LISÄTIETOJA L–R
YHTIÖISTÄ JA OSAKKEISTA

Additional notes, based on my own original research, to the list of Finnish share certificates.
Yhtiöt järjestetty aakkosellisesti. Lak*.  Ilman Oy ja Ab.  Katso myös johdantoa.
Päätaulukoissa $-merkillä varustettujen yhtiöiden lisätiedot löytyvät: täältä.

Laatokan Kustannus. Per. 1951, lak*. Julkaisi Laatokka-lehteä 1949–51 Pieksämäellä. Edeltäjälehti: Laatokka (Sortavalan Kirjapaino Oy).
Laatuvalmiste. Per. 1950 (no. 117.271), lak*. Vaatteiden valmistus. Ei muita kaupparekisteri-ilmoituksia.
Labor. Per. (oy) 1962, lak. 1998 (konkurssiin 1992). Nimi vuoteen 1970 Oy Agroma Ab, vuodesta 1991 Oy Spestec Ab. Maatalouskonekauppa, lopuksi kiinteistöyhtiö. Traktoritie 2, kartta. Liikevaihto 54 Mmk 1971. Centrallaget Laborin (per. 1897, omisti alussa kaikki osakkeet; etiketti) liiketoiminnan jatkaja. 1968 Oy Labor Ab:n pääomistajaksi tuli Hankkija (SOK oli 1968 ostanut SMK:n). Enää kiinteistöjä omistavan osuuskunnan (no. 18.838) nimi muutettiin Keskuskunta Agromaksi, joka fuusioitiin Hankkijaan 1970.
Lahden Suunta. Per. 1934, lak*. Julkaisi sanomalehteä Lahden Suuntaa 1934–36.
Lahti. Per. (uusi oy) 1919, lak. 1954. Saha, puusepäntehdas. Liitetty Rauma-Repla Oy:hyn 1952. Omisti lopussa Loviisan Rautatieyhtiön.
Lapuan Sähkö. Per. 1922, lak. 1998. Vattenfall osti 1995. Osakeannit.
Lasten Pukutehdas. Per. 1950, lak. 1984. Vaatetusteollisuus. Kaarlelankatu 4. Liikevaihto 3,5 Mmk 1971, henkilökunta 90. Aimo Vallila (perheinen) omisti yhtiön. Fuusioitu 1984 Finn-Lassie Trading Oy:hyn. Vallilan perhe möi Finn-Lassien 1983 ja koko yritys lopetti tuotantonso 1989–90.
Laukkosken Seuratalo. Talo rakennettiin 1920. Ensimmäiset vuosikymmenet taloa hallinnoi osakeyhtiö, jonka osakkaina olivat urheiluseura, marttayhdistys ja nuorisoseura sekä lisäksi suuri joukko kyläläisiä. Nykyisin talo on Laukkosken Nuorisoseura ry:n omistuksessa.
Lehtoniemi. Per. (oy) 1917, lak. 1934. Kuuluisa laivatelakka ja konepaja perustettiin alunperin 1888 ja on rakentanut yli 200 rannikko- ja sisävesihöyrylaivaa sekä lisäksi hinaajia, höyrypursia ja höyrykoneita. 1901 pääomistaja Albert Krank kuoli ja perikunta myi yrityksen Carolus Wredelle (Åbo Jern), joka perusti toiminimen Tehtaat Lehtoniemi & Taipale Fabriker (14.564). Hänen vävynsä Wilhelm  Wahlforss oli Lehtoniemen TJ 1921–25. Osakeyhtiö meni konkurssiin 1929 ja A. Ahlström Oy osti pesän omaisuuden, muttei jatkanut konepajan toimintaa.
Leppälahden Tehdas. Per. 1919, lak. 1969 (vuosihaaste). Saha sekä terva- ja tärpättitehdas Jyväskylän Leppälahdessa. Uddit (ks. Udd, Veljekset) omistivat 83,3 % ja Bonnit 16,7 % (1920). Osakeannit 1920 ja 1934. Op. 0,6 Mmk. Liikev. 1939 0,3 Mmk.
Leppämäen Veljesten Saha. Per. 1936, lak. 1981. Saha, höyläämö ja mylly Karinaisten Kyrön kylässä. Liikevaihto 3,0 Mmk 1939, 1,4 Mmk 1969. Henkilökunta 50 1939.
Liiketieto. Per. 1919, lak. 1939. Julkaisi mm. Suomen Pankit ja Osakeyhtiöt -vuosikirjaa. Seuraaja: no. 172.646.
Lesy. Per. 1929 (no. 64.275), lak*. Taloyhtiöiden rahoittaminen ja niiden osakkeiden omistaminen. 150 osaketta à 10 000 mk. Jätti konkurssihakemuksensa 1933.
Liljestrand, H. Per. 1942 (no. 93.330), lak*. Tämä yhtiö ei näy laivarekisterissä, mutta Holger Liljestrand oli ilmeisesti mukana hoitajana (manager) tai osakkaana mm. seuraavissa yhtiöissä 1940-luvulla: Laiva Oy Ellen, Laiva Oy Esa, Laiva Oy Jenny, Laiva Oy Kuudes, Laiva Oy Merihelmi, Oy Merikotka Ab (ks. sitä), Meriliito Oy, Puulaiva Oy, Satakunnan Laiva Oy (ks. sitä), Laiva Oy Saturn, Laiva Oy Susi, Ab Triton Oy (ks. sitä), Turun Kalastus Oy, yht. n. 28 alusta (mutta jotkut saattoivat olla vain Liljestrandin hoidossa), sekä Borgå Ångfartygs Ab (ks. sitä).
Lindberg, Veljekset. Per. 1932?, lak. .. . Per. 1911 nimellä Veljet Lindberg (ay 29.723, lak. 1932). Polkupyöriä tukuttain ja vähittäin. Om. A. V. ja Aarne Lindberg.
W. E. Lindström. Per. 1918 (no. 37.732, oy), lak. 2001 (jaettu kahtia). Nimi vuodesta 1937 Oy Lindström Ab. Yrityksen juuret ovat Carl August Lindströmin 1848 perustamassa tekstiilivärjäämössä (myöh. Color Ångfärgeri). 1891 perustajan poika jatkoi toiminnan nimellä W. E. Lindströms Skönfärgeri och Kemiska Tvättinrättning (no. 28.263). 1922 Johan Roihan Uusi Pesula Oy osti osakekannan ja Lindström Oy on sen jälkeen ollut Roihan perheen omistuksessa. 1976 lopetettiin värjäystoiminta ja 1990-luvulla keskityttiin tekstiilien vuokraustoimintaan.
Herman Lindell. Per. 1939, toimii (no. 23.930). Toimi kauan Pohjoisesplanadi 37:ssä. Vuodesta 1989 Kiint. Oy Itälahdenkatu 15–17 (Varma omistaa).
Linnanhovin Elokuva. Per. 1939, lak. 1965. Elokuvateatteri As-oy Linnanhovin (toimii) talossa.
Listech. Per. 1986, toimii. Lähinnä venäläisen teräslevyjen myynti, sekä lisensiointia. Pääomistaja Licensintorg, Venäjä.
Litonii Gård. Per. 1951, lak. 2003 (fuusioitu Inotil Oy:nä Instrumentarium Oy:hyn). Rakennus (kuva) Aleksanterinkatu 50:ssä valmistui 1846.
Loimaan Nahkatehdas. Per. 1919, lak. 1930. Rakennuksessa oli aloittanut Ab Loimijoki Pappersbruk 1907. August Kivinen ryhtyi nahan valmistukseen 1918. Tuotanto käsitti pohja- (tärkein tuote) ja päällisnahkaa sekä erilaisia hihnoja ja valjaita. Perustettaessa 2 000 osaketta, 1927  6 000 lisää. 1930 taloudellinen asema oli kestämätön ja yhtiö päätettiin lopettaa. Yrjö Salminen perusti jatkajaksi uuden yhtiön, Loimaan Nahka Oy:n, jonka Salmisen avoin yhtiö korvasi 1944. Toiminta loppui 1986, mutta jotain nahkatuotantoa jatkui vielä 10 vuotta saksalaisomistuksessa. Suuri tehdasrakennus on nykyään Vesikoski-Talo, kulttuurille ja pienteollisuudelle. [T III s. 109.]
Loimaan Panimo. Per. 1931 (oy), lak*. Panimo toimi 1926–70. [T III s. 155.]
Loimaan Seudun Puhelin. Per. 1915 (no. 31.563). Nimi vuodesta 1928 Loimaan Seudun Puhelin Oy, vuodesta 2004 Auria Oy. LSP osti Turun Puhelin Oy:n 2000 (fuusioitu 2004). LSP:stä oli tullut TeliaSonera Finland Oyj:n tytäryhtiö 2003 ja fuusioitiin siihen 31.12.2006.
Lounais-Hämeen Kauppa. Per.1920, lak*. Puutalo valmistui 1922, mutta paloi 1929. 1931 kiinteistö myytiin ja siihen perustettiin Hotelli Maakunta Oy, joka vielä toimii (Kauppakadulla).
Lounais-Suomi. Per.1935, lak*. 1938: Eerikinkatu 15, liikevaihto 1,5 Mmk, henkilökunta 57.
Loviisan Ravi. Per. 1949, lak. 1954. Itse ravirata valmistui 1950 ja toimii edelleen (Vallikatu 2).
Loviisan Saha- ja Tynnyritehdas. Per. 1933, lak*. Vuodesta 1964 Loviisan Saha Oy. Konkurssiin 1972. Ragnar Nordströmin yhtiöt omistivat yhtiön perustamisesta (1932) lähtien valtaosan osakkeista.
Längelmäen Sähkö. Per. 1925, lak. 1973 (fuus. Hämeen Sähkö Oy:hyn).
Lännen Engineering. Per. 1965. Lännen Tehtaat Oyj:n konepajayhtiö. Selvitystilaan 2004. Suon kuivausoja ennen muinoin.
Lännen Puhelin. Per. 1907, lak. 2008 (fuus. Lännen Teletieto Oy:hyn). Ensin liitettiin yhteen Raision, Nousiaisten, Mynämäen ja Vehmaan puhelintoiminnat. Näin syntynyt Varsinais-Suomen Puhelin-osk (V-S Tele-osk) fuusioitiin vielä Naantalin Puhelin-osk:aan, joka haluttiin pitää perusyhtiönä sen varhaisen perustamisajankohdan vuoksi. Rauman Seudun Puhelin Oy liitettiin 1994. Näistä eri fuusioiden synnyttämistä yhtiöistä syntyi vuonna 1994 Lännen Puhelin Oy. Lännen Teletieto Oy on DNA:n suurin omistaja.
Länsi-Lopen Sähkö. Per. 1944, lak. 1973 (fuus. Hämeen Sähkö Oy:hyn).
Länsi-Suomi. Per. 1919, toimii. Nimi vuodesta 2000 Länsi-Suomi Yhtymä Oy. Kirjapaino, sanomalehti Länsi-Suomi. Liikevaihto 2,2 Mmk 1939. [ST s. 864.]
Länsi-Uusimaa. Per. 1929. 1984 Perox Oy (Veijo Perkonsalo) omisti 59 %, yhteensä 40 omistajaa. 1986 Kai Mäkelä tuli pääomistajaksi. Yhtiö fuusioitiin per 31.12.1990 Nobiscum Oy:hyn, joka siinä vaiheessa omisti 62 %.  4 L-U K:lla sai 3 N ja 70 L-U A:lla 13 N. Merkitty lakanneeksi 10.4.1991.
Lönegren. Per. 1920, lak*. C. Anton Lönegrenin (1867–1933) alullepanema kemiallis-farmaseuttinen tehdas, Kauniaisten asema. Hän oli ollut perustamassa myös Ab Laborator Oy:n 1901. Lehti. Lukuisia erilaisia teknokemiallisia tuotteita (mm. eri konttoritarvikkeita), saippuoita, hajuvesiä, farmaseuttisia valmisteita (kuten voiteita), etikkaa, suolaa, mehuja, hilloja, ym.; tuoteluettelo.
Lördagen. Per. 1920, lak* (1921). Faktori Victor Pettersson oli 1893 perustanut kirjapainon Lördagen-nimistä kaunokirjallista kuvitettua viikkolehteä varten. 1898 A. V. Nylander muutti painon nimeksi Kauppakirjapaino (5.430?), joka sortovuosina painoi "maanalaista" kirjallisuutta. Tämä kirjapaino lopetettiin 1920, samana vuonna, kun Lördagen-yhtiö perustettiin. (Kauppakirjapainon omistaja oli ilmeisesti Svenska Tidningen/Svenska Pressen.) 1921 Lördagen-lehti myytiin 26 250 mk:lla Frenckellin Kirjapainolle, joka jatkoi sen kustantamista. Ab Lördagen purettiin.
Maakansa Per. 1950 (117.204), lak*. Fuusioitu 1990 Kirjapaino Oy Lauseeseen (no. 50.795), joka samalla muutti nimensä Oy Suomenmaaksi. 100 Maakansaa vastaan sai 1 Suomenmaan. (Lopputilitys jäi ilmoittamatta kaupparekisteriin, joten Maakansa poistettiin sieltä vasta 2005; PRH:n toimesta.) 1997 Oy Suomenmaa fuusioitiin Suomenmaa-yhtiöt Oy:hyn (Oulu, nimi vuoteen 1995 Oy Liitto), joka edelleen toimii, vuodesta 2009 nimellä Joutsen Media Oy. Ennen fuusiota pakkolunastettiin Oy Suomenmaa-osakkeet à 25 mk. 1909 perustettu ja 1934 lakannut Oy Maakansa (vanha, Viipuri), po. sanomalehden ensimmäinen kustantaja, oli juridisesti eri yhtiö.
Maalaisten Lehti. Per. 1909. Ei löydy KR. Lienee Suomenmaa-lehden (nimi vuoteen 1965 Maakansa) ensimmäinen kustantaja. Vrt. ed.
Maalarien. Per. 1915, lak*. Myymälä oli Pohjoisesplanadi 23:ssä Helsingissä. [T III s. 282.]
Maalarimestarien. Per. 1948, toimii. Maalien, tapettien ja mattojen kauppa. Niittyläntie 4 (1972). Kolme myymälää. Liikevaihto 5,4 Mmk, henkilökunta 34  (1971).
Maaliitto. Per. 1937, lak. 1949. Kustannusliike. Perustettaessa 800 osaketta, 1939 uusmerkintä 209 kpl.
Malmin Työväen Talo (vanha). Per. 1925, lak*. Työläisurheiluseura Veikkojen (per. 1911) talo.
Maantuote- ja Mylly. Per. 1936, lak. 1958. 1918 paikalla oli perustettu Suomen ensimmäinen valssimylly. Uudesta yhtiöstä Osk Maantuote (Tampere) omisti alussa 100 %, mutta 1942 sen jäsenet saivat merkitä 4 500 osaketta. Tämän jälkeen osuuskunta omisti 33 %. 1944 puurakenteinen mylly paloi, mutta rakennettiin 1947 betonista uudestaan siiloineen. 1956 yhtiö päätettiin purkaa ja 1957 se lakkasi. 1946 SMK oli ostanut itse myllyn ja SOK oli ostanut laitokset 1955. Jauhatus päättyi 1971, minkä jälkeen Valtion Viljavarasto käytti siiloja 1990-luvulle asti varastointiin. Keskellä Järvenpään kaupunkia sijaitseva alue tuli 2005 NCC:n omistukseen. [ST s. 796.]
Maanviljelijäin. Per. 1918, lak*. Maataloustuotteiden ja -tarvikkeiden kauppa. Liikevaihto 6,6 Mmk 1939, henkilökunta 10.
Maanviljelystaloudellinen Kauppakomppania. Per. 1921 (no. 45.264), lak. 1959. Vuodesta 1951 Nieho Oy. Kanneljärvi (vuoteen 1925 sekä sodan jälkeen Helsinki). Ostaa ja omistaa maatiloja siemen- ja viljaviljelystä varten, maanviljelys- ja maataloustarveaineiden kauppa. Omisti 1933 17 tilaa Kanneljärven kirkonkylässä ja Hötsölän kylässä sekä yhden 43 ha:n tilan Uusikirkon Myttyniemessä, yhteensä 192 ha. Omisti Niemenhovin (Nieho) kartanon ja maatilan, jonka viljaa myytiin tukuttain. 1933 yhtiö oli siirtynyt Herman Määttäsen omistukseen. Hän kuoli 1956. Purkupäätös ja vuosihaaste 1956. Vrt. Määttänen, Veljekset, Oy.
Maaseudun Kirjapaino. Per. 1916 (no. 35.521). Nimi vuodesta 1970 Kymen Sanomain Kirjapaino Oy, vuodesta 1989 Kymen Sanomat Oy ja vuodesta 1991 Haminan Lehtimedia Oy. Fuusioitu 2004 Kymen Sanomalehti Oy:hyn. Maaseutu-niminen sanomalehti ilmestyi Haminassa 1916–54.
Maaseudun Sanomat. Per. 1920 (no. 9.663:n jatkaja), lak*. Julkaisi Maaseudun Sanomat, nimi vuodesta 1924 Tampereen Sanomat. Ilmestyminen päättyi 1939.
Mancon Invest. Per. 1958 (no. 147.743), lak. 1996. Konkurssiin. Nimi vuoteen 1987 Oy Detco Ab, vuodesta 1989 Hot-Invest Oy. Mancon-yhtymän emoyhtiö.
Mariehamn, Höyrylaiva. Per. 1930, lak. 1957. Liikevaihto 1,7 Mmk 1939, henkilökunta 40. Omisti matkustajalaivan ss Per Brahen 1937–54.
Marja. Per. oy:nä 1916 (perustava kokous 28.8.1916) Hattulan Parolassa mm. kauppiaiden, apteekkarien ja tilallisten toimesta. Oy Marja Ab:n virallinen kotipaikka oli ensin Turku, vuodesta 1917 Hämeenlinna. Yrityksen oli pannut alkuun jo 1912 Hattulan Kasselassa valtionpomologi Ben Walter Heikel, joka 1919 sai tuomion yli 2 % viinin valmistamisesta (kieltolaki 1919–32). Hänet erotettiin yhtiön toimitusjohtajan tehtävästä 7.9.1919 ja hän möi Marja-osakkeensa (1917 32 %, suurin) ja muutti pian Paraguayhin. Yhtiö valmisti mm. marjaviinejä (valkoviini Suomen Helmi, väkevä viini Taru, kirkkoviiniä), liköörejä (mm. mesimarja) ja mehutiivisteitä sekä hilloja ja marmeladeja puutarha- ja metsämarjoista. Rahtikirja. 1945 kotipaikaksi tuli Hattula. Sodan aikana ja sen jälkeen sokeripula vaikeutti toimintaa oleellisesti. 17.9.1955 Marja Oy:n toimitusjohtaja Toivo Ikonen ilmoitti, että yhtiön tappiollisuus oli pakottanut pääomistajat (Ikoset; 1920-luvun lopulta) myymään osakkeensa Akseli Alfred Keinosen (Siemens Oy:n TJ) Miva Oy:lle (no. 97.147), jolla nyt oli 51 %. Loput oli hajaomistuksessa. Marja Oy:n tuotannollinen toiminta päättyi 1956; kiinteistö jäi. 12.2.1958 villateollisuuden johtajat valittiin Marjan hallitukseen ja 10.10.1958 (tulevan) Villayhtymä Oy:n tytäryhtiö Tehdasvilla Oy (ks. myös) omisti 91 %. Parolan kiinteistö (Merventie 5) otettiin Tehdasvillan käyttöön 1956. Marja Oy lakkasi yhtiönä 15.9.1978, kun sen fuusio Tehdasvilla Oy:hyn rekisteröitiin.
Osakekanta: yk-päätös 28.8.1916 (rek. 14.10.1916): 250 osaketta à 200 mk, 30.3.1917*: 500 à 200 mk, 11.7.1917* (senaatin päätös) 750 à 200 mk, 14.10.1918 (rek. ?): 1250 à 200 mk, 16.3.1932 (rek. 3.7.1934): 2750 à 200 mk, 5.3.1941 (rek. 16.5.1941): 3000 à 400 mk, 12.10.1943 (rek. 18.8.1944): 6000 à 400 mk, 8.3.1946 (rek. 28.2.1947): 9000 à 400 mk, 16.3.1951 (rek. 18.5.1951): 9000 à 800 mk, 17.9.1955: 11700 à 800 mk. 1973 op. alennettiin 93600 mk:sta 3510 mk:aan maksamalla osakkaille käyttörahastosta 0,43 Mmk, mikä koostui palovakuutuskorvauksesta 1963 ja kauppahinnasta 1969. *Kaikki rekisteröitiin PRH:ssa 28.3.1919. Tässä vaiheessa puuttuu tiedot yhdestä 250 osakkeen annista.
Mars, Rederi. Per. 1936, lak. 1939. Suurin omistaja oli kenraali Wilhelm Thesleff. 1938 Mars liitettiin Oy Suomi Shipping Ab:hen ja Ab Trio Steamship Oy:hyn.
Mainostoimisto Mas. Per. 1960, lak. 2001 konkurssi. Vuoteen 1987 Mainosrengas Oy.
Mekes. Per. poliittisilla suhteilla 1962, lak. 1977. Nimi vuodesta 1967 Parkano Oy (vanha). Osakkaina olivat 400 metalliyritystä Suomessa. Yhtiö rakensi kokoonpanotehtaan Parkanoon, mutta joutui vararikkoon 1967. Päärahoittaja oli OKO. Liiketoiminnan jatkajaksi tuli Nordberg-Lokomo Oy (Rauma-Repola Oy).
Meritoimi. Per. 1917, toimii (liiketoiminta loppui 1985). Laivanselvitys- ja huolintaliike, kivihiilen ja koksin kauppaa. Linnankatu 37. 1980 pääomistajaksi tuli Oy Beweship Ab (aik. Aarre Merimo).
Metalli- ja Villateollisuus. Per. 1934, lak. 1993. Tilke-, trasseli- ja villahuopatehdas sekä värimetallien tukkukauppaliike. Traktoritie 4 (aik. nimet Pankkitie, Rasitetie), Malmi Kurala as., kartta. Osakeyhtiö jatkoi Oscar Moserin yksityistä metalliliikettä (eli 1924 perustettua no. 51.331* ja sen seuraajaa 56.159). 1939 Moserit siirtyivät ulkomaille. Yhtiön uusi TJ Donuard Kuusakoski asui vuodesta 1938 nyk. Traktoritien loppupäässä (Pankkitie 19) ja pian valmistui tehtaan uudisrakennus Malmiin. Siellä oli ollut 16 työntekijää oy:n perustamisvuonna 1934. Yhtiön nimi oli vuoteen 1939 Oy Oscar W. Moser Ab, vuoteen 1953 Metalli- ja Villateollisuus Oy kuva sekä vuoteen 1993 Malmin Villateollisuus Oy. Rakennustoimisto A. Puolimatka Oy osti yhtiön 1989 ja se purettiin 1993. Tontille oli 1992 valmistunut asuintaloja. [Ks. myös Kuusakosken historiikki 1994 s. 13–14.]
Omistajat 1934 (200 osaketta à 5 000 mk): Oscar W. Moser, Julius Moser ja Robert Schoham, kukin 25 %, Larissa Molin 24 %. 1938: Eljas Glücksmann 49 % sekä Donuard Kuusakoski ja Edward Himanen, kukin 25 %. 1941: Edward Himanen ja Donuard Kuusakoski, kukin 45 %; Kauko Himanen ja Victor Kuusakoski, kukin 5 %. Vuodesta 1954 Himaset olivat ainoat hallituksessa. 1960: Kauko Himanen 99,7 % ulkona olevista. 1945 annettiin 160, 1949 240 ja 1951 400 uutta osaketta. Talvella 1940–41 tämä yhtiö omisti tilapäisesti 50 % Oy Julius Moser Ab:stä (ks. alh.).
(Nykyinen Kuusakoski Group Oy laskee syntyhistoriansa alkaneen 1914 Donuard Kuschakoffin yksityisestä toiminimesta Karjalan Lumppu- ja Romuliikkeestä kuva [Karjala 28.3.2002]. Nyk. osakeyhtiön nimihistoria on seuraava: Finska Ab Eugen Moser kuva (emoyhtiö Värtanissa) v:sta 1923, Oy Julius Moser Ab v:sta 1939, Oy Moser Ab v:sta 1941 (Lapinlahdenkatu 8), Kuusakoski Oy v:sta 1964 ja Kuusakoski Group Oy v:sta 2000. Ennen 1939 toiminta oli keskeytetty. Donuard K:n pojat ostivat tästä yhtiöstä 50 % 1955 ja pian loput Julius ja Oscar Moserilta, Suomessa asuvilta Ruotsin kansalaisilta. 1955 Lapinlahdenkadun teollisuustontille valmistui asuintalo.)
*Toinen omistaja Evert Pihlström osti Moserin osuuden, mutta meni heti konkurssiin 1927, ja Moser perusti 56.159:n.
Metalliteos. Per. 1922, lak. 1969. Elimäenkatu 24. Suurkeittiöitä, ruostumattomia pesupöytiä, altaita ym., elintarviketeollisuuden, terveydenhollon ja laivojen ruostumattomia laitteita, fysikaalisia kojeita kouluja varten. Tuotannon markkinoinnin hoiti 1951 perustettu tytäryhtiö Oy Metava Ab. Lehti. Instrumentarium osti 1959 Oy Metalliteoksen (Metos, fuusioitu 1968) DI Aare Leikolalta, yhtiön TJ. Silloin liikevaihto oli lähes 600 Mmk ja palveluksessa oli 230 henkilöä.
Metsäliiton Teollisuus. 1941 Wärtsilä osti 1896 perustetun Äänekoski Oy:n (ks. $), joka 1942 fuusioitiin vastaperustettuun Wärtsilä-Selluloosa Oy:hyn. Kuva. 1953 Metsäliiton Selluloosa Oy (vanha) osti tämän yhtiön ja muutti sen nimen Äänekoski Oy:ksi (uusi). Metsäliiton Selluloosa fuusioitiin 1957 Äänekoski-yhtiöön, jonka nimi silloin muutettiin Metsäliiton Selluloosa Oy:ksi (uusi), nimi vuodesta 1974 Metsäliiton Teollisuus Oy. 1987 tämä yhtiö lakkasi fuusioituessaan G. A. Serlachius Oy:n kanssa uudeksi Metsä-Serla Oy:ksi, nimi vuodesta 2001 M-real Oyj. Yhtiöön fuusioitiin 1968 Metsäliiton Paperi, 1974 Metsänomistajain Metsäkeskus (per. 1920, osuuskunta oli ostanut 1948 ja M. Sell. 1957; [ST s. 663]), 1981 Metsäpohjanmaa ja 1982 Savon Sellu. Nämä, samoin kuin useat muut Metsäliitto Osk:n (per. 1947) tytäryhtiöt, perustettiin alueellisen pääomanhankinnan helpottamiseksi.
Mikkelin Konepaja. Per. 1922, lak. 1926. Suomen Koneliike Oy omisti vajaat puolet osakkeista. Erinäisten riitojen jälkeen konepajan konkurssi alkoi 12.11.1926. Edeltäjä oli K. A. Sjöströmin Konepaja (per. 1886, oy 1910).
Mikkelin Sanomat. Per. 1929 (no. 62.432), lak*. Aik. Sanomalehti Oy Mikkeli. Sanomalehti Mikkelin Sanomat (Kokoomus) ilmestyi 1896–1954.
Mikonkatu 19. Per. 1915. Nimi vuoteen 1939 Oy Mikonkatu N:o 23. Numerointi muuttui ilmeisesti, kun Kaisaniemenkatu oli avattu korttelin läpi (vanhat tontit no. 17 ja 19 hävisivät). Alussa Aatran, ko. osakkeen omistajan, talo, rak. 1911. Aik. puutalo. Toimii (no. 31.540), kiinteistössä mm. kasino. Pohjolan omistama.
Mikonlinna. Per. 1928. Nimi vuoteen 1930 Kiinteimistö Oy Mikonlinna, vuoteen 1939 Asunto-oy Mikonlinna, vuoteen 1974 Kiinteistö-oy Mikonlinna, vuodesta 1974 Oy Mikonlinna Ab. Mikonkatu 15. Nykyinen talo on Oy Nokia Ab:n ent. pääkonttorirakennus, valmistunut 1939. Vanha talo kuvassa oikealla. Yhtiö toimii ja on nyt Henkivakuutus Suomen omistuksessa.
Molander. Per. 1941, lak. 1958. Rekisterissä noin viisi alusta 1942–50. Samaan omistukseen tai hoitoon kuuluivat myös Ab Spurt, Oy Thelmita Ab ja Oy Viasveden Laiva Ab (ks. niitä alh.).
Motti. Per. 1941, lak. 1997 (konkurssi (rauennut) alkoi 9.9.1994). Ravintola Helsingin (ent.) suojeluskuntatalossa Töölöntorinkadun ja Pohj. Hesperiankadun länsikulmassa. Tukholmalainen Holger Eklund (Keej House Oy) tuli omistajaksi 1979 ja Tapio Seeste (JääSee Oy) 1986. Vielä 1979 Rakel Wihurilla oli 12,1 %. Silloin Pauli Velanko oli Motti Oy:n toimitusjohtaja. Perustettaessa Antti Wihurilla oli 10 % 500 osakkeesta. 1941 hallituksen jäsenet olivat Aarne Jusu (pj), Oskari Kauppi, Richard Lindgren, Ville Mattinen ja Wihuri (vpj). Osakekirjan piirtäjä on Erkki Tanttu (1907–1985), joka siihen aikaan oli Suojeluskuntien Hakkapeliitta-lehden kuvittaja.
Mustakallio. Per. 1914, lak*. Hyödyntää Alatornion Laivaniemen kylän mustaa graniittia. Pääkonttori Helsinki. TJ Lennart Åkerberg. 500 os. à 500 mk.
Myllykylänpelto. Per. 1987. Fuusioitu 1994 Vallox Oy:hyn (ks. sitä).
Myyntiyhtymä. Per. 1942 (no. 92.942), lak*. Lauttasaari? Viimeinen kaupparekisteri-ilmoitus 1953.
Veljekset Määttänen. Per. 1920 (no. 42.708), lak. 1959. Uusikirkko (Helsinki). "Kaikenlaista kauppaa." Kauppiaat Paavo, Risto ja Herman Määttänen omistivat kukin yhden kolmanneksen. Op. 300 os. à 1 000 mk, kaksinkertaistettu 1921. 1956 haettiin vuosihaastetta. Vrt. Maanviljelystal. Kauppakompp.
Naantalin Juurikkaantuottajat. Per. 1977, lak. 2000. Nimi vuoteen 1979 Jume Oy. Osakeannit: 1979 (Jume), 1979, 1982–83, 1986, 1991. Fuusioitu 2000 Danisco Finland Oy:hyn, joka 1999 oli pakkolunastanut vähemmistön 248,38 mk/osake.
Naantalin Sviitti. Per. 1988 (no. 424.723), toimii. Osakekatalogin nimi käytössä 1992–96, nyk. Asunto Oy Naantalin Sviitti.
Nallikarin Merikylpylä ("Eden"). Per. 1988. Fuusioitu 2005 Holiday Club Finland Oy:hyn, joka 2001 osti 75 % Edenyhtiöstä Finnveralta ja Arsenalilta. Lisäksi oli runsaat 100 pienosakasta. Kylpylä valmistui 1989 ja toimii edelleen. Itse rakennus myytiin 2001 Dividum Oy:lle.
Nanso. Per. 1922, toimii. Nimi vuoteen 1936 Nokian Kutomo ja Värjäys Oy, vuoteen 1972 Nokian Kutomo Oy, vuoteen 2006 Nanso Oy, nyk. Nanso Group Oy. Trikootuotteiden kudonta ja värjäys. Aaltoset/Kivekkäät tulivat pääomistajiksi 1937. Liikevaihto 16 Mmk 1971.
Nivala. Per. 1938, lak. 1991. Mylly, saha ja puutavaraliike. Liikevaihto 1,1 Mmk 1971.
Nobel Standard Suomessa. Per. 1920 (no. 42.665), toimii. Nimi vuodesta 1954 oy Esso ab, vuodesta 2007 St1 Oy.
Nordmark, Karin. Per. 1916, lak, 1952 (vuosihaaste). Muotivaateompelimo, Kasarmik. 48. 40 os. à 100 mk, Karin Nordmark 95 %.
Nordqvist. Per. 1915 (alunperin 1898), lak. 1968. Radiaattoreita, lastenvaunuja, hienomekaanisia valmisteita. 1939: Lönnrotinkatu 18, liikevaihto 11,1 Mmk, henkilökunta 250. [ST s. 229, T III s. 312.]
Norrkulla. Per. 1918, lak. 1977. Alkuperäinen toimiala oli alueen palstoittaminen Sipoossa. Perustajat olivat mm. Etelä-Suomen Voima, Agraria ja Brändö Villastad. Höyrylaiva Norrkullasta ks. Säämingin.
Northern Investment. Per. 1931, lak. 1942 (haettuaan vuosihaastetta). Osakkeiden omistaminen ja kauppa. Omistaja FT Gunder Nordbäck. Liikevaihto 1,1 Mmk 1938.
Salkku- ja Matkalaukkutehdas W. A. Nurmi. Per. (oy) 1949, lak*. Edeltäjä (no. 88.091) oli per. 1923, mutta jo 1907 Wäinö August Nurmi oli per. yksit. toiminimen Uusikaupunkiin. 1929: Eerikinkatu 37, myöh. Läntinenkatu 16 B, Turku.
Nyberco. Per. 1932. Alunperin agentuuriliike. 1940: Pohjoisespl. 33, henkilökunta 14. Alussa Heinrich Dahlberg ja Wilhelm Hilbert omistivat kumpikin 50 %. 1942 Hilbertillä oli 100 %, mutta Frans Vilhelm ja Harald Nybergillä oli johtotehtäviä. Nimi vuoteen 1946 Oy Dahlberg & Hilbert Ab. 1950 PYP omisti 100 % ja 1961 yhtiön nimi muutettiin Oy Yhdysrannaksi, joka 1964 fuusioitiin (lakannut 1965) PYP:iin. Uusi yhtiö perustettiin 1992 nimellä Unitas-opisto Oy. Dahlberg & Hilbert -yhtiö omisti Meri-Rastilassa Furuborgin tilan, jonka maille Unitas-opisto rakennettiin 1963. 2004 kiinteistö myytiin Eläke-Varmalle. Vanha Villa Furuborg on jäljellä. Unitas-opisto on nyt kokoushotelli Rantapuisto.
Nykarleby Samskola. Per. 1926, lak*. Yhtiön perustava kokous oli pidetty jo 1919, jolloin koulukin oli aloittanut. Koulu valtiollistettiin 1970.
Ohi. Per. 1942, konkurssiin 5.7.1956 tehtyään ainoastaan perusilmoituksen kaupparekisteriin. Valmistaa ja koneistaa koneita ja kojeita. 300 osaketta à 1000 mk, joista Urho Autio 298.
Ois Tegelbruk (Oitin Tiilitehdas). Per. 1916 (no. 35.161), lak. 1958. Tiilien lyönti Oitissa alkoi jo 1873, mutta 1907 Oscar Forsströmin moderni laitos (Ois Tegelbruk, no. 19.032) valmistui. Se muutettiin oy:ksi 1916 (no. 35.161), Mutta 1927 Forsström möi yhtiön Oy Agrokselle, joka käynnisti mittavan investointiohjelman. Agros taas myytiin 1938 Oy K. H. Renlund Ab:lle (sittemmin OTK:n). 1942–44 Oitin tytäryhtiöllä Hovinmaan Tiili Oy:llä (no. 93.442) oli suuri ja hieno tehdas myös Hovinmaan Vahvialassa, joka menettiin. N. 1950 Oitin Tiilitehdas Oy:n nimi muutettiin Renlundin Tiili Oy:ksi, ja 1959 se lopetti tiilien valmistuksen. Hyvien saviesiintymien johdosta alueella oli useita muitakin tiili- ja savialan yrityksiä kuten no. 62.942, 98.926, 105.430 ja 123.941.
Olgasberg. Per. 1950, lak. 1956.
Orwo. Per. 1964, lak* (fuusioitu 1977). Kuului Oy E. Ahlström & Co Ab:n yritysryhmään. Lienee tuonut maahan Itä-Saksalaisia tuotteita (kuten valokuvausfilmejä). Vrt. Peltiteos alh.
Oulun Villatehdas. Per. 1934, lak. 1977. Henkilök. 1935 135. Edeltäjä Oy Otto Lindgrén, sekä 1919 per toinen Oulun Villatehdas Oy. [T V s. 126.]
Paajanen & Karkiainen (uusi). Per. 1945, lak*. – Edeltäjä, saman niminen avoin yhtiö, per. 1908, lak 1945. Torikatu 5, Viipuri. Viljaa ja siirtomaatavaroita tukuttain ja vähittäin. Omist. Tuomas Paajanen. [S. Tukkuk. 1926 s. 154.]
Paimion Telefooni. Per. 1913. Nimi vuodesta 1955 Paimion Puhelin Oy, vuodesta 1990 Lounais-Suomen Puhelin Oy, vuodesta 2002 Lounet Oy. Fuusioitu Elisa Oyj:hin 2007.
Painoväri. Per. 1933, lak. 1980. [T V s. 228, ST s. 883 (US).]
John Paischeff. Per. 1914, lak*. Edeltäjätoiminimi no. 723 oli per. 1891. Huonekaluliike. Mikonkatu 7, aik. Kaivokatu 12. Lopetti 1930-luvulla.
Palace Hôtel. Per. 1952 (no. 125.632), lak. 2001 (jakautunut). Hotelli ja ravintola, Eteläranta 10. TJ Wilhelm Noschis. Liikev. 6,4 Mmk, henkilök. 240 (1971).
Paloheimo, H. G. (vanha, no. 42.575). Per. 1920, lak. 1997. H. G. Paloheimo Oy:n omistus muuttui 1995, kun yhtiö lunasti vähemmistön osakkeita. Tällöin Paloheimo-konsernin emoyhtiöksi tuli Kolsan Tiilitehdas Oy, joka tuli vanhan HGP:n uudeksi nimeksi 1996. [ST s. 672.] 1997 tämä Kolsan Tiilitehdas Oy fuusioitiin uuteen H. G. Paloheimo Oy:hyn (no. 21.161), joka 2003 jakautui kahteen uuteen yhtiöön (1791179-1 ja 1791180-4). Paloheimo Oy (30.402) on eri yhtiö.
Pankkiiriosakeyhtiö. Per. 1917 (no. 35.891), lak*. Op. 500 000 mk, osakeanti 1920. Useita pieniä omistajia, mm. Uno Mattson ja C. F. Mannerström, suurin oli Ivar Lindfors 36 %. Pörssivälittäjä 1917–36, valuuttakauppaa. 1917: toimisto Fabianinkatu 14 (pörssitalo), TJ 1.1.1919 alkaen ahvenanmaalainen Uno Mattson vuoteen 1932. Keväällä 1932 Mattsonia syytettiin koronkiskonnasta huomiota herättäneessä oikeudenkäynnissä ja yhtiön omistajiksi tulivat Einar Nygren ½ ja H. F. Arvidson ½ (bulvaaneja?). Mutta 1936 Uno Mattsonilla oli 88 % (yhtiön viimeinen kaupparekisteri-ilmoitus). 1940: Lönnrotinkatu 24 C, TJ Ragnar Vesterlund. Toiminta, joka oli tappiollinen, lienee päättynyt 1938, mutta vielä 1946 yhtiön osakkaat leimauttivat osakekirjansa. Vuoteen 1922 yhtiö oli Amos Andersonin päätäntävallassa Henrik Ylikankaan kautta [Steinby 1979 s. 232–3].
Pantsarlinna. Per. 19xx, lak. 19xx. Yhtiön piti rakennuttaa Viipuriin 55 asunnon talon. 1947 yhtiö päätti lopettaa toimintansa ja hakea vuosihaastetta.
Papyrus. Per. 1988, lak. 1991 (fuus. KTA-Papyrus Oy:hyn).
Paraisten Kalkki: ETUOIK. OSAKKEET. Yhtiöllä oli Ruotsin kruunun määräisiä lainoja, jotka markan 1. Maailmansodan jälkeisen voimakkaan heikkenemisen vuoksi kallistuivat ylivoimaisen suuriksi. Ruotsalainen Skånska Cement-AB tuli apuun merkitsemällä 10 Mmk:lla 100 000 kpl uutta etuoik. osaketta. Puolet niistä oikeuttivat 6 % osinkoon ja puolet 7 %:n. Niitä voitiin lunastaa takaisin yhtiölle 1.1.1927. Yhtiökokous päätti annista 28.12.1921 (osakekirjat on päivätty sinä päivänä). Op. nousi 1922  35 Mmk:sta 45 Mk:aan. Alussa saman omistajan kaikki etuoik. osakkeet oikeuttivat yhteensä 1 ääneen yhtiökokouksissa. 1926 yhtiö osti takaisin kaikki 7 % etuoik. osakkeet à 85 mk (na. 100 mk), ja myi ne omistajilleen samaan hintaan. Tässä yhteydessä ko. osakekirjat vaihdettiin uusiin, joilla oli pienempiä litteroita (eli ei osakeantia). Kaikki 6 % etuoik. osakkeet osti suomalainen konsortio. Osakeanneissa etuoik. osakkeet oikeuttivat merkitsemään normaalissa suhteessa kantaosakkeita, ja na.-korotukset koskivat myös etuoik., eli osakemäärä pysyi 100 000:ssa. Vuoden 1969 osakeannissa, jossa yhtiön kaikki osakekirjat vaihdettiin uusiin, etuoik. osakkeet (silloin 1 Mmk vanhan 10 mk na.:n mukaan) muutettiin kantaosakkeiksi.
Pargas Ångbåts. Per. 1924, lak*. Laiva 1923–33: ss Pargas Malm.
Parkettityö. Per. 1931?, lak. 19xx. Parkettitehdas Haagan kauppalassa. 22 työntekijää (kauppalan suurin työnantaja). Tämä on eri yhtiö kuin 1950 perustettu,Tapanilassa toiminut samanniminen yritys.
Fastighets-ab Parkgatan 11. Per. 1916, toimii. Nimi vuodesta 1945 Bostadsaktiebolaget Parkgatan 11A. 1920-l. alussa yhtiön omistama iso kulmatontti jaettiin neljään tonttiin: Puistokatu 11a (tontti 91-7-135-7, ark. Sigurd Frosterus 1921), Puistokatu 11(b) (tontti -9, Runar Finnilä 1924), Neitsytpolku 1a (tontti -8, Finnilä 1924) ja Neitsytpolku 1b (tontti -1, Finnilä 1927). Puistokatu 11(b):n talon ja tontin on v:sta 1924 omistanut Bostads-ab Park Asunto-oy. Neitsytpolku 1a:n juridinen asema on sen sijaan erikoinen: yhtiöjärjestyksen ja sopimusten perusteella taloon oikeuttivat määrätyt osakkeet ja se hoidetaan käytännössä itsenäisesti, vaikka kuuluukin edelleen muodollisesti Parkgatan 11A -yhtiöön. Kuvaus Neitsytpolku 1a:sta (Neuvostoliitto, Venäjä). Neitsytpolun talot olivat molemmat toimistotaloja. 2006 talo 1b tontteineen myytiin asuintaloksi muutettavaksi (valmistui 2011, As. Oy Helsingin Neitsytpolku 1B, per. 2001). Kiinteistön oli vuoteen 1973 omistanut FDUV:n Finlands Svenska Omsorgsstiftelse ja sen jälkeen Suomen valtio. Siellä oli vuoteen 2000 toiminut Helsingin yliopiston teologinen tiedekunta ja slaavilainen kirjasto. Alussa talossa oli mm. autokorjaamo ja sitten 1970-luvulle Uno Valhelmin akkutehdas.
Patenttituote. Per. 1976, toimii. Vuodesta 1995 Teknotyö-Kiinteistöt Oy.
Patronus (vanha). Per. 1987 (no. 408.222), lak. 1992 (konkurssi 15.8.1990, jako-osuus 2,86 %). Nimi vuoteen 1989 Urheilupaikkojen Mainoshankinta Oy TT. Osakeannit: 1988 (rek. 1989) na. 150>10 mk, asiakkaille ja yhteistyökumpp. 2 000 A (20 ääntä) à 10 mk ja 23 300 K (1 ääni) à 50 mk. 1989  6 800 A ja 4 640 K maksutta, 34 000 A à 40 mk ja 23 200 K à 40 mk (op. nyt 1 258 400 mk).
Peltiteos. Per. 1925. 1940: Kaikukatu 3, liikevaihto 10,6 Mmk, henkilökunta 100. Nimi vuodesta 1969 Opa Oy, Panimokatu 11. 1930 Einar Ahlström tuli pääomistaja. Fuusioitu 1985 Oy E. Ahlström & Co Ab:hen. [ST s. 234, STal s. 72.]
Pemo Frys. Per. 1955, lak. 2005 (konkurssi 1989). Alullepanija Lennart Östberg. Pakastettuja turkiseläinrehuja, maan ensimmäinen keskusrehukeittiö. Liikevaihto 3,9 Mmk 1971. Tiloihin tuli konepaja.
Perkko. Kelloalan tukkukaupan uranuurtajiin kuului J. W. Lindroos, joka perusti tuontiliikkeen Tampereelle 1894. Lindroosin tukkuliike oli 1910-luvulla Suomen suurin. Hän joutui kuitenkin myymään liikkeensä 1919 terveytensä heiketessä Oy Perkko Ab:lle (per. 1918), josta tuli yksi keskeisimmistä kellojen ja kultasepäntuotteiden tukku- ja vähittäisliikkeistä Suomessa (Aleksanterinkatu 48). Yrityksen perustajaveljekset olivat Jalo, Oiva ja Urho Perkko. Johtovastuu lankesi Jalo Perkolle ja hänen jälkeen Jalo Perkon puolisolle Esteri Perkolle. Liikevaihto 13,8 Mmk 1939, henkilökunta 25. Tämä yhtiö on vielä olemassa, kuuluen nykyään Nurmi-Yhtiöt Oy:hyn (Matti Nurmi, Turku).
Urho Perkko Oy. Per. 1958 (no. 148.375), lak*. Oli eri yhtiö.
Peruskiila. Per. 1968, lak. 1995. Oli Teräskiila Oy:n sisaryhtiö. Molemmat rakennusliikkeet menivät konkurssiin 1971–72.
Pientalonpoika. Per. 1959. SMP:n lehteä Suomen Uutisia julkaissut yhtiö meni konkurssiin 1995 ja lakkasi 2002. Itse puolue hakeutui selvitystilaan.
Pihlajaveden Saha. Per. 1916, lak*. Teki konkurssin ja lopetti 1960-luvulla.
Plyyshi & Matto. Per. 1926 (edelt. 1923), lak.?  Plyyshi-, karvalanka- ja juuttimattoja sekä huonekalukankaita. Tulipalon jälkeen Järvenpään uusi tehdas valmistui 1939. Liikevaihto 50 Mmk 1949. Oli Wicander & Larssonin omistama. [S s. 511.]
Pohjan Kansa. Per. 1918, lak*. Ks. wikipedia.fi. 1 000 osaketta à 100 mk. Viim. kr-ilmoitus 1926, jolloin annettiin 200 uutta osaketta.
Pohjois-Savon Paino. Per. 1932, lak. 1958. Kustansi sanomalehteä Pohjois-Savoa, joka ilmestyi 1932–41. Haapaniemenkatu 32.
Pohjois-Suomen Sato Oy. Per. 1949, lak. 1997 (fuus. Salpa-Rakennuttajat Oy:hyn).
Pohjoismaiden Kahvikomppania. Per. 1924 (no. 51.639), lak. 1966. Tytäryhtiö jatkoi tanskalaisen AS Nordisk Kaffe Kompagnin 1904 Suomessa rekisteröidyn (no. 16.930) sivuliikkeen toiminta. Ilmeisesti 1951 yhtiö myytiin Kahvi Oy:lle (Oy Oka Ab), johon yhtiö fuusioitiin 1966. Kiinteistö oli myyty SOK:lle jo 1960, eikä toimintaa silloin enää ollut. 1964 Tuko oli ostanut Okan.
Pohjoismaiden Tuonti. Per. 1919, lak. 1957. Nimi v:sta 1944 Pohtu Oy. Alunperin siirtomaatavarain tuontiliike, jolla oli konttoreita ulkomaillakin, mutta jo 1925 yhtiön kiinteistöön perustettiin elokuvateatteri Kosmorama (nimi myöh. Pallas) ja pian yritys oli pelkkä liiketiloja ulosvuokraava yhtiö. 50 000 osaketta à 100 mk. Op. alennettiin 1923 ja 1928, jolloin oli 10 000 osaketta à 100 mk. Ei osakeanteja. Suurin omistaja oli alussa yhtiön TJ Kustaa Edvard Heikola ja vuodesta 1933 Martti E. Jaakkola. Haki 1956 vuosihaastetta, möi 1957 kiinteistönsä perustettavalle As. Oy Kauppiaskatu 13:lle ja lakkasi s.v. [S. Tukkukaupat 1926 s. 196.]
Pohjolan Höyrylaiva. Per. 1938, lak*. Liikevaihto 4,1 Mmk 1939, henkilökunta 38.
Poikolainen. Per. 1936, lak*. August Poikolainen teki purjeveneitä. Osakeannit: 1942 op. 0,07>0,14 Mmk, 1945 op. 0,2, 1946 op. 1,6, 1947 op. 1,8. Konkurssi alkoi 11.7.1960.
Poke. Per. 1945, lak*. Omistus oli varsin hajalla; 1953 oli 51 osakasta (polkupyöräkauppiaita) läsnä yhtiökokouksessa. 19.2.1964 yhtiö luovutettiin konkurssiin.
Porin Puhelin. Per. 1991, lak. 2001 (fuus. Satakunnan Puhelin Oy:hyn, nyk. Finda Oy). Vrt. Tele-Teljä Oy sekä Porin Seudun Puhelin Oy.
Power Co. Per. 1917, lak*. Konekauppa. Kotipaikka vuodesta 1919 Helsinki. 400 osaketta à 500 mk. Ensi Somersalo omisti 98 %. 1920 viim. k.rek-ilmoitus.
Projectus Team. Per. 1992 (no. 550.199), lak  1999. Sähköteknillinen suunnittelu.
Prospectus. Per. n. 1993, lak. ?  Peter Fagernäsin ym. perustama rahoitusalan konsultti. KOP omisti 50 %, kokonaan Meritalle 1995.
Pråm och Bogser. Per. 1914 (30.135), lak. 1956. Nimi vuodesta 19xx Punkinsaari Oy.
Puistolinna. Per. 1950, toimii. Yhtiön asuintalo os. Hämeenpuisto 18 lienee valmistunut 1934. Talon vaiheista on julkaistu historiikki.
Puku-Keskus. Per. 1929, lak. 1967. Miesten pukuja ja päällystakkeja. Braahenkatu 17, myöh. Kannaksenkatu 29, Viipuri. 1940 Helsinki, Elimäenkatu 21. Rakensi 1947 uuden tehtaan Mäkelänkatu 50. Liikevaihto 15,9 Mmk 1939, henkilökunta 200. Lehtileike. [ST s. 513.]
Purmo-Tuote. Per. 1956 (oy), lak. 1972. Ivar Långnabba, Gunnar Skog ja Ingvar Granroth perustivat Purmon kylään 1953. Tuotevalikoimaan kuuluivat mm. Purmo saha, aurinkotuoli Lepo-Lasse ja lumilapio Pyry-Pekka. 1959 Purmo-Tuote osti pienen metalliyrityksen, Terjärv Värmeelement, joka valmisti radiaattoreita pellistä. Oy Strengberg Ab (nyk. Oy Rettig Ab) osti Purmo-Tuotteen 1971. Oy Rettig Ab keskittyi aikaa myöten yhä enemmän radiaattoriliiketoimintaan, ja tänään konserni on Euroopan suurin radiaattorivalmistaja.
Pursimiehenkatu 15. Per. 1951, toimii. Keskustapuolueen entinen toimistotalo, rak. 1952. Perustettaessa 1950 Maalaisliitto ry (suurin) omisti 5,6 % ja mm. Urho Kekkonen 1 %. 1981: Maaseudun Säätiö 44 % ja Keskustapuolue 23 %. 2000 Suomen Keskusta rp sai yli 90 % ja pakkolunasti muut osakkeet à 6 000 mk. Samana vuonna osakekanta myytiin Espoon Privatel Oy:lle. Talossa on nyt 45 asuntoa. Yhtiön nimi  vuodesta 2001 Asunto Oy Helsingin Pursimiehenkatu 15.
Puunsorvaustuote. Per. 1938 (no. 86.269), lak*. Sorvaus- ja muita puunsepäntuotteita. Eduard M. Oosterwijk, Haag, omisti lähes kaikki osakkeet. Viimeinen kaupparekisteri-ilmoitus 1940.
Puuastiat. Per. 1919, lak* (jätti konkurssihakemuksensa 17.1.1922). Kaikkia puualan teoksia. Suurimmat perustajat: A. Juslin, W. Salminen, Otto Wirtanen ja William J. Toiviainen, sekä useita pienempiä. 200 osaketta à 500 mk. On selittämättä, miksi osakekirjassa ei ole leimamerkkiä.
Puusarja. Per. 1945 (uusi, 100.008), lak. 1947 (konkurssi 6.10.1947). 1946 op. 0,4>1,2 Mmk, 1946 op. 1,2>2,4 Mmk, à 5 000 mk.
Pörssilehti. Per. 1986, lak. 1994. Julkaisi 1985–90 aikakauslehteä: Pörssilehti. Vallin perheen yritys.
Qvarnbacken. Yhtiön perusti 1915 ja omisti Tukholmassa asuva Pauline Nobel, Alfred Nobelin veljen Robert Hjalmarin leski. Hän kuoli viimeistään 1927 ja osakkeet peri kolme tukholmalaista. Leski oli omistanut Myllytie 3:ssä sijaitsevan kiinteistön, joka siis siirrettiin yhtiön omistukseen. L. Nobel osakekirjan allekirjoituksissa on Robertin poika Ludvig (nuorempi). Robert oli 1860-luvulla toiminut tehtailijana Helsingissä ja kenties asunut tässä osoitteessa. 1952 yhtiö purettiin. 300 osaketta. Tontin nykyinen osoite on Myllytie 2, jossa on 1961 rakennettu asuintalo.
Raahen Meriliike. Per. 1917, lak* (viim. k-rek.ilmoitus 1918). Kolme osakeantia. Hajaomistuksessa, suurin Aug. Myllylä.
Raamattutalo. Per. 1925, lak. 1955. Otti huostaansa Suomen Kirkon Sisälähetysseura ry:n raamattukirjapaino Sortavalassa (Karjalankatu 27). 10 000 osaketta à 100 mk, joista Seura omisti lähes kaikki. 1945 kotipaikaksi tuli Pieksämäki. 1953 yhtiö päätettiin purkaa ja sen omaisuus luovuttaa Seuralle.
Radiator. Per. 1918 (no. 38.039), lak. 19xx. Aik. Lapinlahdenk. 8, Lauttasaarentie 48 valmistui 1948. Sivuliikkeitä oli  Viipurissa, Turussa ja Tampereella. Omistaja oli kauppaneuvos Arthur E. Nikander (1881–1953, vrt. Sörnäs Ab). Asennustarpeita. LVI-asennustoiminta siirtyi Huberille 1968. Vrt. Nikator Oy, per. 1957, toimii. [A/B Radiator O/Y 1918–1928. Muutamia tietoja yhtiön toiminnasta sen ensimmäisenä vuosikymmenenä.]
Rahkee. Per. 1942, lak. 1952. Pielisjoen varrella Enossa. Viime sotien aikana tarvittiin perinteisiä polttoaineita. Rahkee Oy aloitti tervaskantojen hiiltäminen sekä pilkkeen, tervan ja tärpätin tuottamisen kun tiiliseinäiset tehdasrakennukset olivat valmistuneet 1944. Tervatehdas oli ainoa Itä-Suomessa ja sen valmistusmenetelmät edistyksellisiä. Kun tehdas lopetti 1952 Metsähallitus otti sen rakennukset käyttöönsä ja ne ovat edelleen olemassa.
Rakennuspahvi. Per. 1927, lak*. Rakennuspahvien agentuuri. Unionink. 30. Op. 0,15 Mmk, 300 à 500 mk (1927 annin jälkeen). Emil Fabritius 65 %, R. von Nandelstadh 34 %. Viim. ilmoitus 1927.
Rakennusvoima. Per. 1984 (alunperin 1948), lak. 1987. Pohjois-Suomen suurin yksityinen rakennusliike. Myös LVIS-urakointia. Juntusen perheen omistuksessa. Fuusioitu 1987 YIT:hen (Perusyhtymä osti Rakennusvoima Oy:n 1983).
Rauman Alus. Per. 1944, lak. 1951. Omisti ms Eläköön-laivan 1946–49.
Rauman Meriliikenne. Per. 1948, lak. 1965. Omisti höyrylaivat: Dan, Elsa ja Figge. Seppinen & Kemppi Oy (ks. Kemppi) liittyi yhtiöön.
Rauman Rauta (vanha). Per. (1918), lak. ? Rautakauppatavaroita tukuttain ja vähittäin. Kauppakatu 5. Liikevaihto 10,2 1939, 3,1 Mmk 1971; henkilökunta 20 1939, 36 1971.
Rauman Romu (vanha). Per. 1942 (no. 98.183), lak. 1998. Mm. autonromuttamo, joka viimeksi toimi ainakin Karttulan Airakselassa (vrt. Airaksela Oy ylh.). Kuusakoski Oy osti 1997 ja fuusioi 1998.
Rauta ja Kemikaali. Per. 1918, lak*. Rautatavaroita, värejä ja kemikalioita tukuttain. Repolank. 6. Op. 0,9 Mmk.
Rautatieläisten Kauppa. Per. 1919, lak. 1973. Myymälöitä: Tampere, Jyväskylä, Seinäjoki, Haapamäki. Möi ruoka-, seka-, siirtomaa-, kangas-, lyhyt-, ym. tavaroita. Liikev. 5,3 Mmk 1939.
Raute. Ks. $-yhtiöt sekä pörssiyhtiöt. Päiväämättömät specimen-osakekirjat: Jos oik. alakulmassa lukee Öflund & Pettersson osakekirjan on oltava v. 1950 annista, mikä on ensimm. (ja ainoa) anti sen jälkeen, kuin osakekirjaan painettu yhtiöjärj. 8 § sai 1945 tuon sananmuodon, joka muuttui 1966. (Tosin Ö & P fuusioitiin Tilgmanniin jo 1921. Painettiinko kenties tyhjiin osakekirjoihin § 8 jälkeenpäin?) Jos oik. alakulmassa lukee Polytypos osakekirjan on oltava v. 1982 annista (rek. 1983), mikä on ensimm. anti sen jälkeen, kuin osakekirjaan painettu yhtiöjärj. 4 § sai 1981 tuon sananmuodon. Kaikki osakekirjat päätettiin 1982 vaihtaa uusiksi. (Seur. vuonna yhtiönimi muuttui Raute Oy:ksi.)
Rautsi & Manner. Per. 1946 (no. 102.547), lak*. Jo perustamisvuonna nimi vaihdettiin Rautsi Oy:ksi. Ei muita kapparekisteri-ilmoituksia. Hienomekaanisia työkaluja ja laitteita. 150 osaketta.
Ravintolalehti. Per. 1934, lak*. Lienee Suomen Ravintolalehden (per. 1928, nyk. Vitriini) aikaisempi kustantaja.
Ravintoöljy. Per. 1953, lak. 1960. Helsingin Herttoniemi. Oli ulkomaalaisessa omistuksessa. Lienee Öljynpuristamo Oy:n edeltäjä.
Rengon Sähkö. Per. 1919, lak. 1975 (fuus. Hämeen Sähkö Oy:hyn). Liikev. 0,5 Mmk 1940.
Reposaaren Moottoritehdas. Per. 1916, lak*. A. Vilén perusti. Yhtiö valmisti moottoreita mm. Venäjälle. Yhtiö meni konkurssiin jo 1919 ja 1923 tuleva korjaustelakka, Reposaaren Konepaja Oy, osti koneet. [ST s. 241.]
Reposaaren Yhteiskoulu. Per. 1944, lak*. Koulu perustettiin 1944 ja sen toiminta yksityisenä päättyi 1974.
Ritoniemen Loma. Per. 1969, lak. 1979. Leirintäalue ja lomakylä Vehmersalmen Ritoniemessä.
Rovaniemen Valistus- ja Urheilutalo. Per. 1954, selvitystilaan 2005. Perus-op. 3 000 à 50 nmk, 1957 1 600 uutta, 1973 400 uutta. Valistustalo myytiin 2004.
Ruohonjuuri. Per. 1983, toimii. Osakekirjan taiteilija (1983) on Marianne Falk synt. 1946.
Rusko. Per. 1916, lak. 1929 (Viipurin Teollisuus Oy:hyn). Liikemiehenkatu 24. Karamelleja, suklaakonvehtia, marmeladia.
Rutava. Per. 1945, lak*. Tiilitehdas. 1964 tehtaan toiminnan jatkoi Vampulan Tiili Oy ja 1976 Savipojat Oy.
Rymättylä-yhtöt. Rymättylä Oy per. 1946 on vuodesta 1992 selvitystilassa olevan Naantalin Vapaasatama Oy:n (Nantalin kaupunki) tytäryhtiö. Harjoitti viimeksi sahateollisuutta, vuoteen 1985. Liikevaihto 8,1 Mmk 1971. Yhtiö omisti loppuvaiheessa kaukolämpölaitoksen. Perustajat olivat Toivo ja Tauno Saarnio Saukko-sillilaivastoineen, jonka vuotuiset sillinpyyntimatkat päättyivat 1975. Myös Rymättylän Säilyke Oy, per. 1946 lak. 1981, kuului perheen yhtiöihin. Se hoiti kalastuksen ja sillinvalmistuksen; liikevaihto 2,9 Mmk 1971. Rymättylän sillinvalmistusperinteitä jatkaa Boyfood Oy.

*Selitys: lak*.