© G. Kock  2010–2013 

SUOMALAISIA ARVOPAPEREITA OY
Finska Värdepapper Ab

1932 aloittanut hallinnointiyhtiö, jonka osakerahastot olivat sijoitusrahastojen edeltäjiä Suomessa. Yhtiön perustajat olivat Waldemar von Bonsdorff ja Ernst Nygren, kumpikin 48 %. Osakkeita oli 500 à 1 000 mk ja 1941 annettiin 1 000 lisää (yhtiön osakekirja).

Suomalaisia Arvopapereita Oy:stä oli seikkaperäinen esitys Pörssitieto 1984 -kirjassa. (Viimeinen. Ensimmäinen esitys yhtiöstä oli PT 1973:ssa, jolloin verotusarvot ja tuotot vuodesta 1968 lähtien ovat saatavissa.) Siksi kaikkia perustietoja ei toisteta tällä sivulla, vaan vanha erikoisartikkeli 1984 on liitteenä luettavissa sellaisenaan, PDF-tiedostona. Lisäksi olemme tähän ottaneet PDF-jäljennöksen yhtiön vanhasta myyntiesitteestä vuodelta 1941. Yhtiön pitkäaikaisena TJ:nä (1953–81) oli Bensowin pankkiiriosaston johtaja LAL Svante Holm (1913–90) ja prokuristina Margareta Wilén. Sarja A perustettiin 29.3.1932, Sarja B (mm. Nokia-osakkeita) v. 1940 lopussa.
B-sarjan tulosta ilmoitettiin Kauppalehdessä 9.1.1941 ja saman päivän lehdessä oli ensimmäistä kertaa sarjan kurssitiedot. Kuvia osuustodistuksista: A 1932 kulkenut, 1932B 1945 kulkenut, 1953. (Ks. myös luetteloamme Suomen keräilyosakekirjoista.) Salkkujen sisältö muutettiin vain kerran (YPT poistettiin 1952).

Rahastojen osuuksien arvot laskettiin (käsin) päivittäin kunkin osakkeen alimman päätöskurssin tai pörssin ostokurssin mukaan, ja julkaistiin aikoinaan mm. sanomalehdissä
(huomaa myös pieniä osakevaihtoja 1970) ja esim. 1935, pörssikurssien yhteydessä. Esimerkki laskelmista 24.11.1981 (ko. päivän prosenttiosuudet ovat minun kirjoittamat). Lopuksi lisättiin yhtiön myyntiprovisio 2,5 %. Viimeisen rivin markkamäärä on osuuden myyntikurssi. Osuutta takaisinlunastettaessa kulut, yhteensä 5 % (1976), vähennettiin.

Rahaston vastaanottamat osingot ja merkintäoikeuksien myyntituotot lisättiin ns. häntänä osuuksien kursseihin, kunnes rahaston korko- ja hyvityskuponkien lunastus alkoi kunkin vuoden kesäkuussa. Sinä päivänä osuuden kurssi laski vastaavasti. Ennen korkojen ja hyvitysten suorittamista osuudenhaltijoille niistä oli vähennetty pankin notariaatin säilytyskulut salkusta sekä 2 % em. tuotoista yhtiön korvauksena hallinnostaan. Rahastojen kokonaispääoman mukaisia vuosittaisia hallinnointikuluja yhtiö ei veloittanut.

Rahasto myi aina osakeantien merkintäoikeudet ja suoritti varat osuudenhaltijoille vuosittain hyvitys- eli bonuskuponkeja vastaan. Osakkeista saadut osingot taas maksettiin osuudenomistajille korkokuponkeja vastaan. Molemmat tuotot rinnastettiin verotuksessa saajan normaaleihin korkotuloihin. Myös hyvityksestä hallintayhtiön oli, KHO:n päätöksen mukaan, suoritettava samansuuruinen ennakonpidätys, kuin korosta. (Kuponkien vuosiluku oli, pörssiosakkeiden osinkokupongeista poiketen, maksuvuosi.) Kuponkien lunastuksista ja kuponkiarkkien vaihdoista, osuuksien verotusarvoista ja komitean valitsemisesta ilmoitettiin suomen- ja ruotsinkielisissä sanomalehdissä. Osuuksien täydelliset määräykset vuodelta 1953.

Oleellista oli, että rahastoihin sisältyvät pörssiosakkeet eivät olleet Suomalaisia Arvopapereita Oy:n omistuksessa, vaan ainoastaan hallinnassa. Osuustodistukset olivat oikeastaan yhtiön antamia velkakirjoja. Pörssiyhtiöt kuitenkin rekisteröivät rahastoissa olevat osakkeet Suomalaisia Arvopapereita Oy:n nimiin. Nykytermein ilmaistuna kysymyksessä oli hallintarekisteröinnistä. Näin ollen osuuksilla ei koskaan ollut ulkomaalaisrajoituksia, mistä oli ajanjaksolla 1939–92 merkittäviä etuja. Osuustodisteet olivat haltijapapereita.

Uusi B-sarja räätälöitiin Petsamon Nikkeli Oy:n (PNO) sijoitustarpeita varten. Yhtiön omisti kanadalaisen International Nickelin (osakekirja) englantilainen tytäryhtiö Mond Nickel Co. PNO:n osakkeiden omistajan, Inco/Mondin, vastustuksesta huolimatta PNO teki Suomen valtion painostuksesta 23.7.1940 toimitussopimuksen saksalaisen IGF:n kanssa. 5.8.1940 valtioneuvosto päätti ottaa kaivoksen hallinnoinnin valtion haltuun, konsession jäädessä Inco/Mondille. Malmitoimitukset Petsamosta pystyttiin aloittamaan joulukuussa 1940.

Osakesisällöiltään (ks. osakkeiden erittelyä) erittäin jäykät ja muutenkin vanhanaikaiset rahastot eivät ainakaan 1960-luvun jälkeen olleet kiinnostaneet sijoittajia, minkä vuoksi 1975 ja1980 harkittiin yhden tai kahden uuden rahastosarjan perustamista, mutta koska sijoitusrahastojen tuloa jo odoteltiin* suunnitelmista ei tullut mitään. Kenties uusi hanke oli silloin myös poliittisesti hieman arka. Suomalaisia Arvopapereita Oy – Finska Värdepapper Ab:n täydellinen tilinpäätös 1981 osoittaa, kuinka vaatimatonta liiketoiminta silloin oli: osakeyksikköjä à 300 osuutta oli liikkeellä 31 kpl A ja 71 kpl B. (Taseessa ovat mukana ainoastaan ne osuudet, jotka yhtiö itse omisti: ks. myös Vastuut.) 1975 tilanne oli 36 A arvo 0,8 Mmk ja 93 B arvo 2,3 Mmk.
TILINPÄÄTÖS 1973: Kulut 9 600 mk, korkotuotot 7 100 mk, voitto 1 700 mk; rahoitusomaisuus 30 000 mk, oma vaihto-omaisuus s. A 16 000 mk s. B 30 900 mk, vieras pääoma 3 300 mk, voittovarat 59 600 mk. Mutta osakeyksikköjen lukumäärä oli joustavasti muutettavissa kysynnän mukaan.
*Suomen ensimmäiset todelliset sijoitusrahastot tulivat vihdoinkin 1.9.1987, kun SDP:n 10-vuotinen hallituskausi oli päättynyt. Ks. SP:n toimikunnan mietintö 1971, hallituksen rauennut esitys 22/1977, KTM:n selvitys 1982, lakialoite 182/1983, työryhmämietintö 1984:VM24, hallituksen esitys 238/1986, laki 480/1987, hallituksen esitys 202/1998, laki 48/1999. Vrt. myös yhdistysmuotoiset edeltäjät 1951 (ja 1958) sekä sijoituskerhot.

Rahastojen hallinnointiyhtiön erillinen emoyhtiö vuodesta 1939 Oy Suomen Pankkiirilaitos (ks. alh.) oli, tytäryhtiöineen, myyty Ab Wilh. Bensow Oy:n omistajille 1940. Myytyjen yhtiöiden perustajan, pankkiiri Waldemar von Bonsdorffin ainoa poika Kaj (naimaton) ja ainoa vävy olivat maaliskuussa 1940 kaatuneet talvisodassa. 1985 Robert Jansson myi koko Bensow-konserninsa. 1985 Oy Bensow Ab omisti suoraan Oy Suomalaisia Arvopapereita 100 %. Lähes kaikkien Bensow-yhtiöiden konkurssimenettelyt alkoivat 1989. 1994 Mandatum-johtajan Antti Henrikssonin (Espoo) perheyhtiö osti Suomalaisia Arvopapereita Oy -tytäryhtiön, mukaan lukien sen osakerahastojen hallinnoimisen, Bensowin konkurssipesältä.

Osuudenomistajien ja hallinnointiyhtiön välinen oikeussuhde purettiin määräysten 12 § mukaisesti 1.5.2001 alkaen. Osakerahastojen pääoma oli silloin yhteensä 27 Mmk (paljolti pörssikurssien, mm. Nokian, voimakkaan nousun johdosta). Osuustodisteet lunastetaan 14.12.2001 lukien ja 14.12.2011 asti Nordean konttoreissa seuraavasti per osuus: Sarja A pääoma 297,17 mk, korko 14,5468 mk; Sarja B pääoma 3 385,67 mk, korko 50,3234 mk. Korko koskee vain vuotta 2000. Ainakin loppusuorituksen maksamiseen asti Suomalaisia Arvopapereita Oy on yhtiönä olemassa.

 

OY SUOMEN PANKKIIRILAITOS
sekä BENSOW

Oy Suomen Pankkiirilaitos – Ab Finska Bankirinstitutet (FBI, osakekirja, mainos) perustettiin 1931 (69.728) ja lakkasi virallisesti 5.12.1996. Nimi vuodesta 1987 Oy Nouvel An Ab. Edeltäjä oli 1925 perustettu avoin yhtiö Finska Bankirinstitutet inneh. Waldemar von Bonsdorff. Hän oli ensin Tavaststjerna & von Bonsdorffin osakas. V:sta 1913 hänellä oli peräkkäin neljä W. v. B. -nimistä omaa pankkiiriliikettä (29.643: 1913–17 (äänetön yhtiömies Georg Standertskjöld),  36.889: 1917–31,  53.746: 1925–39 ja 90.986: 1941–59), jotka olivat, paitsi kahta viimeistä, pörssin jäseniä 1913–29 ennen yhtiön konkurssia 1930 [Steinby 1979 s. 233]. Itse FBI ja sen edeltäjä olivat pörssin jäseniä (viimeiset vuosikymmenet vain nimellisesti) 1925–78. FBI:n tytäryhtiöksi perustettiin 1932 Suomalaisia Arvopapereita Oy (ks. ylh.).

Pankkiiri W. v. B. (1878–1956) omisti 1931–37 FBI:n puoleksi VT Ernst Nygrenin kanssa ja sitten 100 %. Hän oli vanhan FBI:n TJ 1925–29 (sen jälkeen uuden hall. pj) ja S. Arvopapereiden TJ 1932–39. 1939–40 FBI:n TJ oli hänen poikansa Kaj (1914–40). Alkuvuosina oli kolme osakeantia, kunnes 1939 op. alennettiin viidennekseen, eli 1 Mmk:aan. Marraskuussa 1939 W. v. B. siirsi FBI:n väliaikaisille omistajille, kunnes se jo huhtikuussa 1940 tytäryhtiöineen myytiin Ab Wilh. Bensow Oy:n (osakekirja) omistajille. W. v. B.:n ainoa poika (naimaton) ja ainoa vävy olivat maaliskuussa 1940 kaatuneet talvisodassa. FBI:n TJ oli 1953–81 LAL Svante Holm.

Ab. Wilh. Bensow Oy (no. 35.295) oli perustettu 1916. Vuodesta 1963 yhtiön nimi oli Bensow Oy-Ab, vuodesta 1981 Oy Bensow Ab ja vuodesta 1988 Venditare Oy. Wilhelm Bensow (1864–1949) oli suuromistaja, mutta yleensä hänellä ei ollut enemmistöä. Konttori oli Henrikinkatu 1:ssä. 1940 valmistui Eteläesplanadi 22:n toimitalo. 1927 Robert Jansson (1901–86) tuli pörssimeklariksi ja 1932 TJ:ksi ja pian osakkaaksi, ja 1940 tuli Svante Holm prokuristiksi. 1940–41 saksalaiset päämiehet pakottivat juutalaisen Wilhelm Bensowin myymään kaikki osakkeensa, jotka osti lähinnä Jansson Bensowin johtajan Ragnar Söderströmin jatkaessa toisena suuromistajana. 1956 Janssonilla oli 100 %. 16.10.1985 Mancon Oy:llä oli 100 % ja 15.6.1988 Mancon Invest Oy (myöh. Hot-Invest Oy) omisti 60 % ja Mancon Oy 40 %.

1984 Bensow Oy Ab oli ostanut FBI:n omalta omistajaltaan, Robert Janssonilta. Lokakuussa 1985 hän myi koko Bensow-konsernin Manconille. 1988 Mancon Invest Oy ja Mancon Oy myivät Bensowin liiketoiminnan, saatavia ja velkoja Gustav Rosenlewin (myi 1989), hänen tyttärensä Karin Nordenswanin ja Richard Grahnen ostamalle Suomen Filtrona Oy:lle. Se muutti heti nimensä Oy Bensow Ab:ksi (uusi, 147.582). Vanha Bensow-yhtiö oli enää kassa ja kuori, koska Eteläesplanadi 22:n kiinteistökin oli jo 1985 Manconin toimesta myyty SKOP:lle. Vanha yhtiö asetettiin selvitystilaan 10.2.1989 konkurssimenettelyn alkaessa 8.6.1989. Mutta kun yhtiö lakkasi 1996 jako-osuus velkojille oli 100 %.

Suomen Filtrona Oy (no. 147.582) perustettiin 1958 käymään kauppaa tupakkateollisuuden tarvitsemilla savukkeiden suodattimilla Bensowin avustuksella. Lontoolainen Cigarette Components Ltd omisti 99,9 %. 1974 ja 1986 välillä koko osakekanta siirtyi vanhalle Oy Bensow Ab:lle (no. 35.295). 11.6.1988 yhtiön nimi muutettiin Oy Bensow Ab:ksi (uusi) ja osakepääoma korotettiin 15 000 mk:sta 15 015 000 mk:aan. Useita vaihtovelkakirjoja emitoitiin myös. Yhtiön konkurssimenettely alkoi 13.11.1989. Lopputilityksessä 1996 etuoikeudettomat velkojat saivat 30 %.
Oy We-Ka Ab / Oy Fête du Travail Ab.

Vanhan FBI:n (nimi nyt Oy Nouvel An Ab) omistajaksi tuli (uusi) Suomen Filtrona Oy/Venditare Oy (35.295), oltuaan omistaja aikaisemmin Mancon Oy Invest Ky. Emoyhtiö Mancon Oy meni konkurssiin 1.6.1989 ja 8.6.1989 alkoi tämän Mancon-konserniin jääneen Oy Nouvel An Ab:n konkurssimenettely. Oy Nouvel An Ab:n pesän varallisuus oli 5,3 Mmk ja velkojat saivat 100 % jako-osuuden pääomasta ja korkosaatavasta valtaosan. 1988 uusi Oy Bensow Ab (147.582) oli perustanut uuden Oy Suomen Pankkiirilaitoksen (417.182). Tämä yhtiö sekaantui suuriin notariaattitalletuksiin, joilla laittomasti haalittiin varoja emoyhtiölle, ja meni konkurssiin.
 

Privatbanken.   Muita erikoisartikkeleita yhtiöistä.   —   kock suomi24.fi
Tämän sivun internetosoite on: www.porssitieto.fi/kirjoitus/suomalaisia-arvopapereita.html