LISÄTIETOJA A–K
YHTIÖISTÄ JA OSAKEKIRJOISTA

3C Automation. Per. 1988. ATK-yritys. Fuusioitu 2005 Suomen 3C Oy:hyn (nyk. nimi CCC Corporation Oy), jonka toiminta jatkuu.
Aaltola. Per. 1919, lak. 1966. Omisti huvilapalstoja ja huviloita Terijoella. Perustettaessa 50 osaketta. 1966: vuosihaaste, purettu ja lakannut.
Aavasaksa. Per. 1915, lak. 1952. Oli yksi Emissiooni-yhtiön sijoitushankkeista. Tudeer kirjoittaa [HOP 1913–1986 s. 21]: "Kehnoimpia oli (Ab) Aavasaksa Oy, samannimisen tunturin viereen suurella rahalla perustettu puuhiomo, jonka mitätön tuotanto [6 000 t/v] kuljetettiin koskiveneissä Tornionjokea pitkin, lastattiin ensin ruotsalaisiin rautatievaunuihin, sitten suomalaisiin ja myytiin tappiolla." H. R. Sandbergin alullepanema Tengeliön hiomo valmistui 1919, mutta Emissiooni-yhtiön pääomapanoskaan ei auttanut, vaan laitos suljettiin jo parin vuoden kuluttua [Virtanen: Lapin leivän isä, s. 125, 141]. Lisätietoja [Komitea 25/1921]. (1951 per. Aavasaksa Oy (vesivoimalaitos) on toinen yhtiö.)
Abloy. Per. 1918 (rek. alkuvuonna 1919, no. 38.384), lak. 1941. Nimi vuoteen 1919 Ab Låsfabriken Oy, sen jälkeen Ab Abloy Oy [PRH]. Kuvan osakekirja on viimeisestä osakeannista. Op. oli alussa 20 000 mk (200 kpl à 100 mk) ja korotettiin 1919 ensin 0,4 Mmk:aan ja pian 0,8 Mmk:aan. 1920 op. nousi ensin 1,2 Mmk:aan ja myöhemmin samana vuonna vielä 2,4 Mmk:aan [PRH]. Yhtiön perustajat 1918 olivat Finska Finans-ab (Magnus Rydman) 34,5 %, lukon keksijä Emil Henriksson (joka luovutti patentinsa osakkeiden vastineeksi) 25 %, Josef Nordqvist 20 % ja Gösta Rosenberg 20 % [PRH]. 30.11.1920  suurin omistaja oli Ab H. Serlachius (Birger Serlachius*) 18,9 %. Finska Finans-ab:lla oli 6,4 %. Henrikssonilla, joka 1907 oli keksinyt lukon ja 1909 aloittanut tuotannon, ei ollut varaa osallistua suuriin uusmerkintöihin kuin osittain ja 1922 hänen omistuksensa oli enää 3,1 % [PRH]. 1923 yhtiö ulkoisti tuotannon ja myynnin kun Kone ja Silta Oy osti lukon valmistusoikeudet rojalteja suorittamalla [L. Gripenberg 1932 s. 181]. 16.3.1939 Ab Abloy Oy:n yhtiökokous totesi, että [15.2.1919 myönnetty] Abloy-patentti oli umpeutunut Suomessa ja että sopimus Kone ja Silta Oy:n (Oy Wärtsilä Ab:n tytäryhtiö) kanssa oli voimassa ainoastaan kuluvan vuoden loppuun, minkä vuoksi osakkaat päättivät purkaa yhtiön [PRH]. Oy Wärtsilä Ab jatkoi lukon valmistusta ja yhtiöitti sen 1989 erilliseen tytäryhtiöön, Abloy Oy:hyn (465.944). *Ks. Lotte Reenpää 1981 s. 144–8, jonka Abloy-tiedot eivät kuitenkaan kaikki täsmää.
Agraria ei antanut uusia omia osakekirjojaan, vaan edeltäjäyhtiön eli Suomen Agraaritoimisto Oy:n osakekirjat leimattiin Agrarian nimellä ja viisinkertaisella osakemäärällä. Lisää.
Ahjon Konepaja. Per. 1919?, lak. ? Lehti. 1919 oli ostettu Ahjo Konetehdas J. L. Ilmosen (37.542, per. 1918) kiinteistön, Näkinkuja 9–11 (yhtiön käytössä 1930-luvun lopulle, nyk. Hakaniemen sillan alla). Laaja valikoima höyrykattiloita, kuljetus- ja siirtolaitteita, maatalouskoneita, nostokoneita, puutyöstökoneita, rakennuskoneita, tiekoneita ym. Muuttui 1939 kiinteistöyhtiöksi, jolloin tuotantotoiminnan jatkoi uusi Ahjo Oy (87.480, lak. 1978). [ST s. 173.]
Airaksela. Per. 1984, lak. 1992 (konkurssi 1990). Lyijyakkujen murskaamo Siilinjärven Vuorelassa. Maaperä pilaantui. Vrt. Rauman Romu Oy alh.
Airiston Laiva. Per. 1943, lak*. Liittyi Meritoimi Oy:hyn. Varustamon ss Meri upposi 1956; viimeiset alukset olivat (1963) ss Airisto ja ss Aura.
Aitolahden Sähkö. Tämä on vuodesta 1993 Tampereen Automaatiosähkö Oy:n aputoiminimi.
Aitosuomalainen. Per. 1927 (no. 57.050), lak*. Kustansi samannimisen viikkolehden 1928–30 tai 1923–30, Aitosuomalaisen Liiton (per. 1926) äänenkannattajan. Myöhemmän, saman näköisen osakekirjan päiväys on jätetty täyttämättä, mutta leimamerkin mitätöinti on päivätty 8.1930.
Ajan Sana (vanha). Per. 1931, lak. 1935. IKL-lehden Ajan Suunnan edeltäjä 1930–32 (kielletty).
Aleksanterinkatu 19 (Alexandersperspektivet), Viipuri. Per. 1897, lak. 1906. 90 osaketta à 1 000 mk. Alussa Ernst Grönberg, Jaakko Häkli ja Wilhelm Paischeff omistivat kukin 1/3. 1899 Julius Anselm Lylyllä (Viipurin Sanomat) oli 100 %. Yhtiö lopetti 1903 tai 1904, "kun tri. Lyly kuoli" (1903). Suomen itsenäistyttyä kadun nimeksi tuli Karjalankatu ja lopuksi Mannerheiminkatu. Lienee ollut ns. Alfthanin talo. Osakekirjan hieno kuva saattaa kuitenkin olla vain kirjapainon vakiovinjetti. Osoitteessa Karjalankatu 19 rakennettiin 1928 Knut Posse -hotellin (kolme ylintä kerrosta) ja sanomalehti Karjalan (Karjalan Kirjapaino Oy) 7-kerroksinen tiilitalo.
Alfa, Ångfartygs. Per. 1928. Kuuluu Lundqvist Rederierna -varustamoon. Toimii.
A-Linssi. Per. 1963 (no. 167.839), lak. 1992. Silmälasien ja piilolinssien myynti. Liikevaihto 1,1 Mmk 1971. Instrumentarium Oy osti yhtiön noin 1990.
Alku, Sähkö. Per. 1923?, lak*. Asennusliike?, Enso. [Historiikki: Sähköosakeyhtiö Alku 1923–53, Lappeenranta 1954.]
Arbetarehem. Per. 1907, lak*. Kun ruotsinkielinen pikkuporvarillinen yhdistys Arbetets vänner perustettiin 1891 käsiteltiin asuntoyhtiön perustamista työläisiä varten. Mutta vasta 1908 pystyi yhdistyksen alullepanema Ab Arbetarehem ryhtymään rakentamaan ensimmäistä taloaan, Hietaniemenkadulle (Helsinki). Asuminen siellä oli osuustoimintaluontoista ja yhtiön osakkeet (200 kpl) olivat rahoittajia varten. Suurin oli arkkitehti Albert Nyberg 50 %; muilla oli 1–10 osaketta kukin. TJ oli Oscar Öflund. Viimeinen kaupparekisteri-ilmoitus 1920.
Arena. Per. 1916 (no. 34.340), toimii. Nimi vuodesta 1930 As. Oy Arena. Talo Hämeentie 2a/Siltasaarenkatu 11 Hakaniemen torilla.
Armiro. Per. 1946, lak. 1967.  25 000 osaketta à 1 000 mk. Sodan jälkeen pelättiin tupakkateollisuuden kansallistamista. Siksi Strengbergin ylimääräinen kiinteä omaisuus myytiin osakkaille uuden Armiro-yhtiön osakkeiden muodossa. Osakkaat olivat siis alussa suurin piirtein samat kuin Strengbergin. Osakekirjan kuvassa on Pietarsaaren ns. Armirotalon ("A" kartassa) Kanavapuistikko 14:n julkisivu. Talossa oli ja on asuntoja ja liikkeitä, kauppakuja. Oy Armiro Ab omisti koko korttelin Isokatu–Kanavapuistikko–Runeberginkatu–Raatihuoneenkatu (kiinteistöjen nyk. omistaja on Fastighets Ab Sparbankskvarteret i Jakobstad). Helsingissä Armirolla oli suuri ent. Borgströmin tupakkatehdastalo Meritullinkatu 1, minkä lisäksi se omisti kahdeksan muuta Strengbergin käyttämää kiinteistöä, etupäässä Pietarsaaressa, sekä osakkuuksia kuten Ab Stadshotellet. Kiinteistöjen isännöitsijä oli Åke Stürmer. 1966 Gilbert von Rettigilla oli yksin 78 % ja yhtiötä purettaessa sen kiinteistöt ja osakkeet myytiin hänelle.
Askolan Yhteiskoulu. Per. 1957, lak*. Koulu (per. 1958) siirtyi 1972 kunnalle.
Atlantic Rederi. Per. 1919, lak. 1933. Katajanokank. 4. Omisti: ss Carelia, ss Finlandia, ss Ostrobotnia.
Atlas, Rederi. Per. 1935 Arthur Anderssonin toimesta. Omisti yhden höyraluksen, ms Atlas, sodan aikana. Yhtiö lakkasi 1945, mutta seuraajaksi tuli ilmeisesti Rederi Ab Asta.
Auran Auto. Per. 1947, lak* (konkurssi 1971). Möi 1960-luvulle asti BMW, MAN ja Tempo -autoja ja kuorma-autoja. Suurin omistaja (43 %) oli Pentti H. Aaltio, jonka liikettä Turun Auto-Sähköä yhtiö jatkoi. Perustettaessa 1 750 osaketta à 1 000 mk, 1956 uusmerkintä 1:1. Blanco-osakkeet 195x 100? mk (yksi osake?) nimellisarvolla ovat ehkä suunniteltua osakepääoman alentamista tai splitiä varten (kuvan auto, BMW 700, valmistettiin 12.1959–2.1962), mutta KTM:ssä ei ole käsitelty yhtiön asiaa 1959.
Aureskoski. Per. 1926, lak. 2001. Nimi 1926–88 Kaskisten Puutavara Oy, 1988–2001 Aureskoski Oy (uusi, no. 54.755). Puutavaravientiä, saha ja höyläämö Kaskisissa. Liikevaihto 24,2 Mmk 1939, henkilökunta 200. Parkanon saha perustettiin 1865 ja myytiin 1949 Kaskisten Puutavara Oy:lle. 1994 saha siirtyi Fagerlid Industrier AB:lle ja sen konkurssin 2000 jälkeen UPM-Kymmene Oyj:lle. Aureskoski-yhtiö fuusioitiin 2001 Yhtyneet Sahat Oy:hyn. (1950–88 oli olemassa toinen Aureskoski Oy -niminen yhtiö, vanha, 117.881). Vrt. Kaskö Wood alla.
Autorakenne. Per. 1929 autokoreja valmistamaan. Monet perustajista olivat paluumuuttajia Yhdysvalloista. Alunperin 300 osaketta, hajaomistuksessa (20 osakasta; Harald Kutter merkitsi 40 osaketta), osakeanteja 1930 ja 1931. Konkurssi 31.8.1933. Harald Kutter on hallituksen jäsenenä allekirjoittanut vuosien 1930 ja 1931 osakekirjat. Konkurssin jälkeen Kutter osti koneet ja jatkoi samassa tehtaassa Helsingin Sörnäisissä linja-autokorien valmistusta veljensä Ernstin kanssa (Oy Autokorirakenne Ab:n nimissä, sittemmin Oy Kutter Ab). Tämän yrityksen toiminta päättyi 1988. [PRH, Kutterin historiikki, Jari Kurkinen S. autokoriteoll. historia (2001), ST s. 595.]
AV-System. Per. 1965, lak*. Omistaja lienee ollut Tauno Häkkinen.
Bad Grankulla. Per. 1908 (no. 21.253), lak. 1914. Rakennus on nyk. osa Kaunialan sotainvalidisairaalaa (per. 1946).
Baltic Lloyd Line. Per. 1933, lak*. Laivarekisterissä on 13 alusta vuoteen 1967 asti. Henkilökunta 45, rahtitulot 16,4 Mmk 1940. Osakkeita: 1932 600, 1934 +300, 1938 +900 kpl. Pääomistaja oli merenkulkuneuvos Herbert Janhonen.
Benima. Per. 1948 omistajinaan Oy Bensow Ab, Henry Nielsen Ab Oy ja Curt Mattson Rederi Ab*, lak. 1951. Kolme Liberty-höyryalusta 1948–49: Drakvik, Frostvik ja Tranvik. Yleensä niiden seuraava omistaja oli Rederibolaget Re-Be (Rettig-Bensow).
*Per. 1934, viim. laiva myytiin 1958. Curt Mattson eli 1900–65. Tämä ja hänen muut varustamonsa, Ab Naxos Prince, Rederibolaget Trident (hänen isänsä perustamat) sekä Rederibolaget Tranvik, omistivat eri aikoina höyryalukset Bomarsund, Hogland, Hammarland, Herakles, Hermes, Kastelholm, Marius, Naxos ja Tranvik.
Biograafiomistajien Filmivuokraamo. Per. 1929, konkurssihakemus 2.12.1930. Nimi vuodesta 1930 Oy Filmivuokraamo. Perustettaessa 400 osaketta à 1 000 mk, 1930  500 kpl lisää. 1929 hallitus keskusteli oman elokuvateatterin avaamista Oy Jukolan talossa Kapteeninkatu 26, sekä Neuvostofilmien maahantuonnista. 1930 hallitus päätti, että Työväen Elokuvakeskus Oy:n asiat hoidetaan BF:ssä, että elokuvateatteri Pohjola lopetetaan, että Pirtti pyritään lopettamaan ja että Atlantis otetaan vuokraksi.
Björkell. Per. 1916, lak. 1970. Nimi vuodesta 1927 Ab Lito-Björkell Oy. Kauppapuistikko 25, Vaasa. 110 osaketta à 500 mk. Alussa Emil Björkell omisti 53 % ja Julius Björkell 46 %. 1920 osakkeita oli 260 ja P. J. Bögelundin Kartonkitehdas Oy (lisää siitä), jonka pääomistaja oli G. A. Serlachius Oy, omisti 98 %. Omistajan edustaja oli eversti Gösta Serlachius. 1923 G. A. Serlachius Oy:llä oli suoraan 100 %. 1936 Lito-Björkell myytiin Ab F. Tilgmann Oy:lle (ks. sitä). 1970 Lito-Björkell fuusioitiin Oy Tilgmann Ab:hen (uusi).
Blom, Rederi. Per. 1948 Uno Blomin toimesta, lak*. Omisti yhden purjealuksen (Helena) 1948–53.
Bogrund Sommarhem. Per. 1935, lak*. Kauppaosuuskuntien omistama kesäkoti Korkeasaaressa Kristiinankaupungin Kaupunginlahdessa.
Bothnia Vakuutus. Per. 1919 (no. 38.317), konkurssihakemus 7.9.1923. 10 000 osaketta à 400 mk. Hajaomistuksessa. Erikoistui merivakuutuksiin. Pohjola osti vakuutuskannan.
Brittiläiset Pub & Inn. Per. 1969, lak. 1996 (konkurssi 1992). Richard's Pub, Rikhardinkatu 4. Liikevaihto 1,9 Mmk 1971. Pääosin Soiron perheen omistama.
Carlsro Turisthotell. Per. 1939, lak*. Carl Alfred Carlströmin 1896 rakennuttama huvila Suurjärven rannalla. Kesäasuntona vuoteen 1910, sen jälkeen mm. pensionaattina ja vuodesta 1961 kaupunginmuseona.
Castal. Per. 1966, toimii. Nimi vuoteen 1990 United Leasing Ab (ÅAB). Rahoitusyhtiö. 1990 Ab Chips Oy Ltd möi Plasto-Bambolan (ostettu 1985) Castalille saaden maksuksi Castalin osakekannan, josta Chips möi runsaat puolet osakkailleen. 1994 Chips lunasti vähemmistön. (1997 Brio osti Plaston, joka 2004 tappiollisena myytiin ahvenanmaalaisille.)
Checker. Per. 1953, lak*. S. P. J. Keinänen toi 1948 Helsinkiin taksiautoja Amerikan Itärannikosta tarkoituksena täydentää valikoimaa Olympialaisia varten.  Autot olivat kuitenkin yleensä loppuunajettuja romuja. Pian autoilijat joutuivat perustamaan em. yrityksen varaosahuoltoa varten sekä uudempien automallien maahantuontia varten.
Civis. Per. 19xx, lak. 19xx. Elokuvateatteri (nimi Civis 1919–29) sijaitsi Mannerheimintie 5:ssä, sittemmin Bio-Bio (uusi).
Daimler-Mercedes. Per. 1912 (oy 1920) muutaman yksityishenkilön toimesta autoja myymään (myös mm. Bianchi, NSU). Yhtiön osoite oli Bulevardi 3, Helsinki, vuoteen 1919 Wilho Giers Oy:n (ks. sitä alla) automyymälä. 1926 Mercedes-Benz -edustus menetettiin ja 1932 päätettiin purkaa yhtiö. K. R. de la Chapelle omisti silloin lähes kaikki osakkeet. 1939 perustettiin Oy Veho Ab tuomaan maahan Mercedes-Benziä.
Datacity Information Systems (DIS). Per. 1978. TietoEnator Oyj osti enemmistön 1993, fuusioitu 1997. Myyjä oli Rautaruukki Oy:n Patron Group.
Diana, Rederi. Per. 1934, lak. 1946. Omisti yhden höyryaluksen (ss Diana) ja kuului Gustaf B. Thordénin varustamoihin, kunnes hän sodan vuoksi muutti takaisin Ruotsiin.
Domus. Per. 1906. Silloin oli 61 osaketta. Nimi vuodesta 1939 Oy Koto. Talon arkkitehti, G. W. Nyberg, on hallituksen jäsenenä allekirjoittanut osakekirjan. 1925–32 yhtiön omistus vaihtui kuusi kertaa, yleensä niin, että yksi henkilö omisti koko osakekannan. 1932 omistajaksi tuli Oy Aura (lak. 1942), KOP:n tytäryhtiö. Omistaja vuodesta 1941, Oy Talola, oli myös KOP:n. Oy Koto fuusioitiin KOP:iin 3.12.1971. 1997 perustettiin uusi yhtiö kiinteistölle: As. Oy Helsingin Tehtaankatu 16.
Edistysseurojen Kustannus. Per. 1917, lak*. Edistysseuroilla tarkoitettiin mm. raittiusliike, nuorisoseurat ja työväenyhdistykset.
Eloranta. Per. 1920, toimii. Tekstiilien, jalkineiden, kalastusvälineiden ja muiden vapaa-ajanviettotarvikkeiden kauppa. Liikevaihto 12,5 Mmk 1971.
Enocell. Per. 1989. Sellutehdas, Uimaharju. Enso-Gutzeit Oy omisti (tehdas vuodesta 1967) 80 % ja Neuvostoliitto 20 % yhtiöstä sitä perustettaessa. Toimii. Osakekirjasta on kaksi kieliversiota.
Europe. 3-kerroksinen asuintalo Korkeavuorenkatu 36:ssa (kulmatontti), ns. Brondinin talo (jossa leipuri-kondiittori-kahvilanpitäjä K. M. Brondin asui), nyk. osoite Eteläesplanadi 20 (rak. 1975). Vanha talo purettiin 1972.
Fabiansgatan 27. Per. 1928, lak. 1963. Oli alunperin Pohjoisesplanad 23:n ja Fabianinkadun kulmatontti, Palmqvistin talo (rak. 1838). Edeltäjä: Fastighets-ab Seidenschnur 1918–28. 1887 perustettiin Otto Seidenschnur, joka toimi nimillä Pohjoismainen Taloustarpeiden Kauppa (huonekaluja) sekä Pohjoismainen Villatavarin Kauppa (vuodesta 1895). Otto Seidenschnur oli Stockmann-yhtiön perustajan vävy. 1916 firman omistajaksi tuli Oton poika Karl, joka 1918 myi liikkeet Stockmannille. Kiinteistön hän piti itse, perustaen sitä varten em. 1918-kiinteistöyhtiön. Liikkeiden toiminta siirrettiin Stockmannin tavarataloon, jonka johtajaksi Karl (1882–1948) tuli. 1946 PYP osti kulmatontin. Suurin osa talon Fabianinkatu 27 -puoleisesta osasta purettiin, samoin kuin koko Fabianinkatu 29. Tonteille 27–29 valmistui 1966 Alvar Aallon piirtämä pankkitalo.
Filmipaino. Per. 1950, lak*. Seri- eli filmipainomenetelmä otettiin käyttöön Saksassa 1920-luvulla. Se käytetään kankaissa; aluksi vain käsin ja viime sotien jälkeen laaka- ja myöhemmin myös rotaatiokonein, ja korvasi kuparitelat. Filmin läpi valottamalla valmistetut kaaviot (sabluunat) läpäisevät väria halutuissa kohdissa. Vaihtoehtoisia nimityksiä oli myöhemmin silkkipaino ja on nykyään serigrafia johtuen verkkomaisena seulakankaana (johon painokaaviot kiinnitettiin) pitkään käytetystä silkistä. Näitä nimityksiä käytettiin etenkin paperille (esim. mainosjulisteita, grafiikkaa) ja keramiikalle painettaessa.
Finnso. Per. 1966 ostamaan aluksia Neuvostoliiton kiintiöstä Unkarin laivatelaikoilla käytettäviksi pian avattavassa Saimaan kanavan liikenteessä. Omistus oli hajautettu lukuisten tunnettujen vasemmistopoliitikkojen kesken. Niilo Wälläri oli hallituksen pj. Konkurssi 11.1967 (23.1.1968). Lisää s. 263 (PDF).
Folkline. Per. 1982, lak*. Hoiti 5.1982–9.1984 liikennettä Kaskisista Gävleen Folkliner-autolautalla (rak. 1966, 1 500 matkustajaa, 7 889 brt, omistaja PSP-Rahoitus Oy). 24.8.1984 Oy Folkline Ab meni konkurssiin; nettovelat olivat 10 Mmk.
Formula Finland. Per. 1986. lak. 2000 (PRH). Rakensi Virttaan moottoriradan Alastaroon, mutta suuret investoinnit johtivat konkurssiin joulukuussa 1998. Op. 5,3 Mmk. Osakkeenomistajia 2 200, suurin Turun kaupunki 34 %, FHRA n. 20 %. Yhtiö oli vuodesta 1993 toiminut kiinteistöyhtiönä, Finn-Mile Marketing Oy hoitaessa toiminnan. Rata on nyk. Alastaro Circuit.
Frejborg, Axel. Per. 1939, lak*. Meijeri, Kulmavuorenkatu 2, Helsinki. Liikevaihto 7,8 Mmk 1940.
Frihersin Kansantupa. Per. 1946 (no. 103.543), lak. 2009. Op. 0,6 Mmk. Vapaalan (Friherrsin) kylän kansandemokraattisten työläisten rakentama seurantalo (mm. kahvila, lavatansseja, elokuvia, teatteri) Rajatorpan tilanomistajan Jalo Sihtolan lahjoittamalla tontilla, Airaksisen kahvilaa (nykyisen Vapaalantien ja Vanhan Hämeenkyläntien kulmassa) vastapäätä. Kansantupa paloi 1966. Talo jäi tien levennyksen alle ja yhtiö oli selvitystilassa vuodesta 2008.
Gamlakarleby Rederi. Per. 1917, lak*. Omisti vuoteen 1933 muutaman moottorilaivan, joita enimmäkseen rakennettiin varustamon omalla telakalla Ykspihlajassa.
Gammelby Gård (Vanhankylän kartano). Per. 1916, lak. 1921. Niemellä Tuusulanjärven luoteisosassa. Nykyiset rakennukset ovat 1800-luvun lopulta, jolloin tiluksia oli noin 2 000 ha. Silloisen pitkäaikaisen omistajan leski Wilhelmina Åström kuoli 1913, minkä jälkeen kartanolla oli useita eri omistajia. Pinta-ala oli noin 400 ha kun kartano 1928 tuli Heikkilän suvulle, jolta se 1951 siirtyi Järvenpään kauppalalle. Se on nyt matkailukeskuksena.
Garm. Per. 1924, lak. 1943 (tämä oy). Henry Reinin toimittama ruotsinkielinen pilalehti 1923–53. Tove Jansson esitti sen sivuilla ensimmäiset Muuminsa.
Giers. Per. 1918, lak. 1927. Wilho Giers omisti alussa 31 %, mutta osakkaita oli runsaat 100. Toiminta liittyi ehkä siirtomaatavaroiden tukkukauppaan, mutta 1919 yhtiö myös toi maahan Daimler-Mercedes -autoja (ks. Daimler-M. Oy yllä). Konttori Kasarminkatu 23:ssa, Mercedes-myymälä Bulevardi 3. Yhtiö myytiin D-M:n omistajille ja lopetti toimintansa 31.12.1921. Se luovutettiin konkurssiin 1927, mutta sopi velkojiensa kanssa akordista.
Granholm. Per. 1913 (oy 1920), lak. 1977 (liiketoiminta lienee loppunut jo aikaisemmin). Aik. nimi Ab Granholm & Kåll Oy. Perustaja oli maakauppias Karl Johan Granholm (k. 1920). Siirtomaa-, tehdas-, lyhyt- ja kangastavaroiden tukkukauppa: Pietarsaari, Kokkola, Teerijärvi ja aikoinaan Vaasa; kahvipaahtimo (1935–1950-l. alku, myöh. yhtiöitetty?): Kokkola. Alussa myös em. tavaroiden vähittäiskauppaa.
Hallbäck. Per. 1920 (no. 41.881), lak. 1939.
Hallman, Lauri. Kotka. Per. 1916, lak. 1979. Vastasi Hallman-yhtiöiden tavaratalo-, supermarket- ym. -kaupasta Etelä-Suomessa.
Hambergs, Gustaf. Per. 1920, lak. 1931. Konsuli Gustaf Hamberg eli 1857–1909. Laivanselvitys-, ahtaus- ja agentuuriliike. Perustettaessa 800 osaketta, osakeannit 1927 ja 1928. 1930 omaisuus myytiin Ab Walkom Stevedoring Oy:lle ja yhtiö purettiin 1931.
Hamunen. Per. 1917, lak. 2001. Alunperin viipurilainen jalkineiden vähittäis- ja tukkukauppa, Helsingissä Eteläesplanadi 22. Liikevaihto 8,8 Mmk 1939, henkilökunta 13. Toim.joht. Toivo Hamunen (1893–1981). Konkurssi.
Hangö Bad. Per. 1920, lak*. Itse laitos oli perustettu 1878. Kylpylä suljettiin 1939. Se vaurioitui pahasti jatkosodassa ja rakennus purettiin sodan jälkeen.
Hangö Rederi. Per. 1916, lak*. Omisti 1920-luvulla ja vuoteen 1933 asti tusina purjealusta, mutta teki konkurssin 1927?
Hauhon Uusi Sähkö. Per. 1927 (no. 59.928), lak. 1974. Nimi vuodesta 1963 Hauhon Sähkö Oy. Fuusioitu 1974 Hämeen Sähkö Oy:hyn.
Havi. Ks. $-yhtiöitä. Osakekirja on ilmeisesti vuoden 1942 rahastoannista 1:1, sillä 1936 yhtiön nimeksi oli tullut Havin Oy – Havis Ab ja osakekirjakanta vaihdettiin ehkä uusiksi 1942 (vrt. alhainen no. 814). Leimamerkit 6 % rahastoantia varten ovat malleja 1922 ja 1928/35. Edelliset osakeannit 1928 ja 1937 olivat maksullisia. Allekirjoittajat ovat Henry Hackman ja Ferdinand Alfthan 3. (tukkuliike Ferd. Alfthan oli Havin toinen pääosakas).
Heinolan Faneeri. Per. 1930, lak*. 1931 oli perustettu (ilmeisesti seuraajaksi) Heinolan Faneritehdas Zachariassen & Co, jonka Enso-Gutzeit Oy osti 1975. [ST s. 610, T V s. 59.]
Helsingin Autotarvike. Per. 1925, lak*. Vilhonkatu 9. Ford- ja Chevrolet-varaosia, renkaita.
Heinäveden Höyrylaiva. Per. 1922, lak. 1971. Omisti mm.: ss Heinävesi I, II ja ss Tapio.
Heldt. Per. 1926, lak. 1995 (vapaaehtoinen suoritustila alkoi 1993). Edeltäjä no. 50.221. Nimi vuoteen 1945 Oy Ingenieur Karl Heldt Ab ja vuodesta 1981 Oy K. Heldt Trading Ab. Agentuuri-, tuonti- ja tukkuliike, säätölaitteita teollisuudelle. Lauttasaarentie 48 B, myöh. Eteläesplanadi 22 A. Liikevaihto 22,6 Mmk 1971. Pääomistaja Joachim Heldt.
Helsingin Diskonttopankki. Per. 1918, lak. ? Meni konkurssiin jo syyskuussa 1921, pääsyinä ulkomaanluottojen valuuttakurssien nousu sekä Åström-yhtiön vararikko Oulussa. Perustaja oli Simon Niemirowsky ja pääosa osakkeista oli Pariisissa asuvilla venäläisillä. [Rinne Pankkiboomi s. 36.]
Helsingin Kalastus. Per. 1938, lak. 1951. Kalastus, kalakauppa. 300 osaketta à 5 000 mk. Osoite oli pääomistajan, Torasjoen Saha Oy:n (myöh. Toras Oy, Suojärvi), konttori Bulevardi 34b, Hki. Kosti Hollménin (k. 1954) yhtiöitä. Omisti mm.: ss Toras. Liikevaihto 1,3 Mmk 1938. Vuosihaasteet 1940 ja 1950. Purkuvastike 21 000 mk/osake.
Helsingin Kansanteatteri. Per. 1933, lak*. Yhdistyi 1948 Helsingin Työväenteatterin (per. 1902) kanssa Helsingin Kansanteatteri-Työväenteatteriksi, josta 1965 tuli Helsingin Kaupunginteatteri.
Helsingin Kenkätehdas. Per. 1918,  lak. 1961. Lienee tämä yhtiö (no. 37.086), eikä samanniminen (no. 26.261), joka toimi 1911–13. Molempien yhtiöiden osakkeiden nimellisarvo oli 100 mk.
Helsingin Mehu- ja Kivennäisvesi. Per. 1926, lak*. Konstantininkatu 1 (= Meritullinkatu 1, Borgströmin tupakkatehtaan talo). Mehuja, liköörejä ja viinejä. Uno Gerlander omisti 96 %. Konkurssihakemus 17.12.1931.
Helsingin Musta Karhu. Per. 1934,  yhtiö lak. 1955. IKL:n ravintola Keskuskatu 7:ssä (VPK:n silloinen talo). Liikevaihto 4,3 Mmk 1939, henkilökunta 95. 1945 tilalle tuli ravintola Kestikartano. Rakennus purettiin 1967.
Helsingin Paikallinen Radio. Per. 1985. Radio Cityn tuotanto- ja markkinointiyhtiö. Toinen yleisöosakeanti 10.5.–7.6.1986 à 105 mk. 1995 Scandinavian Broadcasting System SA (Luxemburg) osti osake-enemmistön Elmulta ja sai valtaosan äänistä. 2000 United Pan-Europe Comm. (Alankomaat) osti SBS:n. 19.6.2003 UPE:n tytäryhtiö Pro Radio Oy, joka omisti 92,3 (98,5) %, teki lunastusvaatimuksen à 1,68 €. Osakkaita oli pari tuhatta. Välitystuomiossa 28.9.2004 pakkolunastushinnaksi määrättiin 1,68 €. Radio Cityn ensimmäinen lähetys oli 30.4.1985 ja viimeinen 8.12.2006. HPR toimi tappiolla. Yhtiö fuusioitiin Pro Radio Oy:hyn (uusi) 31.12.2006.
Helsingin Tulitikkutehdas (uusi). Per. 1922 (no. 45.488), lak. 1933.
Helsingin Verkatehdas. Per. 1940 (no. 90.153), lak. 1978. Menestyvän Nemeschanskyn kangaskauppiasperheen poika Isak Nemesin omistama ja johtama. Toimi Helsingissä Fleminginkatu 27 vuoteen 1945 ja sen jälkeen Hyvinkäällä. Tuli 1960 Villayhtymä Oy:n tytäryhtiöksi.
Henrikson, C. W. Oy per. 1916 (55.838), lak*. Wäinö Henrikson (1881–1940) meni konkurssiin 1929. Edeltäjä ay 34.237. [Ks. Schybergson Förvärv och fördärv (2007) s. 45.]
Henrikson, Frans. Per. 1918 (oy), lak. 1928. Siirtomaatavaroiden, mm. kahvin, sokerin ja suolan, tukkukauppaa. Liike siirrettiin 1923 Helsinkiin. F. H. eli 1870–1960. Lahjoittaja. [S. Tukkuk. s. 116.]
Hermetic. Per. 1920, lak. 1966. Putkilotehdas (tyhjiä metallisia tuubeja), Aleksis Kivenkatu 52–54 (talo olemassa, rak. 1920 kaksikerroksisena). 1940: tehdas Itämerenkatu 52, liikevaihto 1,6 Mmk, henkilökunta 35. Ilmoitus. Perustettaessa 1 000 osaketta, osakeannit 1932 ja 1935. GWS osti yhtiön 1966; fuusioitu 1966. 1952 oli perustettu kilpailija Printal Oy, joka otti johdon. [ST s. 195.]
Hevonen. Per. 1978, lak. 1984. SKOP:laisten (mm. Tampereen Aluesäästöp. TJ Pekko Terho) perustama tukemaan Christopher Wegeliuksen kilpailuratsastustoimintaa.
Hopeatehdas. Per. 1925, lak. 1971. Vironkatu 3. Laaja valikoima hopea-, tina- ja uushopeaesineitä kuten pöytä- ja kahvikalustoja, sormuksia ja koruja. Henkilökunta 57 (1951). [ST s. 196.]
Husqvarna. Per. 1913, lak. 1980. Nimi vuodesta 1959 Oy Husqvarna Ab. Lehti. Maahantuontiyhtiö oli alunperin suomalaisten liikemiesten omistama. 1979 ruotsalainen emoyhtiö liitettiin Electroluxiin, joka 1979 möi ompelukoneliiketoiminnan. 1980 suomalainen tytäryhtiö fuusioitiin Oy Electrolux Ab:hen.
Hyvinkään Leipä. Per. 1952, lak*. Perustettaessa 150 osaketta. Ei muita kr-ilmoituksia.
Hämeenkylän Kauppa. 1996 Kesko osti Tukon (per. 1924), mutta joutui kilpailuviranomaisten vaatimuksesta myymään valtaosan Tukon liiketoiminnasta. 1997 tynkäyhtiö Tuko muutti nimensä Hämeenkylän Kauppa Oy:ksi (omisti mm. kiinteistöjä). Kesko on käyttänyt pakkolunastusoikeutensa ja 2006 yhtiö fuusioitui Kesko Oyj:hin.
Icer. Per. 1985, lak*. Tapparan Kalevi Numminen oli 1985 myynyt urheiluvälinekauppansa Oy Icer Ltd:lle. Yhtiön tarkoituksena oli eri liiketoimilla hankkia rahoitusta Tapparalle.
Ilmarinen. Per. 1920 (no. 42.158), lak*. Lehtikustantamo. 1940: Fredrikinkatu 41 C, liikev. 6,1 Mmk.
Iloniemen Saha. Per. 1925, lak. 1942. Saha, höyläämö. Liikevaihto 15,5 Mmk 1940, henkilökunta 150. Toiminta oli tappiollista ja yhtiö erittäin velkainen loppuvaiheessa.
Invaliidien Kivihiomo. Per. 1940?, lak. 19xx. Valmisti vuolukivesta runsaasti erilaisia pöytäesineitä. Myynnin hoiti Oy Inva. Kivihiomon toiminta järjestöjen omistuksessa päättyi 1940-luvun lopulla.
Italo-Finlandese. Per. 1925, lak*. 1955. Allan Hjeltin vienti- ja tuontiliike. 1940: Unioninkatu 18 sekä Milano, liikevaihto 2,2 Mmk, henkilökunta 6.
Itä-Kuopion Höyryvenhe. Per. 1917, lak. 1955. Omisti 1922–49 ss Lokin.
Itä-Suomen Raakasokeritehdas. Per. 1937 Antreassa, lak. yhtiönä 1972 (fuusioitu Suomen Sokeri Oy:hyn). Kidesokerin valmistaminen juurikkaista. Liikevaihto 19,4 Mmk 1939. Tehdas rakennettiin sodan jälkeen uudestaan Kotkaan, missä 1970-luvulla muodostettiin Suomen Sokeri Oy:n sokerikemiallinen keskus.
Ivalojoki. Per. 1925, lak. 1931. Kullanhuuhdontaa. Oli tamperelaisen J. N. Salmisen yhtiöitä.
Jepuan Villakehräämö (Jeppo Ullspinneri). Per. 1915, lak*. Alunperin perustettu (no. 5.725) Kiitolassa 1881 (oy 1915) lumppuvillatehtaana. Vuodesta 1895 villakehräämö, joka 1902 täydennettiin värjäämöllä ja 1904 kutomolla (18 konetta, henkilökunta 80). 1937 Kiitolassa aloitti autokoritehdas ja sotien jälkeen siellä harjoitettiin turkisten muokkausta. 1962 kiinteistön osti Oy Mirka Ab hiekkapaperin valmistusta varten. Perustaja Carl Jonathan von Essen (1851–1921) (kypärä osakekirjassa on suvun vaakunasta) ja hänen poikansa olivat johtavia jääkäriliikkeessä ja heidän kotitalonsa tehtaan yhteydessä (2 km kirkonkylästä etelään) oli ns. Jepuan etappi, jonka kautta moni tuleva jääkäri hakeutui Saksaan.
Jokinen, G. Per. 1917, lak. 1937. Nahkatehdas, per. 1897 [T II s. 100]. 400 osaketta à 500 mk.
Joulumaa. Per. 1968 mm. Niilo Tarvajärven innoittamana. Yhtiö on vielä olemassa vailla toimintaa (nimi vuodesta 2008 Napapiirin Tonttula Oy selvitystilassa, Y 0192161-0, c/o Veikko Rastas, Rovaniemi). Selvitystilan päätyttyä osakkeenomistajilla on oikeus purkuvastikkeeseen. Nykyinen huvipuistoyritys Santapark Oy (per. 1997, aputoiminimi Suomen Joulumaailma), Napapiirillä on eri yhtiö.
Juurikorven Tehtaat. Per. 1916, lak. 1986. Savi-, turve-, puunjalostus- ja tiiliteollisuutta. Juurikorpi. Liikevaihto 4,5 Mmk 1939.
Jyky. Per. 1945 (uusi, 101.091), lak*. Otti haltuunsa 1944 per. Jyväskylän Rauta- ja Puutyö omist. Sorila & Rantanen -yhtiön. Vuoteen 1947 Kalustoteollisuus Jyky Oy, sen jälkeen Jyky Oy. 1947 op. 0,6>1,8 Mmk, à 10 000 mk. Viim. k.rek-ilmoitus 1950. Scantrailerin (ks. sitä) tytäryhtiö.
Kaihdin ja Markiisi. Per. 1955, lak* (konkurssiin 1970). Perustettaessa 50 osaketta.
Kainuun Puu. Per. 1972, lak*. 5 000 osaketta à 200 mk, 1973 korotettu 15 000 osakkeeseen. Osakkaita oli satoja, suurin omisti 1 455. Saha. Keran osakemerkintä ei toteutunut ja Metsäliiton tuesta huolimatta Kainuun Puu Oy meni konkurssiin 24.1.1979.
Kala- ja Pyhäjokilaaksojen Kirjapaino. Per. 1931, lak. 2007. Yhtiön nimi vuodesta 1983 Kalajokilaakson Kirjapaino Oy. Sanomalehti Kalajokilaakso. Aarne Hallan yritys. Fuusioitu 2007 Keski-Pohjanmaan Kirjapaino Oyj:hin (ks. sitä).
Kalkkimaa. Per. 1917 (no. 35.395) omisti Alatorniossa (liitetty Tornioon 1973) Ruottalan kylässä avolouhoksen, mistä on otettu dolomiittikalkkia jo 1500-luvulla. Maanviljelyskalkkitehtaaseen oli 1933–82 rautatieyhteys Keminmaan Liedakkalasta. Valtaosa osakkeista siirtyi 1941 Walter J. Snellmanilta KOP:lle, joka 1943 myi ne Rauma-Raahe Oy:lle. Yhtiö fuusioitiin Rauma-Repolaan per 1.1.1952 (lak. 1954). Nykyinen tehdas rakennettiin 1972 ja tuottaa kalkkia teollisuudelle. Svenska Mineral AB osti vuonna 2000 tehtaan omistajan, Saxo Mineral Oy:n, nyk. SMA Saxo Mineral Oy.
Kanalesplanden 13. Per. 1931, lak*. Lienee nyk. Kaupunginhotelli-rakennuksen vieressä oleva kaksikerroksinen Fontellin puutalo. Tämä yhtiö on kuitenkin eri kuin Ab Stadshotellet ja perustettiin ilmeisesti asunto-yhtiöksi, kun samalla tontilla oleva uudisrakennus oli valmistunut Kaupunginhotellille.
Kangasalan Sähkö Osakeyhtiö. Per. 1919 (no. 38.659), lak. 1951. Tämän yhtiön seuraaja Oy Kangasalan Sähkö (no. 40.619) fuusioitiin Hämeen Sähkö Oy:hyn 1974.
Kangasalan Vehnämylly ja Saha. Per. 1946, lak. 1952 (päätettiin purkaa). Perustettaessa 60 osaketta, ei muita osakeanteja. Omistaja ja johtaja oli Iida Ruotsalo (Juvonen, synt. 1896) Turusta. Hän oli myös Turun Vehnämylly Oy:n (lakannut 1956) johtaja. Se mylly sijaitsi Silo Oy:n vieressä Kupittaassa. [Anna Kortelainen. Varhaiset johtotähdet – Suomen ensimmäisiä johtajanaisia. 2007. ST s. 837.]
Kansalaiskorkeakoulun Kannatus-oy. Per. 1918 (merkitty kaupparekisteriin 1920, no. 42.009), lak. 1968, tukemaan Helsingissä1925 käynnistetyn Kansalaiskorkeakoulun, joka Yhteiskunnalliseksi Korkeakouluksi 1930 nimensä vaihtaneena muutti 1960 Tampereella ja on nyt Tampereen Yliopisto. Oppilaitos oli 1930 saanut oman talonsa Franzéninkatu 13.
Kansan Sanan. Per. 1933, lak. 1946. Puolueeton sanomalehti Ajan Suunta. Osakekirjat 1936 on päivätty joko 30.4. tai 29.9.
Kanto. Per. 1918, lak. 1934. Perustettaessa 450 osaketta, osakeannit 1919, 1922, 1924.
Karjalan Naisten Voimistelutalo. Viipurin Naisvoimistelijat ja sen jäsenet perustivat 1917 (rek. 1918, no. 37.329) em. yhtiön rakentamaan voimistelu- ja kesäkodin Viipurin Tanhuvaaraan 1920. Opiston rakennukset tuhoutuivat tulipalossa 1940 ja se siirtyi 1950 Sääminkiin. Yhtiön nimi oli muutettu Tanhuvaara Oy:ksi (lak*), jonka toiminnan jatkoi 1952 Tanhuvaaran Säätiö. Urheiluopisto toimii edelleen.
Karjalan Rauta. Per. 1917, lak. 1972. 1940 kotipaikka muuttui Sortavalasta Lappeenrannaksi. Alunperin 400 osaketta à 500 mk. 1919 annettiin 200 uutta ja 1950 osakkeen nimellisarvo korotettiin 5 000 mk:aan. Pääomistajat olivat Juho ja Oski Nurmi. 1971 päätettiin lopettaa liike kannattamattomana. Loppuunmyynnin ja julkisen haasteen jälkeen yhtiö myi kiinteistönsä Tokoinkatu 4, Lpr, Pohjolalle 0,7 Mmk:lla.
Karjalan Valo. Per. 1930, lak. 1956 (Loimaalla). Sähköisti Kurkijoen (Elisenvaara) ja Hiitolan kuntia Karjalassa. Elisenvaaran Sähkö Oy:n liiketoiminta myytiin 1930 Karjalan Valo Oy:lle, johon myös Hiitolan Sähkö Oy liitettiin.
Karjatalousopiston Talo. Per. 1922, lak*. Toimi vuodesta 1922 Sepänkadulla (nyk. maanmittauslaitoksen rakennus). Kuva
Karkkilan Seutu. Per. 1949, lak*. Äärivasemmistolainen sanomalehti ilmestyi 1948–92.
Kartanonmaan Sähkö. Per. 1935, lak*. Sallila Energia Oy ilmeisesti osti jakeluverkon 1958.
Kaskö Wood. Per. 1921, lak. 1990. Sahayritysten keskusliike, höyläämö, puutavaran vientiyhtiö. Osti 1949 pääosan ahtausyrityksesta Ab Kaskö Stevedoring Ltd:stä. 1983 Oy Metsä-Botnia Ab osti Kaskö Woodin. Vrt. Aureskoski Oy yllä. [ST s. 625.]
Kauppaklubin Kiinteistö. Kauppaklubin rakennus siirtyi 1987 Oulun kaupungille (Aleksinkulma).
Kauppiaitten Osakeyhtiö. Per. 1907. Kun Kesko Oy syntyi 1940 perustajaliikkeet sitoutuivat myymään Keskolle sen tarvitsemat kiinteistöt sekä tavaravarastot, kalustot ym., sekä merkitsemään tietyn osuuden Keskon osakepääomasta. Kauppiaitten Oy:n osuus siitä oli 15,3 %. Kesko-osakkeet joko annettiin edelleen vaihdossa perustajaliikkeen osakkeita vastaan tai myytiin rahaa vastaan liikkeen osakkaille (vähittäiskauppiaita). Kauppiaitten Oy valitsi toisen vaihtoehdon samalla kun se loppuvuonna 1940 tarjoutui lunastamaan omat osakkeensa à 2 000 mk. Ne jotka eivät lunastuttaneet osakkeensa heti saivat rahassa jako-osuuksia seuraavasti sitä mukaan kun yhtiön loppuomaisuus saatiin myydyksi (yk-päätökset): 25.4.1942  1 000 mk, 6.3.1943  500 mk, 15.4.1944  500 mk, 14.4.1945  200 mk. 1946 maksettiin loppusuoritus 80 mk ja yhtiö purettiin 29.11.1946. Inflaation vuoksi 2 280 mk 1946 vastasi vain 600–700 mk 1940. [S. Tukkuk. s. 216.]
Keijärven Sähkö. Per. 1920. Ylöjärvi, sekä osittain Hämeenkyrö. 1990-luvun alussa Leppäkosken Sähkö Oy (toimii) osti yhtiön ja fuusioi sen itseensä 1992.
Keikyän Mylly ja Saha. Per. 1921, lak. 1991. Mylly, saha, sähkölaitos, Äetsä. Myyntitulot 0,4 Mmk 1940, velaton yhtiö.
Kemijärven Teurastamon Kiinteistö. Per. 1959 (no. 153.908), lak. 1982 (konkurssi). Nimi vuodesta 1982 Riekkoniemen Kiinteistö Oy. 100 osaketta à 60 000 mk. Suurin omistaja: Osuusliike Salla.
Kemin Pukimo. Per. 1943, lak*. Samat omistajat olivat perustaneet myös Lapin Puku Oy:n.
Kemin Puuteollisuus. Per. 1919, lak*. Osti 1919 Mansikkaniemen höyrysahan (Simonkylä?). [T III s. 41.]
Kemppi. Per. 1917, lak*. Polkupyörä-, urheilu-, ase- ja ampumatarve- ja ompelukonetukkuliike, Viipuri, Pohjolankatu 4. Liikevaihto 6,1 Mmk 1939, henkilökunta 12. Möi Helsingissä sodan jälkeen mm. mopoja. Sisar- tai tytäryhtiö: Oy Urheilu-Haukka, ks. sitä. Albin Kemppi omisti myös laivan (Oy Merenneidon ss Figge.  Rauman Meriliikenne Oy, Seppinen & Kemppi Oy ja Sarmatia Oy (ks. sitä) liittyvät ehkä myös asiaan.)
Keravan Klondyke. Per. 1985, lak. 2003 (konkurssi 1991). On entisen Savion Kumitehdas Oy:n kiinteistö, johon yritettiin 1989 perustaa Fanfaari-sisähuvipuisto. Se meni konkurssiin 1990, vetäen mukaansa kiinteistöyhtiön.
Keskisuomalainen (vanha, no. 37.945). Per. 1918, lak. 1963. 1918 vanhat lehdet Keski-Suomi ja Suomalainen myytiin painoineen tälle yhtiölle. Yhdistetyn lehden nimeksi tuli Keskisuomalainen.
Keskisuomalainen (uusi, no. 57.249). Per. 1927, toimii. Nimi vuoteen 1963 Oy Keskimaa. 1932 yllä mainitun yhtiön lehti ja kirjapaino myytiin maalaisliittolaiselle lehtikustannusyhtiölle Oy Keskimaalle, joka jatkoi lehden julkaisemista entisellä nimellä.
Keski-Suomen Karhu. Per. 1935, lak. 1944. IKL:n talo ja ravintola, Kauppakatu 41.
Keski-Suomen Lihantuottajat. Per. 1957 (no. 146.923), lak. 1972. Nimi vuodesta 1968 Lihantuottajat Oy. 1971 tuottajat erosivat Osuusteurastamo Itikasta (joka alussa omisti puolet) ja liittyivät Karjaporttiin, jolla oli teurastamo ja leikkaamo Jyväskylässä vuoteen 1999. Yhtiölle haettiin julkinen haaste. Sen jälkeen tuottajat siirtyivät Atriaan.
Keski-Suomen Suoja. Per. 1926, lak*. Suojeluskunnan piiriesikunta omisti 48 %. Perustettaessa 2 000 osaketta, ei muita osakeanteja. Valtio osti yhtiön kiinteistön 1934. Osakekirja on signeerattu Haapakoski -26 (SK-upseeri Eero Ilmari H. synt. 1893).
Keski-Suomen Valo. Per. 1948, lak. 2002. Fuusioitu Vattenfall Verkko Oy:hyn.
Kimito Ångbåts. Per. 19xx, lak. 19xx. Perustettu 1918?, jolloin ostettiin ss Ilma. Alus myytiin 1924 ja yhtiö lopetettiin 1932?
Kirjakauppa Oma. Per. 1934, lak. 1970. Kustansi sodan jälkeen mm. ns. kioskikirjallisuutta.
Kirjapaino. Per. 1913, lak. 2003. Julkaisi Pohjanmaan Kansan (s.d.) 1931–1990. Yhtiö fuusioitu kotkalaiseen Eteenpäin Oy:hyn 2003 (Kymen Sanomat).
Kivilinna. Per. 1907, toimii (Laivanvarustajank. 1/Neitsytpolku 4). Nimi vuodesta 1968 Asunto Oy Kaivopuiston Kivilinna. Rahoittajien etuoik. osakkeet, jotka oikeuttivat osinkoon, ei asuntoon, lunastettiin yhtiölle asteittain 1920-luvun loppuun mennessä. [T. Aalto. Kaivopuiston K. 1907–2007.]
Knief, Carl. Oy per. 1951, konk. 1978, lak. 1987. Lehti. Liha- ja einestuotteiden valmistus. Telakkakatu 3, jossa myös tehtaanmyymälä puisessa kulmarakennuksessa (nyk. 3a). Liikevaihto 8,1 Mmk 1971. Ludvig Knief oli perustanut makkaratehtaan Helsinkiin alunperin 1862. Perustajan kuoltua 1870 hänen leskensä meni 1878 naimisiin Albert Otto Seeckin kanssa ja liikkeen toiminimeksi tuli A. O. Seeck. 1885 nuorin poika Carl Knief jatkoi isänsä alalla uudella makkaratehtaalla. Hän osti 1900 kulmakiinteistön Tehtaankatu 38 (silloinen tonttijako), missä yritys sen jälkeen toimi. Kun Carl Knief kuoli 1913 hänen makkaraliikkeensä (toiminimi Carl Knief, rek. 1914) siirtyi Augusta "Gusti" Ohlssonin omistukseen, vuodesta 1951 osakeyhtiönä Oy Carl Knief Ab:na. Tehtaan lisäksi oli kuusi omaa myymälää 1962. KN Augusta Ohlsson oli toimitusjohtajana kuolemaansa asti 1967. Vanhempi yritys jatkoi omaa makkaranvalmistustaan, vuodesta 1925 osakeyhtiönä Ab A. O. Seeck Oy:nä (Teollisuuskatu 19), jonka Marschan osti 1940-luvulla. Seeckin oma valmistustoiminta lopetettiin pian, Marschanin perheen  jatkaessa Seeckin liha-alan vähittäismyymälöitä 1980-luvulle asti. (Makkaratehtaan Oy A. Marschan Ab:n TLK oli ostanut 1974–75.) [Ennekari Lihakeskusliitto 1935–2005. T V s. 143 Seeck. HS 14.12.2008. Brages Pressarkiv.]
Kodinsuoja. Per. 1933, lak. 1974. Luultavasti kommunistien työväentalo, joka 1932 siirtyi suojeluskunnalle.
Kokkola. Per. 1929 (no. 62.721), lak*. Kustansi 1897–1936 sanomalehteä Kokkolaa, nimi loppuvaiheessa Pohjanmaan Suunta, IKL.
Kokkolan Panimo. Per. 1916, lak*. Panimo toimi 1864–1960, myös virvoitusjuomia. Tullikatu 1. Liikevaihto 3,0 Mmk 1939, henkilökunta kesä 52, talvi 32. [ST s. 791.]
III Linja N:o 14. Per. 1924, lak*. Osoitteessa on nyt 1938 valmistunut asuinrakennus.
Korhosen Veljekset. Per. 1928, lak* (konkurssi 1929). 100 osaketta.
Korkkieristys. Per. 1939, lak. 1974. Helsinki Lauttasaari. Valmisti korkkieristyslevyjä. Liikevaihto 2,2 Mmk 1939, henkilökunta 18.
Kosken Höyryvenhe. Oy per. 1915 (edelt. 1897), lak*. Omisti alukset: ss Koski ja ss Apollo (ss Karjalankoski). Liikevaihto 0,4 Mmk 1939. Yhtiön pääomistaja oli ilmeisesti Niilo Zitting.
Kotkan Auto ja Akku. Per. 1943, lak. 1984. Nimi vuoteen 1949 Kotkan Auto-Akku Oy, vuodesta 1961 Auto ja Akku Oy, vuodesta 1976 Autoakku Oy. Autotarvikkeiden kauppa, autokorjaamo ja -huoltoliike, sittemmin autoliike. 1961 kotipaikaksi muutettiin Karhula (Kyminlinnantie 1). Alussa pääomistaja oli Onni Ylönen ja vuodesta 1951 Onni ja Saara Vilkas. 1968 Vilho Huhtasella oli 100 % ja 1983 Oy Scan-Auto Ab osti yhtiön, joka haki julkista haastetta. Perustettaessa 100 osaketta à 1 000 mk, 1946  200 kpl lisää, 1949  1 200 kpl lisää.
Kovasen Salkkuteollisuus. Per. 1939 (oy, no. 87.429), lak*. Alunperin vuodelta 1923. Salkkuja, naisten käsilaukkuja. [ST s. 426.]
Kotkan Näyttämö. Per. 1924, toimii. Tämä teatteri ja Kotkan Työväenteatteri (per. 1908) yhdistyivät 1940. Yhtiön nimihistoria: Kotkan Näyttämö-Oy vuoteen 1941, Kotkan Maakuntateatteri-Oy vuoteen 1951, Kotkan Kaupunginteatteri Oy vuodesta 1951.
Kouran Laiva. Per. 1936. Omisti laivat ss Koura, ss Kemiö ja ms Korsholma. Yhtiön omistaja tai hoitaja oli ilmeisesti Paul Eriksson, Vaasa, vuoteen 1952 ja sen jälkeen Alf Korhonen, Helsinki. Yhtiö lakkasi 1958 ja toiminnan jatkoi nähtävästi Vaasan Laiva Oy 3 (ks. sitä alh.).
Kronvik Shipping. Per. 1954, lak. 1966. Omisti ms Bornholmin 1954–57. Yhtiön omisti ehkä Gunnar Erickson, Vaasa.
Kuopion Seudun Paikallisradio. Per. 1985 (no. 360.647). Nimihistoria: 1985–89 Kuopion Paikallisradio Oy, 1989–97 Kuopion Seudun Paikallisradio Oy, 1997–98 Kuopion Suomalainen Radioasema Oy, 1998– Kuopion Oikea Asema Oy (selvitystilaan 2010). Nyk. omistaja Savon Mediat Oy.
Kude. Per. 1938, lak. ? Villakangaskutomo. [ST s. 490.]
Kulmala. Per. 1927, toimii. [STal s. 167.]
Kuopion Lakkitehdas. Per. 1919, lak. 1968. Miesten ja naisten kesä- ja talvihattuja, kaulaliinoja.
Kupittaan Savi. Per. 1921 (no. 44.395), lak. 1978. Jatkoi Kupittaan Saviteollisuus Oy:n toimintaa. Muuritiiliä, kattotiiliä, hienokeramiikkaa (Aurajoen punasavesta, myöh. fajanssista) ja kivitavaraa. Op. 1000 à 500 mk, osakeanteja 1923, 1928, 1937, 1945 ja 1962. Perustettaessa A. Häyrinen omisti 75 % ja Gregorius Simola 25 %. 1922 Kaarlo T. H. Koponen tuli TJ:ksi ja 1932 hänellä oli osake-enemmistö. 1947 näiden omistusosuudet olivat 47 ja 38 % (valtiolla tilap. 14 %). 1955 Koposen suvulla oli 99 %. 1965 nimi muutettiin  Kupittaan Kiinteistöt Oy:ksi ja yhtiö myytiin Keskus-Sato Oy:lle. Mutta 1978 alkoi konkurssi, joka raukesi varojen vähyyden vuoksi.
Kolmas Kupittaan Savi -yhtiö perustettiin 1939 (no. 87.249) nimellä Jäkärlän Savi Oy (Paimala, Maaria), joka oli em. yhtiön tytäryhtiö. 1500 osaketta à 1000 mk, 1942  3750 os. Vuodesta 1965 pääomistaja oli Koposen suku, loppuvaiheessa Kupittaa Oy:n (no. 117.421 per. 1950) kanssa. 1963 emoyhtiö joutui rahoituskriisiin ja 1965 Jäkärlä-yhtiön nimi muutettiin Kupittaan Saviosakeyhtiöksi (uusi), joka jatkoi tuotantotoiminnan. 1966 konttori oli Brahenkatu 1:ssä. 27.12.1968 alkoi velkojan hakema konkurssi ja tutanto loppui 3.1970. Seuraava kaupparekisteri-ilmoitus on vasta 1994 ja yhtiö lakkasi 1995. 1968 ja 1970 raastuvanoikeus oli tuominut yhtiön maksamaan korvauksia ja 1990 yhtiö oli mennyt uudestaan konkurssiin. [ST s. 328, STal s. 156, T II s. 224.]
Kupittaan Saviteollisuus. Per. (Hj. Lindberg ym.) 1918 (no. 38.397), konkurssihakemus 26.7.1921. 1200 osaketta sekä rekisteröimätön* korotus 31.12.1919. Osti 1712 perustetun katto- ja muuritiilitehtaan Kuppis Tegelbruksbolagin (W. Schurigin, yhtiöitetty 1896, no. 2.464), jolla oli 40 työntekijää. Uuden tehdaslaitoksen rakentaminen ylitti yhtiön voimavarat ja tuotantolaitos myytiin 1921 keskeneräisenä edellä yllä olevalle uudelle yhtiölle. *Ei kaupparekisterissä, ei leimamerkkiä.
Kusten. Per. 1914, lak. 1943. Nimi vuodesta 1931 Höyrylaiva Oy Kusten. Omisti vanhat matkustajahöyrylaivat: Ahkera, Delet, Ilma ja Norden. Meritoimi Oy lienee ollut hoitaja.
Kuusamon Kivi. Per. 1932, lak. 1949. Kovasin- ja hiomakiviä, lattia- ja seinälaattoja.
Kuusankosken Lehtitaitto. Per. 1959 (rek. 1960), lak*. Virallinen op. 1 000 kpl à 1 000 mk 1959. Kauppias Erkki Virtanen omisti 97 % 1960. 1962 op. ilmeisesti kolminkertaistettiin kahdessa erässä (KTM:ssä ei ole käsitelty yhtiöjärjestyksen muutosta 1962). 18.9.1962 päivätyt osakekirjat on luovutettu merkitsijöille ja niissä on leimamerkit normaalin 2 % edestä. Mutta eri osakekirjojen leimamerkit ovat joko vanhan markan (usein 20 mk) tai uuden, 1.1.1963 tulleen markan (usein 20 p). Ilman järjestystä (pari esimerkkiä: vanha merkki no:ssa 1894, 2194, 2464; uusi 1814, 2114, 2294), mutta ei sekakäyttöä samalla osakekirjalla. Lisäksi on 30.1.1962 päivättyjä osakekirjoja alemmilla numeroilla. Ilmenee, että 1962 osakeannit ei koskaan merkitty kaupparekisteriin. Virallisesti osakepääoman korotukset eivät näin ollen ole olemassa ja jostain syystä syyskuun annin osalta eri aikoinakin maksetut leimaverot olivat siten turhia. Viimeinen kaupparekisteri-ilmoitus merkittiin 21.4.1961. Yhtiön toiminta lienee siis loppunut 1963 tai 1964.
Kuusankoski. Per. 19xx, lak. 19xx. Kuusankoski-niminen sanomalehti ilmestyi 1939.
Kuviovilla. Per. 1938, lak. 1983. Lankakuviohuovutettu kangas.
Kvarken. Per. 1954, lak. 1967 (päätettiin purkaa). Ainoa laiva rekisterissä on ms Korshamn 1956–57. (Wihurin aikana saman laivan nimi oli Wilho.) Perustettaessa 100 osaketta, ei muita ilmoituksia.
Kymen Kirjapaino Oy. Per. 1927, lak. 1942. Kymenlaakson Sanomat.
Kymenlaakson Ravirata. Per. 1948, lak*. Haminassa oli ravirata Mullinkoskentien ja Kirkkojärven välissä 1970-luvulle.
Kyrkslätt Elektricitet (43.421). Per. 1921, lak. 1927. Lakkasi samana päivänä (19.7.1927) kun toiminnan seuraaja, Kyrkslätt Elektriska Ab, merkittiin kaupparekisteriin.
Kyrkslätt Elektriska (Kirkkonummen Sähkö Oy). Per. 1927. Sähkönjakelu liitetty Espoon Sähkö Oy:hyn (ks. sitä) 1975 ja yhtiö poistettu 1995 (KRL § 24), mutta fuusioitu emoon 1999.
Kägelbanbolaget. Axel O. Heikel kertoo Kaivopuistohistoriikissaan (1919) s. 190 keilaradasta, mutta ilman paljon yksityiskohtia. Sellainen kuului 1839 alkaen 1834 perustettuun Ulricasborgs Bad- och Brunnsinrättnings Bolagiin (277 osaketta), joka 50 vuodeksi vuokrasi Kaivopuiston kaupungilta ja rakensi mm. Kaivohuoneen. Kun vanha rata oli 31.10.1853 tuhoutunut tuhopoltossa anoivat (keneltä?) Schiefner, Tollander, Einighorst ja Kleineh syksyllä 1858 lupaa saada rakennuttaa uuden. Piirustuksia ei liene säilynyt. Kustannukset arvioitiin 1 200 rpl h, mutta nousivat 3 000 rpl h. Sopimuksen mukaan keilarata siirtyisi korvauksetta Ulricasborgs-yhtiölle 15 vuoden kuluttua, laskettuna 1.1.1859 alkaen, jolloin Kaivopuiston alennusaika oli kynnyksellä. Keilaratayhtiöllä oli 87 osaketta à 25 rpl h (= 100 mk). Yhtiö puuttuu julkaistuista $$-yhtiöiden luetteloista. Osinkoa se maksoi joka vuosi*, yhteensä 165,76 mk. Osinko vuodelta 1873 oli samalla yhtiön purkuvastike. 1874 lähtien U-yhtiö vuokrasi keilaratansa eri hoitajille, viimeiselle vuoteen 1887 asti. U-yhtiö lakkasi 1886 kun vuokrasopimus oli umpeutunut ja Kaivopuisto (ml. Kaivohuone) oli siirtynyt takaisin kaupungille, mutta itse keilaratarakennuksen lopusta puuttuu tieto. Lehtitetoja. Rata ei näy vuoden 1859 kartassa (huomautus kuvien koosta), mutta näkyy esim. 1873, 1876, 1878 ja 1891. Osakekirjoja (muistikuvani mukaan runsaat kuusi kpl) oli 1970-luvun lopulla myynnissä Hagelstamin antikvariaatissa, silloin Pietarinkadulla (Hki). [Ks. mös P. Tommila Helsinki kylpyläkaupunkina s. 58. Helsingin kaupungin historiassa (III:1 s. 107) mainitaan tuhopoltto. Helsinki-Seuran Kaivopuisto-kirjassa 2008 keilarataa ei mainita.] *Rpl h, 1866 alkaen mk: vuodelta 1860 4, 61 1, 62 6,50, 63 6,50, 64 5, 65 1,50; 66 12, 67 8, 68 7, 69 7, 70 8, 71 5, 72 8, 73 12,76.
Käkisalmen Sanomat. Per. 19xx, lak. 19xx. Ainakin 1933 Käkisalmen Sanomien kustantaja oli Kaakkois-Karjalan Kirjapaino Oy (no. 19.574).
Käpylän Seuratalo. Per. 1922, lak*. Lienee VPK:n keskeneräiseksi jäänyt (rakentaminen aloitettu 1921) toimitalo, nyk. Vuoritalona tunnettu suojelukohde, Nyyrikintie 6.
Käpylän Urheilijain Talo. Per. 1925 (lak*) työväentaloksi Käpylän Urheilijain toimesta, Länsi-Käpylässä. Myöhemmin Helsingin Työväenyhdistys huusi talon pakkohuutokaupassa.
Käpylän Yhteiskoulun Talo. Per. 1938, lak. 1978. Yhtiö omisti Käpylän Yhteiskoulun, joka perustettiin 1938 ja kunnallistettiin 1977 (nyk. Käpylän lukio). Koulutalo valmistui 1942.

*Selitys: lak*.