1912–72 LAKANNEET
PÖRSSIYHTIÖT A–J
Copyright © Pörssitieto Ky ja G. Kock 10.2004–2012.
KATSO SELITYKSET
— Yhteystiedot
Muut lakanneet yhtiöt:
K–R,
S–Ö
Linkit kuviin avautuvat samaan ikkunaan.
Käytä selaimen Takaisin-painiketta palataksesi tähän.
AKTIEBOLAGET AGRARIA OSAKEYHTIÖ Helsinki
(Eteläranta 4). K-rek. 42.820.
Per. 17.6./21.7.1920. 13.8.1920
O.Y. Suomen Agraaritoimiston ja O.Y. Suomen Maanviljelyskonttori -
Landtbrukskontoret A.B.:n* osakkeenomistajat kokoontuivat Agrarian perustavaan kokoukseen [Mercator 33/1920 s. 777]. Yhtiöjärjestyksen mukaan
uuden yhtiön tarkoitus oli ottaa haltuunsa ja jatkaa kahden em. yhtiön
toiminta. Vanhat yhtiöt purettiin muutaman vuoden kuluttua. Agrarian toimiala oli ostaa, palstoittaa ja välittää
maanviljelystiluksia, omistaa alan yhtiöiden osakkeita, antaa ja välittää lainoja
maakiinteistöjen kiinnitystä vastaan, sekä harjoittaa
maanviljelystuotteiden kauppaa. Maito-osasto myytiin 1921 Maanviljelijäin
Maitokeskus Oy:lle. Maalaisidealisti Birger Planting (1886–1964, asui
vuodesta 1930 Ruotsin Enhörnassa) oli Agrarian TJ sen perustamisesta
lähtien 14.4.1921 asti, jolloin hän erosi yhtiön palveluksesta ja siirtyi
Maitokeskuksen myymäläntarkastajaksi. Agraria oli ainakin 1921 osakkaana
O.Y. Maakiinteistöpankissa, jonka TJ 1916–20 oli Planting.
1921 Agraria osti Botby Gods -yhtiön Brändö Villastadilta,
mutta myi osakkeet vuoden kuluttua. 13.12.1924 Agraria jätti konkurssihakemuksensa.
*K-rek. 37.752. Per.
5.6./9.7.1918. Yhtiö päätti lopettaa toimintansa ja se jätti
vuosihaasteanomuksen 20.11.1923. Omistajat 11.3.1920: O.Y. Suomen
Agraaritoimisto 37, Rudolf Lundqvist 30, Väinö
Sjöholm 4 ja Birger Planting 3 %.
Pörssinot. 25.10.1920–4.10.1924, minkä aikana osaketta vaihdettiin vain neljänä
kuukautena, yhteensä 1 000 kpl ja yht. 18 100 mk. Otettu listalle ja poistettu
sieltä yhtiön pyynnöstä. Osakekirja.
Op. 1920: 5 Mmk (50 000 kpl à 100 mk). 20.11.1923 Helsingin
raastuvanoikeus ilmoitti, että Agraria on päättänyt alentaa
osakepääomansa. Ei osakeanteja. Ei osinkoja. Agraaritoimiston
osakkeet oli leimattu vastaamaan uuden Agraria-yhtiön osakkeita: 1 SAT = 5 A.
Omistajia 1921: Birger Planting 25, O.Y. Maakiinteistöpankki 7, Rudolf
Lundqvist 7, A.B. Landtmannabyggnader 6 ja Jarl Eklund 5 %.
H. Valkama Mallioppilas: Maakiinteistöpankista
OKO-Investointiluottopankiksi 1917–2000 s. 30.
OSAKEYHTIÖ AGROS
Helsinki (vuoteen 1900 Hanko). K-rek. 160.
Per. ..11./9.12.1892,
jolloin se otti haltuunsa Smörexportfirman Arthur H. Borgströmin (Hanko)
tuontiliiketoiminnan, siihen aikaan lähinnä rehujen, lannoitteiden ja siementen tuonti
(myös Pietarissa). Lehti. Valmisti myös voiastioita [S:maan kartta]. 1899
ostettiin Emil Björkellin maatalouskonekauppa, mutta tästä suuresta toimialasta
luovuttiin ennen 1925. Siihen asti Agros oli Suomen suurin
maataloustarpeiden liike. Ilmoitus. 1911 yhtiölle valmistui
Mikonkadun (no. 7) ja Hallituskadun (nyk. Yliopistonkadun; no.
14) kulmassa iso pääkonttorirakennus, josta 1940 tuli Oy Renlund Ab:n pääkonttori ja -myymälä.
Vekseli. 1919 perustettiin Yhdysvaltoihin tytäryhtiö The Agros Corporation (NY). 1923 ostettiin Espoon Turvepehku O.Y. ja 1927
Oitin Tiilitehdas O.Y. 1929
Agros realisoi koko tavaravarastonsa ja osti kiinteistöjä ja osakkeita [J
31]. Fuusioitu 1943 Renlundiin (joka myytiin OTK/Eka:lle 1959).
Pörssinot. 24.8.1915–12.1931. Osakkeen vaihto oli jatkuvasti erittäin
vilkasta aina vuoteen 1927. Mutta kurssi oli koko ajan laskeva: 650 mk
alussa, 22 mk 1924. Tämän jälkeen se pysyi lähellä 50 mk.
Poistettu listalta yhtiön hakemuksesta. (1928 yhtiö oli turhaan hakenut
osakkeensa poistamista.) Vuoden 1919 jälkeen ei maksettu osinkoja. 1937
suuttuneet 164 vähemmistöosakasta
käräjöivät. 1938
Renlund teki julkisen ostotarjouksen à 45 mk ja omistus nousi 95,5 %:iin.
Fuusiossa 24 Agroksella sai 1 Renlundin osakkeen.
Osakekirja, 2,
3.
1913
op. korotettiin 1,05 Mmk:aan (10 500 kpl à 100 mk) antamalla 500 osaketta
yleisölle à 125 mk. 1916 ja 1917 oli yhteensä kolme osakeantia. 1918 op.
korotettiin 7:sta 21 Mmk:aan (U à 125 mk) ja 1919 se kaksinkertaistettiin 42 Mmk:aan
(U à 125 mk). Mutta 1923 op. jouduttiin puolittamaan 21 Mmk:aan ja 2 osaketta
vaihdettiin 1 uuteen à 100 mk.
1892 Arthur H.
Borgström omisti 98 %. 1913 suurimmalla omistajalla, yhtiön silloisella TJ
Ferd. von Wrightilla, oli 33,4 %. 1925 ins. Björn Runeberg (1881–1949) valittiin
TJ:ksi ja 1926 HPJ:ksi. 1938 Runeberg ilmoitti, että hän oli myynyt Agroksen
osake-enemmistön O.Y. K. H. Renlund A.B.:lle, joka nyt omisti 94,5 % (ml.
Agroksen tytäryhtiön A.B. Värdeförvaltningin 40,5 %).
Y. Similä 70 vuotta rakennustoimintaa: Oy Renlund Ab 1874–1944 s. 158, 175, 197.
Suomen tukkukaupat ja tukkukauppiaat (1926) s. 101. [H] I.
ALLMÄNNA FINSKA FÖRSÄKRINGS AKTIEBOLAGET Nimi vuoteen 1917 Finska
Försäkrings Aktiebolaget Providentia. Helsinki. K-rek. 14.071.
Per. 8.4./1.5.1902. Providentia myönsi lähinnä tapaturmavakuutuksia;
Kaivokatu 8. Toiminta laajeni huomattavasti 1917 jonkinlaisessa
uudelleenjärjestelyssä, jossa yhtiölle annettiin uusi toimilupa. Vakuutusmaksutulo (valtaosa meri- ja
kuljetusvakuutuksista) oli 36 Mmk 1920 [F]. Vuoteen 1919 asti yhtiö oli maan
suurin murtovakuutuksissa [T. T. Rinne s. 259] ja 1921 se aloitti ensimmäisenä
autojen vakuuttaminen [Urbans Fennia s. 236]. Yhtiö oli Suomen suurimpia
vahinkovakuuttajia. Rudolf Waldén kuului
hallintoneuvostoon. Sisäkuva konttorista
(Unioninkatu 17 A).
Kun eräät tanskalaiset meri- ja jälleenvakuutusyhtiöt menivät nurin,
Yleinen Suomalainen vetäytyi mukaan [Huldén Verdandi s. 109] ja 23.5.1922 yhtiö jätti konkurssihakemuksensa,
ensimmäisenä suomalaisena vakuutusyhtiönä. Murtovakuutuskanta siirtyi
Pohjolalle [Lyytinen Pohjola s. 187]. Yleisen Suomalaisen aloitteesta
(omistus 25 %) oli
1919 perustettu Jälleenvakuutus O.Y. Veritas, jonka osake-enemmistö
Verdandi osti 1922 (fuusioitu 1926).
Pörssinot. 4.9.1918–5.5.1922.
Otettu listalle yhtiön hakemuksesta. Kahta viime vuotta lukuunottamatta osake vaihdettiin kohtalaisen
säännöllisesti (mutta vain 1 125 kpl kaiken kaikkiaan). Kurssi oli n. 300
mk, paitsi 1921–22: 100–45 mk. Osinkoa maksettiin esim. 1917–20 6–9 % [F].
1917 op.
kymmenkertaistettiin 2,0 mmk:aan (10 000 kpl à 200 mk) suuntaamalla
annin uusille rahoittajille.
1917 suurin omistaja oli E. Duvier, 23 %.
Yhtiön hallituksen pj Victor Ek omisti 2,5 %.
[F] s. 135. [H] I (Providentia).
O.Y. ARABIA A.B. Vuoteen 1918 Arabia Aktiefabrik, vuoteen
1927 Arabia Porslinsfabrik A.B. Helsinki. K-rek. 2.049.
25.11.1873 ruotsalainen Rörstrands AB sai luvan perustaa Helsinkiin
posliini- ja fajanssitehtaan (ensimmäinen uuni poltettiin 11.1874 Arabian
alueella), josta 23.7./20.10.1884 muodostettiin Arabia Aktiefabrik.
Tuotteet olivat etupäässä talouskaluja, kuten pöytä- ja pesukalustot [A].
Mainos,
2. Teknisen posliinin valmistusta varten ostettiin 1924 Turun Posliinitehdas
O.Y. 1928–30 hankittiin kahden ruotsalaisen tehtaan osake-enemmistöt. 1938
henkilökuntaa oli 1 800 ja 1949 [S] 2 700. Myynti oli 90 Mmk 1938.
Carl-Gustaf Herlitz (1882–1961) oli TJ
1916–47. Tehdas. 1949 (ennen 1.11.) yhtiö fuusioitiin Wärtsilään. 1950 ostettiin
Nuutajärvi. 1990 Arabia myytiin Hackmanille.
Pörssinot.
17.2.1927–31.8.1949.
Ennen 1936 vaihto oli satunnaista ja kurssi lähellä na. Sen jälkeen kurssi
piristyi ja vaihtokin oli hyvä. 1945–46 maksettiin jopa yli 3 000 mk. Fuusiossa
sai 5 Arabialla 1 Wärtsilän.
Op. oli 1927 rahastoannin (1:1)
jälkeen 12 Mmk (24 000 kpl à 500 mk). 1928 annettiin (Skånska Cementille?) 16 000 kpl à 500
mk ja 1935
24 000 uutta maksullista à 500 mk. 1942 sai U 4:1 à 500 mk, 1943 U 2:1 à 500
mk, 1945 U 4:1 à 1 500 mk ja 1947 U 2:1 à 1 000 mk. 1948 oli myös anti,
op. 282,047 Mmk (564 094 kpl à 500 mk).
1912 Rörstrands AB omisti 87 %, mikä osuus 1916 myytiin suomalaisille
yksityishenkilöille. 1923 ne myivät osake-enemmistön saksalaiselle
Arnhold-yhtymälle (Zilliacuksen mukaan se omisti "suuren osake-erän"),
jolta se 1927 siirtyi Skånska Cementille (ks. pörssivaihto 1.1928)
[Zilliacus]. 1928 Skånska Cement omisti 1/3 [Zilliacus]. 1935 suurimmat olivat
Wilhelm Ekman 18, C.-G. Herlitz 18 ja Hjalmar Ekholmin kp 15 %. 1948
Wärtsilä omisti jo 26 % ruotsalaisen AB Iföverkenin (Skånska Cementin
tytäryhtiö) omistaessa 16 %.
A. Cannelin Arabia Porslinsfabrik 1874–1924.
B. Zilliacus Wilhelm Wahlforss s. 176–8.
P. Haavikko Wärtsilä 1834–1984 s. 41, 58, 69, 83.
[A] I s. 164. [H] I. [S] s. 316.
[STal] s. 76. [T]
III s. 297.
ATLAS PANKKI O/Y Nimi vuoteen 1923 Pohjois-Suomen Pankki
Osakeyhtiö. Helsinki. Vuoteen 1924 pääkonttori sijaitsi Oulussa. K-rek.
38.492.
Per. 30.9./5.11.1918. Yhteensä
25 konttoria. Helsingissä pankki rakennutti arvokkaan
pääkonttorikiinteistön Hallituskadun (nyk. Yliopistonkadun)
ja Mikonkadun kulmaan. Kiinteistösijoitukset ym. rasittivat pankin
maksuvalmiutta ja koska koko osakepääoma ja vararahastot oli syöty syntyi
akuutti kriisi [Ginström]. Joulukuun lopussa 1929
HOP
otti huostaansa vararikon partaalla olevan pankin [J 31]. Nimellisesti se
aiheutti HOP:lle 4 Mmk:n tappion. Vuosihaaste
haettiin 13.12.1930.
Pörssinot. 17.11.1922–17.12.1929 (viim. noteeraus).
Otettu listalle pörssivälittäjän esityksestä. Vaihto oli melko pientä, mutta vilkastui kolmena viimeisenä vuotena,
jolloin myös kurssi kaksinkertaistui aikaisempien vuosien noin 70 mk:n
tasosta. Pörssi päätti keskeyttää kaupankäynnin (osake poistettiin
lopullisesti 23.1.1930, HOP:n hakemuksesta). HOP teki ostotarjouksen
osakkeista à 5 mk + 75 % mahdollisesta purkuosuudesta [Ginström].
Op. 1918: 6 Mmk (60 000 kpl à 100 mk). 1928 U
60 000 kpl à 115 mk, op.
12 Mmk.
Alussa hajaomistuksessa, 1918 suurimmat osakkaat
omistivat 3 % kukin, mutta 1923 osake-enemmistö siirtyi Fröjdmanin ja
Hambergin sukujen jäsenille [Ginström].
E. Ginström Helsingin Osakepankki puolen vuosisadan
taipaleella s. 93–5.
R. Klinge Pankkiboomi s. 48 54 liite XI.
AURA SOCKERBRUKS AKTIEBOLAG Turku. K-rek. 5.871.
Suomen
sokeriteollisuus sai alkunsa 1756, jolloin myönnettiin oikeus perustaa
Turkuun sokeritehdas. Tuotanto alkoi 1758, mutta 1824 se jouduttiin
lopettamaan. 25.11.1858 (keis. lupa 9.12.1853) muodostettiin Aura Sockerbruks-Bolag, jonka
tuotanto alkoi 1859. 18.5./4.6.1903 osakeyhtiö perustettiin, todennäköisesti
muodollisista syistä, uudelleen ja yhtiömuodon muutos merkittiin
kaupparekisteriin alkuvuonna 1904 (no. ei muuttunut). Ks. tarkemmin
tässä. 1913 Auran tuotanto oli 8 milj. kg ja osuus maan tuotannosta 23 %.
Työntekijöitä oli 166 v. 1914 [H]. Ainakin 1900-luvun alussa yhtiö harjoitti myös varustamotoimintaa
[faktaomfartyg.com].
28.12.1918 maan sokeritehtaat luovuttivat omaisuutensa apporttina uudelle
Suomen Sokeri Osakeyhtiölle (myöh. Cultor Oyj), minkä jälkeen yhtiöt
purettiin (Aura 10.4.1919) ja niiden omistajat saivat purkuvastikkeena
lähinnä Suomen Sokeri-osakkeita. Etiketti.
Turun tehtaan toiminta loppui 1961
(kartta)
[Urbans Suomen Sokeri 1918–1968 s. 126].
Pörssinot. 22.11.1917–6.1919. Otettu listalle
pörssivälittäjän esityksestä. Kurssi oli noin 3 000 mk ja
vaihto satunnaista ja pientä, paitsi 1918. Yhtiö sai 21,6 %
osuuden eli 10,8 Mmk (108 000 osaketta) Suomen Sokerin osakepääomasta.
Osakekirja (teksti),
2.
Op. oli 1916 3 Mmk (3
000 kpl à 1 000 mk). 1917 R 1:1, op. 6 Mmk.
1912 neljä suurinta (perustajaosakkaat) omistivat kukin n. 20 %. 1916
lähtien sijoitusyhtiö Emissiooni-O.Y. (jonka TJ
oli Erik von Frenckell) omisti 66 ja
Privatbanken 8 %.
Suomen sokeriteollisuus 1756–1956 s. 29.
R. Urbans Sokeri Suomessa 1500–1917 s.
115; Suomen Sokeri 1918–1968 s. 22. [H] II.
AKTIEBOLAGET JOHN BARKER OSAKEYHTIÖ Vuodesta 1941
Barker-Littoinen Oy (osakekirja).
Turku. K-rek. 11.141.
Per. 1845, oy 22.12.1898/11.2.1899.
Oy:n välitön edeltäjä, John Barker & C:o Efterträdare, (2.246) per.
1896 ja siirsi 1.1.1900 liiketoimintansa oy:lle [PRH]. John Barkerin puuvillakehräämö
oli aloittanut 1845. Ensimmäinen oy, Aktiebolaget John Barker & C:o, perustettiin
1.11.1872. 1891 tuli puuvillakutomo, ennen sitä oli valmistettu vain
lankoja. 1912 työntekijöitä oli 300 ja tuotanto 7 000 m kankaita
[A]. 1927 oli 1 850 työntekijää ja myynti oli 101 Mmk, mutta 1938 enää 58
Mmk. 1941 yhtiöön fuusioitiin Littoinen Oy (villakankaita, per. 1738,
osakekirja).
Barkerin kehräämö ja Alfa-kutomo. 1965 ainoastaan Barkerin
puuvillatehdas Turun Raunistulassa (kartta) oli
jäljellä. 1971 Barker-Littoinen Oy fuusioitiin Kaukomarkkinat Oy:hyn,
sen Barker-nimiseksi yksiköksi. Tämä liiketoiminta
liitettiin Valvilla Oy:hyn 1978. 1993
Barker Kutomo Oy jatkoi perinnettä (konk. 2002).
Pörssinot.
7.10.1918–26.5.1932. Otettu listalle yhtiön hakemuksesta. Kuutena vuotena
vaihdettiin yhteensä 546 osaketta kurssien heidahdellessä
selittämättömästi 4 000 ja 1 000 mk:n välillä. Yhdeksän vuoden aikana ei
ollut lainkaan vaihtoa. Poistettu listalta yhtiön pyynnöstä.
Op. 1917: 6
Mmk (6 000 kpl à 1 000 mk). 1920 9 Mmk. 19.. 18 Mmk.
1914 G. A. Petreliuksen kp
omisti 48 ja C. Fr. Junneliuksen kp 46 %. 1920 suurimmat omistajat olivat
G. Björk ja R. Sundberg, kumpikin 40 %. 1921 H. A. Koristosta (ent.
Leisegang) oli tullut sekä Barkerin että Littoisten pääomistaja. 1931 KOP:n haltuun joutui 91
% Barkerin osakkeista. (KOP omisti myös Littoinen O.Y.:n 100 %:sti 1931 alkaen.) 1954 KOP omisti Barker-Littoinen
Oy:stä 86 %. Seuraavana vuonna Kaukomarkkinat Oy:llä oli 100 %.
E. W. Juvelius John Barkerin puuvillatehdas 1843–1933.
K. Leinonen & E. Talanterä Wechteristä Valvillaan (1987). [F]
s. 351. [H] II. [S] s. 470.
BILLNÄS BRUKS AKTIEBOLAG Vuodesta 1935 O.Y. Billnäs A.B.
Pohja. K-rek. 9.534.
Per. (Carolus Billsten) 1641 rautatehtaana. Oy
13.5./9.7.1898. Åminneforsin valssaamo. Valmisti kirveen- ja lapionteriä, vasaroita,
maataloustyökaluja ym. takomotuotteita, sekä puusepäntuotteita kuten
konttorihuonekaluja (vuodesta 1909) [A]. Työntekijöitä oli 459 v. 1920
[F]. Latviassa oli Pluto-tytäryhtiö. Billnäs fuusioitiin Oy Fiskars Ab:hen 1959.
1979 tehdas siirtyi Ovako Oy Ab:lle.
Kuvia.
Pörssinot. 25.10.1912–25.9.1928.
Vaihto oli lähes olematonta (yht. 405 kpl), paitsi 1916–20 (19 075 kpl),
joina vuosina lisäksi osakeantikorjattu kurssitaso oli karkeasti
nelinkertainen muihin vuosiin verrattuna. Poistettu listalta yhtiön
hakemuksesta. Fuusiossa 1959 sai 10 Billnäsillä 1 Fiskarsin.
Osakekirja.
Op. korotettiin 1917
rahastoannissa 2,2 Mmk:sta 4 Mmk:aan (20 000 kpl à 200 mk). 1928 na.
korotettiin 500 mk:aan ja op. nousi 9 Mmk:aan.
1898 Fridolf Leopold Hisingerillä
(laitosten aik. omistajalla) oli 69 %, mutta 1912 enää 20 % Fredrik Helsingiuksen
(yhtiön TJ) omistaessa silloin
saman verran. 1918–20 osake-enemmistö siirtyi Fiskarsin ja sen
osakkaiden haltuun. 1952
Fiskars-yhtiö omisti 66 %.
H. Tegengren Billnäs bruks historia. [A] I s. 46.
[F] s. 285. [S] s. 185.
AKTIEBOLAGET BRÄNDÖ VILLASTAD Helsingin
mlk. K-rek. 20.151.
Per.
21.5./8.6.1907. Yhtiö osti Helsingin mlk:ssa sijainneen asumattoman
Kulosaaren
tarkoituksenaan kaavoittaa ja rakennuttaa sen ja myydä tontit. 1918
asukkaita oli 1 000. 1922
saaresta tuli itsenäinen kunta, joka 1946 liitettiin Helsinkiin. Silta valmistui 1919
(aikaisemmin oli lautta). Tytäryhtiö
Brändö Spårvägs
A.B. harjoitti raitiotieliikennettä Kauppatorilta Kulosareen 1910–28. Kiinteistöjen myynneistä saadut varat
Brändö-yhtiö
sijoitti maa-alueisiin ja osakkeisiin; esim. 1922 se omisti itse 25 %
Etelä-Suomen Voima O.Y.:sta. Tytäryhtiöt olivat myös Hertonäs Gods A.B. ja Botby
Gods A.B. (ml. Marjaniemi), jotka yhteensä omistivat niinikään 25 % Etelä-Suomen Voimasta,
sekä Brändö-Hertonäs Fastighetsbank A/B. Vuoden 1928 yhtiökokous päätti
myydä 12 Mmk:lla kaiken jäljellä olevan kiinteän omaisuuden Helsingin
kaupungille. Osakesijoitukset pantiin myytiin. 21.6.1928 yhtiö ilmoitti lopettavansa toimintansa ja
19.11.1929 se purkautui.
Pörssinot. 26.9.1918–22.5.1928. Vaihto oli
satunnaista, mutta piristyi hieman 1924, minkä jälkeisinä
vuosina kurssi nousi 800 mk:sta 4 000 mk:aan.
Osakekirja. Obl. Purkuosuutena osakkaat
saivat 1 375 mk/osake, joten kovin tuottoisa yhtiön liiketoiminta ei näytä olleen.
Helsingin kaupunginarkistossa
osakekirjoja on seuraavasti:
28.7.1911 kaksi, 15.8.1911 viisi (tuskin eri anteja), 31.3.1917
kaksitoista, 31.12.1918 seitsemäntoista.
1911 op. 0,4 Mmk. 1917 U 1:4 à 1 000 mk, op. 2 Mmk.
1918 U 1:1 à 1 000 mk voimayhtiön osakeannin rahoittamiseksi, op. 4 Mmk (4 000 kpl à 1 000 mk).
1919 omisti A. Ahlström O.Y. 20, Sixten A. Lindholm 8,6, Fanny Ekman 7,4,
Emil Schybergson 6 ja Valter Ahlström 5,6 %. Osakkaita oli kaiken
kaikkiaan 70.
1924 Anders Kramer (Karhulan TJ) omisti 15, Hjalmar Ekholm 9,6 ja Oscar Bomansson 3,5 %.
1928: Anders Kramer 18, Hjalmar Ekholm 15,6, Gustaf Fogelholm 7 ja Carl Lindahl 4 %.
Kantanen & Sillanpää s. 60. L.
Kolbe Kulosaari: Unelma paremmasta tulevaisuudesta (1988).
G. M. Nordensvan Etelä-Suomen Voimaosakeyhtiö 1916–1941 s. 15.
M. Räsänen Kulosaaren raitiotie.
E. Schybergson A.B.
Brändö Villastad tioårsberättelse 1907–1917 34 s.
AKTIEBOLAGET CRICHTON [kraitn]. Turku. K-rek. 30.892.
Per. 28.5./9.6.1914.
Crichtonin historia voidaan kuitenkin ulottaa vuoteen 1738. Sinä vuonna perustettu
laivaveistämö Åbo Gamla Skeppswarf (osakekirja 1800)
Aurajoen länsipuolella siirtyi 1883 itärannalla toimivan W:m Crichton & C:o A.B.:n (per.
1842 Cowie & Ericssonina, vuodesta 1863 W:m Crichton & C:o, oy 1874, k-rek.
520) omistukseen. Laitoksia oli nyt joen molemmin puolin
(kartta). 1850 yhtiö rakensi maan
ensimmäisen höyrykoneen. Höyryaluksia rakennettiin 1863 lähtien. 1913 tämä
yhtiö teki konkurssin. Liiketoiminnan jatkajaksi perustettiin 1914
otsikossa mainittu uusi Crichton.
Sota-aluksia, 2,
muuta. Konepajan ja
köysituotannon merkitys kasvoi. 1920 oli
500 työntekijää [F]. 1924 Crichton luopui itärannan laitoksistaan. Crichton
ja Vulcan yhdistettiin 7.8.1924 silloin perustettuun uuteen A.B.
Crichton-Vulcan O.Y.:hyn, jonka enemmistö 1928 siirtyi
Kone- ja Siltarakennus O.Y.:lle (98 % 1931). Siitä taas tuli 1935
Wärtsilän tytäryhtiö.
Pörssinot. 26.9.1916–31.12.1924. Otettu listalle pörssivälittäjän
esityksestä. Osakevaihto oli pieni, yht. 458 osaketta
(kolmena vuotena ei lainkaan vaihtoa). Kurssi laski 4 000 mk:sta 500
mk:aan, mutta osakeantien vaikutusta ei silloin ole otettu huomioon.
Osakekirja,
kup.
Op. 1914: 2 Mmk (2 000 kpl à 1 000 mk).
191.. op. 3 Mmk. 1920 R 3:1, op. 4 Mmk. 1920 R 2:1, op. 6 Mmk (6 000 kpl à
100 mk).
Perustajat (50/50) olivat veljekset Ernst ja Magnus Dahlström, mutta 1916 he
antoivat tilaa hallituksessa uusille miehille. 1919
Emissiooni-O.Y. luopui osake-enemmistöstä [Mercator 5/1920].
L. Gripenberg Kone- ja Siltarakennus 1892–1932 s. 214–6.
P. Haavikko Wärtsilä 1834–1984 s. 37. [F] s. 325.
[H] II. [S] s.
292. [STal] s. 325.
AKTIEBOLAGET DALSBRUK Dragsfjärd. K-rek. 3.332.
Per. 30.3./17.4.1896.
Alunperin 1686 perustettu ruukki oli muutettu osakeyhtiöksi
ensimmäisen kerran 7.3.1885, Dalsbruks A.B. (purettu 1896). Tehdas puhalsi takkirautaa kunnes 1880-luvulla
hankittiin 3 valssilaitosta ja takomo, minkä jälkeen tuotanto käsitti,
1913, kankirautaa (maan
suurin valmistaja), kettinkiä, nauloja, teräsvaluja, takomotuotteita ja
koneistusta 900 työntekijän voimin [A]. Myynti oli 5 Mmk 1927. Fuusioitu
per 1.7.1939 Wärtsilään (päätetty 29.4.1940).
Pörssinot. 25.10.1912–31.12.1925.
Vuosia 1916–18 (yht. 11 783 kpl, kurssitaso nelinkertainen: 1 600 mk)
lukuunottamatta vaihto oli pienehköä. Poistettu listalta yhtiön
hakemuksesta, koska 94 % osakkeista oli yksissä käsissä. Fuusiovastikkeena
1940 sai 1 Dalsbrukia vastaan 1 Wärtsilän.
Osakekirja, 2.
Op. korotettiin
rahastoannilla 1917 1,2
Mmk:sta 4 Mmk:aan (10 000 kpl à 400 mk). 1918 oli myös rahastoanti, op. 8 Mmk. 1925 op. 20 Mmk.
1917 Emma Lönnbeck (Edvinin leski) 15, Frida Intelmann* 8,5, Karin Lönnbeck* 8,5, Ines
Hohenthal* 6,3 %. 1921 Emma Lönnbeck 15, Ellen Lindqvist 8,5, Karin
Lönnbeck 8, Frida Intelmann 6,5 %. 1924 saksalainen Wuppermann-yhtiö osti 98 %,
mutta 1930 nämä osakkeet siirtyivät Gustaf W. Wredelle [Svedlin s. 405, 416]. 1938
Wärtsilä omisti 92 %. *Isä, Edvin Lönnbeck (1845–1917), oli ollut yhtiön pääomistaja
vuodesta 1893 sekä TJ.
P. Haavikko Wärtsilä 1834–1984 s. 44, 65. M. Lukala
Dalsbruk 1686–1986.
T. Svedlin Taalintehtaan
rautaruukki 1686–1936. [A] I s. 99.
[F] s. 290. [STal} s. 328.
A.B. EKÖ ÅNGSÅG OCH FABRIKER Hanko (aik. Tenhola). K-rek.
21.619.
1896 August Dahlberg perusti
höyrysahan (yleiskuva) ja höyläyslaitoksen pienehkölle
Ekön saarelle lähellä (250 m) Lappohjaa, minne
tukit tulivat ja josta
sahatavara toimitettiin eteenpäin laivoin ja rautateitse. Heti perustamisen jälkeen
Gabriel Ekholm liittyi yhtiömieheksi ja 1900 avoin yhtiö muutettiin A.B.
Dahlberg & Ekholmiksi (osakekirja,
2).
1905 saarella asui 279 henkilöä [Barman]. Yhtiö teki vararikon 1906 ja s.v. kolmiraaminen
saha
myytiin julkisella huutokaupalla Georg Wilhelm Roeringille kumppaneineen,
jotka 21.11./23.12.1907 perustivat A.B. Ekö Ångsåg och Fabrikerin.
Toiminta laajeni kun perustettiin Tvärminnen Norrgårdiin
kalkkihiekkatiilitehdas (kahi) ja
kalkkiuuni. Yhtiö omisti myös hinaajia. 1911 hankittiin vielä 1880
perustettu kalusteita
valmistava Hangon höyrysaha ja höyrypuuseppätehdas (Hangö Ångsåg &
Ångsnickeri, mainos) [A II s. 30]. Samoihin
aikoihin Ekö-yhtiö osti myös Helsingin savilaastitehtaan (Helsingfors
Murbruksfabrik, t:mi, K-rek.
26.571) sekä Kaukassalon (Kolsjö)
kalkkilouhimon Särkisalossa. Ekössä sahatyömiehiä oli n. 70 ja enimmäistuotanto
6 000 std. Lisäksi Hangossa 70. 29.4.1932 yhtiö jätti konkurssihakemuksensa.
Saarella toimintaa jatkoi ilmeisesti Arthur E. Nikanderin (vrt.
Sörnäs A.B.) Ekö Ångsåg & Slip, ja mantereella
Tvärminnen Kalkkiteollisuus.
Pörssinot. 30.10.1918–31.12.1923.
Otettu listalle yhtiön hakemuksesta. 1919 myytiin 5 yhtiön osaketta à 2 600 mk ja 1920 5 à 4 000 mk. Ei muuta vaihtoa
pörssissä.
1917 op. korotettiin 0,8 Mmk:sta 2 Mmk:aan (U, merkintähinta à 1 250 mk) ja
1920 rahastoannilla 3 Mmk:aan (yht. 3 000 kpl à 1 000 mk).
1908 Albert Vilén omisti 40, Evert Ekholm 30 ja G. W. Roering 27 %. 1921
omistussuhteet muuttuivat: Arvid A. Andersson 75 % (ml. hänen O.Y.
Olkkalan 52 %).
1927 J. Koskinen ja Torsten Glantz omistivat kukin n. 33 %. 1929 Väinö
Kivellä oli 34 %.
H. Barman Ab Ekö Ångsåg & Fabriker: en
kort historik under åren 1896–1934. (1996, 33 s.)
[A] II s. 31 ja 30 sekä I s. 201.
EMISSIOONIOSAKEYHTIÖ Helsinki. K-rek. 34.203.
Per. 8.5./9.6.1915.
Toimi hyvin aktiivisesti osakeantien järjestäjänä ja kehitys/sijoitusyhtiönä Erik
von Frenckellin (yhtiön TJ) ja mm. J. K. Paasikiven johdolla. Esim. 1919
asti yhtiö omisti Crichtonin osake-enemmistön
[Mercator 5/1920]. 1921 ostettiin Hjeltin pankkiiriliike (per. 1916).
Useat hankkeet olivat epäonnistuneita, mm. puuhiomo
A.B. Aavasaksa O.Y. (osakekirja), ja yhtiö oli
konkurssikypsä viimeistään 1924 [Tudeer HOP s. 21].
Radiolähetyssuunnitelmista ks. Risberg. Ylimääräisessä yhtiökokoussa 18.8.1924 päätettiin, millä tavalla yhtiön
toiminta lopetetaan ja 20.11.1928 Emissiooniosakeyhtiö lakkasi
virallisesti. Lisätietoja [Komitea
25/1921].
Pörssinot. 31.3.1917–8.4.1924. Kaupankäynti yhtiön osakkeilla
oli suurehko ja vilkasta, mutta kurssi jatkuvasti laskeva: 300 mk:sta 40
mk:aan. Osakekirja.
Op. 1915: 4 Mmk (40 000 kpl à
100 mk). 1919 op. 8 Mmk. 1919 op. 12 Mmk (merkintä à 150 mk). 1921 rahastoanti 50
000 kpl, A.B. Allan Hjelt & C:o O.Y.:n omistajille 160 000 kpl (liikkeen
osto).
Perustajat 1915: Axel Ehrnrooth, Leopold Lerche, J. K.
Paasikivi, Otto Stenroth ja Julius Tallberg kukin 1,25 % (loput osakkeista
tarjottiin yleisön merkittäväksi). 1921 suurosakkaiksi olivat joutuneet KOP ja
Suomen Liittopankki [Tudeer HOP s. 21]. 1924 yhtiön TJ (1920–24) Allan Hjelt
(1885–1945) omisti 30 ja A.B. Högfeldt & C:o 11 %.
Kantanen & Sillanpää s. 50.E. E. Risberg Suomen
lennätinlaitos 1855–1955 s. 453–4.
Schybergson Förvärv och fördärv (2007) s. 98–100.
ETELÄ-SUOMEN KAUKOPUHELIN OSAKEYHTIÖ Helsinki. K-rek. 6.042.
Per. 30.9.1892/27.2.1893 jo olemassa olevien kaukopuhelinlinjojen
omistajien toimesta rakentamaan, omistamaan ja käyttämään
kaukopuhelinverkkoa Etelä-Suomessa.
Pääkonttori oli Korkevuorenkatu 37:ssä (talo purettu). Pahin kilpailija,
valtionpuhelin, syytti yhtiötä siitä, että se hoiti vain kannattavat
linjat ja jakoi osinkoa [Turpeinen]. Ks. myös [Risberg].
Yhtiön toiminta päättyi 1.4.1935, kun valtio (Posti- ja
lennätinhallitus) lunasti yhtiön koko puhelinverkon ja muun omaisuuden
valtion sanelemaan hintaan 41 Mmk. Vuosihaaste haettu 29.12.1934. Yhtiö merkitty lakanneeksi
20.4.1937.
Pörssinot. 17.10.1912–31.12.1934. Vaihto oli koko ajan kohtalaisen
suurta ja hyvin säännöllistä, mutta lukuisten osakeantien vuoksi
kurssikehityksestä on vaikea saada käsitystä. 1934 ylin/alin
oli 205/175 mk. Purkuosuus 1935 oli 214 mk/osake.
Osakekirja,
2.
Op. 1911: 2,8
Mmk (14 000 kpl à 200 mk). 1913 U 2 800 à 200 mk, op. 3,36 Mmk. 1918 U 8
200 à 200 mk, op. 5 Mmk. 1920 R 5:1, op. 6 Mmk. 1920 U 3:1 à 200 mk, op. 8 Mmk.
1921 R 4:1, op. 10 Mmk. 1922 rahastoanti, op. 12,5 Mmk:aan. 1923 U 6:1 à
200 mk, op. 15 Mmk. 1924 U 12 500 à 200 mk, op. 17,5 Mmk. 1925 R 1:1, op.
35 Mmk. 1930 U 7:3, op. 50 Mmk:aan (250 000
kpl à 200 mk).
1930 ruotsalainen L. M. Ericsson -yhtiö
alkoi ostaa osakkeita omistaen 43 % 1934 [Berg s. 163]. Nämä osakkeet
valtio osti 1934 [Berg s. 165, Risberg].
E. A. Berg Södra Finlands Interurbana Telefon
1894–1934. Kantanen & Sillanpää s. 40.
E. Risberg Suomen lennätinlaitos 1855–1955 s. 329–39, 422–40, 532–41.
O. Turpeinen Yhdistämme 1 (valtionpuhelin) s. 185. [H] I.
ETELÄ-SUOMEN PANKKI OSAKEYHTIÖ Helsinki. K-rek. 36.959.
Per. 31.7./10.10.1917. Jatkoi osittain Hertzbergin pankkiiriliikkeen
toimintaa erikoistuen valuuttakauppaan [Klinge].
Tilisopimus. Hella Wuolijoen Aunuksen Puuliike O.Y.:lle
myönnetyt luotot rasittivat pankkia [Tudeer HOP s. 24], samoin kuin
väitteet koronkiskonnasta [Rinne s. 45]. Fuusioitu per 1.1.1928
Liittopankki O.Y.:hyn.
Pörssinot.
8.2.1926–31.12.1927.
Vaihto oli kohtalainen (yht. 18 698 kpl), keskikurssi oli 154 mk.
Osakekirja.
Op. korotettiin 1923 ja
1924 (kahteen otteeseen) 12
Mmk:aan. 1926 osakeannissa (merkintähinta 105 ja 130 mk) op. nousi 16
Mmk:aan (160 000 kpl à 100 mk).
1924 pankin perustaja ja TJ:n Hugo
Hertzbergin (1864–1947) yhtiö Hertzberg & C:o omisti 66 %
pankista, 1926 70 %. 1926 TJ Hertzberg joutui eroamaan ja myi 130 000 osaketta
Liittopankki O.Y.:lle à 175 mk [Ginström]. (Hertzberg jatkoi pian
Etelä-Pohjanmaan Pankissa [Klinge].)
E. Ginström Helsingin Osakepankki puolen vuosisadan
taipaleella s. 116.
R. Klinge Pankkiboomi s. 34 45 liite VIII.
ETELÄ-SUOMEN VOIMAOSAKEYHTIÖ Porvoo (aik. Ruotsinpyhtää). K-rek.
38.075.
Per. 10.11./28.11.1916 ostamaan A. Ahlström O.Y.:n
koskiosuuksia Kymijoessa. Hankki 1918 pääosan ja 1927–28 loput
Ahvenkosken vesivoimasta. 1920 valmistui pieni Klåsarön vesivoimala ja oma voimalinja Helsinkiin
(kuva Herttoniemestä). 1931–32 rakennettiin
Ahvenkosken 24 MW voimalaitos O.Y. Abborfors A.B.:n
nimissä, mistä yhtiöstä Etelä-Suomen Voima omisti puolet ja The Insulite
Co. of Finland O.Y. (Enso-Gutzeitille 1941) toisen puolen. 1934
perustettiin O.Y. Rouhiala A.B. ja 1936 O.Y. Mankala A.B.,
osakkuusyhtiöitä. Sähkön
pääostajia olivat Helsingin ja Kotkan kaupunkien sähkölaitokset. [J 31]
1995 yhtiö fuusioitiin Pohjolan Voima Oy:hyn. Helsinki Energia osti
Ahvenkosken 2000. Fingrid Oyj omistaa nyk. maan kantaverkon.
Pörssinot. 17.1.1927–12.1934.
Osake vaihdettiin vain puoli tusinaa kertaa. Ainoa suuri kauppa pörssissä
oli Tampellan ostot 1928. Kurssitaso oli koko ajan runsaat 300 mk. Poistettu
listalta yhtiön pyynnöstä. Osakekirja,
2, 3.
1922 Helsinki merkitsi 10 000 osaketta. 1925 op. korotettiin 8 Mmk:sta 15
Mmk:aan (yht. 75 000 kpl à 200 mk).
Yhtiötä perustettaessa A.B. Brändö Villastad tytäryhtöineen omistivat 50
%. 1922 Helsingin kaupunki omisti 25,1 %.
1928, kun Brändö-yhtiö lopetti toimintansa, Helsingin ja Kotkan kaupungeille tarjottiin tilaisuus lunastaa yhtiön
osake-enemmistö, mutta tarjous hylättiin [J 31]. Brändön ja Liittopankin osakkeet osti sen sijaan
Tampella, joka nyt omisti 55 % Helsingin omistaessa 27 %. 1930 Kotkan
kaupunki ja Enso-Gutzeit ostivat huomattavia osakemääriä pankeilta ja
yksityishenkilöiltä [J 31]. 1986 Tampella myi ESV-osakkeensa
muille teollisuusyrityksille. 1994 Pohjolan Voima Oy:lla oli osake-enemmistö.
K. Hoffman Pohjolan Voima 1943–1993 s. 222–4.
G. M. Nordensvan Etelä-Suomen Voimaosakeyhtiö 1916–1941.
AKTIEBOLAGET FERRARIA Vuodesta 1941 Oy Ferraria Ab. Loimaa. K-rek.
9.907.
Per. 18.8./21.9.1898.
Lehti. Toimi aluksi Tampereen Tammelassa
(laitos lopetettu 1910) [A, F]. 1903 ostettiin Jokioisten (per. 1804) ja Loimaan
(per. 1886) rautatehtaat [A]. 1919 yhtiö osti Pero Spikfabriks
A.B.:n. 1930-l. alussa ostettiin Rauman Naulatehdas O.Y.
ja 1934 Suomen Pultti O.Y. [J 34]. 1912 tuotanto
käsitti honka- ja lankanauloja (enin osa Suomessa käytetyistä nauloista [F]), metallilankoja
ja -verkkoja, kettinkejä, saranoita, hevosenkenkiä ym. kankiraudasta [A].
Ennen ja jälkeen 1. maailmansotaa Jokioisissa oli n. 200 ja Loimaalla n.
80 työntekijää [A, F]. Tehdas. 1948 heitä oli yhteensä 600 ja yhtiön myynti oli 575 Mmk [S].
Fuusioitu Oy Fiskars Ab:hen 1.1.1951. 1979 Jokioisten ja Loimaan laitokset
siirtyivät Ovako Oy Ab:lle (1986 Ovako Steel, 1991 Imatra Steel). 1993
Loimaan tehtaat osti Ofa Oy Ab, joka 1997 siirtyi Gunnebo Industrier
AB:lle.
Pörssinot. 29.2.1916–23.10.1951.
Pörssivaihto, joka aikaisemmin oli melko suuri ja jatkuva, romahti 1921
lähes mitättömäksi ja satunnaiseksi. Oltuaan 1930 alle 300 mk, kurssi
kymmenkertaistui vähitellen vuoteen 1951 mennessä. Fuusiossa sai 10 osakkeella 1 Fiskarsin
osakkeen, jotka silloin otettiin uudelleen pörssilistalle.
Osakekirja.
1917 op. korotettiin 1,724
Mmk:sta 3 Mmk:aan (6 000 kpl à 500 mk). 1919 R 2:1, op. 4,5 Mmk. Vuoden 1920 rahastoannin
(1:1) ja suunnatun annin (Pero Spik) jälkeen op. oli 11
Mmk sekä rahastoannin 1929 (2:1) jälkeen 16,5 Mmk (yht. 33 000 kpl à 500 mk),
missä se pysyi.
Pääosakas oli Jokioisten Kartano O.Y. ([A] II s. 36), joka sen
omistajan, Alfred Kordelinin kuoltua 1917 tuli valtion omistukseen
2.8.1918 [T]. 1927
valtio tarjosi 2/3 Ferrarian osakekannasta Wärtsilälle, joka hylkäsi
tarjouksen [Haavikko Wärtsilä s. 31]. 1931 valtio kauppasi 1/3 osakkeista
à 500 mk ja Fiskars ja sen omistajasuvut ostivat osakkeet [Haavikko
Wärtsilä; Carlson Fiskars s. 142]. 1934
Fiskars-yhtiölla oli itse vain 7 %, mutta 1943 jo 63 %.
[A] I s. 74.
[F] s. 327. [H] I. [S] s. 186. [T] I s. 67.
LAIVANVARUSTUSOSAKEYHTIÖ FINLANDECIA Helsinki. K-rek. 35.211.
Per.
25.10./14.11.1916. V. Sundman myi 1919 4-mastoisen rautaparkin "Rowenan"
(ent. "Cluny Castle", 1 986 brt) yhtiölle. Varustamo ei ilmeisesti pärjännyt maailmansodan ja sen
loppumisen aiheuttamissa rajuissa
suhdannemuutoksissa, vaan jätti 17.11.1921 konkurssihakemuksensa. Varat
olivat 96 000 mk ja velat 339 000 mk.
Pörssinot.
6.8.1919–7.1921.
Otettu listalle pörssivälittäjän esityksestä. Osake vaihdettiin kuukausittain ja vaihdon arvo oli kohtalainen, mutta
kurssi laski jatkuvasti, 800 mk:sta 80 mk:aan. Varustamo kuitenkin maksoi
osinkoa 1917–20 seuraavasti: 15–50–18–18 %.
Osakekirja.
Op. 1916: 1
Mmk (5 000 kpl à 200 mk). 1919 R 1:2, op. 3 Mmk (yht. 15 000 kpl à 200 mk).
Perustajat olivat G. A. Lindholm 6,
A. Victor
Sundman (Maarianhamina) 5, Gösta Tallqvist 4, G. Takolander 2,5 ja K. R. Wahlforss 2,5 %,
80 % jäädessä muiden merkittäväksi.
Kantanen & Sillanpää s. 146. T. Steinby Amos Anderson s. 158.
FINSKA BERGNINGSAKTIEBOLAGET NEPTUN Nimi vuodesta 1983 Oy Hangon Hinaus Ab
(uusi). Helsinki. K-rek.
10.224.
Per. 21.9./22.10.1898.
Meripelastusyhtiö, viime sotien jälkeen hinaukset tulivat
tärkeämmiksi. 1920 ostettiin Etelä-Suomen Sukellus O.Y.:n (Kotka)
pelastusliiketoiminta ml. alukset ja varusteet [Hoving]. 1929–30 Neptun
hankki Russisch-Baltischer Bergungsvereinin (Viro) osake-enemmistön, omistaen 1938
97 %, mutta 1940 tytäryhtiö menetettiin [Hoving]. 1981 Effoa osti vanhan
Oy Hangon Hinaus Ab:n, joka 1982 siirrettiin Neptunin omistukseen, ja joka
1983 fuusioitiin Neptuniin, joka muutti nimensä Oy Hangon Hinaus Ab:ksi
(uusi) [The Ships of Our First Centenary s. 6].
1988 Effoa luopui tästä toimialasta Alfons Håkans Oy Ab:n hyväksi.
Alkuperäinen Neptun-yhtiö fuusioitiin emoyhtiöönsä, Effoa–Suomen
Höyrylaiva Oy:hyn, per 1.1.1989.
Pörssinot. 7.10.1912–8.1.1919. Osake vaihdettiin vain 1913, 1914 ja
1916, yht. 163 kpl. Kurssi 300–600 mk. Poistettu yhtiön anomuksesta,
koska SHO omisti enemmistön. Osakekirja1,
2.
Op. 1899: 0,544
Mmk (1 088 kpl à 500 mk). 1920 U, josta Etelä-Suomen Sukellus O.Y.:lle
apporttina 2 000 kpl, op. 3 Mmk.
1917 SHO osti Victor
Ekin, Oscar Sandströmin ja W. A. Swenssonin osakkeet. 1920
Russisch-Baltischer Bergungsverein (Viro) hallitsi Etelä-Suomen Sukellus
O.Y.:n omistajana 33,3 %. SHO/Effoan omistusosuus: 1917 51
%, 1941 93 %, 1982 100 %.
P. Haavikko Vuosisadan merikirja: Effoa 1883–1983 s. 150–2.
V. Hoving Suomen Pelastusosakeyhtiö
Neptun 1898–1948.
OSAKEYHTIÖ FORSSA AKTIEBOLAG Vuoteen 1924 Forssa
Aktie Bolaget. Forssa. K-rek. 9.
Per. 1847, oy 2.4.1859 (säännöt
vahvistettu 17.1.1866). Nuori tukholmalainen Axel Wilhelm Wahren vuokrasi 1838 Jokioisten
verkatehtaan (Tamfeltin edeltäjän), mutta luopui siitä ja perusti 1847
puuvillakehräämön Forssan Tammelaan,
Forssa Bomullsspinneri Bolagin [A]. 1855 Fabriksbolaget Wahren & Comp.
perusti puuvillakutomon ja Viksbergin kehräämön Kossilaan lähellä Forssaa [A]. 1859 molemmat
yhtiöt yhdistettiin. (Forssan omistajat saivat 64 ja Viksbergin 36 %
uudesta Forssa A.B.:sta.) 1912 oli 1 500 työntekijää ja 5–6 Mmk:n
vuosimyynti [A]. Kehräämö,
2 (ulkopuoli),
kutomo (ulkopuoli), saha. Fuusioitiin 1934
Finlaysoniin, jonka nimi muuttui Finlayson-Forssaksi.
Pörssinot. 24.8.1915–11.1934.
Pörssikauppoja syntyi vain noin kerran vuodessa, joten markkamääräinen
vaihto jäi vaatimattomaksi, vaikka kurssi 1917 jälkeen oli 20 000–30 000
mk. Osakkeen hinta ei yleensä saavuttanut 30 000 mk:n nimellisarvon,
pörssin kautta aikojen korkein (vastaa lähes 10 000 euroa 1934/2004). Fuusiossa sai 1 Forssalla 2 Finlaysonia + 2 000 mk.
Osakekirja.
1917 op.
kaksinkertaistettiin rahastoannilla 1:1 9,6
Mmk:aan (2 400 kpl à 4 000 mk). 1925 na. korotettiin 10 000 mk:aan ja 1927
30 000 mk:aan, jolloin op. oli 72 Mmk.
1920 olivat
suurimmat kolme Stålströmiä yht. 12,7, Julius Frisk 7,8, Suomen
Kauppapankki 7,2, Ina Borgström 5,8 ja Yrjö Pulkkinen 5,7 % [Kaukovalta s.
631]. 1922 Alfred Viljanen kumppaneineen nurkkasi yhtiön ja sai kokoon
50,1 % osakekannasta [Kaukovalta s. 632]. 1924 Isak Julin omisti 25, Alfred
Viljanen 22 ja Leon. H. Borgström 3 % [yht.kok.]. Kaukovallan (s. 644)
mukaan Viljanen omisti 1924 50,1 %, ja samana keväänä hän sekavan
johtamisen jälkeen pakon edestä möi osakkeensa Isak Julinille. Seuraavana
vuonna Viljanen yritti valloittaa Tampereen
Puuvillateollisuuden. 6.4.1934 50,1 % siirtyi
Juliniltä Finlaysonille [Kaukovalta s. 696].
K. V. Kaukovalta Forssan puuvillatehtaan historia 1847–1934.
[A] I s. 285.
[F] s. 347. [H] II. [T] I s. 143.
FÖRENINGS-BANKEN I FINLAND (vanha) (ei "oy" nimessä). Helsinki. K-rek.
1.972.
Per. 14.9.1861/21.5.1862. Pääkonttorirakennus
(Aleksanterinkatu 36) valmistui 1898. Vuonna
1918 oli 31 sivukonttoria ja talletukset olivat 541 Mmk [F].
Ilmoitus. Fuusioitu per
1.10.1919 Pohjoismaiden Osakepankin Kauppaa ja Teollisuutta varten kanssa uuteen Pohjoismaiden
Yhdyspankki O.Y.:hyn (perustava kokous 31.3.1919, nyk. osa Nordeaa, ks.
sitä PT-kirjassa).
Pörssinot. 7.10.1912–9.1919.
Osake oli pörssin kaikkein
vaihdetuimpia. Vuodesta 1916 lähtien kurssitaso oli runsaat 300 mk oltuaan
ennen sitä runsaat 200 mk. Fuusiossa 1 Yhdyspankkia vastaan sai 1 PYP:n
osakkeen.
Op. 1891 30 000 kpl à 100 mk. 1896 op. 4 Mmk.
1902 op. 5 Mmk. 1907 op. 12 Mmk. 1908 op. 24 Mmk. 1912 op. 27 Mmk. 1912 U
9:1 à 220 mk, op. 30
Mmk. 1917 U 60 000 kpl à 250 mk, op. 36 Mmk. 1918 U
90 000 kpl à 200 mk, op. 45 Mmk. 1919 U 50 000 kpl à 100 mk, op. 50
Mmk (500 000 kpl à 100 mk).
Pankin osakkeiden omistus oli
hyvin hajanainen.
1912 Sinebrychoffin perhe ja panimo omistivat yht. 6, toiminimi Dahlström
1,0 ja Nils Idman 0,7 % [Pipping s. 174].
G. Granfelt Suomen Yhdys-Pankki 1862–1912.
H. E. Pipping Sata vuotta pankkitoimintaa.
T. Wegelius Suomen Yhdys-Pankki 1912–19.
[F] s. 61. [H] I + lisäys.
Lisää HANDTVERKARE-AKTIEBANKEN I FINLAND ks.
Suomen Käsityöläis-Osakepankki.
HARJU YLLEFABRIKS AKTIEBOLAG Valkeala (Lappakosken it. ranta). K-rek.
9.673.
Per. 14.2./11.3.1898. Perustaja oli August Alexander
Andersson (1862–1940), myös yhtiön TJ [A, S]. Savon radan varrella,
lähellä Harjun asemaa. Tuotanto käsitti villalangat, sarat ja
peiteviltit [A]. Tehdasrakennus. 1912 työntekijöitä oli 52 ja myynti 0,3 Mmk [A].
8.2.1921 yhtiö haki vuosihaastetta, minkä jälkeen se lakkasi. Mutta toiminnan jatkoi toiminimi Harjun
Villatehdas (k-rek. 47.962, ilmoitettu 5.2.1923). Anderssonin poika Elis
Albert, joka oli muuttanut sukunimensä Antskogiksi, kuoli 1945, mutta
hänen leskensä Hanna jatkoi vielä omistajana. Tuotantotoiminta päättyi
1950-luvun loppupuoliskolla (1956?), koneet myytiin Pohjanmaalle ja rakennus purettiin noin 10 vuotta
myöhemmin. Kuva: työväki tehdasrakennuksen
edessä; pitkä mies takarivissä keskellä on Aug. A. Andersson (nimikirjoitus).
Pörssinot. 2.11.1916–16.12.1920.
Otettu listalle pörssivälittäjän esityksestä. Kahta viime vuotta lukuunottamatta osakkeen vaihto oli säännöllistä ja
melko runsastakin. Kurssit olivat 400 ja 500 mk:an välillä ja trendi
nouseva. Osakekirja.
1916
op. korotettiin 0,12 Mmk:sta (120 kpl à 1 000 mk) 0,3
Mmk:aan + split (yht. 3 000 kpl à 100 mk), 1917 rahastoannilla 0,4 Mmk:aan ja 1918
rahastoannilla 0,45 Mmk:aan.
Ainakin vuosina 1916, 1917 ja 1919 yhtiön perustaja Aug. A. Andersson omisti 27
%. 1922 hänelle siirtyi kaikki osakkeet [S].
[A] I s. 299. [S] s. 478. [T] III s. 130.
TEKNOKEMIALLINEN TEHDAS HELIOS O.Y. Vuodesta 1920 Osakeyhtiö
Teka Aktiebolag. Hauho (Riihimäki). K-rek. 32.847.
Per. 29.1./23.2.1915,
jolloin tämä oy osti 0,17 Mmk:n hinnasta
1907 perustetun Teknokemiallinen Tehdas Helios
F. J. Niemelä -toiminimen koneet, tavaravarastot ja saatavat.
Toiminta oli alkanut 1907 Forssassa, mutta 1910 tuotanto siirrettiin Riihimäelle
(Koulukatu) [A]. 1912 Helios valmisti hieno- ja pesusaippuoita, suuvettä ("Illodin"),
hyönteis- ja rotanmyrkkyä, kenkärasvaa, suksivoidetta ym. 20 hengen voimin
myynnin ollessa 0,2 Mmk [A]. Kaikki työt tehtiin käsin ennen kuin uusi
saippuatehdas valmistui 1913 [A]. Frans Jaakko Niemelä (s. 1881) oli Helioksen TJ ja
hallituksen jäsen 1920 asti (jolloin hän perusti oman toiminimen, k-rek.
42.578, mutta 1921 hän teki henkilökohtaisen konkurssin). 1940 Tekan silloisen emoyhtiön Havin tuotanto siirrettiin sodan vuoksi Viipurista
Tekan tehdasalueeseen Riihimäelle [S s. 375,
396].
Teka fuusioitiin Havin Osakeyhtiöön (Hackmanin
tytäryhtiö) 10.6.1970 (oikeuden suostumus). (1987 Havi osti pesujauheyhtiö
Teo Oy:n, Tikkurila, jonka SOK oli ostanut 1959.) 1997 Havi myytiin
saksalaiselle Henkel-yhtymälle, joka on vähentänyt toimintaansa
Riihimäellä ja lopettanut sen Tikkurilassa.
Pörssinot. 31.3.1917–25.11.1920.
Otettu listalle yhtiön hakemuksesta. Osakevaihto oli pientä mutta tasaista ja kurssikehitys nouseva, 500:sta
800 mk:aan. Poistettu listalta, koska "yhtiö oli lopettanut toimintansa". Fuusiossa 1970 sai 5 Tekalla 1 Havin osakkeen.
1916 U 1 500 kpl à 350 mk, op. 0,5
Mmk (2 500 kpl à 200 mk). 1918 U 1:1 à 200 mk, op. 1 Mmk. 1920 op. 1,5
Mmk (7 500 kpl à 200 mk).
1915 yhtiön perustaja Niemelä omisti 88 %, mutta 1919 tulivat
pankkiiriliikkeet mukaan: Bankiraktiebolaget Waldemar von Bonsdorff & C:o
(Amos Anderson [Steinby s. 233]) 30 ja Bankirfirman Tom Sahlberg A.B. (Gyllenberg) 30 sekä Niemelä 21 %. 1920:
v. Bonsdorff ja Sahlberg kumpikin 34 %. 1928 v. Bonsdorffilla oli 62 ja
Eero Koskelolla 18 %. 1929 v. Bonsdorffin TJ Gösta Tallqvist
jätti maksunsa suorittamatta ja samana vuonna Havin O.Y. (Hackman & C:o)
tuli Tekan omistajaksi 64 %:lla. Koskelo pysyi isona osakkaana
1950-luvun lopulle asti. 1969 Havilla oli 84 %.
[A] I s. 229. [S] s. 375, 396.
HELSINGFORS ÅNGFARTYGS AKTIEBOLAG Helsinki. K-rek. 2.552.
Per.
9.3./4.5.1889. Samanniminen edeltäjä oli perustettu jo 1869 (keis. vahv.
1.9.). Siitä (samoin
kuin 1889-yhtiöstä) tarkempia tietoja
tässä. Harjoitti liikennettä mm. Saksaan ja Viroon. Fuusioitu Suomen Höyrylaiva Osakeyhtiöön
per 31.12.1920, jolloin SHO:n laivastoon lisättiin Aegir, Baltic, Primula
ja Viola, yht. 3 038 brt [Suviranta SHO s. 78].
Pörssinot.
7.10.1912–11.1920.
Vaihto oli yleensä pientä ja satunnaista. SHO:n ostokset 1916 kaksin- tai
kolminkertaistivat kurssitason aikaisemmasta 500 mk:sta. Fuusiossa sai 2
Helsingforsia vastaan 1 SHO:n osakkeen.
Op.: 1
Mmk (2 000 kpl à 500 mk). Ei muutoksia 1903 jälkeen.
Vuonna 1915
hallitukseen kuuluivat Victor Ek, F.Sandberg, Karl Stockmann, A. E.
Sundström ja Julius Tallberg. 1916 osake-enemmistö siirtyi SHO:lle ja 1918
mm. Krogiukset (ml. Lars Krogius) miehittivät hallituksen.
[H] I.
HELSINGIN MAKASIINIOSAKEYHTIÖ Helsinki. K-rek. 5.474.
Per.
25.2./6.3.1896 13 helsinkiläisen suurliikemiehen toimesta.
Lehti. Yhtiö
hoiti varastotoiminnot kaupungin satamissa omistaen rakennuksia sekä
(vuodesta 1923) laituri- ja hiilinostureita. Varsinaisen ahtaustoiminnan
hoiti eri liikkeet. Aluksi makasiinit sijaitsivat Katajanokalla (missä
pääkonttorikin), mutta vuodesta 1919
lähtien myös Jätkäsaarella (Länsisatama). Lisäksi hiilisatama
(Saukko, Jätkäsaaresta länteen, 1925–77) ja avosäilytysalueita.1930 käsitelty tavaramäärä oli 50 000 t [J 34].
31.12.1945 Länsisataman käyttöoikeus olisi palautunut kaupungille. 7.12.1944
yhtiökokous hyväksyi kaupungin 24 Mmk:n ostotarjouksen ja 1.1.1945 yhtiön liiketoiminta ja
omaisuus siirtyi Helsingin satamalautakunnalle. Yhtiö lopetettiin
28.12.1944.
Pörssinot. 7.10.1912–28.12.1944. Osake vaihdettiin kolmen
ensimmäisen vuoden aikana muutamia kertoja 600 mk:aan, sitten tuli 9
vuoden tauko. Tämän jälkeen tehtiin kaupan tai pari vuodessa, mutta ne
käsittivät usein satoja osakkeita ja kurssitaso kaksinkertaistui 400
mk:sta 800 mk:aan. 75 % voitosta piti antaa kaupungille ja enimmäisosinko
oli 8 %. 1918 oli päätetty, että Helsingin kaupunki saa ostaa
vähemmistön osakkeet à 800 mk, kun yhtiön toiminta päättyy, mutta
vapaaehtoisissa kaupoissa 1944 kaupunki maksoi 1 000 mk.
Osakekirja.
1914 op.
korotettiin 0,55 Mmk:sta 0,8
Mmk:aan (yht. 1 600 kpl à 500 mk). 1919 kaupunki merkitsi 400 uutta
osaketta nimellisarvoon. 1920 laskettiin liikkeeseen 1 000, 1922 6 000 sekä
1925 samoin 6 000 uutta osaketta, kaikki hintaan à 500 mk. 1930 U 1:1 à 500 mk,
jolloin op. oli noussut 15 Mmk:aan (30 000 kpl à 500 mk).
Helsingin kaupunki tuli suurimmaksi osakkaaksi
(32 %) jo yhtiön perustamisvaiheessa luovuttamalla apporttina
varastokiinteistöjä. 1918 kaupunki hankki enemmistön, 1920 53 %. 1923
osuus oli noussut 62 %:iin ja 1937 65 %:iin. 1930 suurimmat muut osakkaat
olivat Ab Victor Ek Oy 3, Ab Lars Krogius Oy 3 ja Kol & Koks Ab 3 %. 1944,
ennen lunastusta, oli jäljellä 129 omistajaa.
E. Ginström Julius Tallberg och hans verk s. 62–73. Lyhyt
historia
[Kaupunginarkisto].
HELSINGIN OSAKEPANKKI (vanha) Helsinki. K-rek. 28.411.
Per.
../5.11.1912. Toiminta alkoi 1.1.1913. Edeltäjä 1909 per. pankkiiriliike
E. Winckelmann & Co. Fuusiot 1919 Uudenmaan Osakepankki, 1921
Suomen Teollisuuspankki O.Y., 1923 Osakepankki Ulkomaankauppaa varten,
1924 Suomen Kauppapankki O.Y., 1930 Atlas Pankki O.Y., (1931 O.Y.
Liittopankki). Ks. niitä ent. pörssiyhtiöitä (ei STP). 12.11.1930 tämä
HOP-yhtiö teki viimeisen kaupparekisteri-ilmoituksensa (koskien
prokuraa). PRH on myöh. jossain vaiheessa virheellisesti merkinnyt yhtiön
lakanneeksi jo sinä päivänä, sillä vanha HOP oli jättänyt lakkaamisilmoituksensa
tekemättä. Pankin virallinen nimi oli "Helsingfors
Aktiebank - Helsingin Osakepankki".
8.5.1931 vanhan HOP:n ja
Liittopankki Oy:n yhtiökokoukset olivat sopineet yhdistymisestä uuteen
yhtiöön (kombinaatiofuusio), minkä pankin yhtiöjärjestys valtioneuvosto
vahvisti 21.5. ja valtiovarainministeriö 22.5. Liittopankin varat ja velat
oli liitetty HOP:iin per 31.3. 1.4. alkaen ja siihen asti kunnes
uuden HOP:n yhtiöjärjestys oli vahvistettu ja perustava kokous pidetty
molemmat pankit työskentelivät uuden HOP:n lukuun. Uuden pankin virallinen
nimi oli "Helsingfors Aktiebank, suomeksi Helsingin Osakepankki".
11.8.1931 uusi HOP merkittiin
kaupparekisteriin no:lla 68.630.
Op.:ksi tuli 2,625 Mmk (150+112,5 Mmk) ja na. 100 mk. Vanhan HOP:n
johtohenkilöt ja osakkeen noteeraus (sama nimi ja na.) pörssissä jatkoivat keskeytyksettä.
Pörssinot. 1.9.1915–5.1931* (ks. myös uusi
HOP). Vuoteen 1920 asti kurssi oli noin kaksi kertaa na., kunnes
rahastoanti 1920 laski kurssia. 1922–26 osake vaihdettiin
hieman alle na. ja sen jälkeen noin 150 mk:aan. Spekulatiivisen jakson
1918–20 osakevaihto oli suuri ja se oli senkin jälkeen lähellä suurpankkien
tasoa. Osakekirja (1918).
*Liittopankin noteeraus jatkui 30.6.1931 asti, jolloin
Liittopankin osakekirjat oli vahdettu uusiin,
HOP:n nimellä oleviin (vaihtosuhde oli 4:3). Vanhan HOP:n osakekirjat
jäivät sen sijaan sellaisinaan edelleen voimaan yksi yhteen, kunnes kaikki HOP-osakekirjat 1934
vaihdettiin uusiin.
Op. 1912: 1 Mmk (10
000 kpl à 100 mk), lopussa 150 Mmk. Osakeannit.
Perustavassa kokouksessa Winckelmann omisti 81 % mutta myi pian,
keikauttaen pankin omistuksen (ks. historiikkeja). Omistajia 1927: Lars
Krogius 44,5 %, Björn Runeberg 20,7, Alarik Nystén 10,2, Rudolf Gesellius
9,5.
E. Ginström Helsingin Osakepankki 1962.
E. Tudeer
Helsingin Osakepankki 1913–1986. [STal] s. 446.
HELSINGIN PANTTI-OSAKEYHTIÖ Vuoteen 1945 Helsingfors
Pant-Aktie-Bolag. Helsinki. K-rek. 2.554.
Per. ../3.4.1882. Yhtiöllä oli
kauan kolme panttilainakonttoria Helsingissä, mutta toiminta oli melko
pienimuotoista; esim. 1968 lainananto tuotti 860 000 markan tulot ja
tuloslaskelman voitto oli 30 000 mk. Mutta vanhana yhtiönä se omisti
arvokkaita kaupunkikiinteistöjä. Pääkonttori oli Helenankatu 3. Nyttemmin
(Polarin omistusaikana) arvokiinteistöt on myyty, mutta saman yhtiön
panttilainatoiminta jatkuu edelleen, nyt kuudessa toimipisteessä.
1995 ostettiin Helsingin Panttilainakonttorin liiketoiminta. Huutokaupat liittyvät läheisesti panttilainaamoon ja Helsingin Pantin
tytäryhtiönä toimii Oy Helsingin Huutokauppakamari.
Pörssinot. 25.10.1912–1935,
1937–1938, 1940–17.1.1968. 1935 suunniteltiin panttilainaliiketoiminnan
kunnallistuttamista. Alkuvuosina myytiin parikymmentä osaketta joka toinen
vuosi, mutta 1928 oli yksi suurehko kauppa ja sen jälkeen pörssivaihto
vilkastui. Kauppaa käytiin melko hyvin ja usein aina 1950-luvun
loppupuoliskolle asti, jolloin se tyrehtyi lähes olemattomiin. Vaikka
kauppaa ennen sitä käytiinkin, niin kurssi oli aina vuoteen 1950 asti
lähellä 800 mk (paitsi 1945–47: 1 200 mk). 1951 hinta pompahti 1 300
mk:aan, mistä se lähti loivaan nousuun, saavuttamatta kuitenkaan koskaan
osakkeen 2 000 mk:n nimellisarvon. Osakekirja.
Op., joka 1910 oli 1,6 Mmk (2 000 kpl à 800 mk),
korotettiin 1919 2,4
Mmk:aan (U à 400 mk). 1924 op. kaksinkertaistettiin antamalla 3 000 uutta à
800 mk ja 1927 sai merkitä 2 000 uutta à 600 mk (osittaisia rahastoanteja). 1928 oli
rahastoanti 2:1. Op.:ksi tuli 14,4 Mmk. 1950 na. korotettiin maksutta 800
mk:sta 2 000 mk:aan (op. 41,4 Mmk). 1963 sai uusmerkinnässä 9 000 kpl à 10
mk. Osakkeita oli nyt 27 000 kpl à 20 mk ja op. 0,54 Mmk.
1963 Helge
Adolfsson omisti 6,7, Torvald Sundblom 3,9 ja Rolf Tollander 3,2 %. 1975
suurimmat olivat Helge Adolfsson 11,5, Berith Adolfsson 3,7, Rolf
Tollander 3,6, Carl Johan Adolfsson 3,0 ja Kurt Svanbäck 2,2 %. 1981
Polar-rakennus-oy teki ostotarjouksen kaikista osakkeista ja sai 78 %.
1993 Polar myi osakkeensa, 99,7 %, KOP:n Kansalliskortti Oy:lle (myöh.
Merita Asiakasrahoitus Oy, myöh. Nordea Rahoitus Suomi Oy). 1999 Nordealla
oli 100 % ja 2004 pankki myi yhtiön Simon Hallqvistin ja Jari Väyrysen
Preato Capital -sijoitusyhtiöille, joka 2007 laajensi panttilainaamotoiminnan Ruotsiin.
2010 Dollar Financial Corp (USA) osti molemmat.
E. Mäntyranta Ja naapurikadulla oli panttilainaamo (2002).
T. Sundblom Helsingfors Pant-Aktiebolag 1882–1932. [H] I.
OSAKEYHTIÖ HELSINGIN PANTTILAINAKONTTORI Helsinki. K-rek.
9.566.
Per. 20.4./15.6.1898. 1.1.1995 panttilainaamotoiminta
myytiin Helsingin Pantti-Oy:lle ja yhtiön nimi muutettiin Oy
Pursimiehenkatu 7:ksi, missä yhtiön ainoa konttori kauan sijaitsi.
Aiemmin yhtiö omisti myös toisen arvokkaan pääkonttorikiinteistön, Fabianinkatu
21:n (sittemmin PSP:n omistukseen). Fuusioitu 29.12.1997 Pohja-yhtymä
Oy:hyn (Tapiola-ryhmä).
Pörssinot. 7.10.1912–1935, 1937–1938, 1940–19.5.1964.
Poistettu yhtiön pyynnöstä. 1935 suunniteltiin panttilainaliiketoiminnan kunnallistuttamista. Osake
vaihdettiin yhtä huonosti kuin Helsingin Pantin aina vuoteen 1940 asti.
Sitten kauppa vilkastui ja 1944–46 osaketta vaihdettiin suorastaan runsaaasti.
1940-luvulla kurssi oli vähän yli 100 mk. 1951 alkaen hinta oli lähes 200
mk (na. korotus 1950!), ylittäen 3 mk kahtena viime vuotena. Mutta
1950-luvun loppupuolelta lähtien vaihto oli lähinnä symboolista. Poistettu 1964
listalta yhtiön pyynnöstä. Fuusiovastike 1997 oli 315 mk/osake.
Osakekirja,
2.
1915 op. korotettiin 0,2 Mmk:sta 0,31
Mmk:aan (3 100 kpl à 100 mk). 1917 annettiin 1 900 uutta maksullista à 100 mk.
Osakeanteja oli myös 1926 (op. nelinkertaistettu), 1928 (R 1:1, op. nyt 4
Mmk) ja 1941
(U 2:1 à 100 mk). 1950 na. korotettiin 200 mk:aan (op. nyt 12 Mmk).
1915 V. A.
Sohlberg omisti 5 % ja 1922–31 hänellä oli 12 % yhtiön TJ:n J. A.
Lausteen omistaessa 4 %. 1945 Antti Wihuri esiintyy 7,5 % omistajana. 1964
Postipankki omisti 7,5, KOP 6, Sakari Sohlberg 6 ja Tatu Tulenheimo 5 %.
Myöhemmin 1964 PSP:llä oli 61 %, 1966 79 % ja 1982 jo 99,9 %. 1989 PSP:n
osakkeet siirtyivät Tapiola-ryhmälle.
HELSINGIN RAITIOTIE- JA OMNIBUS O.Y. Helsinki. K-rek. 6.040.
Per.
23.1./7.2.1890. 25.11.1887 perustetun Omnibus-Aktiebolaget i
Helsingforsin jatkaja, Helsingin kaupungin liikennelaitoksen edeltäjä.
21.6.1891 alkoi liikenne (hevosraitiovaunuilla; sähköistetty 1901). Päätoimipaikka sijaitsi Töölön Ruusulassa.
1926 ostettiin Munkkiniemen-Haagan ja 1928 Kulosaaren raitiotielinjat.
1936 alkoivat ns. "siniset bussit" liikennöidä. 8.12.1944 yhtiökokous päätti myydä yhtiön omaisuuden
kaupungille 62 Mmk:lla sekä purkaa yhtiön. Toimiluvan voimassaoloaika
olisi päättynyt 31.12.1945.
Pörssinot. 7.10.1912–3.12.1926. Kuutena vuotena
tehtiin kauppoja, 115 osaketta. Kurssi oli 600 mk:n paikkeilla. 1913
kaupunki oli maksanut 560 mk/osake obligaatioilla [Ginström; H]. Osakekirjat:
1, 2,
3, 4.
1913 op. korotettiin 1,25
Mmk:sta 1,875 Mmk:aan (9 375 kpl à 200 mk).
1912 suurimmat omistajat
olivat Arthur Grönberg 11,5, Leopold Lerche 11, Mikael Höckert 8 ja K. H.
Renlundin kp 7,6 %. 1913 Helsingin kaupunki
tuli enemmistöosakkaaksi omistajien aloitteesta. 1914 kaupungilla oli jo 94, 1926
96 ja 1931 99,6 %.
E. Ginström Julius Tallberg och hans verk s. 74–80. Lyhyt
historia
[Kaupunginarkisto]. [H] I.
Helsingin Raitiotie- ja Omnibus Osakeyhtiö 1891–1931. HIETALAHDEN SOKERITEHDAS OSAKEYHTIÖ ks.
Sandvikens Sockerbruk Aktiebolag.
HÄMEENLINNAN VERKATEHDAS OSAKEYHTIÖ Hämeenlinna. K-rek. 5.185.
Per.
17.2./1.3.1895. 1896 tehdas oli jo täydessä käynnissä. Verkatehdas oli pitkään Hämeenlinnan merkittävin
teollisuuslaitos [verkatehdas.net]. 1940-luvulla valmistettiin myös
viskoosikuitua. 1944 töissä oli 625 henkilöä ja
1950-luvulla parhaimmillaan 1 300 [verkatehdas.net].
Kehräämö. Fuusioitui, joskin
vastahakoisesti, per 29.6.1960 Villayhtymä Oy:hyn (yhtiökokouksen päätös
21.12.1959). 1963 tuotanto
Hämeenlinnassa ajettiin alas ja 1964 Verkatehdas poistettiin
kaupparekisteristä. Kiinteistö toimii nykyään elinvoimaisena "kulttuuritehtaana".
Pörssinot.
24.4.1942–12.8.1952.
Otettu listalle yhtiön tahdosta riippumatta. Vaihto oli koko ajan pörssin
pienimpiä kurssin pysyessä karkeasti 300 mk:n paikkeilla. Fuusiossa sai 10 osakkeella 1 Villayhtymän osake
(ei osakeantia) + 2 500 mk:n debentuuri.
Osakekirja.
1941 op. kaksinkertaistettiin 16,8
Mmk:aan (168 000 kpl à 100 mk). Lisää.
1919 Henrik Holmén myi
osake-enemmistön vaatturiliikkeiden yhtymälle [Peltonen]. 1927 osake-enemmistö tuli Amberlan
perheen haltuun [verkatehdas.net]. 1941 Arthur A. Amberla (1894–1967),
yhtiön pitkäaikainen HPJ, omisti 45 % ja hänen puolisonsa Edith
(Etti) Amberla 27 %.
V. Peltonen Hämeenlinnan Verkatehdas 1895–1945. [S] s.
485. [T] III s. 128.
HÖGFORSIN TEHDAS OSAKEYHTIÖ Vuoteen 1918 Aktiebolaget Högfors
Bruk och Wattola Träsliperi. Karkkila. K-rek. 6.775.
Per. 29.3./18.4.1894.
17.5.1820 oli myönnetty erioikeudet sulatolle [A]. 1.5.1875 oli perustettu Högfors Bruks A.B.,
mutta 1885 Wolter Ramsay
osti tehtaan yhtiöltä [A]. 1894 Ramsay myi tämän tehtaan uudelle A.B. HBWT:lle,
joka samana vuonna osti myös Wattola Träsliperi A.B.:n omistaman puuhiomon (per. 1893,
lopetettu 1922) Nahkijoessa.
1896 alkoi lämmityslaitteiden valmistus ja 1912 Högfors valmisti lämminvesi- ja höyrypannuja, radiaattoreita,
valurautaisia lämmityspattereita, putkia ja venttiilejä sekä kauppa- ja
rakennusvalutavaraa 500 työmiehen voimin [A]. Kuva
konepajasta. Laajoja maa- ja metsäalueita. Tytäryhtiö: O.Y.
Hyvinkää–Pyhäjärvi Rautatie. 1933 ostettiin Salon Valimo O.Y. Yhtiökokous 8.7.1940 päätti
fuusioida yhtiön sen emoyhtiöön, Kymin Osakeyhtiöön, per 1.1.1940. 1985
Suomivalimo (nyk. pörssiyhtiö Componenta Oyj) osti tehtaan.
Pörssinot.
24.8.1915–3.1933.
Vuosina 1920–24 Högfors kuului pörssin tärkeimpiin teollisuusosakkeisiin. Sen
jälkeen vaihto oli vaatimaton. Poistettu listalta yhtiön pyynnöstä, koska osake-enemmistö oli siirtynyt
toisen yhtiön haltuun. Osakevaihdossa tarjottiin vähemmistölle 6 Högforsia
vastaan 1 Kymin osakkeen.
Op. 1911: 1
Mmk (1 000 kpl à 1 000 mk). 1918 R 1:1 sekä split (osakkeita nyt 20 000
kpl à 100 mk). 1918 R 1:3, op. 6 Mmk. 1920 R 2:1, op. 9 Mmk. 1926 R 3:1,
op. 12 Mmk. 1928 na. korotettu 100 mk:sta 200 mk:aan, op. 24 Mmk (120 000
kpl à 200 mk).
Syksyllä 1916 Ramsayt myivät 69 % Edvard ja Axel Björkenheimille sekä Victor
Hovingille, jotka kuitenkin samana vuonna myivät osakkeet Hjalmar Linderin
Lojo-Nääs -yhtiölle [Hoving]. 1918
Leopold Lerchellä oli 100 % ennen splitiä,
suoraan hän omisti 9 % sen jälkeen, Hugo
Hinnerichsenin omistaessa silloin 12,5 %. 1924: Hinnerichsen 18, F. G. Björnberg
13 ja A. Parviainen & C:o O.Y. 12,5 %. 1930 Finska Finansaktiebolaget
(Lerchen kp.) 27,
Hinnerichsen 23, Olga Parviainen 6 ja Brita Maria Renlunds Minne 4 %. 1933
A.B. Werla Träsliperi & Pappfabrik (Kymmene A.B.) 98 %. Kymiyhtiö
maksoi osakkeistaan 225 mk/kpl. 1938 Kymmene A.B. 100 %.
J. Ahvenainen Paperitehtaasta suuryhtiöksi:
Kymin Osakeyhtiö 1918–1939 s. 211.
K. Ekman & W. E. Nordström Masuuni, josta tuli suurvalimo: Högforsin tehdas.
V. Hoving Kymin Osakeyhtiö
1872–1947 II s. 7. [A] I s. 65. [STal] s.
130. [T] I s. 73, III s. 82.
PALOVAKUUTUS-OSAKEYHTIÖ IMATRA Vuodesta 1943 Vakuutus Oy
Imatra, vuodesta 1948 Vakuutus Oy Imatra-Karjala. Helsinki. K-rek. 26.084.
Per.
3.3./15.3.1911. 1914 palovakuutuskanta oli 98 Mmk [Rinne]. 1920 vakuutusmaksutulo oli 6 Mmk [F].
Pääkonttori (Kasarmikatu 25). 1933
yhtiö ja Pohjola sopivat keskinäisen kilpailun rajoittamisesta [Rinne s.
271]. 1.1.1948 yhtiöön
fuusioitiin Tapaturmavakuutus Oy Ilmarinen (Viipuri, per. 1925) ja Vakuutus Oy Karjala
(Viipuri, per. 1920).
Fuusioitu Vakuutus Oy Pohjolaan 1955.
Pörssinot. 24.8.1915–7.1933.
Vuoteen 1926 mennessä vaihto oli yhteensä vain 1 216 osaketta kurssin
pysyessä 250 mk:n tuntumassa. Tämän jälkeen kurssitaso nousi yli 50 % ja
kappalevaihto vilkastui. Poistettu listalta yhtiön pyynnöstä, koska osake-enemmistö oli siirtynyt
toisen yhtiön haltuun. 1933 Pohjola oli tarjonnut 2 Imatraa vastaan 1
Pohjolan osakkeen. Osakekirja.
1923 op. kaksinkertaistettiin 8
Mmk:aan (josta 6 Mmk osakkaiden takuurahastositoumuksina ja 2 Mmk
maksettuna) (10 000 kpl à 800 mk, josta 600 mk sitoumuksina).
1930 suurimmat omistajat yhtiökokouksessa olivat Lauri Johannes Bärlund
(yhtiön TJ) 11, Anders Donner 5,6 ja Kaarlo Castrén 5 %. 1933 Pohjola teki
osakevaihtotarjouksen (ks. ylh.) ja sai osake-enemmistön. 1942 suurin
läsnäolevista oli Pohjola, 54 %. 1946 Pohjolalla oli 98 %.
T. T. Rinne Vakuutustoiminta Suomessa 1816–1966 s. 270–1. [F] s. 133.
[H] I.
JÄLLEENVAKUUTUSOSAKEYHTIÖ OSMO ks.
Osmo.
Linkit: Yhtiöt K–R Yhtiöt
S–Ö
|
