Pörssitieto-vuosikirja
HELSINGIN PÖRSSIYHDISTYS
Noteeraukset 1862–69. —
Noteeraukset 1870–75.
Tämä sivusto täydentää painettua
Pörssitieto-vuosikirjaa.
Lakanneet yhtiöt 1973–96,
1912–72; 1762–1912 perustetut.
Yhtiöiden historiikit. –
Vanhat osakekirjat.
Copyright © G. Kock, 16.3.2004
PÖRSSITIETO Ky,
yhteystiedot
YHDISTYS
Vuonna 1862 katsottiin ajan olevan kypsä säännöllisille, organisoiduille pörssihuutokaupoille
Suomessa. Sinä vuonna kaupungin porvareiden perustama Helsingfors börsförening
(jonka perustamisaikaa ei tiedetä) päätti, että
ensimmäinen huutokauppa pidetään 1.11.1862 ja että pörssipäivät ovat
keskiviikko ja lauantai (näin jatkui ainakin vuoteen 1875) kl. 12.30–13.30.
Yhdistyksellä oli paljon muutakin toimintaa kuin pörssin ylläpito.
Ensimmäinen säilynyt
tieto kurssinoteerauksista koskee 29.11.1862. Helsingfors Dagbladin numerossa 279
1.12.1862 lehti ilmoittaa ryhtyvänsä tästä lähtien julkaisemaan kursseja. Alussa on vain valuuttojen ja
kolmen obligaation noteeraukset. Numerossa 291
15.12.1862 lehti kertoo ensimmäisen kerran osakkeen noteerauksesta: 13.12.1862
Helsingfors Societetshus "slutade till 45 rubel" (tarkoittaa
kauppaa). Lisää osakkeita tuli listalle
huhtikuussa 1863, mutta kaiken kaikkiaan yhtiöitä oli ainoastaan 8 pörssiyhdistyksen
toiminta-aikana. Huutokaupassa yhdistyksen jäsenet tekivät itse tarjouksiaan yhdistyksen palkkaamalle meklarille.
Ulkomaan valuutan ja muutaman osakkeen ohella pörssihuutokaupoissa noteerattiin
alkuvuosina Suomen valtion obligaatio 4½ % 1862, Hypoteekkiyhdistyksen 5 %
obligaatio ja Venäjän puntamääräinen 5 % valtionlaina. Osakeauppoja
syntyi ilmeisesti varsin vähän itse huutokaupoissa, mutta ehkä liikemiehet saivat
niistä käsityksen hintatasosta. Vrt. kuitenkin Tampellaa alempana. Kurssikehitys ei ollut innostava,
sillä useimpien
yhtiöiden
kurssit pysyivät koko 13 vuoden tarkastelujakson aikana osakkeen nimellisarvon tuntumassa.
Yhdyspankki oli myönteinen poikkeus. Tosin rahan arvo (tukkuhinnat) oli miltei muuttumaton
1862–1914.
Helsingfors börsförening oli hyvin aktiivinen useilla talouden aloilla
kaupungissa, mutta vuoden 1869 lopussa se lakkautti itsensä. Toiminnan jatkoi
uusi Helsingin kaupungin kauppayhdistys (per. 1869), jolla oli laajempi pohja ja tarkoitus. Vuonna 1875 kaupungissa oli 30 000
asukasta. Kun ammattikunnat kaupungeissa lakkautettiin 1868, ne korvattiin
yhdistyksillä, joihin yrittäjien oli pakko kuulua. Elinkeinoelämän asteittaisen
vapautumisen myötä viralliset elinkeinoyhdistykset menettivät täysin
merkityksensä. Ne lakkautettiin lailla vuoden 1955 alusta lukien. Kirjallisuutta: Heimer Björkqvist, Helsingfors
Börsförening på 1860-talet, Historisk Tidskrift för Finland 1953:1 ss.
97–130. Otto Bruun, Helsingin kaupungin kauppayhdistys 1868–1954,
Helsinki 1956, 210 s. (ss. 44–45 ja 50–74).
TUTKIMUS
1970-luvun puolessavälissä keräsin taloushistorian tutkimusta varten Helsingfors
Dagbladista (Helsingin yliopiston kirjasto, mikrofilmit) tiedot
kaikista osakkeiden kurssinoteerauksista vuodesta 1862 alkaen. Koskien huutokauppoja 12.1.–3.4.1867
on lähteenä käytetty pörssiyhdistyksen omaa, lyhytikäistä (18 numeroa) lehteä
(hieman poikkeavia tietoja). Pääsin 18.9.1875 asti, johon
aineiston keruu
keskeytyi, eikä tutkimustyökään enää jatkunut. Olen nyt päättänyt hyödyntää raaka-aineiston
julkaisemalla sen
tässä.
Helsingfors Dagbladissa edelliset noteeraukset (viimeisimmät tehdyt tarjoukset) ilmeisesti toistettiin sellaisinaan, kunnes tuli
uusi tarjous. Ks. esim. painovirhe 6. ja 9.12.1865. Vuonna 1869 oli hiljaista ja
samat näkyvät painovirheet kursseissa saattavat toistua kuukaudesta toiseen –
jos uusia osto- ja myyntitarjouksia todella olisi tehty, olisi hintojen kyllä
pitänyt hieman vaihdella viikkojen aikana. Tämä myös selittänee kurssimuutosten
ajoittaista
rajuutta: on tehty tuore tarjous. Schybergson kirjoittaa [Förvärv och fördärv,
2007, s. 33], että pörssitoiminta päättyi kokonaan 1869, mutta kysymyksessä
lienee vanhan yhdistyksen lakkauttaminen.
Mikäli
tarjouksia siis oli vain näennäisesti jatkuvasti, toteutuneiksi ilmoitettujen kauppojen
lähes olematon
määrä on
ymmärrettävissä. Ei siis voi olettaa, että lehdessä jollekin osakkeelle ilmoitettu osto-
tai myyntitarjous on kaikkina päivinä todella tehty. Kenties huutokauppaa ei
itse asiassa edes pidetty kaikkina ilmoitettuina pörssipäivinä. Yhdyspankkia näyttää vaihdetun
vilkkaasti, ja sen kurssi on kyllä muuttunut melkein jokaisena lehdessä olleena pörssipäivänä. Keväisin
osa pankin kurssivaihteluista johtuu osingon irrottamisesta.
Usein kurssilista puuttuu lehdestä. Silti Helsingfors Dagbladissa voi
olla maininta kuten esim. "Fond-Börsen i dag [2.4.1873] var ganska talrikt besökt. ...
Rederibolagets och Sydfinska Ångfartygsbolagets aktier voro ej begärliga"
(no. 90 3.4.1873). Kevään ja kesän 1865 pitkää taukoa lehti ei selitä. Esim.
lehdessä no. 174 31.7.1865 oli silti (tai ehkä juuri tauon vuoksi?) Yhdyspankin ilmoitus, että se ottaa vastaan
osakevälitystoimeksiantoja. Tauon jälkeen lehti alkaa ilmoittaa ensin myynti- sitten
ostonoteerauksen (aik. päinvastainen järjestys), minkä lisäksi tulee nyt kolmantena
tietona tehtyjen kauppojen kurssi (00/00/00). Viimeksimainittu poistuu
lehdestä (tarpeettomana?) 22.5.1873. Jostain syystä esim. Morgonbladetin
kurssilistalla näyttää olevan enemmän yhtiöitä.
PÖRSSIYHTIÖT
Helsingfors Societetshus-Bolag (per. 1828), Helsinki, oli ensimmäinen yhtiö
listalla. Se noteerattiin viimeisen kerran 1867. Osakkeita oli alunperin 1 100
ja 1868 1
168 kpl à 100 paperiruplaa = vajaat 29 hopearuplaa = 114 mk.
Lehti. Helsingin kaupunki
omisti ainakin vuodesta 1880 24 % ja osti 1901 koko osakekannan. Yhtiö
purettiin 1903, ja 1913 yhtiön
Engelin piirtämästä hotellirakennuksesta Kauppatorilla tuli kaupungin virastotalo
(Seurahuone siirtyi silloin Kaivokadulle, ks. yhtiö
14.271). Osakekirjat:
1828, 1868,
1875. (Kun osakekirjat
vaihdettiin 1875 jäivät 99 vanhaa osaketta kadoksiin(?). Muut osakekirjat 1828
ovat Helsingin kaupunginarkistossa
langalla yhteensidottuina.)
Sydfinska Ångfartygs-Bolaget (per. 1857), Helsinki, otettiin
listalle 1863 ja oli siellä vielä 1875. Osakkeita oli 715 à 400 mk. Vaikka
varustamo menestyi hyvin, kurssi ei noussut. Omisti
kolme
höyryalusta. 1895 yhtiö oli kaupungin suurin
höyrylaivavarustamo.
Österbottniska Ångfartygs-Bolaget (per. 1857), Pori, noteerattiin
1863–1875. 2 000 osaketta à 400 mk. Varustamon vaikeudet
ja omistajien erimielisyydet heijastuivat kurssikehityksessä: 400 mk:n huipusta 1866 95 mk:n pohjaan
1875. Tosin vuodelta 1874 jaettiin osinkona 40 mk. Yhtiökokouksessa
1876 yhtiö päätettiin purkaa. Merikapt.
Wallin oli 230 osakkeella suurin läsnäolevista osakkaista. Osakekirja 1866.
Lehti.
Suomen Yhdys-Pankki (per. 1862), Helsinki, tuli jo 1863 listalle.
Osakkeita oli 30 000 à 100 mk. Pankin menestys näkyi kurssissa. Oltuaan 100–110
mk vuoteen 1869 asti se nousi 170 mk:aan 1875 mennessä. Fuusioitu 1919 PYP:iin
(uusi yhtiö).
Osakekirja 1862.
Wasa Bomulls Manufaktur (per. 1857), Vaasa, noteerattiin vain 1863–66
ja vaihto taisi olla pientä. Osakkeita oli 600 à 2 000 mk ja kurssi lähellä
nimellisarvoa. Ainoastaan myyntinoteerauksia kirjattiin. Yhtiö fuusioitiin 1963
Finlayson-Forssaan. Obligaatio 1871. Osakekirja
1873, 1898.
Tampereen Pellava- ja Rauta-Teollisuus ("Tampella", per. 1861), Tampere,
noteerattiin 1865 sekä vuodesta 1868 tutkimusjakson loppuun. Osakkeita oli 2 000
à 2 000 mk. 2 200 mk:sta kurssi laski 1 800 mk:aan 1870, jolloin hinta
puolittui yön yli. Osakkeet eivät tiettävästi olleet muuttuneet. Juuri sinä vuonna tehtiin
todellisia kauppoja suoraan sijoittajien välillä 200 mk:aan (L.G.v.B. 1956 III
s. 256). Pörssin hinnan merkitys on arvoitus.
Osakekirja 1861.
Finska Ladoga Ångbåts Bolag (per. 1858), Sortavala, oli paikallisten
(Sortavala ja Käkisalmi) kauppiaiden alullepanema. Osakkeen nimellisarvo oli 100
hopearuplaa (400 mk) ja se noteerattiin 1865–67 nimellisarvoonsa. Yhtiö omisti
siipiratasalus Walamon (rak. 1859), joka
liikennöi mm. Pietariin. Mutta 1864 alus
huutokaupattiin todennäköisesti uudelle varustamolle Nya Finska Ladoga Ångfartygs Ab:lle. Syksyllä 1875 Walamo
ajoi karille, minne se jäi. Talvella jäiden vaurioittama hylky
myytiin ja
nostettiin.
Wanajavesi Ångbåtsbolag (per. 1866), Hämeenlinna, oli listalla vuodesta
1868 ainakin vuoteen 1874 (yksi noteeraus 1875). 700 osaketta à 100 mk. Hinta
oli yleensä 95–105 mk, mutta 1872 se oli kauan 70 mk. Varustamo liikennöi
kahdella laivalla.
Lehti. Samana vuonna kun rautatie
Hämeenlinna–Tampere
avattiin 1875, varustamotoiminta lopetettiin ja yhtiö
purettiin – tosin yhtiö
itse valitti matalista vesistä.
(Rautatie Helsinki–Hämeenlinna oli avattu 1862.) Alukset
huutokaupattiin. Varustamon
postimerkki.
Helsingfors Rederi A.B. (per. 1870 A. J. F. Brennerin aloitteesta), Helsinki, otettiin listalle 1871. 1 300
osaketta à 100 mk. Yhtiökokous 1873
selostettiin seikkaperäisesti. Pörssikurssi pysyi hieman nimellisarvon yläpuolella, kunnes kurssi
1873 alkaen luisui 50 mk:aan. Omisti kaksi purjealusta. Jo 1876 haluttiin
lopettaa toiminta ja 1878 alukset pantiin
myyntiin.
Helsingfors Ångfartygs A.B. (per. 1869), Helsinki, noteerattiin (ja tällä
nimellä) 1872–74. 1869 senaatti oli vahvistanut Helsingfors Ångbåts
A.B.:n säännöt, mutta kun Helsingfors Ångfartygs A.B. 1875 haki vahvistusta
uusituille säännöilleen, asiakirjoissa viitattiin vuoden 1869 sääntöihin.
Kysymyksessä on siis sama yhtiö. Jatko on sen sijaan hieman epäselvä, sillä 1889
perustettiin uusi Helsingfors Ångfartygs A.B., jonka osake-enemmistö siirtyi
SHO:lle 1916 (fuusioitu 1920) ja joka SHO:n historiikin ja Hirnin mukaan oli perustettu
1869. 150 osaketta à 1 000 mk. 1874 op. korotettiin ensin 0,45
Mmk:aan ja samana
vuonna vielä 0,55 Mmk:aan. 1889 split 1:2. Omisti 1880-luvun alussa
höyrylaivat Storfursten ja
Helsingfors, jotka liikennöivät Lyypekkiin ja Rääveliin (Tallinna).
Björneborgs Tändsticksfabrik (yhtiö per. 1861 ja uudelleenjärjestetty
1865, tuotanto oli alkanut 1850), Pori, otettu listalle 1874. 300 osaketta à 1
200 mk. Osto- ja myyntitarjoukset olivat kaukana toisistaan, 190/400 mk. Tämä
vanha yhtiö merkittiin kaupparekisteriin 1896 (numerolla 4.730), jolloin
omistajat olivat F. A. Juselius, T:mi F. W. Petrell ja H. M. Reinius. Yhtiö
kuitenkin ilmoitti lopettavan toimintansa 1.11.1903.
Mainos.
Tehtaan osti F. A. Juseliuksen ja W. v.
Frenckellin 1903 perustama (50/50) Björneborgs Tändsticksfabrik A.B. (16.562).
Osakekirja. Lakkasi
jo 1906. Laitos siirtyi samojen omistajien 1905 perustamalle
Åbo-Björneborgs-Tammerfors Tändsticksfabrikers A.B.:lle (17.589), mutta 1913 Juselius ja v. Frenckell ostivat tehtaan
takaisin uuden Porin Tulitikkutehdas O.Y.:n (29.874) nimissä. 1922 tämä yhtiö siirtyi Kreuger & Toll -konsernin Svenska Tändsticks AB:n
(nimi loppuvaiheessa Swedish Match AB) omistukseen.
Tulitikkujen valmistus Porissa loppui 1972, mutta tehdas jatkoi
puolivalmisteiden tuotantoa vielä 1980-luvulle. 1988 yhtiökokous päätti purkaa
yhtiön. Ks. Suomen Teollisuus ja Kauppa I s. 169.
Sydfinska Kust-Ångfartygs (per. 1866), Tammisaari, noteerattiin 1873 lähtien. 2 200
osaketta à 40 mk. Kurssi oli aluksi 80 mk, kunnes se 1874 kertaheitolla
kymmenkertaistui. 1872 yhtiö oli edellisten lisäksi antanut 112 uutta
osaketta eri nimellisarvolla, 1 000 mk. Yhtiöllä oli edelleen myös 40 mk:n osakkeita. 1890
laiva (s/s Hangö mm. reitillä Tukholma-Pietari, hankittu 1872?) myytiin ja 1891 osakkaat
päättivät purkaa yhtiön. Osakekirja.
Tavastländska Transport (per. 1872), Hämeenlinna. Omisti 1877
kaksi
höyrylaivaa reitillä Hämeenlinna–Länkipohja ja kehui
hyviä yhteyksiään. Vrt. Wanajavesi Ångbåtsbolag. Osakkeita oli vain 35 à 1 000 mk. Yhtiö mainitaan listalla
ainoastaan talvella 1873/74.
Pohjoismaiden Osake-Pankki Kauppaa ja Teollisuutta varten (per. 1872),
Viipuri, tuli listalle 1874. 40 000 osaketta à 300 mk (täysin maksettu), millä
tasolla kurssi pysyi. Fuusioitiin Yhdyspankin kanssa 1919 PYP:ksi (uusi yhtiö).
Helsingfors Tändsticksfabriks (per. 1873; Kiseleffin, Heimbergerin ym.
toimesta), Helsinki. 1875 otettiin
listalle yhtiön 1.7.1874 antamat 6 % etuoik. osakkeet [H. Dagblad 254/1875].
Noteeraus oli 500 mk. Tuotteita mainostettiin
vilkkaasti ja 1875 annettiin lisää uusia osakkeita. 1875 yhtiöllä oli 100 työntekijää (ilmeisesti
lähinnä
naisia
ansiokotiteollisuustyössä), mutta jo kesällä 1877 toiminta
loppui [H. Dagblad 323 26.11.1877] ja itse yhtiö meni pian konkurssiin.
TAULUKKO
Kurssitaulukko on jaettu kahtia, 1862–69 ja
1870–75, mutta tiedostokoot ovat
silti suuret (lähes 200 kB). 30.6.1863 asti Helsingfors Börsföreningin noteeraukset olivat hopearuplina. Sen jälkeen tuli markka.
Vaihtokurssi oli 1 rupla = 4 markkaa. Vertailun helpottamiseksi olen
muuttanut ruplamääräiset kurssit markoiksi. Yhdyspankin
noteeraukset ilmoitettiin lehdessä muista osakkeista poiketen prosentteina
(paitsi 5.1867–7.1868). Syy on selvittämättä, mutta seikalla ei liene
tässä merkitystä, koska osakkeen nimellisarvo oli 100 mk. Pankin osakepääoma oli
tässä vaiheessa jo kokonaan maksettu.
Merkkien selitykset: + tarkoittaa, että todennäköisesti puuttuu yhden tai parin
pörssipäivän kurssitiedot, ++ että puuttuu usean päivän, * osake ilman
osinkokuponkia (Yhdyspankki). Tyhjä kenttä taulukossa merkitsee, että ko.
osaketta ei mitenkään mainita lehden sen numeron kurssilistassa.
JATKO
Vuoden 1875 jälkeen pörssihuutokaupat jatkuivat, Handelsföreningin toimesta.
3.9.1879 ja 16.5.1883 senaatti vahvisti toiminnan säännöt. Niiden mukaan
osakehuutokaupat pidettiin vain kerran kuukaudessa, myöhemmin kaksi kertaa.
Muina
aikoina pankit sekä yksityiset osakevälittäjät, usein asianajajia, hoitivat
paljonkin kauppoja. 1900–11 huutokauppojen vuosivaihto oli tyypillisesti noin 1
milj. mk. 1912 perustettiin Helsingin Pörssi. (Ks. myös
komiteanmietintö 1921 s. 37;
Emissiooni-oy s. 21, Suomen
Teollisuuskonttori Oy s. 21, Tukholman
pörssi s. 112, Ranskan pörssit
s. 139.) Suurin talousalan aikakauslehti
oli tähän aikaan Mercator, ja se julkaisi joka kuukausi paljon kurssitietoja
(myynti/osto). Numerossa 3–4/1906 oli 9 pankkiosakkeen kurssit kuukausittain
1896–1906. Alla esimerkkinä ostonoteerauksia 1906–07 (suluissa nimellisarvo):
Andstens, Vilh., Fabriks (100) 95, Arabia (500) 200, Automat
Restaurant (100) 10, Boulevardsgatan 17, Fastighets (1000) 400, Brunnsparken,
Fastighets (2000) 50, Dalsbruk (400) 350, Ekenäs Yllevarufabrik (200) 95,
Elisabeth, Fastighets 250, Fennia Försäkring (500) 922,
Ferraria (500) 200, Finska Sjöförsäkrings (pref. 500) 426, Fiskars (500) 815,
Forssa (4000) 6010, Föreningsbanken (100) 399, Granit (500) 475, Gräsvikens
Kakelfabrik (100) 100, Hangö Fastighets och Elektriska Belysnings (500) 3,50, Hartmanns
Maskinaffär, Finska Ab G. (500) 15, Helsingfors–Åbo–Tammerfors–Forssa Telefon (200) 8,
Helsingfors Aktiebostäder (100) 130, Helsingfors Kustångfartygs (500) 400,
Helsingfors Pant (500) 726, Helsingfors Ridinstitut (100) 60, Helsingfors
Sidenväfveri (100) 91, Helsingfors Utskänknings (100) 108, Hultmans Bryggerier
(300) 575, Hypotekskassa, Städernas i Finland (500) 658, Imatra (200) 200,
Industrimagasinet, Finska (500) 51, Janhua Höyrysaha (1000) 617, Jockis Gods
(kanta 1000) 400, Jämsänkoski (100) 20, Kansallispankki (200) 425, Kervo Telefon
(200) 10, Kullervo (150) 310, Läroverket för Gossar och Flickor (500) 232, Läskelä
Bruks (500) 605, Maja, Byggnads (pref. 500) 475, Mariegatan 19, Fastighets 500,
Mariehamns Badanstalts Nya (100) 106, Maskin och Bro (1000) 1900, Merkurius
(1000) 1281, Neptun, Bergnings (500) 110, Nokia (2000) 2000, Nordiska
Aktiebanken (200) 410, Nummela Sanatorium (500) 120, Nya Bryggeriet (1000) 1180,
Nya Svenska Läroverket i Helsingfors (300) 5, Nya Teaterhuset (200) 10 (etuoik. 50 rpl)
11, Nykarleby Aktiebank (100) 100, Nylands Aktiebank (200) 320, Patria,
Olycksfallsförsäkrings (200) 317, Pohjola (150) 220, Privatbanken (100) 185,
Rautalammen Höyryvene (100) 50, Sandudd Tapetfabriks (500) 500, Sirius,
Fastighets (1000) 480, Spårvägs och Omnibus (200) 171, Suomen Gummitehdas (1000)
325, Suomen Höyrylaiva (1000) 1000, Suomen Puuseppäin Kauppa ja Teollisuus (100)
52, Södra Finlands Interurbana Telefon (200) 332, Talous-Osakekauppa (100) 106, Tammerfors
Klädesfabriks (2000) 3800, Tampella (4000) 8500, Tampereen Osake-Pankki (200)
177, Tavastehus Klädesfabriks (500) 700, Temperator (250) 250, Tidnings &
Tryckeri (500) 125, Trafik, Ångfartygs (150) 25, Walkiakoski (200) 241, Valvoja
(200) 7, Vasa Aktiebank (500) 1186, Wasa Bomull (200) 200, Veckobladet (20),
Weiliin & Göös (1000) 1400, Vesta, Fastighets (500) 200, Åbo Aktiebank (200)
220. (Kiinteistöyhtiöissä ei ole kysymys asunto-osakkeista, vaan rahoittajien
etuoik. osakkeista.)
TURUN PÖRSSI
Turussa välitettiin osakkeita jo esim. 1906. Pörssi aloitti toimintansa
13.3.1919 [ks. myös komiteanmietintö s.
37]. Siinä noteeratuista osakkeista alla luetellut eivät olleet Helsingin
pörssilistalla. Jo 1920 Turussa valitettiin, että useimmat kaupat tehdään pörssin
ulkopuolella, ja 1921 päätettiin sulkea se 1.1.1922 alkaen. Vuonna 1920 oli
vaihdettu yhteensä 10 700 osaketta 7,2 milj. markalla. Pari vuotta myöhemmin
toiminta yritettiin turhaan elvyttää. (Mercator no. 23/1919 s. 495, 51/1920 s.
1183, 47/1921 s. 1193, 24/1924 s. 634.)
Ahlberg, A. H., Akkas Ångsåg, Andrée & Rosenqvist, Aura Bryggeri, Aura Rederi,
Bore Rederi, Forselius, Victor, Garanti, Pohjolan Pankki, Hangö Rederi, Humelin,
J. & E., Karsten, Kusten Rederi, Kuusisto Rederi, Källström, Maamiesten Kauppa,
Meritoimi, Nya Bryggeri, Puuteollisuus, Savo-Karjalan Pankki, Tekno, Trafik
Rederi, Transoceanic Rederi, Uudenkaupungin Laiva, Uudenkaupungin Valtamerilaiva,
Verdandi Försäkring, Åbo Kakel, Åbo Magasin, Åbo Skärgård, Åbo Tryckeri, Åland
Rederi, Österblad & Co.
Noteeraukset 1862–69. —
Noteeraukset 1870–75.
Takaisin alkuun.
|
