LISÄTIETOJA S–Ö
OM FINSKA BOLAG

Kompletterande uppgifter, baserade på mina egna forskningar, till aktiebrevskatalogen.
 Katso myös johdantoa.  Ilman Oy ja Ab.  Lak*. Yhtiöt aakkosellisesti. PT:n pääsivu.
Päätaulukossa $:lla merkittyjen yhtiöiden lisätiedot ovat ainoastaan: täällä.

Saari. Per. 1913, lak. 1916.
Saastamoinen. 1876 Herman Saastamoinen aloitti kauppiaana, myöh. tukkukauppias. 1887 hän osti Syvänniemen höyrysahan, joka rupesi valmistamaan myös lankarullia, kuten Haapaniemenkin tehdas joka valmistui 1901 (sittemmin talotehdas). 1902 Haapaniemessä aloitti telakka, josta tuli konepaja Symet. 1922 perustettiin Siikaniemeen saha. Siitä kehittyi ovi- ja ikkunatehdas Sasmo. 1923 Särkilahdessa alkoi vanerin tuotanto, myöh. myös Sasmo-levyjen. Kaikki Oy H. Saastamoinen Ltd:n ja Faneri Oy:n em. tehtaat sijaitsivat Kuopion seudulla. 1961 ostettiin Heitto Oy (myöh. Pauna Oy), jolloin elintarviketukkutoiminta ulottui Helsinkiin. 1960 fuusioitiin (lak.) Saastamoisen Faneri Oy ja 1966 H. Saastamoinen & Pojat Oy (kauppa). 1970 aloitti Heps-tavarataloketju. Savo Oy (Itkonniemi) ostettiin ja fuusioitiin 1976. Saastamoinen Yhtymä Oy:llä oli päivittäistavaroiden markettien ohella myös autokauppoja ja ravintoloita. Työntekijöitä oli 4 500. 1980-luvun alusta lähtien Yhtymä hajoitettiin ja osat myytiin, tehtaat nykyiselle UPM-Kymmene Oyj:lle, joka n. v. 2000 mennessä lopetti kaikki neljä tehdasta. Tilalle tuli asuinalueita. Kiinteistöyhtiöksi jäänyt Saastamoinen Oy meni konkurssiin 1996. [ST s. 692 ja 693, STal s. 218, T I s. 17 ja 244, T II s. 18.]
Saha-Tuote (Sawmill Products). Per. 1926, lak*. Puutavara-agentuuri. Helsinki, Unioninkatu 24. Op. 0,1 Mmk. E. A. Sundström ja M. Lindholm.
Saikkonen. Per. 1913 (no. 28.806), lak*. Kangas-, lanka- ym. tavaroiden kauppa, kutomo ja neulomo, alunperin Sortavalassa. Liikevaihto 2,8 Mmk 1939, henkilökunta 27. Edeltäjä no. 15.540. [E. J. Rahikainen: Saikkonen Oy, historia 1898–1948. Kuopio 1949.  STal s. 59.]
Saimaan Laivamatkat (vanha). Per. (1972), lak. 19xx (konkurssi 1981). Oli itäsuomalaisten kuntien omistama matkailuyritys. Se omisti yhteensä 11 höyrymatkustaja-alusta Saimaalla ja Saimaan kanavalla. Liikevaihto 0,7 Mmk 1971, henkilökunta kesäisin 51.
Saimaan Saha. Per. 19xx, lak. 19xx. Saha Lappeenrannassa? Vrt. 65.016. [ST s. 694, STal s. 62.]
Sallan Kaivososakeyhtiö. Per. 1919, lak. 1937, kaivos oli per. 1897. T:mi Helsingius & Poropudas omisti 85 % 750 osakkeesta. Yhtiön nimissä tehtiin 24 kaivosvaltausta Sallassa 1918–20. Tarkoitus oli luultavasti kaivaa kultaa, mutta toiminta ei ilmeisesti käynnistynyt koskaan. Yhtiö jätti vain perustamisilmoituksen kaupparekisteriin. Raastuvanoikeus asetti yhtiön konkurssiin 4.10.1924.
Salmetar. Per. 1929. Yhtiö fuusioitiin 2002 Maakunnan Sanomat Oy:hyn (Keskisuomalainen Oyj:n tytäryhtiö). 110-vuotias lehti Salmetar (Kokoomus) yhdistettiin 2008 alkaen Iisalmen Sanomiin .
Salopuu. Per. 1948, lak*.  Onni J. Salovaaran (ks. alh.) yksityisiä toiminimiä: no:t 48.968 (Kotkan Tilitoimisto), 48.969, 92.315, 125.062. Hän oli myös Keravan Mylly- ja Puunjalostus Oy:n TJ.
Salovaara (Oy Onni J. Salovaara). Per. 1945 (no. 100.018), lak. 1952. Edelt. per. 1923. Puutavara-agentuuri. – Oy Onni J. Salovaara Ltd (no. 59.195, 1927–41), Pursimiehenk. 3, on eri yhtiö.
Sampo, Kuopion Höyrymylly. Per. 1917, lak. 1967. Liittyi Hallman-yhtiöihin. Omisti alusta alkaen myös kaksi höyrylaivaa (ss Kalla ja Tähti).
Sandudd Tapetti (no. 407.493). Edeltäjä. Perustava kokous 31.12.1986. Tuurnan perhe oli pääomistaja. Edellisenä päivänä Tapetti Oy (per. 1927) oli ostanut Sandudd-oikeudet Wihuri Oy:ltä. Pian Tapetti Oy:stä tuli Sandudd Tapetti Oy:n tytäryhtiö ja 1.6.1987 se fuusioitiin emoyhtiöön. Konkurssi alkoi 23.9.1991, 6.11.1991 nimeksi muutettiin Uddsand Tapetti Oy:ksi ja 1.6.1993 annettiin lopputilitys. Valmistusta Toijalassa jatkaa nykyään Elecster Oyj:n tytäryhtiö Sandudd Oy (226.318, nimi 1992–97 TH-Sandudd Oy), joka oli 1992 ostanut toiminnan konkurssipesältä. [TIF s. 432, ST s. 695.]
1904 oli perustettu Toijalan Tapettitehdas-Yhtiö, Hellberg & Kumpp. (16.513), jonka Sandudd osti 1980-luvun alussa. Tapetti Oy:n (59.362) nimi oli aluksi Uusi Tapettitehdas Oy. Toijalan kolmas tapettitehdas, Pihlgren & Ritola Oy, perustettiin 1931 (67.433; oy 1934, 74.611) ja toimii edelleen.
Santasalo. Per. 19xx, lak. 1999. Tämä on pörssinoteeratun yhtiön, silloiselta nimeltään Santasalo-JOT Oy, 78 % tytäryhtiö, joka valmisti teollisuusvaihteita. 1999 tämä liiketoiminta myytiin SEW:lle ja se lienee nyt SEW Industrial Gears Oy 1606805-0.
Satakunnan Laiva. Per. 1938, lak*. Liikevaihto 5,1 Mmk 1939. Omisti sodan jälkeen neljä purjealusta, viimeisin sv Satakunta vuoteen 1951.
Satakunnan Nahkateollisuus. Per. 1917, vuodesta 1942 Satanahka Oy. Liikevaihto 11,2 Mmk 1939, henkilökunta 128. Toiminta päättyi 1997 (poistettu k-rek. 2001). Tilalle 1998 perustettu Sata Leather Oy meni konkurssiin 2003. [www.rauma.fi]
Savo. Kirjapaino. Rakennukset.
Savon Kansan Kirjapaino. Per. 1918, lak*. Julkaisi mm. Savon Työmies/Savon Työtä -sanomalehteä sekä kirjoja. Yritys siirtyi pian kommunistien haltuun, mutta suljettiin viranomaisten toimesta Lapuan liikkeen myötävaikutuksella 1930.
Savon Sähkö. Per. 1938, toimii (Jorma Marjokivi omistaa). Sähkötarvikkeiden ja valaisimien vähittäiskauppa. Perustettaessa 100 osaketta à 1 000 mk. Seuraava korotus oli 1980: 1 000 mk:sta 250 000 mk:aan.
Savon Vesi- ja Lämpö. Per. 1950, lak. 2003 (konkurssi) Savon Vesi ja Lämpö Oy:nä. LV-urakointia ja -kauppaa. Liikevaihto 3,1 Mmk 1971.
Savonlinnan Puutavara. Per. 1916 (no. 35.225), lak. 1943. 1917 yhtiö rakensi Savonlinnan Pääskyniemeen telakan (joka oli käytössä vuoteen 1985) tervahöyryjen korjausta ja rakentamista varten. 1923 yhtiön nimi muutettiin Kojonen & K:i Oy:ksi (kotipaikaksi tuli Viipuri) ja 1937 Sulka Oy:ksi (kotipaikaksi tuli Lappeenranta), joka 1942 fuusioitiin Repola-Viipuri Oy:hyn, ks. Rauma-Repola Oy.
Savonmaan Kirjapaino. Per. 1908, lak. 1986. Julkaisi Savonmaa-lehteä 1919–69 ja kirjoja.
Scandinavic Steamship. Per. 1939 (no. 87.894), lak*. Nimi vuodesta 1954 Ab Alert Steamship Company (Maarianhamina). Viimeinen kaupparekisteri-ilmoitus 1956.
Scantrailer. Per. 1960, lak. 2005. Tytäryhtiöt: Jyki Oy ja Joka Oy. 1970 oli fuusioitu Jylhänvaaran Teollisuus Oy. Entisen pääomistajan, Suomen Kuorma-autoliiton, tilalle tulivat 1988 Spontel Oy (Induspon Oy) ja OKO. 1991 Spontel Oy:llä oli 48,2 ja SKAL:lla 8,85 %. 1992 op. ja na. alennettiin 1 %:iin. 4.6.1993 alkoi saneerausmenettely, jonka käräjäoikeus lopetti 3.1.1994 OKO:n vaatimuksesta. 17.2.1994 yhtiö luovutti omaisuutensa konkurssiin. Lukuisia osakeanteja.
Schweiziska Uraffären. Per. 1915, lak*. Edeltäjä no. 2.213. Mm. valmisti taskukelloja. Osoite 1926: Mikonkatu 4 (sittemmin SKOP:n talo). Mainos.
Schüler, Max. Per. 1914, lak*. Kemikalioiden, rakennustarpeiden ja koneiden tukku- ja agentuurliike, Pohjoisespl. 25 B (aik. Unionink. 24). Op. 0,5 Mmk. Liikevaihto 8,4 Mmk 1939, henkilök. 5.
Scoutinvest. Perustettaessa 1986 Partiosäätiön osuus oli 100 %. 1987 lopussa osakkaita oli 169 Partiosäätiön omistaessa valtaosan. 1991 nimi muutettiin Oy Ilego Ab:ksi (palindromi Ogeli). Säätiöllä oli 77 % kaikista 20 000 osakkeesta. 22.10.1992 yhtiö hakeutui selvitystilaan, koska oman pääoman alijäämä oli 1,61 Mmk, ja 11.10.1993 yhtiö meni konkurssiin. Pääasialliset varat olivat Kiinteistö Oy Oulunkylän Kauppagallerian* osakkeita ja päävelkoja oli SSP. 22.8.1995 yhtiö lakkasi. *Eli Liikekeskus Ogeli (Mäkitorpantie 37), rak. 1987, toimii. Toimitilat, joihin osakkeet oikeuttivat, siirtyivät Suomen Partiolaiset ry:lle ja Partiosäätiölle, ulosvuokrattaviksi.
Seaside Golf Harjattula. Per. 1989, lak. 1994. Konkurssin jälkeen toiminnan jatkoi 1992 Harjattula Golf Oy (ks. myös sitä).
Seeck ks. Knief.
Seinäjoki. Per. 1929 (rek., per. 1926), lak. 1996. Nimi vuoteen 1931 Seinäjoen Sanomat Oy ja vuoteen 1940 Oy Kyrönmaa. Osakeanteja: 1946, 50, 56, 60, 71, 91, 93. Vieläkin ilmestyvä Etelä-Pohjanmaa aloitti 1926. Jo 1939 Vaasa Oy oli yhtiön määräävä omistaja. Fuusioitu 1995 Ilkka Oy:hyn (7 Seinäjoki > 1 Ilkka).
Seiväsmatkat. Keihäsmatkat Oy (per. 1965) oli Kalevi Keihäsen kuuluisa konkurssiin päättynyt seuramatkailuhanke. Hänen lentoyhtiönään toimi Spearair Oy. 1974 HOP sulki yhtiöiden rahoitushanat. Keihäsmatkojen liiketoimintaa jatkamaan perustettiin 1975 uusi yhtiö, laajan omistuspohjan Seiväsmatkat Oy, joka ei kuitenkaan koskaan päässyt käyntiin. Lak. 1977. Kiertokirje, 2; antiesite, 2, 3, 4.
Senta. Per. 1942, lak*. Omisti ms Sentan 1943–57.
Sergejeffin Oluttehdas. Per. 1897 (oy 1913). Etiketti. Panimo pommitettiin talvisodan alkuvaiheessa ja yhtiön toiminta käytännössä päättyi. [Hufvudstadsbladet 12.11.2008, TIF s. 421, KTA II s. 184, S. Tukkuk. s. 170.]
Seximo ("Suomen export & import oy"). Per. 1943, lak*. Aik. nimi. Suomen Tuovie Oy. Yhtiö joutui sodan jälkeen Neuvostoliiton omistukseen (ks. lisätietoja sieltä) ja mm. hallinnoi muutakin ent. saksalaisomaisuutta. 1940-luvun lopulta yhtiö harjoitti mm. Neuvostoliittolaisten koneiden (myös esim. moottoripyörien) maahantuontia. Konttori oli v:sta 1949 Lasipalatsin ent. ravintolatilassa. Yhtiö oli olemassa ainakin vielä 1972, mutta liiketoiminta päättyi 1960-luvulla.
Sianravinto. Per. 1941, lak. 19xx. Helsingistä kertyviä ruokajätteitä hyväksikäyttämällä sikojen kasvattaminen sekä rehujen jalostaminen. Maatila ja sikala Korsossa. Henkiläkunta 11 v. 1940. 1941 op. 0,6>1,3 Mmk uusmerkinnässä.
Silenda. Per. 1918, lak. 1924. Lienee ollut erään väliseinä- ja välikattotäytteen patentinhaltija. Tuotteen valmisti ja möi Espoon Turvepehku Oy (Esbo Torfströ Ab), joka siirtyi Agroksen omistukseen 1923. Seuraavana vuonna Silenda lakkasi.
Silon perusti 1928 August Laurén, joka keksi nimen Silo. Yhtiö meni konkurssiin 1986 (lak. 1991). Valmisti keinosilkkisiä (trikoo) lankoja, kankaita, neuloksia, yöpukuja, puseroita ja muita vaatteita ja kerrastoja. Rauhankatu 15, kartta, kuva. Kauppaneuvos August (Aapo) Laurén (1897–1953) johti Siloa kuolemaansa asti ja oli samalla 1928–45 Kestilän Pukimo Oy:n TJ. Hän johti myös Kustannus Oy Auran.
Silversundsvarvet (Hopeasalmenveistämö). Per. 1945, lak*. 1998 per. Hopeasalmen telakka Oy, Mustikkamaalla, jatkanee samankaltaisilla palveluilla veneilijöille.
Silvestria. Per. 1983, lak* (2005). Velkasaneeraukseen joutuneen Taimi-Tapio Oy:n, Tampere, epäonnistunut sijoitushanke. Nimi vuodesta 1992 Helisnummen Kiinteistöt Oy, Salo.
Sisu Racing (uusi). Per. 1994, lak. 1996. Sisu liittyi kuorma-autojen ratakilpailutoimintaan perustamalla 1985 Sisu Racing -kilpatallin, jonka kehittämällä kalustolla voitettiin Euroopan mestaruudet 1991, 1992 ja 1993.
Sjöholm. Per. 1919, lak*. Maamoottoreita, jauhemyllyjä (Sampo), kassakaappeja. Itäinen Pitkäkatu 34. Edeltäjä no. 7.434 oli perustettu 1897.
SKOP ks. Säästöpankkien ...
Sky. Per. 1966, lak*. Suomen Kauneusalan Yhteisostotukku Oy:n (Sky Group Finland Oy) edeltäjä?
Slo. Per. 1945, toimii. Nimi vuoteen 1990 Sähköliikkeiden Oy. Sähköalan tukkuri. 1986–93 yhtiön omisti Oy Nokia Ab, joka möi sen Otra NV:lle (Sonepar).
Slottsgatan 33. Per.1927, lak*. Nykyinen Asunto Oy Linnankatu 33 on perustettu 1933.
Smedsby Frys (Sepänkylän Jää). Per. 1961, lak*. Kala-, liha- ja marjapakastimo, minkinrehutehdas. Liikevaihto 4,3 Mmk 1971.
Snellman, H. W. Per. 1880 Hans Wilhelm Snellmanin (k. 1902) ostaessa Löfgrenin perikunnan rautakauppavaraston Oulussa. 1899 per. sivuliike Kemin Rautakauppa Oy. 1919 H. W. Snellman muutettiin oy:ksi. Liikevaihto 15,7 Mmk 1939. 1959–65 yhtiön osakekanta siirtyi Oy Telko Ab:n omistukseen. 1970-luvun lopulla SYP otti Snellman-yhtiön valvontaansa ja se muuttui kiinteistöyhtiöksi. SYP omisti 1985 100 % ja 2003 yhtiö fuusioitiin Nordea Pankki Suomi Oyj:hin. [S. Tukkuk. s. 249.]
Sohlberg, Rautakauppa. Per. 1933, lak*. Yhtiön pääomistaja ja TJ Väinö Kunnaala (ent. Gunnari, 1889–1950) oli 1925 ostanut edeltäjän, Oy Seth Sohlberg Ab:n (18.724, [S.Tukkuk. s. 172]).
Soini. Per. 1919, lak. 1948. Oli Ivar Kreuger -yhtiö. 1939: tulitikkujen myyntikonttori, Kluuvikatu 3, myyntipalkkiot 0,3 Mmk.
Somersalo. Yrjö Somersalo (s. 1886) perusti oy:n 1918 (edeltäjä ay no. 34.351 per. 1916), lak*. Hän johti sitä vuoteen 1921, ennen kuin siirtyi Yhdysvaltoihin. Yrjö S. menetti pörssinjäsenyytensä 1920 ja pankkiiriliike meni konkurssiin 1921. [Ks. Schybergson Förvärv och fördärv (2007) s. 45.]
Sotainvaliidien Puuteollisuus. Per. 1946, lak* (teki vain perusilmoituksen). Tarkoituksena oli jatkaa Sotainvaliidien Veljesliitto ry:n Ylä-Vuoksen alaosaston harjoittama liiketoiminta, Immolassa. Alaosasto oli yhtiön suurin omistaja, 58 %.
Sotkan Höyryvenhe. Per. 1920, lak. 1927. Omisti ss Pulkonkosken 1922–25.
Spurt. Per. 1945, lak. 1964. Rekisterissä on vain kaksi alusta 1946–57. Samaan omistukseen tai hoitoon kuuluvat myös P. Molander Oy-Ab, Oy Thelmita ja Oy Viasveden Laiva Ab (ks. niitä).
Stadshotellet. Per. 1921, lak. 1984. Liikevaihto 1,9 Mmk 1971. Kanavapuistikko 13 ("S" kartassa) (no. 3?). 1942 Strengberg (myöh. Oy Armiro Ab) osti n. 60 % ja 1981 Oy Rettig-Strengberg Ab:lla oli 64 %. 1981 yhtiö myi kiinteistönsä Palokari-veljesten Oy Best-Rest-Ab:lle (konkurssiin 1992) ja 1983 vanha osakeyhtiö purettiin (osakkaille 4,03 mk/osake). Nyk. paikalla on Comfort Hotels Oy Ab:n operoima Kaupunginhotelli. Hotellin vastaanotto sijaitsee samalla tontilla olevassa viereisessä kaksikerroksisessa talossa. Se on vanha (1920-lukuun asti) Kaupunginhotelli, jossa nyk. on myös majoitusta (Artica Fontell -markkinointinimellä). Vrt. Kanalesplanaden 13.
Staholm. Per. 1947, lak*. Anton Häggblomin varustamo. Omisti alukset Staholm ja Rex 1948–55. Osakekirjat 1947 on päivätty 10.6. sekä 10.11.
Standard, Rederi. Per. 1920, lak*. Alusrekisterissä on vain yksi laiva, ms Claraveer, –1922.
Stans. Per. 1918 (tmi 1914), lak*. Laivatarpeita tukuttain ja vähittäin. Pohjoisranta 4.
Starckjohann-Telko. Per. 1981, lak. 2004 (fuusioitu). Ly 0427812-2, k.rek. 290.074. Nimi vuoteen 1990 Starckjohann-Telko Oy, vuodesta 1990 Starckjohann Oyj, vuodesta 2000 Ahlsell Oy (vanha). 1868 per. (oy 1907) Oy Starckjohann & Co Ab osti 1978 Oy Telko Ab:n. 17.9.1981 nämä kaksi yhtiötä fuusioitiin uuteen yhtiöön, Starkjohann-Telko Oy:hyn, josta Starckjohannin suku omisti Oy Starckjohann Import Ab:n (uusi) kautta 49 % osakkeista mutta ääntenenemmistön. 1993–97 yhtiö oli yrityssaneerauksessa. 1999 Trelleborg Holding AB osti osake-enemmistön ja aloitti osakkeiden lunastustoimenpiteet. Samanaikaisesti liiketoiminta pilkottiin Trelleborgin kolmelle tytäryhtiölle, joista Ahlsell sai LVI-tukkutoiminnan. Rakennustarvikeliiketoiminta on nyk. tanskalaisomistuksessa.
Start. Per. 1919, lak*. Alussa oli 1500 osaketta à 1000 mk ja 1920 4500 kpl. Mutta 1924 op. jouduttiin alentamaan 1,35 Mmk:aan (nyt 4500 kpl à 300 mk). 1931 annettiin 675 uutta osaketta, mutta 1933 op. jouduttiin taas alentamaan. Startin suuromistaja oli varakas asemapäällikkö, HOP:n pankinjohtaja ja laivanvarustaja Albert Gustaf Adolf Wickman (1868–1929). Hän oli myös Oulunkylän suurin yksityinen maanomistaja ja sen kunnanjohtaja ja Startin toimisto sijaitsikin siellä 1927–31 (alussa Viipurissa). 1931 konttori oli Eteläranta 14:ssa. Alussa Wickmanilla oli 50 %. Toinen pääomistaja oli viipurilainen Paul Kasimir Lundberg (1871–1935) 46,7 % ja kolmas Gustaf Mickelsson 3,3 %. 1920 Kalle Aaprolla, joka 1923 oli Valtameren edustaja Rio de Janeirossa, oli 23,3 %, Lundbergilla 21,3 ja Wickmanilla 20,7, loput pienosakkailla. 1924 omistussuhteet muuttuivat taas: Wickman 42,2 %, Lundberg 22 % ja loput usealla pienellä. 1929 leski Joce Wickmanista tuli TJ ja pian Wickmanin osakkeet myytiin eri tahoille. Varustamo omisti perustamisestaan lähtien ja vuoteen 1931: ss Albert Kasimir*. Alus, joka vei puutavaraa Välimerelle ja toi sieltä hedelmiä,  sai nimensä pääomistajiensa kutsumanimistä. Lisäksi 1922–23: mv Väinölä (rak. 1918, puurunkoinen pieni purjelaiva, joka muutettiin 1922 heikkotehoiseksi moottorialukseksi), ja 1932–33 ss Frano (ent. Senegal, myöh. Ergo, rak. 1893). 1931 yhtiökokous oli päättänyt myydä kannattamattoman, vanhan ss Albert Kasimirin ja ostaa Tanskasta uuden laivan tilalle. Mutta 28.10.1933 Start joutui jättämään konkurssihakemuksensa. Tämän osakekirjan arvopaperileimaus 1946 oli siis aiheeton.
*SS ALBERT KASIMIR Rak. 1892 James Laing, Sunderland. Nimi v:een 1905 Otterburn, v:een 1914 Arshaluis, v:een 1916 Volga, v:een 1919 Olga, v:een 1931 Albert Kasimir, v:een 1933 Kathleen C, v:een (1943) Carmela. V:sta 1897 1. maailmansotaan alus oli venäläisomistuksessa ja näyttää toimineen Kaspian merellä. Jäi 1918 sotasaalina Suomeen ja siirtyi Startin jälkeen Italiaan. Upotettiin sekä 1943 että 1945 Savonassa ja romutettiin 1946. [Rami Wirrankoski, Suomen Laivahistoriallinen Yhdistys ry.] 1089 brt. Pituus 64 m. Osakekirjassa on kenties ss Albert Kasimir kuvattuna.
Stockmann. 1902 liike yhtiöitettiin G. F. Stockmann Ab:na, mutta vuoden 1919 alusta tämä yhtiö lopetettiin ja  liiketoiminta kiinteistöineen myytiin uudelle Ab Stockmann Oy:lle, jossa oli perheen jäsenten lisäksi ulkopuolisiakin osakkaita, tavoitteena hankkia varoja tavaratalorakennuksen rakentamiseen.
1902-mallinen osakekirja annettiin myös osakeanneissa 1907, 1915 ja 1917. 1919-mallinen myös 1920, 1926, 1928, 1930 ja 1943. 1957 ja 1962 ovat samaa mallia. 1971-mallinen on myös 1974 ja 1980. 1986-mallinen myös 1987 ja 1989. [Kristian Stockmann]
Suoja, Kuopio. Per. 1920. Suojeluskuntatalo, joka sijaitsi Minna Canthin kadulla nykyisen Hotelli Puijonsarven uuden osan kohdalla.Suojeluskuntajärjestön lakkauttamisen jälkeen yhtiö jakoi tukea eri maanpuolustusyhdistyksille ja asetti niiden käyttöön toimitiloja. Yhtiö purettiin 1988 (lak. 2003).
Suojeluskuntalaisten Urheiluliike (myöh. Suke Oy). Per. 1920, lak*. Yhtiö muutti 1940 Lappeenrantaan (Kauppakatu 37). Suurin omistaja oli Viipurin Suojeluskuntapiiri; sodan jälkeen pääomistajaksi tuli Ahos-säätiö. Vähitellen helsinkiläinen Oy Skoha Ab (aik. nimi Suojeluskuntain Kauppa Oy, nykyisessä City-Centerissä) lisäsi osuuttaan omistaen 1971  96 %. 1968 kaikki osakekirjat vaihdettiin uusiin. 5.4.1974 Suke Oy luovutettiin konkurssiin.
Suomalainen Mallihuone. Per. 1933 (no. 72.894), lak. 1990. Naisten päällysvaatteiden valmistus ja kauppa. L. Heikinkatu 5, myöh. Yrjönkatu 36. Henkilökunta 112, liikevaihto 5,5 Mmk 1971. [ST s. 520.]
Suomalainen Ooppera. Per. 1915, lak. 1958. Tilalle yhtiö ja opetusministeriö olivat 1956 perustaneet Suomen Kansallisoopperan Säätiön. Ooppera toimi 1914–93 Aleksanterin teatterissa Bulevardilla. Oopperan perustajiin kuului Edward Fazer, joka 1911–38 toimi sen johtajana.
Suomen Biografi. Per. 1919, lak. 1931. Elokuvateattereiden omistaja, aikaisemmin myös filmien tuottaja. Yritys pantu alkuun 1918. Liitetty Suomi-Filmi Oy:n tytäryhtiöksi 1926. [ST s. 899.]
Suomen Kalastus (vanha). Per. 1937, lak. 1968. Purkitettua silliä. Ragnar Nordström yhdisti 1936 Elfvingin Kalastuslaivue Oy:n (Hanko) ja Loviisan Kalastus Oy:n Suomen Kalastus Oy:ksi. Sillinpyyntitoiminta lopetettiin 1950-luvulla. [ST s. 822, STal s. 268.]
Suomen Kansa. Per. 1932, lak*. Puolueeton sanomalehti Aika.
Suomen Kaoliini (uusi). Per. 1934 (no. 74.010), lak*. Soanlahden mineraalikaivos avattiin 1923. Kaoliinin käytti Arabian posliinitehdas. Alue menetettiin NL:lle. Liikevaihto 0,3 Mmk 1939.
Suomen Kellokeskus. Per. 1926, lak*. 1939: vähittäis- ja tukkuliike, Hämeenkatu 30, liikevaihto 1,0 Mmk. Perkkojen omistama.
Suomen Kielen Sanakirja. Per. 1916, lak. 1926. Perustettu Artturi Kanniston toimesta kansankielen sanavarastojen keräystyötä varten. 1925 oli yhtiön tilalle tullut Sanakirjasäätiö (lak. 2004).
Suomen Laiva. Per. 1954, lak. 1957. Merikapteeni Johnny Konkolan (1886–1955) omistama varustamo. Laivarekisterissä on vain yksi alus, ss Tehi, 1955.
Suomen Liha. Per. 1942, lak. 1962. Lihakauppa-alan tukkuliike. 6 sivukonttoria lähinnä Pohjanmaalla. Henkilökunta 224 (1939).
Suomen Marjat. Per. 1932 Huhtamäki-Hellas Oy:n tytäryhtiönä. Viinien, liköörien (mm. Tonika), mehujen ja hillojen valmistus. Liikevaihto 3,9 Mmk 1939, 0,7 Mmk 1971. Henkilökunta 40 (1939). Yhtiö meni konkurssiin 1998 Oy Kokkolan Yrittäjäntie 6 Ab:nä, lak. 2005. [ST s. 825.]
Suomen Nainen. Per. 1913, lak. 1962. Kokoomuksen Naisten Liiton lehti 1912– on Suomen Nainen.
Suomen Paperi- ja Puutavaralehti. Per. 1937, toimii. Vuodesta 2003 Paperi ja Puu Oy. Paperi-insinöörien aikakauslehti Paperi ja Puu alkoi ilmestyä 1917.
Suomen Puhallintehdas. Per. 1931, lak. 1992. Myynti 200 Mmk ja henkilök. 175, 1948. Tehdas muutti 1937 Malmi-Tapanilaan. 1956 valmistui Turun tehdas. Tuotekuvia. Oli AB Svenska Fläktfabrikenin tytäryhtiö. ASEA (myöh. ABB) oli omistanut emoyhtiön osake-enemmistön 1930-luvulta lähtien. 2001 ABB luopui toimialasta. Fläkt Woods Oy jatkaa Suomen toiminnan. [S s. 258.]
Suomen Sähkötyö. Per. 1938, lak. 1994 (fuusioitu Elmikaan). Keskisuuri sähköurakoitsija. 1981 Oy Elmika Ab (nykyinen Oy Nylund-Group Ab) osti yhtiön ja se erikoistui tietoverkkoasennuksiin.
Suomen Urheiluaitta (vanha). Per. 1917, lak. .. Urheilutarpeita tukuttain ja vähittäin. Fabianink. 16. Op. 1,2 Mmk. Ny. samanniminen 1967 per. yhtiö katsoo olevansa vanhan yrityksen jatkaja.
Suomen Vakuus (Garanti Ab i Finland). Per. 1918, lak. 1923 (yhdistetty Oy Turunmaan Pankkiin). 20 000 osaketta 500 mk. Suurin omistaja oli K. B. Knifsund 300 osakkeella. Ruotsalaismallinen luottolaitos, muttei pankki, joka provisiota vastaan merkitsi takuuta kiinnelainoista, hankki ja antoi itse lainoja sekä kävi osakekauppaa, pörssin jäsen 1920–21. Uudenmaankatu 1, Turku. Yhtiön TJ 1.1.1919 kesään 1920 oli P. E. Svinhufvud. Peruspääoma 10 Mmk ylimerkittiin yli kaksinkertaisesti halukkaiden merkitsijöiden ollessa 2 128. Mutta takauksia muualta saaduista lainoista ei kysytty paljon ja lisäksi laitoksen omat lainattavat pääomat olivat 1920 huvenneet inflaatioon. [E. W. Juva, P. E. Svinhufvud II, 1957, s. 294–7.]
Suomen Valokuvaajain. Per. 1920, lak. 1971. 1939: valokuvaustarvikkeiden kauppa, Pohjoisesplanadi 37, liikevaihto 9,2, henkilökunta 44.
Suomen Vienti-Pankki. Per. 1919, lak. 1931. [Katso: R. Klinge "Pankkiboomi." Vuosina 1916–1920 perustetut liikepankit ja niiden kohtalot. Suomen pankin työpaperi 5/93. Ss. 37, 50.]
Suomen Vähittäiskauppiaiden Tukkuliike. Per. 1916, lak. 1929. Nimi vuodesta 1925 Oy Vähittäiskauppiaiden Tukku(liike) Ab. Osakkeenomistajia oli 1 600. Vilja- ja siirtomaatavaroita sekä tehdastuotteita. Yhtiö lakkautti maksunsa 1927. Velkojat saivat 88,5 % saatavilleen. [S. tukkukaupat ja tukkukauppiaat, Hki 1926, s. 99; TIF s. 518.]
Suomen Väri- ja Vernissatehdas. Lisätietoja ks. Finska Färg.
Suomen Yhdyspankki. Ennen 1949 annetuissa PYP-osakekirjoissa ei ole päiväystä. Ellei mukana ole kuponkiarkkia, niitä voi ajoittaa allekirjoituksien (pj–vpj) ja osakeantivuosien avulla.
Suomi-Export. Per. 1930, lak*. Huonekalujen vientiä.
Suonenjoen Linja. Per. 1944, lak*. Toiminta liitetty 1952 Savon Matka Oy:hyn.
Suursavolainen. Per. 1928, lak*. Maalaisliitolainen sanomalehti ilmestyi 1921–32.
Svenska Fruntimmersskolans. Per. 1916, lak*. kv. Ruotsalainen tyttökoulu sai jatkoluokkiensa avulla oikeuden ylioppilastutkinnon päästötodistuksen antamiseen. Koulu lakkasi 1930-luvulla.
Svenska Skolgården i Tavastehus. Per. 19xx, lak. 19xx. Perustettu omistamaan ja ylläpitämään Svenska samskolan i Tavastehusin uuden koulurakennuksen, joka valmistui 1924 [Idestam 1922]. Koulu oli myös osakkaana taloyhtiössä. Koulu lakkasi 1928. Yhtiö ei löydy kaupparekisteristä.
Svenska Småbruk i Österbotten. Per. 1918, toimii. Yhtiö aloitti keväällä 2003 kaikkien osakekirjojensa vaihdon. Keräilyosakekirjoja ei ehkä kannata vaihtaa, sillä yhtiöjärjestyksessä on lunastuspykälä, jota vanhat osakkaat käyttävät. Vaikeutena on myös yleensä asianmukaisten siirtojen ja saantoselvitysten puuttuminen. Osakkeen verotusarvo (vajaat 60 € 2005) on lähellä keräilyarvoa. Rekisteröidyt omistajat saavat toki vanhan osakekirjan takaisin mitätöitynä. 46 % osakekirjoista on tähän mennessä (2008) vaihdettu ja vaihto jatkuu. Yhtiön toiminta on lähinnä muutaman vaasalaisen liikehuoneiston sekä osakkeiden omistaminen. Yhtiö ei jaa osinkoa. Suurin osakas on Österbottens Svenska Lantbrukssällskap, n. 31 %. [Historiikki]
Svenska Tidningens Förlag. Per. 1920, lak. 1924. Svenska Tidningen ilmestyi 1917–21. Se liitettiin 1921 Svenska Presseniin.
Svenska Tidnings- och Förlags. Per. 1945, lak*. Yhtiön viikkolehti Appell oli 1945–69 RKP:n oikeiston (Georg C. Ehrnrooth) äänenkannattaja. PT Torsten Aminoff.
Svenskbygden. Per. 1930, lak. 1935. Pohjoisesplanadi 5. Päätettiin 1933 liittää Henkivakuutus Oy Verdandiin, jonka henkivakuutuskanta 1933 oli 352 Mmk, josta Svenskbygdenin osuus 23 Mmk.
Sylva. Eräs kiillotus- ja puhdistusaineita valmistava yritys Oy Sylva Ab perustettiin 1915 (ei välttämättä oy:nä) ja toimi ainakin vielä 1966, mutta on sillä nimellä unohtunut pois PRH:n nykyisistä luetteloista. Osakekirja voisi olla myös Kenkäkauppa Sylva Oy (per. 1925) tai Muotiliike Oy Sylva Modeaffär Ab (no. 59.732, per. 1928). Sylva Oy (no. 114.862) perustettiin vasta 1949. Kaikki Helsingistä. (Oy Sylvia Ab:tä ei löydy.)
Säämingin Saariston Höyrylaiva. Per. 1930, lak. 1978. Omisti pitkän ajan kaksi matkustajahöyrylaivaa (ss Saaristo ja Kalla). Varustamo osti ss Saariston (sen aik. historiasta ks. Nagu) 1938 ja 1939–2005 se oli Savonlinnan eteläpuolisen saariston reittiliikenteeseessä. 1975 laiva myytiin turistiliikenteeseen ss Figarona. Oy Lehtoniemi Ab:n rakentama höyryalus on edelleen olemassa (tilausristeilyjä Helsingistä), jälleen nimellä ss Norrkulla (ks. myös Norrkulla Ab).
Säästäri. Per. 1976, lak. 1998. Nimi vuoteen 1985 Pakastetalo Oy. Vähittäiskauppaketju. Perustettaessa Kai Mäkelällä oli 50 %. Kaikki osakeannit. 1985 Elanto oli tullut osakkaaksi ja esitti myöhemmin (1990?), omistuksen noustua yli 90 %, lunastusvaatimuksen. 1.7.1996 Säästäri hakeutui selvitystilaan.
SKOP. Per. 1909. Yhtiö (nyk. nimi Yrityspankki Skop Oyj) on selvitystilassa 1.1.1999 lähtien. Skop:n jäljellä oleva oma pääoma oli 56 M€ 2004, mikä ei riitä valtion 683 M€ pääomasijoitusten takaisinmaksuun, joten yhtiö on ilmoittanut, ettei osakkaille tule kertymään jako-osuutta yhtiön purkautuessa. Osakekirjoja on runsaasti liikkeellä. 2007:
HISTORIA Perustettu 1908. Suomen Pankki otti 19.9.1991 Säästöpankkien Keskus-Osake-Pankin haltuunsa. Nyk. nimi vuodesta 1996. Sp-ryhmän Tampella-osakkeet siirrettiin Solidium Oy:lle, ja muut osake- ja kiinteistösijoitukset Sponda Oy:lle (silloin SP:n tytäryhtiöitä). 1992 valtio muodosti 43 säästöpankista Suomen Säästöpankki–SSP Oy:n, jonka toiminta 1993 jaettiin neljän kilpailevan pankkiryhmän kesken. 1995 myytiin SKOP:n terveet luotot, Teollistamisrahasto Oy (ml. Skip) ja SKOP-Rahoitus Oy Svenska Handelsbankenille. Yhtiökokous 31.12. 1998 päätti asettaa pankin vapaaehtoiseen selvitystilaan 1.1.1999 alkaen. Pankkitoimilupa peruutettiin 1.1.2001. Ennen kuin vanha liiketoiminta on saatu ajettua kokonaan alas kestänee vielä pari kolme vuotta, minkä jälkeen yhtiö puretaan. Ks. PT 1998 s. 149. Pörssinot. Päälista laji A 22.11.1988–1.3.2004.
OSAKEPÄÄOMA 635 750 362,02 €, yhteensä 378 000 000 osaketta na. à n. 1,6819 €: 200 000 000 SP-osaketta, 140 000 000 K-osaketta ja 38 000 000 A-osaketta. – Yhtiöllä on osakekirjoja.
OSAKEANNIT 1988 yleisölle 15 000 000 A-osaketta à 33 mk. 1989 5 vanhalla (K tai A) 1 uusi A-osake à 30 mk. 1990 5 vanhalla K-osakkeella 2 uutta K-osaketta à 33 mk. 1991 Suomen Pankin tytäryhtiölle Scopulus Oy:lle 200 000 000 SP-osaketta à 10 mk.
OMISTUSSUHTEET Osakkeenomistajia 37 962. Suomen valtio (Valtion Vakuusrahasto 52,9 %, Omaisuudenhoitoyhtiö Arsenal Oyj 32,2, Omaisuudenhoitoyhtiö Arsenal–SSP Oy 5,2, Solidium Oy 4,9 [valtio yhteensä 95,3 %], Taito Tuunanen (Rentia, Financial Holding, Savimo, Them Pathos, Saaren Kivi, Millwall, Satakakskuus, Tairis, Myrkynlykkäs) 0,6 %, Aktia Säästöpankki Oyj 0,2 %.
Södra Nagu. Per. 1924, lak*. Hoiti Nauvon ja Turun välisen liikenteen ss Östernilla, joka myytiin 1965.
Taideteollisuus - Konstindustri. Per. 1917, lak*. Yhtiön perustivat taiteilijat Maria Schwartzberg, Lina Palmgren ja Ingegerd Eklund erottuaan Suomen Käsityön Ystävät Oy:stä (ks. sen osakekirjaa). Teki piirustuksia, valmisti ja myi naisten käsitöitä. Palmgren oli TJ ja Schwartzberg taiteellinen johtaja. Yritys kaatui Schwartzbergin kuoleman (1923) jälkeen.
Taito. Per. 1920, lak. 1954. Muotoilija Paavo Tynellin (1890–1973) yhtiö. Valmisti erityisesti valaisimia (esim. Alvar Aallon) ym. taideteollisia metallituotteita, mielellään messinkisiä. Tuotekuvasto. 1939: Vilhovuorenkatu 11, liikevaihto 7,3 Mmk, henkilökunta 132.
Tallma. Per. 1936, lak* (paloi 1957). Tiiliä ja mm. kukkaruukkuja. Sipoon Martinkylässä oli hyvää savea ja siellä toimi useita alan tehtaita (ks. lisää mm. Mårtensby sekä Kervo Tegelbruk).
Tammer. Per. 1928. Grand Hotel Tammer. Lunastushinta välitystuomiossa (lunastaja SOK:n ja Fennian omistama Kiinteistö Oy Tullintorni) 5.9.2003: 35 €. Fennia oli edellinen pääomistaja. Tammer-kiinteistöyhtiö on edelleen olemassa, HSH Nordbankin omistama. – Myös kympin osakekirja 1952 on raportoitu olevan keräilijöillä.
Tamminen & Tanner. Per. 1930 (no. 68.050), lak*. Vuoteen 1936 Oy Juho Tanner Ab, vuodesta 1958 Oy Elli Pietilä Ab. Kangas- ja lyhyttavarain kauppa. Osakeanteja 1936, 1951, 1957. Haki 1959 vuosihaastetta.
Tammisaaren Laiva (Ekenäs Fartygs). Per. 1947, lak. 1962. Omisti kaljaasin sv Marian 1948–55.
Tammiston Tiili ja Rakennus. Per. 1945, lak. 1959. Ryhtyi hyödyntämään Tuomoloiden Tammiston tilalla olleita tiilitehdasta (aloittanut 1904) ja sahaa.
Tampereen Kiinteistö Invest. Per. 1973, toimii. Tämä nimi vuodesta 1988. Omisti Finlaysonin ent. Tamperekorttelin. 2003 Varma pakkolunasti vähemmistön osakkeet; ks. PT-kirjaa.
Tampereen Marjamehutehdas. Per. 1923, lak. 1993 (konkurssi 1991). Nimi vuodesta 1942 Tampereen Marja Oy. 1939: Lapintie 32, liikevaihto 0,8 Mmk, henkilökunta 18. 1943 Oy Pyynikin omistajasuku alkoi ostaa osakkeita, lopussa Oy Pirkkalan nimissä. [T V s. 142.]
Tampereen Pantti. Per. 1939, lak. 2005. Nimi vuodesta 1999 Hämeentalo Oy (Puutarhakatu 11). Liikevaihto 2,7 Mmk 1940. Fuusioitu 2005 kaupungin omistamaan Tampereen Palvelukiinteistöt Oy:hyn. Panttilainaamo toimi alussa Sukkavartaankatu 8 A:ssa ja sittemmin Puutarhakatu 11:ssa, jossa edelleen toimii Helsingin Pantti Oy:n sivuliike.
Tankar. Per. 1948, lak*. Gunnar Anderssonin varustamo. Alusrekisterissä on vain yksi laiva, ss Tankar, omistettu 1948–54.
Tavara. Per. 1938 (no. 84.874), lak*.
Tehtaanpuiston Yhteiskoulu. Per. 1934, lak. 1979. Vuoteen 1937 Uusi Yhteislyseo Oy. Koulu perustettiin 1934, kun Eiran yhteiskoulussa oli esiintynyt ristiriitoja. 1935 alusta siirryttiin Ehrensvärdintie 31:n koulutaloon. TPYK oli alusta pitäen kokeilukoulu. Rovasti Hannes Anttila (ml. Ab Ehrensvärd) omisti valtaosan osakkeista. Rehtori oli Samuli Apajalahti. Eira-kausi päättyi syksyllä 1976 ja koulu muutti Vuosaareen (Vuosaarentie 7). 1993 Tehtaanpuiston ja Vuosaaren lukiot yhdistettiin Vuosaaren lukioksi.
Tehtaitten Myyntikeskus. Per. 1927, lak*. Tehdastavaroiden agentuuri. Aleksanterink. 11. Op. 0,2 Mmk, 200 à 1000 mk. K. R. de la Chapelle ja Emil Pietilä kukin 49,5 %. 1948 (viimeinen kr-ilmoitus): Helmi Joselin-Tuhkanen 98,5 %.
Teknika. Per. 1910, lak. 1941. Moisionkatu 29, Tampere. Suopaa, lattiavahaa, kirjoituskonenauhoja, kengänkiilloketta, petsiväriä ym.; pesula. Liikevaihto 3,0 Mmk 1939, henkilökunta 60. Lauri J. Kivekäs oli viimeinen TJ. Fuusioitiin 1940 Sarvis Oy:hyn. Emil Aaltonen oli ostanut Teknikan 1936.
Tena-Teollisuus. Per. 1950, lak. 1969. Turon perustaja vuorineuvos Veikko Räsänen perusti yrityksen valmistamaan muovisia ulkoiluasusteita ja retkeilyvälineitä.
Teo. Per. 1938, lak. 1990. Nimi vuoteen 1972 Sokeain Teknillinen Tehdas Teo Oy, vuoteen 1972 Teo Oy. Vuodesta 1979– Oy Nordtend Ab, joka 31.12.1990 fuusioitiin Oy Sadolin Ab:hen (myöh. nimi Akzo Nobel Coatings Oy). Kotipaikka Helsinki, vuodesta 1941 Tikkurila. Tuotekuva. [ST s. 397.] 1937 Karl Gösta Storm perusti saippuatehtaan Vantaalle Keravanjoen varrelle. 1954 Stormin Saponia Oy 93.182 liitettiin Teoon, joka 1955 rakensi uuden tehtaansa Stormin kiinteistölle. Liikevaihto 14 Mmk 1971. Saippuoiden valmistus lopetettiin 1985 ja pesujauheen (mm. Tend) 1997. Vienti Neuvostoliittoon oli ollut merkittävä. 1959 SOK osti yhtiön. 1979 omistajaksi tuli Nordtend AB ja 1989 Oy Sadolin Ab. 1987 Hackman-Havi osti laitteet? 1997 Henkel osti jäljellä olevat laitteet ja lopetti toiminnan. Rakennukset (valm. 1984) on sittemmin purettu. Ks. myös Helios.
Teollisuusaine. Per. 1916, lak*. Teollisuusaineiden ja -tarpeiden sekä koneiden ja työkalujen kauppa ja valmistus. Hallitus: Birger Serlachius, Frantz Mortensen ja Ernst Nygren. 600 os. à 500 mk. Birger Serlachiuksen Pietarsaaren Konepajan (ks. sekä uusi että vanha) mentyä konkurssiin S. muutti Helsinkiin 1916. Oy Teollisuusaine -yhtiötä ei kuitenkaan mainita sukukirjassa. Helsingissä S. mm. tuki Abloy-keksintöä.
Terra. Per. 1913, lak. 1975. Ostaa ja omistaa kiinteistöjä ja arvopapereita. Kaisaniemenkatu 1 A (1943). 1959 toimialaksi tuli tuoreita hedelmiä tukuttain, Sofiankatu 1. Lindlöfin perhe oli omistaja ja John Lindlöf TJ. 50 osaketta à 500 mk. 1971 Åke Lindlöf myi yhtiön Tukkukauppojen Oy:lle, johon Terra fuusioitiin 1975.
Tervala. Per. 1937, lak*. Vrt. Suomen Destillaatti Oy:n osakekirjaa.
Terästuonti - Stålimport. Per. 1946, toimii. Vuodesta 1988 Teknoma Oy, vuodesta 2005 Isodin Oy. Sen tytäryhtiö Teknoma Oy (uusi) hoitaa teknisen alan maahantuontia teollisuudelle.
Thelmita. Per. 1948, lak*. Alusrekisterissä on yhteensä viisi lastilaivaa (enimmäkseen höyry). Samoihin piireihin liittyivät P. Molander Oy-Ab, Ab Spurt ja Oy Viasveden Laiva Ab (ks. niitä).
Viktor Tikka. Per. 1919 (edeltäjä 1901), lak*. Päällisnahkain, kenkäteollisuustarvikkeiden ja muotitavarain tukku- ja agentuuriliike.Aleksanterink. 13.
Tikkamannila. Per. 1938, lak. 1948. Jyväskylän mlk:n suurin tila, josta valtio 1928 osti suurimman osan. Sinne muodostettiin Tikkakosken taajama. Kuvan osakekirjan omistaja on KOP:n tytäryhtiö.
Aug. Tillanders Mineralvattenfabrik. Per. 19xx, lak. 19xx. Per. alunperin 1877. 1897 lähtien oli useita konkursseja, omistajan- (mm. 5432, 12980, 20707, 27982) ja nimenvaihdoksia, mm. Tillanderin Tehtaat Oy:ksi. Osakekirjan yhtiön KR-numero on selvittämättä. Viimeinen yhtiö ja nimi oli Olvi Oy (vanha, 81682, per. 1937 lak. 1952), jonka nimi nykyinen Olvi Oyj osti. Liiketoiminta oli päättynyt konkurssiin 1951. Tehdas sijaitsi 4. linja 6:ssa Kalliossa.
Tillintupa. Per. 1922, lak*. Omisti vuodesta 1945 elokuvateatterin Paimiossa. 1948 teatterinpito siirtyi Paimion Urheilijat ry:lle.
Toby Tegel. Per. 1946, lak*. Tiilitehdas Korsholmassa toimi 1946–60. Se siirtyi Vasa Tegelille.
Toijalan Sementtituote. Per. 1947, lak* (konkurssi 1961). 1948 op. 0,35>0,8 Mmk. 1951 omistus siirtyi perustajilta (Perksalo ja Komonen) Tiinukselle ja Haavistolle.
Toijalan Seutu. Per. 1949, lak. 1996 (konkurssi). 1917 perustettu Toijalan Sanomat lopetti 1948 ja tilalle tuli Toijalan Seutu. Talousvaikuksissaan yhtiö myi 1996 lehtensä Loimaan Kirjapaino Oy:lle, joka pian lakkautti lehden.
Tool. Per. 1920, lak. 1937. Lehti. Työkaluja metalli- ja puuteollisuudelle, kierretyökaluja, teräksiä. Tehdas: Karjaa.
Transfer Export. Per. 1946, lak. 1967. Nimi vuodesta 1954 Oy Transfer Ab. Kauppaa (alussa etenkin vientiin) siirtokuvilla eli dekaaleilla (eng. transfers). Dekalkomaniassa esim. etiketin kuva painettiin paksulla maalinkaltaisella värillä liimalla päällystetyn paperin liimapuolelle. Liuottamalla vedessä siirtokuvan väripinta irtosi pohjapaperista ja voitiin märkänä liimata (siirtää) haluttuun pintaan. Tarran edeltäjä. 1 000 osaketta à 1 000 mk. Oy Tilgmann Ab ja Nordforsin perhe omistivat kukin 50 %. Yhtiö fuusioitiin 1967 Oy Tilgmann Ab:n tytäryhtiöön Turun Kivipaino Oy:hyn (1938 per. uusi, 84.496, jonka TJ Wilh. Nordfors oli).
Transoceanic. Per 1917 (no. 36.818), lak*. Lehti. Hall. jäsen William Isaksson (vrt. Aura). Varustamon kerrotaan hoitaneen sv Milvertonin, jonka Berndt G. Grönblom oli ostanut 1920.
Triga. Per. 1917. Nimi vuodesta 1939 Oy Unioninkatu 41. 1935 Oy Aura sai omistukseensa miltei kaikki osakkeet; 1941 ne siirtyivät KOP:n Oy Talolalle. Fuusioitu per 28.12.1963 Vitikkala Oy:hyn (KOP). 1892 rakennettu 5-kerroksinen kivitalo tuhoutui kesän 1944 pommituksissa. Talo oli toiminut viime sotien aikana SPR:n sairaalana. Tontti jäi tyhjilleen, kunnes siihen 2004 valmistui Kuntien eläkevakuutuksen toimistorakennus.
Triton. Per. 1944, lak*. Alusrekisterissä on vain yksi laiva, Nordström-varustamolta ostettu ss Lovisa, 1945–46, jonka saksalaiset olivat takavarikoineet Norjassa syyskuussa 1944. Yhtiön perusti loviisalainen merikapteeni Gunnar Edwards ja se oli Holger Liljestrandin (ks. ylh.) hoidossa.
Tukkutalo. Per. 1946, lak*. Toimi Puutarhankatu 17a:ssa Auran Tekstiili -nimellä. Yhtiön toimialana oli harjoittaa tekstiilien ja vaatteiden kauppaa ja valmistusta.
Tuko, Kauppa Oy. Per. 1937 (no. 84.016), lak. 1994 (fuusioitu Tuko Oy:hyn). Nimi vuoteen 1989 Aug. Lipsanen Oy. Osakkeita oli silloin 220 000 à 500 mk. Vuoteen 1989 ja vuodesta 1994 Kauppa Oy Tuko -nimeä kantaneet yhtiöt, no:t 127.381 ja 612.168, olivat eri yhtiöitä kuin tämä.
Tulenkantajain. Per. 1928, lak* (konkurssi 1930). Julkaisi 1928–30 avantgardistisen kirjailijaryhmän Tulenkantajien aikakauslehteä. 500 osaketta à 200 mk. Hajaomistuksessa.
Tuottajain Maito. Per. 1953. Yhtiö lakkasi 1990 Maidontuottajain Meijerikiinteistöt Oy:nä. Jo 1982 oli perustettu Osk Tuottajain Maito jatkamaan varsinaisen liiketoiminnan (maidonhankinnan).
Turenki Kemiska Fabrik. Per. 1916, lak. 1932 (toiminta loppui n. 1919). Kotipaikka oli Janakkalan pitäjä (Turenki). Lääketuotteiden valmistus. 120 os. à 500 mk. Victor Thesleff 58,3 %, Thea Hackzell 25 %, Alexander Perret 16,7 %.
Turkiskauppiaitten (vanha). Per. 1944, lak. 1996. Turkisnahkojen ja alan tarvikkeiden kauppa, turkis- ja nahkapukineiden tehdas. 1971: liikev. 8,1 Mmk, op. 0,4 Mmk à 50 mk, konttori Keskuskatu 3. Nimi vuodesta n. 1980 Panfur Oy (vanha), vuodesta 1988 Tuko-Maatalous Oy. Fuusioitu 1996 Hämeenkylän Kauppa Oy:hyn (ent. Tuko Oy, ks. sitä).
Turkuhalli. Per. 1989, lak. 2010. Oli itse kiinteistön omistavan Turun Monitoimihallin ohjelmayhtiö, johon Turkuhalli fuusioittiin 2010. Molemmat perustettiin 1989.
Turun Asunnontuotanto. Per. 1941, lak. 2004 (fuusioitu Sato-Rakennuttajat Oy:hyn). Perustettaessa 500 osaketta, 1982 1 vanhalla 6 uutta maksullista.
Turun Kalakauppa. Per. 1928, lak*. Varsinaisesti kotoisin Paraisilta. Omisti pieniä purjealuksia silakkakalastusta varten. (Ed. tiedot koskevat mahdollisesti ko. yhtiön edeltäjää.)
Turunmaa. Per. 1931, lak*. Maalaisliiton Turunmaa-sanomalehti ilmestyi 1922–53. Kirjapaino lopetti 1953 työselkkauksen johdosta.
Turva. Per. 1897 Vaasan ja Oulun Läänien Maakauppiaitten Palovakuutusyhtiönä. 1914 se muutettiin oy:ksi, rekisteröity 1915 Maakauppiaitten Palovakuutus Oy Turvana (32.621). Oy antoi vakuutuksenottajilleen vakuutusasiakassuhteen perusteella ilman eri korvausta osakkeet. 1934 uusi nimi Palovakuutus-oy Turva, 1971 Vakuutus-oy Turva, 1987 Vakuutus-oy Sampo International (jälleenvakuuttaja) ja 1994 Vakuutus-oy ST International. Osakeannit: 1928 R 1:1 (nyt 8 000 kpl à 250 mk), 1934 na. 5 mk:ksi, 1942 R  2 000 kpl (nyt 10 000 kpl à 500 mk), 1970 U 1:16 à 5 mk. 1950 pääomistajat myivät valtaosan Turvan osakekannasta Tarmolle, joka 1970 yhdistyi Sammon kanssa Sampo-Tarmoksi, nyk. nimi Sampo Oyj. 1953 Turvan kotipaikka muutettiin Vaasasta Helsinkiin. 2004 Sammon tytäryhtiö If myi ST-yhtiön vakuutuskantojen alasajoihin erikoistuneelle Compre/Finnexille. ST-yhtiö fuusioitiin 2007 Vakuutus-oy Bothnia Internationaliin. [Kaupparekisteri ja Mauri Asumaa.] 1998 (4.11., erä 2986) oli Vaasan Filatelistit ry:n huutokaupassa myynnissä n. 230 osakekirjaa 1920 [po. 1928] ja 1999 (erä 3485) n. 320 osakekirjaa 1915, kumpikin erä 300 mk:n lähtöhinnalla. Suuri osa koko osakekannasta, eri litteroita.
Tutor. Per. 1976, lak. 1995 (fuus. A. Ahlström Oy:hyn).
Tuuloksen Sähkö. Per. 1920, lak. 1974 (fuus. Hämeen Sähkö Oy:hyn).
Työväen Luistinrata. Per. 1922, lak* (konkurssi 1932). Rata sijaitsi Säästöpankinrannan Työväentalon edustalla Eläintarhanlahdella. Seuraaja: Kallion Luistinrata ry.
Veljekset Udd. Per. 1951, toimii sijoitusyhtiönä. Edeltjä-ay (20686) oli perustettu 1907. Sahatavaran myynti tapahtui kauan Itämerenkatu 1:ssä, konttori Mikonkatu 13. Aikoinaan myös paljon muita rakennusaineita. 1980-luvulla liiketoiminta myytiin Puukeskukselle. 1971: liikev. 1,8 Mmk, henkilökunta 15. Suvun yrityksiin kuuluivat myös mm. Ikopal ja saha Leppälahti Fabriks (ks. niiden osakekirjoja).
Ukkola. Yhtiö: per. 1925 nimellä Pielisen Metsätalous Oy, vuodesta 1944 Ukkola Oy, lak*. Yritys per. metsänomistajien toimesta 1923, sahana. Tuli pian  Iisveden Metsä Oy:n kanssa Metsänomistajain Metsäkeskus Oy:n tytäryhtiöksi. Liikevaihto 12 Mmk 1971. Metsäliiton Teollisuus Oy, joka oli tullut yhtiön osakkaaksi 1975, osti itse sahan 1981 ja fuusioi yhtiön 1981 (5 Ukkolaa > 2 MT B). Saha siirtyi 2000 uusille omistajille ja meni konkurssiin 2004.
Uolevi. Per. 1917, lak* (1920?). Juho Tarkkosen perustama valokuvaamoyhtiö, johon hän siirsi Viipurin (Aleksanterink. 12) ja Lappeenrannan liikkeensä. Hän oli aloittanut ateljeekuvaajana 1912. 1920 perustettiin Viipurissa toiminimi Valokuvaamo Uolevi, Antti Pajari.
Utiska. Per. 1937, lak. 2003. Turkiseläintarha (toiminta päättyi ehkä jo 1950–60-luvuilla). 200 osaketta, ei osakeanteja. Toinen kaupparekisteri-ilmoitus vasta 1963. 12.4.2001 ainoa omaisuus, maa-alue, myytiin Salon kaupungille. Yhtiö jakoi myyntivoiton osinkoina ja päätti 2003 asettaa itseään selvitystilaan.
Uudenkaupungin Villatavaratehdas. Per. 1919, lak. 19xx. Villalankaa ja peitehuovia. Myynti 30 Mmk 1948. Tehdas. [T V s. 124, S s. 545.]
Uuskallion Sähköliike. Per. 1946 (no. 101.225), lak. 1962. Sähköasennuksia ja alan vähittäiskauppaa, sotien jälkeen lähinnä Lappeenrannassa ja Imatralla. Edeltäjä: no. 80.737 (rek. 1936, lak. 1946), Repolankatu 13, Viipuri, mutta toiminta oli alkanut jo 1926, jolloin Uuskallio erosi Viipurin Kaasu ja Sähkö Oy:n palveluksesta. Albin Gebhardt oli molemmissa johtaja ja prokuristi, sekä suuri osakkeenomistaja, loppuun asti. (Väinö Voipio oli pienosakas.) TJ ja pääomistaja oli Eino Uuskallio (1898–1974), joka omisti myös Uussähkö Oy:n (tukkuliike) ja myöhemmin Suomen Sähkötarvike Oy:n. Niiden konttorit olivat Mikonk. 15:ssa ja sitten Aleksanterink. 46:ssa.
Uusi Päivä. Per. 1946, lak. 2007. Uusi Päivä oli SKDL:n Turun piirin äänenkannattaja 1945–69. Uusia toimittajia otettiin usein suoraan työpaikoilta, mikä näkyi sisällössä alkuvuosina, jolloin kielenkäyttö oli kovaa. Lehdellä oli suuri joukko avustajia, asiamiehiä ja kannatusyhdistyksen jäseniä, jotka käyttivät paljon aikaa ja vaivaa omaksi kokemansa lehden hyväksi.
Uusi Telakka. Per. 1916, lak*. Konkurssiin marraskuussa 1919. Alussa hajaomistuksessa. 1919: Gustaf Westerlundilla ja H. van Wienenilla määräysvalta. Lisäksi Mr. K. A. F. Leech oli ostanut kaikki uudet osakkeet (noin puolet kaikista rekisteröinnin jälkeen).
V. Chaussén 31. Per. 1925 (no. 52.405), toimii. Asuintalo Mannerheimintie 31.
W-Sub. Per. 1988 (no. 418.235), lak. 2005. Belgialais-norjalais-espanjalainen yritys valmisti sukellusveneitä turistisukelluksia varten, mutta meni konkurssiin n. 2001.
W. W., Fastighets. Per. 1904 (no. 15.946), toimii. Asuintalo Punavuoressa.
Vaasa Wood. Per. 1928 (no. 61.914), lak*. Höyläämö, laatikkotehdas ja veneveistämö Vaskiluodossa. Henkilök. 32, liikevaihto 2,7 Mmk 1938. [S s. 723.]
Vaasan Kenkä-Aitta. Per. 1946 (no. 103.248), lak. 1966. Edeltäjä yksit. t:mi Waasan Kenkä-Aitta no. 58.906 per. 1927 lak. 1946. Mutta, bl-osakekirja on päivätty 1942.
Vaasan Laiva. 1) Wasa Fartygsaktiebolag - Waasan Laivaosakeyhtiö no. 35.714 rek. 10.3.1917 lak. 21.5.1929. Omisti ainakin ms Kyrön ja ms Brändön. 2500 os. à 100 mk; 1917 2500 uutta, 1918 5000 uutta, 1921 5000 uutta. Suurimmat omistajat olivat Gustaf, Werner, Sidney ja Walter Svanljung. Yhtiökokous 30.4.1929 päätti lopettaa yhtiön toiminnan, hakea vuosihaastetta sekä luovuttaa yhtiön varat suurimmalle velkojalle, Oy Svanljungin Tehtaille.
2) Vaasan Laiva Oy no. 68.815 rek. 1.9.1931 lak. 16.2.1951. Aivan uudet omistajat (H. A. Kurikka ym.).
3) Vaasan Laiva Oy no. 81.063 rek. 12.1.1937 lak. 25.7.1969. 110 os. à 1000 mk. Vuoteen 1951 Kuurtanes Oy. Omisti Kuurtanes-laivan. Kurikat sekä ed. Vaasan Laiva Oy (no. 2) olivat osakkaita. 1955 kotipaikka muutettiin Vaasasta Helsinkiin. 1963 Alf Korhosesta (vrt. Kouran Laiva Oy) tuli pääomistaja ja 1968 Suomen Tankkilaiva Oy (Wihurit), mihin tämä yhtiö fuusioitiin 1969.
Vaasan Pantti. Per. 1935, lak*. Rantakatu 4, pihan puolella. Henkilökunta 5 (1940).
Vaasan Pitsitehdas. Per. 1915 (no. 33.044), lak. 2001 (konkurssi). Nimi vuodesta 1988 Oy Lacefactory Ltd. Pitsi- ja verhotehdas, liikevaihto oli 3,4 Mmk 1938, jolloin se oli Pohjoismaiden suurin alallaan ja työntekijöitä oli 30. Sähkeosoite oli Record. 1960-luvulla tuotanto lienee jo ollut laskussa ja päättyi 1986. Gerbyntie 28/Pitsikatu 14, Vaasan Palosaari, kuva (rak. 1919). Nyttemmin kaupungin omistaman Kiinteistö Oy Pikipruukin 2002 peruskorjattu asuintalo, jonka alakerrassa liikkeitä. Swanljungin ja Malmlundin suvut omistivat yhtiön (lopussa vain Malmlundit). 1986 osakekanta myytiin Oy VTC-Video Ab:lle (rekisteröimätön yhtiö) 1 mmk:lla. 1988 Oy Octagon Invest Ab (videovuokraamo, lak. 2001) omisti 100 %. Vain Merita Pankki (Octagonin antamien panttien haltijana) sai jako-osuutta, 600 000 mk, Lacefactoryn konkurssissa. Kaikki osakeannit. Ennen osakekirjakannan täydellistä vaihtoa 1948 annetut osakekirjat ovat suurelta osin keräilymarkkinoilla. [T II s. 122, ST s. 546.]
Vaasan Radiator. Per. 1924, lak. 1966. Vesijohtoliike Onninen Oy osti yrityksen 1956 ja aloitti toimintansa Vaasassa Myllärinkadulla.
Wallilantie 15 (nimi myös Vallilantie 15; no. 55.840). Per. 1926, toimii. Tontti 1 kortteli 539, Vanajantie/Vallilantie 15. Etiketti. Alunperin 20 osaketta à 4000 mk. Omistajat vaihtuivat usein. Vuokratalo? 15 asuntoa, mutta vuodesta 1980 vain 3 (omistus)asuntoa.
Valo Vesilahti (kaupparekisterissä Oy Walo Wesilahti). Per. 1918 (no. 40.620), lak. 1931 koska omistus oli siirtynyt (milloin?) yhdelle henkilölle. 250 os. à 200 mk. Yhtiön toiminnan jatkoi Vesilahden Sähkö Oy (no. 49.712, per. 1924 lak. 1979), jonka omaisuus myytiin Oy Nokia Ab:lle 1976.
Valtameri. Edeltäjä Kontro & Kuosmanen (no. 29.994), per. 1913, yhdistyi 1918 Suomen Kahvintuonti Oy:n (no. 36.901, per. 1917, lak*) kanssa. Se muuutti 1919 nimensä Suomen Valtamerentakainen Kauppa Oy:ksi kv, joka 1928 meni konkurssiin (lak*). Juho Kuosmanen. Liiketoiminnasta muodostettiin uusi yhtiö, Valtameri Oy, per. 1928 lak. 1999, ks. PT-kirjaa.
Valuta. Per. 1916 (no. 34.774), 5.3.1917 yhtiökokous päätti lopettaa yhtiön, vuosihaaste. 100 osaketta à 1000 mk, 1916 op. korotettu 250 000 mk:aan. 18 osakasta, kaikki pieniä.
Vapaa Sana. Per. 1940, lak* (1951?). Julkaisi SKDL:n pää-äänenkannattajan Vapaa Sana -sanomalehden 1940, 1944–51(56) (seuraaja 1957 SKP:n Kansan Uutiset) sekä Ny Tidin 1944–. Kuitti osakemerkinnän maksusta.
Wasa Teater. Per. 1919, lak*. Samana vuonna perustettu teatteri paloi 1953, jolloin kiinteistö lahjoitettiin Stiftelsen Wasa Teaterille. Ilmeisesti yhtiön toiminta päättyi silloin. Osakekirjojen paperissa on joko Lessebon tai Kolibrin vesileima.
Vasabladet. Per. 1942, lak. 2003 jakautumalla kahtia. Nimi vuodesta 1989 Fastighets Ab Journalisten, omistajanvaihdoksen johdosta.
Vehmersalmen Laiva. Per. 1916, lak. 1960. Omisti neljä höyrylaivaa 1921–56.
Veljmies Linjat. Per. 1962, lak*. 200 osaketta à 1 000 (vanhaa) markkaa. Viimeinen kaupparekisteri-ilmoitus 1968.
Vesi ja Lämpö - Vatten och Värme. Per. 1921, lak. 1989. Vesi- ja lämpöjohtotarvikkeita tukuttain. Eerikinkatu 37. TJ Adolf Westerlund.
Wetek. Per. 1930, lak*. Valmisti Betonit-nimistä värillistä ja kuviollista päällystysainetta kiviseinien viimeistelyyn, sekä tieasfalttia. Tehtaankatu 11 B.
Viasveden Laiva. Per. 1933, lak. 1947. Rekisterissä yksi laiva, ms Thelma, 1934–44. Tämäkin yritys kuului P. Molanderin (ks. sitä ylh.) hoitoon.
A. Wiborg. Per. 1917, lak. 1990. Käsineiden, sormikkaiden ja sillkinauhojen vähittäiskauppa, Pohjoisesplanadi 37, loppuun asti. Samassa talossa oli pitkään ravintola Catania. Oy:n perustaja oli Knut Wiborg, mutta jo neljän kuukauden kuluttua osakkeet siirtyivät Catanin suvulle. TJ oli John Catani, ilmeisesti kuuluisa luistelija, jolla oli (vanha) ravintola Catani (Pohjoisesplanadi 31, Kämpin naapurissa) vuoteen 1917. Perustettaessa 60 osaketta à 500 mk, 1919 120 os., 1924 240 os., 1927 360 os. 1989 yhtiö möi liikehuoneistonsa. Toiminta päättyi 31.5.1989 ja yhtiö purettiin.
Viipurin Ulkoilmateatteri. Per. 1919 (no. 40.687), lak. 1931. Osakekirjan taiteilija on Lauri Välke (ent. Hildén), 1895–1970, debyytti Viipuri 1919.
Viipurinkatu 20. Per. 19xx, lak. 19xx. Paikalla sijaitsi vuosikymmeniä 126-paikkainen naisten asuntola, jonka toiminta loppui 1988. Nyt tontti on Linnanmäen autopaikoitustilana huvipuiston pohjoispuolella.
Viitasaaren Yhteiskoulu. Per. 1922, lak. 1955. Koulun ylläpitäjäksi tuli 1955 kannatusyhdistys ja 1970 kunta. Koulu on nyk. Viitasaaren lukio.
Wiking. Per. 1914, lak* (1981). 140 os. à 100 mk, 1918 (rek. 1919) korotettu 490 osakkeeseen. Hajaomistuksessa. Jatkoi 1911 perustetun avoimen yhtiön Wikingin (no. 26.498) toiminnan, eli maaseututilojen ostaminen ja palstoittaminen. Osti 1915 Vik-tilan Gerbyn kylässä Mustasaaressa ja pilkkoi sen 104 tonttiin. Ainoat kaupparekisteri-ilmoitukset perustamisen jälkeen olivat 1919 ja vuosihaastehakemus 1947. Muutta 2005 yksi osakas vaati, lain mukaisesti, lakanneen yhtiön asettamista selvitystilaan, koska oli ilmennyt, että kolme Vik-tonteista olivat jääneet myymättä ja olivat siten edelleen yhtiön omaisuutta. PRH hyväksyi ja 2006 selvitysmies antoi lopputilityksensä.
Vilhovuorenkatu 11. Per. 1952, lak. (fuusio) 2008. Ent. teollisuuskiinteistö Vilhonvuorenk. 11.
Villakeskus. Per. 1939, lak. 1987. Maatalouspiirien perustama laajaomisteinen koti- ja ulkomaisen lampaanvillan hankintayhtiö; SOK:lla oli alussa 20 %. Hankintamonopolia torjumaan villateollisuus perusti 1942 oman yhteisyrityksensä, Tehdasvilla Oy:n. Villakeskus Oy:n osake-enemmistö siirtyi vähitellen SOK:lle ja monet S-osuuskaupatkin omistivat osakkeita. Villan hankinta päättyi 1.6.1981 ja siirtyi Tehdasvilla Oy:lle. 1987 Villakeskus Oy fuusioitiin Oy Sokoteria Ab:hen (vähemmistölle maksettiin 7,00 mk/osake).
Willinge Gård. Per. 1916, lak. 1938.  1920 osakekanta 100>400 osaketta. (Edeltäjä lienee Ab Willinge (29.333), joka oli olemassa 1913–19.) 1929 Villinge Trafik Ab tuli osakkaaksi ja 1938 yhtiöiden liiketoiminnat yhdistettiin uudeksi Villinge Gård & Trafik Ab:ksi. Nykyään Villinge Gård & Trafik Ab ja Oy Villas Ab (per. 1958) hoitavat Laajasalon Jollaksen rannassa autopysäköintiä, jätehuoltoa ja venepaikkojen ylläpitoa myyden auto -ja venepaikkojen hallintaan oikeuttavia osakkeita.
Vinkkilän Mylly ja Kauppa. Per. 1927, lak. 1971. Viljan ja puutavaran jalostusta, sähkälaitos, konekauppa. Vinkkilä. Liikevaihto 1,1 Mmk 1939.
Virolahden-Miehikkälän Auto. Per. 1921, lak*.  130 osaketta. Teki vain perustamisilmoituksen.
Virtain Maja. Per. 1936, lak* (1945). Virtain Torisevan rotkojärvet ovat maankuulu nähtävyys ja jo 1900-luvun alusta lähtien matkailijoista oli huolehtinut taiteilija Armid Sandbergin Pilvilinna-huvila. Lopulta Sandbergillä oli erillinen hotellirakennuskin matkailijoita varten. Mutta Sandberg kuoli 1927, minkä jälkeen huvilan toiminta jatkui pari vuotta, ja hiipui sitten kokonaan. Nyt Virroilla oli huutava pula matkailupalveluista: matkailijoita tuli Tampereelta laivoilla ja Pohjanmaalta Lapuan tietä pitkin, mutta ei ollut paikkaa, jossa matkailija olisi voinut yöpyä, kunnes Virtain Maja Oy perustettiin 1936. Pääosakkaina olivat Tarjanne-varustamo, Pohjanmaan matkailijayhdistys ja Suomen matkailijayhdistys sekä muutama liikennöitsijä. Uusi yhtiö vuokrasi Virtain keskustasta Haapalan talon päärakennuksen, Virtaintie 17. Talo tunnetaan Virroilla edelleen "nimismiehentalona" tai "Sarion talona", sillä sen rakennutti nimismies A. O. Sario, joka 1923 oli ostanut tilan. Nyt hän itse muutti piharakennukseen. Virtain Maja Oy toimi vuoteen 1945 saakka. Nykyään talossa on suunnittelutoimisto. – Samana vuonna, 1936, Lotta Svärd -järjestö perusti luonnonkauniiseen Alaisen Torisevan rannalle Kahvimajan, joka edelleen toimii. [Jaana Kallio sekä Otto Moision kirja Virtain raitti 2008.]
Wladimirinkatu 27. Per. 1928. 1928 valmistuneessa 5-kerroksisessa talossa Kalevankatu 27 oli 36 (nyk. 33) asuntoa. Konkurssihakemus 25.9.1930, joka ilmeisesti peruuntui, koska yhtiö on vielä olemassa (no. 59.728).
Vuohenki. Per. 1926, lak. 1954. Kun Suojeluskunnat lakkautettiin 1944 Kainuun suojeluskuntapiiri lahjoitti 1926 valmistuneen Sissilinna-talonsa Vuohenki Oy:lle. Yhtiö perusti 1952 Vuohenki Säätiön, joka 1976 myi talon Kajaanin kaupungille lähinnä teatterinäyttämöksi.
Vuorijärvi Järnmalm. Per. 1919, lak. 1931. Lienee sijainnut luovutetussa Sallassa.
Vuorimies. Per. 1910 (no. 24.119), toimii. Vuorimiehenkatu 19. [A. Krohn. Wuorimiehen kivitalo 1911–1986. 32 s. 1986.]
Vörå El. Per.1919, lak. 2005. Vaasan Sähkö pakkolunasti kaikki osakkeet 2005 ja yhtiö purettiin.
Yhtyneet Lehdet. Per. 1936, lak*. Aik. nimi Oy Savon Suunta. 1939 IKL:n sanomalehdet Savossa saivat yhteistä sisältöä ja alkoivat ilmestyä Yhtyneiden Lehtien ohjailemina. Lehtiä oli enimmillään yhdeksän, mutta niiden ilmestyminen loppui jo muutaman kuukauden kuluttua talvisotaan.
Ylhäinen. Per. 1915, toimii. Nimi vuodesta 1971 Asunto Oy Ylhäinen, Viides linja 18.
Ylä-Savon Metsä. Per. 1927, lak*. Jo 1929 yhtiö ei enää pystynyt maksamaan lainaansa Rutakon Osuuspankille ja tuli Metsänomistajain Metsäkeskus Oy:n tytäryhtiöksi.
Zitting. Per. 1892 (oy 1925), lak* (1930-l. alussa). Perustaja ins., VN (1923) Gustaf Zitting (1860–1934). Koneiden sekä rakennus- ja sähkölaitteiden, mm. ASEA:n, merkittävä maahantuoja. Voima- ja sähkölaitosten sekä kapeiden rautateiden rakentaja. Kaapelipunomo. Pääkonttori Et. Makasiininkatu 2. Henkilökunta n. 100. Lehti. Ks. myös Granit.
Zoolandia. Per. 1984, lak. 2000 (konkurssi). Perustaja ja pääomistaja oli Kaarle Eronen. Toiminnan jatkaja on Eläinmaa Zoolandia Oy.
Åbo Skärgårds Elektricitets. Per. 1947, lak. 1991. Rakensi sähköverkon Nauvoon, Korppoon ja Houtskariin. 20 000 os., lisätty 15 000 os. 1950. Suurin omistaja oli Nauvon kunta 17,5 %, lopussa 23 %. Osakeomistus oli sähkösopimuksen edellytys ja lopussa yhtiöllä oli 600 omistajaa. 3.5.1985 yhtiö teki sopimuksen verkon siirtämisestä Lounais-Suomen Sähkölle ja 1.7.1987 alkoi suoritustila. Purkuvastike 73 mk/osake maksettiin 4.9.1989 alkaen. Nostamatta jääneen määrän saivat Nauvo 50,4 %, Korppoo 30,7, ja Houtskari 18,9.
Åbo Tidnings och Tryckeri. Per. 1933 (no. 73.878), lak. 1973. Jatkoi Åbo Underrättelserin julkaisemista edellisen kustantajan konkurssin jälkeen. 1968 uusi yhtiö tuli kustantajaksi. [ST s. 886.]
Ångbåts Ab Åland. Per. 1875. Osoite 1929 ja 1940: Linnankatu 33, Turku. Liikevaihto 3,0 Mmk 1939, henkilökunta 8 + laivojen 49. Suurin omistaja oli Arthur Fredriksson, 1940-luvulta lähtien Fritz A. Westerlund. Varustamon pääreitti oli Turku–Maarianhamina ja viimeinen laiva ms von Konow. Se myytiin 1975, mutta yhtiö on edelleen olemassa. Rolf Alander (Avomeri Oy) hankki itselleen 1970-luvulta lähtien sen osake-enemmistön (esim. 1983  3893/4800 osaketta). 1999 Saila ja Rolf Alander lahjoittivat omistamansa 80 % Höyrylaiva Oy Ålandin osakekannasta Uudenkaupungin merihistoriallinen yhdistys ry:lle. Yhdistys myy osakekirjoja (myös ei-jäsenille) kiinteään hintaan: 35 €/osake. Yhden osakkeen osakekirjojen lisäksi saatavana on myös 10 osakkeen kirjoja (yleisväritys ruskea). Yhteystiedot: puheenjohtaja Matti Jussila, puhelin 044-5255300, tai Ismo Hämäläinen.
Ålands Kraftverks. Per. 1957, toimii. Nimi vuodesta 2001 Ålands Energi Ab.
Åminne Jordbruks och Tegelbruks. Per. 1915 (no. 32.889), lak. 1948. 200 osaketta à 1 000 mk. Edeltäjä, 1907 per. Ab Åminne (no. 19.682) oli mennyt konkurssiin 1915. Molempien yhtiöiden tarkoitus oli omistaa Åminnen tilan sekä Åminnen ja Kauklahden tiilitehtaat. Ns. uusi tiilitehdas Espoon Kauklahden asemalla lopetti 1918. Uuden yhtiön perustaja oli Privatbanken (ilmeisesti ed. yhtiön velkoja), mutta pian Leopold Lerchellä oli miltei kaikki osakkeet. Hänen tilalleen tuli 1936 Ab Stensvik ja samana vuonna po. yhtiön nimeksi tuli Ab Åminne Jordbruk Ab. 1948 se purettiin ja Ab Stensvik otti vastatakseen varoista ja veloista.
Äystön Lestitehdas. Per. 1917 (oy:nä), lak*. Jaakko Rahnasto perusti 1896 lestitehtaan Teuvalle.

*Selitys: lak*.