Kauppa
Oy:ksi
(omisti mm. kiinteistöjä). Kesko on käyttänyt pakkolunastusoikeutensa ja
2006 yhtiö fuusioitui Kesko Oyj:hin.
Hämeenlinnan
Verkatehdas. "Osakeyhtiö" yhtiön nimessä muuttui
"Oy":ksi 1941. (Osakekirjan sisäpuolella oleva yhtiöjärjestyksen otteen
sananmuoto pysyi samana v. 1917 yhtiön loppuun saakka.) V. 1941 annin
osakekirjat lienee päivätty 1942. Seuraava, ja viimeinen, osakepääoman korotus
oli 1956, mutta ko. osakekirjat eivät liene siitä annista.
Högre Sv. Handelslärov. Byggnads. Per. 1914, lak. 1946. Ostaa Helsingistä
tontin (Merimiehenkatu 11) ja rakennuttaa siihen talon Högre Svenska
Handelsläroverket i Helsingforsille ja siihen kuuluvalle Svenska
Handelsinstitutille. 1927 oppilaitos jaettiin kahtia Svenska Handelshögskolaniin
(Hanken) ja Svenska Handelsinstitutetiin (merkonomit).
Icer. Per. 1985, lak*. Tapparan jotaja Kalevi Numminen oli 1985 myynyt
urheiluvälinekauppansa (Urheilu-Asema) Oy Icer Ltd:lle. Yhtiön tarkoituksena oli
kiinteistö- ym. liiketoimilla hankkia rahoitusta Tapparalle, mutta meni nurin
1990-luvun alussa.
Ikopal. Per. 1931, lak. .. . Asfalttituotteiden, kattotervan yms.
valmistus, Hernesaari. Uddien (ks. Udd, Veljekset) omistuksessa. Op. 0,3 Mmk
1939 0,9 Mmk. Liikev. 1939 1,3 Mmk.
Iloniemen Saha. Per. 1925, lak. 1942. Saha, höyläämö. Liikevaihto 15,5
Mmk 1940, henkilökunta 150. Toiminta oli tappiollista ja yhtiö erittäin
velkainen loppuvaiheessa.
Industripalatset. 1937 valmistunut Savoyn talo Eteläesplanadin ja
Kasarminkadun kulmassa.
International Agency. Per. 1936, lak* (1937). Agentuuriliike. 100
osaketta à 200 mk, omistajina Charles R. Jensen ja Karl F. Granström. 1937 yhtiö
haki vuosihaastetta.
Invaliidien Kivihiomo. Per. 1940?, lak. 19xx. Valmisti vuolukivesta
runsaasti erilaisia pöytäesineitä. Myynnin hoiti Oy Inva. Kivihiomon toiminta
järjestöjen omistuksessa päättyi 1940-luvun lopulla.
Italo-Finlandese. Per. 1925, lak*. 1955. Allan Hjeltin vienti- ja
tuontiliike. 1940: Unioninkatu 18 sekä Milano, liikevaihto 2,2 Mmk, henkilökunta
6.
Itä-Kuopion Höyryvenhe. Per. 1917, lak. 1955. Omisti 1922–49 ss Lokin.
Itä-Suomen Raakasokeritehdas. Per. 1937 Antreassa, lak. yhtiönä 1972
(fuusioitu Suomen Sokeri Oy:hyn). Kidesokerin valmistaminen juurikkaista.
Liikevaihto 19,4 Mmk 1939. Tehdas rakennettiin
sodan jälkeen uudestaan Kotkaan, missä 1970-luvulla muodostettiin Suomen Sokeri Oy:n sokerikemiallinen
keskus.
Ivalojoki. Per. 1925, lak. 1931. Kullanhuuhdontaa. Oli tamperelaisen J. N.
Salmisen yhtiöitä.
Jepuan Villakehräämö (Jeppo Ullspinneri). Per. 1915, lak*. Alunperin perustettu
(no. 5.725) Kiitolassa 1881 (oy
1915) lumppuvillatehtaana. Vuodesta 1895 villakehräämö, joka 1902 täydennettiin
värjäämöllä ja 1904 kutomolla (18 konetta, henkilökunta 80). 1937 Kiitolassa aloitti autokoritehdas ja sotien jälkeen siellä harjoitettiin
turkisten muokkausta. 1962 kiinteistön osti Oy Mirka Ab hiekkapaperin
valmistusta varten. Perustaja Carl Jonathan von
Essen (1851–1921) (kypärä osakekirjassa on suvun
vaakunasta) ja hänen poikansa olivat johtavia jääkäriliikkeessä ja heidän kotitalonsa
tehtaan yhteydessä (2 km kirkonkylästä etelään) oli ns. Jepuan etappi,
jonka kautta moni tuleva jääkäri hakeutui Saksaan.
Jokinen, G. Per. 1917, lak. 1937. Nahkatehdas, per. 1897 [T II s. 100].
400 osaketta à 500 mk. Gustaf Jokinen omisti valtaosan.
Joulumaa. Per. 1968 mm. Niilo Tarvajärven
innoittamana. Yhtiö on vielä olemassa vailla toimintaa (nimi vuodesta 2008
Napapiirin Tonttula Oy selvitystilassa, Y 0192161-0, c/o Veikko Rastas,
Rovaniemi). Selvitystilan päätyttyä osakkeenomistajilla on oikeus
purkuvastikkeeseen 0,40 €/osake. Nykyinen huvipuistoyritys Santapark Oy (per. 1997,
aputoiminimi Suomen Joulumaailma), Napapiirillä on eri yhtiö.
Juurikorven Tehtaat. Per. 1916, lak. 1986. Savi-, turve-, puunjalostus-
ja tiiliteollisuutta. Juurikorpi. Liikevaihto 4,5 Mmk 1939.
Jyky. Per. 1945 (uusi, 101.091), lak*. Otti haltuunsa 1944 per.
Jyväskylän Rauta- ja Puutyö omist. Sorila & Rantanen -yhtiön. Vuoteen 1947 Kalustoteollisuus
Jyky Oy, sen jälkeen Jyky Oy. 1947 op. 0,6>1,8 Mmk, à 10 000 mk. Viim. k.rek-ilmoitus 1950.
Scantrailerin (ks. sitä) tytäryhtiö.
Jyväskylän Rauta. Per. 1918, lak* (konkurssiin 25.9.1942). Rautakauppa.
1000 os. à 200 mk, 1918 op. 0,5 Mmk, 1919 0,756 Mmk, 1920 0,8 Mmk, 1922 1,5 Mmk.
Hajaomistuksessa, seudun maakauppiaitten perustama. [S Tukku s. 299.]
Jyväs-Metka. Per. 1960, lak*. Metallimiesten perustama metalliteostehdas.
310 os. à 5000 mk. Olavi Kaarrevuo omisti 57 %. Yhtiö teki kaupparekisteriin
vain perustamisilmoituksen.
Järvelän Tehtaat. Per. 1933, lak*. Maalarimestari Joonas Järvelä oli 1908
(no. 23.734) perustanut maalariliikkeen ja 1923 lakka- ja maalitehtaan. Tehdas
muutettiin 1933 oy:ksi J. Järvelän Lakka- ja Väritehdas Oy, nimi vuodesta 1943
Järvelän Tehtaat Oy. Tehdas sijaitsi Elimäenkatu 15:ssa ja henkilökuntaa oli 15
ja liikevaihto 2,26 Mmk 1940. Sodan aikana yhtiö sai uudet omistajat, jotka
ryhtyivät 1945 rakentamaan satoja ihmisiä työllistävää suurta tehdasta Kolhoon.
Se aloitti 1948, mutta meni konkurssiin syksyllä 1951 (toisen tiedon mukaan
toiminta päättyi jo 1949). Suuri päärakennus valmistui 1948 ja on edelleen
jäljellä. Tuko osti laitoksen ja piti siellä käynnissä pienehköä (n. 30
työntekijää) maalitehdasta vuoteen 1965.
Kaihdin ja Markiisi. Per. 1955, lak* (konkurssiin 1970). Perustettaessa 50 osaketta.
Kaiko. Per. 1948, toimii. Nimi vuodesta 1999 Kaiko Oy. Oli
Vesto Oy:n tytäryhtiö.
Kainuun Puu. Per. 1972, lak*. 5 000 osaketta à 200 mk, 1973
korotettu 15 000 osakkeeseen. Osakkaita oli satoja, suurin omisti 1 455. Saha.
Keran osakemerkintä ei toteutunut ja Metsäliiton tuesta huolimatta Kainuun Puu
Oy meni konkurssiin 24.1.1979.
Kala- ja Pyhäjokilaaksojen Kirjapaino. Per. 1931, lak. 2007. Yhtiön nimi
vuodesta 1983 Kalajokilaakson Kirjapaino Oy. Sanomalehti Kalajokilaakso. Aarne
Hallan yritys. Fuusioitu 2007 Keski-Pohjanmaan Kirjapaino Oyj:hin (ks.
sitä).
Kalkkimaa. Per. 1917 (no. 35.395)
omisti Alatorniossa (liitetty Tornioon 1973) Ruottalan kylässä avolouhoksen,
mistä on otettu dolomiittikalkkia jo 1500-luvulla. Maanviljelyskalkkitehtaaseen
oli 1933–82 rautatieyhteys Keminmaan Liedakkalasta. Valtaosa osakkeista siirtyi
1941 Walter J. Snellmanilta KOP:lle, joka 1943 myi ne Rauma-Raahe Oy:lle. Yhtiö
fuusioitiin Rauma-Repolaan per 1.1.1952 (lak. 1954). Nykyinen tehdas
rakennettiin 1972 ja tuottaa kalkkia teollisuudelle. Svenska Mineral AB osti
vuonna 2000 tehtaan omistajan, Saxo Mineral Oy:n, nyk. SMA Saxo Mineral Oy.
Kallavesistön Metsä. Per. 1925, lak*. Puutavaraliike.
Kaluste-Yhtymä. Per. 1959, lak. 2000 (konkurssi oli alkanut 29.12.1992).
Vapaudenkatu 14, Lahti (1982). Hoiti huonekalualan tehtaitten ja kauppiaitten
yhteistyöelimenä osakkaittensa yhteismainontaa ja menekinedistämistä. 2000 os. à
5000 mk, 1978 300 uutta os. Osakkaita oli perustettaessa 123 ja v. 1982 101
tehdasta ja kauppaa.
Kanalesplanden 13. Per. 1931, lak*. Lienee nyk.
Kaupunginhotelli-rakennuksen vieressä oleva kaksikerroksinen Fontellin puutalo.
Tämä yhtiö on kuitenkin eri kuin Ab Stadshotellet ja
perustettiin ilmeisesti asunto-yhtiöksi, kun samalla tontilla oleva
uudisrakennus oli valmistunut Kaupunginhotellille.
Kangasalan Sähkö Osakeyhtiö. Per. 1919 (no. 38.659), lak. 1951. Tämän
yhtiön seuraaja Oy Kangasalan Sähkö (no. 40.619) fuusioitiin Hämeen Sähkö Oy:hyn
1974.
Kangasalan Vehnämylly ja Saha. Per. 1946, lak. 1952
(päätettiin purkaa). Perustettaessa 60 osaketta, ei muita osakeanteja. Omistaja ja johtaja oli Iida Ruotsalo
(Juvonen, synt. 1896) Turusta. Hän oli myös Turun Vehnämylly Oy:n (lakannut 1956) johtaja.
Se mylly sijaitsi Silo Oy:n vieressä Kupittaassa. [Anna
Kortelainen. Varhaiset johtotähdet – Suomen ensimmäisiä johtajanaisia. 2007.
ST s. 837.]
Kansalaiskorkeakoulun Kannatus-oy. Per. 1918 (merkitty
kaupparekisteriin 1920, no. 42.009), lak. 1968, tukemaan Helsingissä1925 käynnistetyn
Kansalaiskorkeakoulun, joka Yhteiskunnalliseksi Korkeakouluksi 1930 nimensä
vaihtaneena muutti 1960 Tampereella ja on nyt Tampereen Yliopisto. Oppilaitos
oli 1930 saanut oman talonsa Franzéninkatu 13.
Kansan Sanan. Per. 1933, lak. 1946. Puolueeton sanomalehti Ajan Suunta.
Osakekirjat 1936 on päivätty joko 30.4. tai 29.9.
Kanto. Per. 1918, lak. 1934. Tervatehdas (Lahti)? Perustettaessa 450 osaketta, osakeannit
1919, 1922, 1924.
Karjalan Naisten Voimistelutalo. Viipurin Naisvoimistelijat ja sen
jäsenet perustivat 1917 (rek. 1918, no. 37.329) em. yhtiön rakentamaan voimistelu-
ja kesäkodin Viipurin Tanhuvaaraan 1920. Opiston rakennukset tuhoutuivat
tulipalossa 1940 ja se siirtyi 1950 Sääminkiin. Yhtiön nimi oli muutettu
Tanhuvaara Oy:ksi (lak*), jonka toiminnan jatkoi 1952 Tanhuvaaran Säätiö. Urheiluopisto
toimii edelleen.
Karjalan Rauta. Per. 1917, lak. 1972. 1940 kotipaikka muuttui
Sortavalasta Lappeenrannaksi. Alunperin 400 osaketta à 500 mk. 1919 annettiin
200 uutta ja 1950 osakkeen nimellisarvo korotettiin 5 000 mk:aan. Pääomistajat
olivat Juho ja Oski Nurmi. 1971 päätettiin lopettaa liike kannattamattomana.
Loppuunmyynnin ja julkisen haasteen jälkeen yhtiö myi kiinteistönsä Tokoinkatu
4, Lpr, Pohjolalle 0,7 Mmk:lla.
Karjalan Valo. Per. 1930, lak. 1956 (Loimaalla). Sähköisti Kurkijoen (Elisenvaara) ja
Hiitolan kuntia Karjalassa. Elisenvaaran Sähkö Oy:n liiketoiminta myytiin 1930
Karjalan Valo Oy:lle, johon myös Hiitolan Sähkö Oy liitettiin.
Karjatalousopiston Talo. Per. 1922, lak*. Toimi vuodesta 1922
Sepänkadulla (nyk. maanmittauslaitoksen rakennus).
Kuva
Karkkilan Seutu. Per. 1949, lak*. Äärivasemmistolainen sanomalehti ilmestyi 1948–92.
Kartanonmaan Sähkö. Per. 1935, lak*. Sallila Energia Oy ilmeisesti osti jakeluverkon 1958.
Kaskö Wood. Per. 1921, lak. 1990. Sahayritysten keskusliike, höyläämö, puutavaran vientiyhtiö. Osti 1949 pääosan
ahtausyrityksesta Ab Kaskö Stevedoring Ltd:stä. 1983 Oy Metsä-Botnia Ab
osti Kaskö Woodin. Vrt. Aureskoski Oy yllä. [ST s. 625.]
Kasärngatan N:o 2. Per. 1917 (no. 35.635), lak. 1923, jolloin tilalle
tuli yhtiö 47.697.
Kauppaklubin Kiinteistö. Kauppaklubin rakennus siirtyi 1987 Oulun
kaupungille (Aleksinkulma).
Kauppiaitten Osakeyhtiö. Per. 1907.
Hovioikeudenpuistikko 17. Kun Kesko Oy syntyi 1940
perustajaliikkeet sitoutuivat myymään Keskolle sen tarvitsemat kiinteistöt sekä
tavaravarastot, kalustot ym., sekä merkitsemään tietyn osuuden Keskon
osakepääomasta. Kauppiaitten Oy:n osuus siitä oli 15,3 %. Kesko-osakkeet joko
annettiin edelleen vaihdossa perustajaliikkeen osakkeita vastaan tai myytiin
rahaa vastaan
liikkeen osakkaille (vähittäiskauppiaita). Kauppiaitten Oy valitsi toisen
vaihtoehdon samalla kun se loppuvuonna 1940 tarjoutui lunastamaan omat
osakkeensa à 2 000 mk. Ne jotka eivät lunastuttaneet osakkeensa heti saivat
rahassa jako-osuuksia seuraavasti sitä mukaan kun yhtiön loppuomaisuus saatiin myydyksi
(yk-päätökset): 25.4.1942 1 000 mk, 6.3.1943 500 mk, 15.4.1944 500 mk, 14.4.1945 200
mk. 1946 maksettiin loppusuoritus 80 mk ja yhtiö purettiin 29.11.1946. Inflaation vuoksi
2 280 mk 1946 vastasi vain 600–700 mk 1940. [S. Tukkuk. s. 216.]
Keijärven Sähkö. Per. 1920. Ylöjärvi, sekä osittain Hämeenkyrö. 1990-luvun alussa Leppäkosken Sähkö Oy (toimii) osti
yhtiön ja fuusioi sen itseensä 1992.
Keikyän Mylly ja Saha. Per. 1921, lak. 1991. Mylly, saha, sähkölaitos,
Äetsä. Myyntitulot 0,4 Mmk 1940, velaton yhtiö.
Kello ja Silmälasi. Per. 1949, lak* (1971). 60 os. à 10 000 mk.
Kelloseppä Reino Saastamoisen perhe omisti alussa 100 %, mutta myi yhtiön 1950
kelloseppä Niilo Penttisen perheelle. Seuraava kaupparekisteri-ilmoitus oli
julkinen haaste 10.9.1971.
Kemijärven Teurastamon Kiinteistö. Per. 1959 (no. 153.908), lak. 1982
(konkurssi). Nimi vuodesta 1982 Riekkoniemen Kiinteistö Oy. 100 osaketta à 60 000 mk.
Suurin omistaja: Osuusliike Salla.
Kemin Pukimo. Per. 1943, lak*. Samat omistajat olivat perustaneet myös Lapin Puku Oy:n.
Kemin Puuteollisuus. Per. 1919, lak*. Osti 1919 Mansikkaniemen höyrysahan (Simonkylä?).
[T III s. 41.]
Kemistri. Per. 1945, lak*. Teknokemiallisten tuotteiden
agentuuritoimintaa. Päämiehiä olivat mm. Hercules Powder Co.**, Imperial Chemical
Industries Ltd ja Finnish Chemicals Oy. 100 osaketta à 5 000 mk, joista
tri. Carl-Wilhelm Chydenius omisti 97. **Wilmington, Delaware.
Oli kuuluisa tuliaseiden ruutien valmistaja.
Kemitas. Per. 1947, lak* (1960). Kemikaalien ja väriaineiden
myyntiedustus ja tukkukauppa. 300 osaketta à 1000 mk. Naupertin perhe oli
pääomistaja. 1957 omistajista kaksi kuoli ja 1960 yhtiö haki vuosihaastetta.
Kemppi. Per. 1917, lak*. Polkupyörä-, urheilu-, ase- ja
ampumatarve- ja ompelukonetukkuliike, Viipuri, Pohjolankatu 4. Liikevaihto 6,1
Mmk 1939, henkilökunta 12. Möi Helsingissä sodan jälkeen mm. mopoja. Sisar- tai
tytäryhtiö: Oy Urheilu-Haukka, ks. sitä. Albin Kemppi omisti myös laivan (Oy Merenneidon ss Figge. Rauman Meriliikenne
Oy, Seppinen & Kemppi Oy ja Sarmatia Oy (ks. sitä) liittyvät ehkä myös asiaan.)
Keravan Klondyke. Per. 1985, lak. 2003 (konkurssi 1991). On entisen
Savion Kumitehdas Oy:n kiinteistö, johon yritettiin 1989 perustaa
Fanfaari-sisähuvipuisto. Se meni konkurssiin 1990, vetäen mukaansa
kiinteistöyhtiön.
Keski-Hämeen Ravirata. Per. 1950, lak. 1961. Ravirata, jossa
järjestettiin ravi- ja moottoriurheilukilpailuja. 5000 os. à 1000 mk, 1951
korotus 7,5 Mmk:aan. Hajaomistuksessa, lopussa suurin oli Huuska Oy 16 %. 1960
kiinteä omaisuus myytiin Toijalan kauppalalle ja 1961 yhtiö haki vuosihaastetta
ja lakkasi. Purkautuneen yhtiön varat lahjoitettiin Keski-Hämeen Raviseuralle.
Keskisuomalainen (vanha, no. 37.945). Per. 1918, lak. 1963. 1918 vanhat
lehdet Keski-Suomi ja Suomalainen myytiin painoineen tälle yhtiölle. Yhdistetyn
lehden nimeksi tuli Keskisuomalainen.
Keskisuomalainen (uusi, no. 57.249). Per. 1927, toimii. Nimi vuoteen 1963
Oy Keskimaa. 1932 yllä mainitun yhtiön (no. 37.945) lehti ja kirjapaino myytiin
maalaisliittolaiselle lehtikustannusyhtiölle Oy Keskimaalle, joka jatkoi lehden
julkaisemista entisellä nimellä.
Keski-Suomen Karhu. Per. 1935, lak. 1944. IKL:n talo ja ravintola,
Kauppakatu 41.
Keski-Suomen Lihantuottajat. Per. 1957 (no. 146.923), lak. 1972. Nimi vuodesta 1968
Lihantuottajat Oy. 1971 tuottajat erosivat Osuusteurastamo Itikasta (joka alussa
omisti puolet) ja liittyivät
Karjaporttiin, jolla oli teurastamo ja leikkaamo Jyväskylässä vuoteen 1999.
Yhtiölle haettiin julkinen haaste. Sen
jälkeen tuottajat siirtyivät Atriaan.
Keski-Suomen Suoja. Per. 1926, lak*. Suojeluskunnan piiriesikunta omisti
48 %. Perustettaessa 2 000 osaketta, ei muita osakeanteja. Valtio osti yhtiön kiinteistön 1934.
Osakekirja on signeerattu Haapakoski -26 (SK-upseeri Eero Ilmari H. synt. 1893).
Keski-Suomen Valo. Per. 1948, lak. 2002. Fuusioitu Vattenfall Verkko
Oy:hyn.
Kimito Ångbåts. Per. 19xx, lak. 19xx. Perustettu 1918?, jolloin ostettiin
ss Ilma. Alus myytiin 1924 ja yhtiö lopetettiin 1932?
Kino-Arkadia (). Edeltäjä Oy Kino-Arkadia Ab 47215 oli olemassa
1922–30. Vrt. myös 22794.
Kirjakauppa Oma. Per. 1934, lak. 1970. Kustansi sodan jälkeen mm. ns. kioskikirjallisuutta.
Kirjapaino. Per. 1913, lak. 2003. Julkaisi Pohjanmaan Kansan (s.d.) 1931–1990.
Yhtiö fuusioitu kotkalaiseen Eteenpäin Oy:hyn 2003 (Kymen Sanomat).
Kivilinna. Per. 1907, toimii (Laivanvarustajank. 1/Neitsytpolku 4). Nimi
vuodesta 1968 Asunto Oy Kaivopuiston Kivilinna. Rahoittajien etuoik. osakkeet,
jotka oikeuttivat osinkoon, ei asuntoon, lunastettiin yhtiölle asteittain 1920-luvun
loppuun mennessä. [T. Aalto. Kaivopuiston K. 1907–2007.]
Knief, Carl. Oy per. 1951, konk. 1978, lak. 1987.
Lehti. Liha- ja einestuotteiden valmistus.
Telakkakatu 3, jossa myös tehtaanmyymälä puisessa kulmarakennuksessa (nyk. 3a). Liikevaihto 8,1 Mmk 1971.
Ludvig Knief oli perustanut makkaratehtaan Helsinkiin alunperin 1862. Perustajan kuoltua 1870 hänen leskensä meni
1878 naimisiin Albert
Otto Seeckin kanssa ja liikkeen toiminimeksi tuli A. O. Seeck. 1885 nuorin poika Carl Knief jatkoi isänsä
alalla uudella makkaratehtaalla. Hän osti 1900 kulmakiinteistön Tehtaankatu 38
(silloinen tonttijako), missä yritys sen jälkeen toimi. Kun Carl Knief kuoli 1913 hänen makkaraliikkeensä (toiminimi Carl Knief,
rek. 1914) siirtyi Augusta
"Gusti" Ohlssonin omistukseen, vuodesta 1951 osakeyhtiönä Oy Carl Knief Ab:na.
Tehtaan lisäksi oli kuusi omaa myymälää 1962. KN Augusta Ohlsson oli toimitusjohtajana
kuolemaansa asti 1967. Vanhempi yritys
jatkoi omaa makkaranvalmistustaan, vuodesta 1925 osakeyhtiönä
Ab A. O. Seeck Oy:nä
(Teollisuuskatu 19), jonka Marschan osti 1940-luvulla. Seeckin oma
valmistustoiminta lopetettiin pian, Marschanin perheen jatkaessa Seeckin liha-alan
vähittäismyymälöitä 1980-luvulle asti. (Makkaratehtaan Oy A.
Marschan Ab:n TLK oli ostanut
1974–75.) [Ennekari Lihakeskusliitto 1935–2005. T V s. 143 Seeck. HS
14.12.2008. Brages Pressarkiv.]
Knudsen & Lindfors. Per. 1934, lak*. Huolintaliike ja rahtauskonttori,
DFDS:n pääedustaja Suomessa. Eteläranta 14, aik. Unionink. 18. Sivukonttorit
Turku, Hanko.
Alexander Koch. Per. 1928 (no. 61.874), lak. 1957.
Yhtiön nimi oli vuodesta 1945
Oy
Elektro-Commerce Ab. Tarkoituksena oli jatkaa
edesmenneen Alexander Kochin (vanhempi) 1923 aloittama liiketoiminta Yrjönkatu
4:ssä: sähköteknisten ja radiotarvikkeiden agentuuri. 1943 op.
kaksinkertaistettiin 0,3 Mmk:aan. "Syyskuun suomalaiset" Alexander s. 1905 ja Nicolai Koch
s. 1908 omistivat kukin 49,7
%. 15.10.1944 ne myivät osakkeensa; Alexander Börje Forsblomille, joka 7.3.1945
möi ne Marianne
Bogojawlenskij'lle, ja Nicolai Ella Bebrisch'lle, molemmat Helsingistä.
Ulkomaalaisen omaisuuden
hoitokunnan (Förvaltningsnämnden för utländsk egendom) vaatimuksesta kaupat
oli peruttava ja 1946 omistajaksi tuli SNTL:n kaupallinen edustusto Suomessa ja
pysyi niin yhtiön lopettamiseen asti 1957. Osoitteksi tuli Mikonkatu 11. Saksan kansalaiset Nicolai ja Alexander Koch pakenivat Ruotsiin,
mutta Alexander (1905–65, s. Moskovassa) tuli takaisin.
Kodinsuoja. Per. 1933, lak. 1974. Luultavasti kommunistien työväentalo,
joka 1932 siirtyi suojeluskunnalle.
Kokkola. Per. 1929 (no. 62.721), lak*. Kustansi 1897–1936
sanomalehteä Kokkolaa, nimi loppuvaiheessa Pohjanmaan Suunta, IKL.
Kokkolan Panimo. Per. 1916, lak*. Panimo toimi 1864–1960, myös
virvoitusjuomia. Tullikatu 1. Liikevaihto 3,0 Mmk 1939, henkilökunta kesä 52,
talvi 32. [ST s. 791.]
Konsulterande Ingeniörsbyrån. Per. 1920, lak. 1946 (purettu). Alussa
ruotsalainen Ingeniörfirman Bille & Wijkmark ja Leopold Lerchen Finska Finans-ab
omistivat enemmistön 500 osakkeesta. 1927 nimeksi tuli Ab Konsulterande
Ingeniörsbyrån Consulting Neuvotteleva Insinööritoimisto Oy ja 1943 Ab Ibs.
Silloin toimialana oli omistaa ja hallita osakkeita (mm. 10 kpl A. Ahlström Oy),
Pääomistaja oli siinä vaiheessa Bror Sjögren.
Korhosen Veljekset. Per. 1928, lak* (konkurssi 1929). 100 osaketta.
Korkkieristys. Per. 1939, lak. 1974. Helsinki Lauttasaari. Valmisti
korkkieristyslevyjä. Liikevaihto 2,2 Mmk 1939, henkilökunta 18.
Kosken Höyryvenhe. Oy per. 1915 (edelt. 1897), lak*. Omisti alukset: ss Koski ja
ss Apollo (ss Karjalankoski). Liikevaihto 0,4 Mmk 1939. Yhtiön pääomistaja oli ilmeisesti Niilo Zitting.
Kotkan Auto ja Akku. Per. 1943, lak. 1984. Nimi vuoteen 1949 Kotkan
Auto-Akku Oy, vuodesta 1961 Auto ja Akku Oy, vuodesta 1976 Autoakku Oy.
Autotarvikkeiden kauppa, autokorjaamo ja -huoltoliike, sittemmin autoliike. 1961
kotipaikaksi muutettiin Karhula (Kyminlinnantie 1). Alussa pääomistaja oli Onni
Ylönen ja vuodesta 1951 Onni ja Saara Vilkas. 1968 Vilho Huhtasella oli 100 % ja
1983 Oy Scan-Auto Ab osti yhtiön, joka haki julkista haastetta. Perustettaessa
100 osaketta à 1 000 mk, 1946 200 kpl lisää, 1949 1 200 kpl lisää.
Kovasen Salkkuteollisuus. Per. 1939 (oy, no. 87.429), lak*. Alunperin
vuodelta 1923. Salkkuja, naisten käsilaukkuja. [ST s. 426.]
Kotkan Autoilijain Bensiini. Per. 1935 (no. 77.509), lak* Kyminlinna
Oy:nä. Jakeluasema.
Kotkan Näyttämö. Per. 1924, toimii. Tämä teatteri ja Kotkan
Työväenteatteri (per. 1908) yhdistyivät 1940. Yhtiön nimihistoria: Kotkan
Näyttämö-Oy vuoteen 1941, Kotkan Maakuntateatteri-Oy vuoteen 1951, Kotkan
Kaupunginteatteri Oy vuodesta 1951.
Kotvio. Per. 1917, lak. 1997. Yhtiön nimi vuoteen 1920 lienee ollut
Ruoveden Saha-, Mylly- ja Sähkö Oy. Saha (akoinaan siellä oli myös sähkölaitos
ja mylly)
toimi Ruoveden kirkonkylän Kotvionniemellä vuoteen 1989, jolloin vanhentunut
laitos hakeutui konkurssiin. Yhtiö lakkasi virallisesti 1997. 1971 liikevaihto
oli 5,3 Mmk ja op. 0,25 Mmk (1920: 3000 osaketta à 500 mk). 1936 Kotvio Oy oli ostanut Huvilan Saha Oy:n (Koro;
lopetettu 1960). Kotvionniemen saha-alueen maa oli saastunut, mutta
puhdistetulle alueelle rakennettiin asuintaloja. Sahan tiilinen voima-asema on
jäljellä ja sen savupiippu tulee säilymään. Yhtiön pääomistaja oli Nova Groupin
Arto Merisalon suku. Sahan proomuhinaajat ovat kuuluisia: ensimmäinen oli ss
Kotvio (kenties osakekirjan vinjetissa), nyk. ss Ansio, ja toinen ss Kotvio II.
Molemmat purjehtivat edelleen. [Yhtiö julkaisi historiikin 1947.]
Kouran Laiva. Per. 1936. Omisti laivat ss Koura, ss Kemiö ja ms
Korsholma. Yhtiön omistaja tai hoitaja oli ilmeisesti Paul Eriksson, Vaasa, vuoteen 1952 ja
sen jälkeen Alf Korhonen, Helsinki. Yhtiö lakkasi 1958 ja toiminnan jatkoi
nähtävästi Vaasan Laiva Oy 3 (ks. sitä alh.).
Kovametalli. Per. 1947, lak. 1969. Oli Airamin ja ruotsalaisen Fagersta
Bruks AB:n joint venture, joka päättyi 1963. Lamppujen hehkulangat olivat myös
kovametallia. Alussa tehtiin leikkaavia
työkaluja, sitten tulivat kallioporat sekä talvirenkaiden Kometa-nastat. Tehdas: Espoon
Lintuvaara. Ensimmäiset koenastat tehtiin 1959 ja 1986 kilpailija (nyk. Tikka
Spikes Oy) osti Kometa-valmistuksen.
Kronvik Shipping. Per. 1954, lak. 1966. Omisti ms Bornholmin 1954–57.
Yhtiön omisti ehkä Gunnar Erickson, Vaasa.
Kuopion Seudun Paikallisradio. Per. 1985 (no. 360.647), lak. 23.12.2010. Nimihistoria: 1985–89 Kuopion
Paikallisradio Oy, 1989–97 Kuopion Seudun Paikallisradio Oy, 1997–98 Kuopion
Suomalainen Radioasema Oy, 1998– Kuopion Oikea Asema Oy (selvitystilaan
2010). Nyk. omistaja
Savon Mediat Oy.
Kude. Per. 1938, lak. ? Villakangaskutomo.
Tehdas. [ST s. 490.]
Kulmala. Per. 1927, toimii. Palokaluston valmistus. [STal s. 167.]
Kuopion Lakkitehdas. Per. 1919, lak. 1968. Miesten ja naisten kesä- ja
talvihattuja, kaulaliinoja.
Kupittaan Savi. Per. 1921 (no. 44.395), lak. 1978. Jatkoi Kupittaan Saviteollisuus
Oy:n toimintaa. Julkisivu-, muuri- ja kattotiiliä, salaojaputkia, hienokeramiikkaa (Aurajoen
punasavesta, myöh. fajanssista) ja kivitavaraa Turun
Nummenpakalla. Op. 1000 à 500 mk, osakeanteja
1923, 1928, 1937, 1945 ja 1962. Perustettaessa A. Häyrinen omisti 75 % ja
Gregorius Simola 25 %. 1922 Kaarlo T. H. Koponen tuli TJ:ksi ja 1932 hänellä oli
osake-enemmistö. 1947 näiden omistusosuudet olivat 47 ja 38 % (valtiolla tilap.
14 %). 1955 Koposen suvulla oli 99 %. 1965 nimi muutettiin Kupittaan
Kiinteistöt Oy:ksi ja yhtiö myytiin Keskus-Sato Oy:lle. Mutta 1978 alkoi
konkurssi, joka raukesi varojen vähyyden vuoksi.
Kolmas Kupittaan Savi -yhtiö perustettiin 1939 (no. 87.249)
nimellä Jäkärlän Savi Oy (Paimala, Maaria), joka oli em. yhtiön
tytäryhtiö. 1500 osaketta à 1000 mk, 1942 3750 os. Vuodesta 1965 pääomistaja oli Koposen suku,
loppuvaiheessa Kupittaa Oy:n (no. 117.421 per. 1950) kanssa. 1963 emoyhtiö joutui
rahoituskriisiin ja 1965 Jäkärlä-yhtiön
nimi muutettiin Kupittaan Saviosakeyhtiöksi (uusi), joka jatkoi
emoyhtiön tuotantotoiminnan. 1966 konttori oli Brahenkatu
1:ssä. 27.12.1968 alkoi velkojan hakema konkurssi ja tutanto loppui 3.1970. Seuraava
kaupparekisteri-ilmoitus on vasta 1994 ja yhtiö lakkasi virallisesti 1995. 1968 ja
1970 raastuvanoikeus oli tuominut yhtiön maksamaan korvauksia ja 1990 yhtiö oli mennyt
uudestaan konkurssiin. Tehdasrakennusten tilalla on nyt TYKS:n sairaala. [ST s. 328, STal s.
156, T II
s. 224.]
Kupittaan Saviteollisuus. Per. (Hj. Lindberg ym.) 1918 (no. 38.397), konkurssihakemus
26.7.1921. 1200 osaketta sekä rekisteröimätön*
korotus 31.12.1919. Osti 1712 perustetun katto- ja muuritiilitehtaan
Kuppis Tegelbruksbolagin (W. Schurigin, yhtiöitetty 1896, no. 2.464), jolla oli
40 työntekijää. Uuden tehdaslaitoksen rakentaminen ylitti yhtiön voimavarat ja
tuotantolaitos myytiin 1921 keskeneräisenä edellä yllä olevalle uudelle
yhtiölle. *Ei kaupparekisterissä, ei leimamerkkiä.
Kusten. Per. 1914, lak. 1943. Nimi vuodesta 1931 Höyrylaiva Oy Kusten. Omisti vanhat matkustajahöyrylaivat: Ahkera, Delet,
Ilma (ent. Kimito Ångbåts) ja Norden. Meritoimi Oy
lienee ollut hoitaja.
Kuusamon Kivi. Per. 1932, lak. 1949. Kovasin- ja hiomakiviä, lattia- ja
seinälaattoja.
Kuusankosken Lehtitaitto. Per. 1959 (rek. 1960), lak*. Virallinen op. 1 000 kpl à 1
000 mk 1959. Kauppias Erkki Virtanen omisti 97 % 1960. 1962 op. ilmeisesti
kolminkertaistettiin kahdessa erässä (KTM:ssä ei ole käsitelty yhtiöjärjestyksen muutosta 1962).
18.9.1962 päivätyt osakekirjat on luovutettu
merkitsijöille ja niissä on leimamerkit normaalin 2 % edestä. Mutta eri
osakekirjojen leimamerkit ovat joko vanhan
markan (usein 20 mk) tai uuden, 1.1.1963 tulleen markan (usein 20 p). Ilman järjestystä (pari esimerkkiä:
vanha merkki no:ssa 1894, 2194, 2464; uusi 1814, 2114, 2294), mutta ei sekakäyttöä
samalla osakekirjalla. Lisäksi on 30.1.1962 päivättyjä osakekirjoja alemmilla
numeroilla. Ilmenee, että 1962 osakeannit ei koskaan
merkitty kaupparekisteriin. Virallisesti osakepääoman korotukset eivät näin ollen ole
olemassa ja jostain syystä syyskuun annin osalta eri aikoinakin maksetut leimaverot olivat siten turhia. Viimeinen
kaupparekisteri-ilmoitus merkittiin 21.4.1961. Yhtiön toiminta lienee siis
loppunut 1963 tai 1964.
Kuusankoski. Per. 19xx, lak. 19xx. Kuusankoski-niminen sanomalehti ilmestyi 1939.
Kuviovilla. Per. 1938, lak. 1983. Lankakuviohuovutettu kangas.
Kvarken. Per. 1954, lak. 1967 (päätettiin purkaa). Ainoa laiva rekisterissä on ms Korshamn 1956–57.
(Wihurin aikana saman laivan nimi oli Wilho.)
Perustettaessa 100 osaketta, ei muita ilmoituksia.
Kymen Kirjapaino Oy. Per. 1927, lak. 1942. Kymenlaakson Sanomat.
Kymenlaakson Ravirata. Per. 1948, lak*. Haminassa oli ravirata
Mullinkoskentien ja Kirkkojärven välissä 1970-luvulle.
Kyrkslätt Elektricitet (43.421). Per. 1921, lak. 1927. Lakkasi samana
päivänä (19.7.1927) kun toiminnan seuraaja, Kyrkslätt Elektriska Ab (alla), merkittiin
kaupparekisteriin.
Kyrkslätt Elektriska (Kirkkonummen Sähkö Oy). Per. 1927. Sähkönjakelu
liitetty Espoon Sähkö Oy:hyn (ks. sitä) 1975 ja yhtiö poistettu 1995 (KRL § 24),
mutta fuusioitu emoon 1999.
Kägelbanbolaget (Kaivopuiston keilarata). Yhtiöstä on
tehty erillinen artikkelisivu.
Kähertäjäin Kauppa Oy (71.587). Per. 1932, lak. 1978. Parturi- ja
kampaamoalan työvälineitä ja tarvikkeita.
Kirjepää. Pari viimeistä
vuosikymmentä osoite oli Mikonkatu 19 A. Sivuliikkeitä: Turku, Jyväskylä. 1500
os. à 100 mk. Oli ammatinharjoittajien perustama, mutta pian Suomen Kähertäjäin
Liitolla (myöh. Suomen Kähertäjätyönantajaliitto) oli 66,4 %. 1975 yhtiö haki
julkista haastetta usean vuoden tappiollisen toiminnan jälkeen. Edeltäjä:
Kähertäjäin Kauppa Oy 39.665.
Käkisalmen Sanomat. Per. 19xx, lak. 19xx. Ainakin 1933 Käkisalmen
Sanomien kustantaja oli Kaakkois-Karjalan Kirjapaino Oy (no. 19.574).
Käpylän Seuratalo. Per. 1922, lak*. Lienee VPK:n keskeneräiseksi jäänyt
(rakentaminen aloitettu 1921) toimitalo, nyk. Vuoritalona tunnettu suojelukohde,
Nyyrikintie 6.
Käpylän Urheilijain Talo. Per. 1925 (lak*) työväentaloksi Käpylän Urheilijain
toimesta, Länsi-Käpylässä. Myöhemmin Helsingin Työväenyhdistys huusi talon
pakkohuutokaupassa.
Käpylän Yhteiskoulun Talo. Per. 1938, lak. 1978. Yhtiö omisti Käpylän
Yhteiskoulun, joka perustettiin 1938 ja kunnallistettiin 1977 (nyk. Käpylän
lukio). Koulutalo valmistui 1942.
*Selitys: lak*.
|