LISÄTIETOJA L–R
YHTIÖISTÄ JA OSAKKEISTA

Laatokan Kustannus. Per. 1951, lak*. Julkaisi Laatokka-lehteä 1949–51 Pieksämäellä. Edeltäjälehti: Laatokka (Sortavalan Kirjapaino Oy).
Laatuvalmiste. Per. 1950 (no. 117.271), lak*. Vaatetusala. Ei muita kaupparekisteri-ilmoituksia.
Labor. Per. (oy) 1962, lak. 1998 (konkurssiin 1992). Nimi vuoteen 1970 Oy Agroma Ab, vuodesta 1991 Oy Spestec Ab. Maatalouskonekauppa, lopuksi kiinteistöyhtiö. Traktoritie 2, kartta. Liikevaihto 54 Mmk 1971. Centrallaget Laborin (per. 1897, omisti alussa kaikki osakkeet) liiketoiminnan jatkaja. 1968 yhtiön pääomistajaksi tuli Hankkija (SOK oli 1968 ostanut SMK:n). Enää kiinteistöjä omistavan osuuskunnan (no. 18.838) nimi muutettiin Keskuskunta Agromaksi, joka fuusioitiin Hankkijaan 1970.
Lahden Suunta. Per. 1934, lak*. Julkaisi sanomalehteä Lahden Suuntaa 1934–36.
Lapuan Sähkö. Per. 1922, lak. 1998. Vattenfall osti 1995. Osakeannit.
Lasten Pukutehdas. Per. 1950, lak. 1984. Vaatetusteollisuus. Kaarlenkatu 4. Liikevaihto 3,5 Mmk 1971. Aimo Vallila (perheinen) omisti yhtiön. Fuusioitu 1984 Finn-Lassie Trading Oy:hyn. Vallilan perhe möi Finn-Lassien 1983 ja koko yritys lopetti tuotantonso 1989–90.
Laukkosken Seuratalo. Talo rakennettiin 1920. Ensimmäiset vuosikymmenet taloa hallinnoi osakeyhtiö, jonka osakkaina olivat urheiluseura, marttayhdistys ja nuorisoseura sekä lisäksi suuri joukko kyläläisiä. Nykyisin talo on Laukkosken Nuorisoseura ry:n omistuksessa.
Leppämäen Veljesten Saha. Per. 1936, lak. 1981. Saha, höyläämö ja mylly Karinaisten Kyrön kylässä. Liikevaihto 3,0 Mmk 1939, 1,4 Mmk 1969. Henkilökunta 50 1939.
Liiketieto. Per. 1919, lak. 1939. Julkaisi mm. Suomen Pankit ja Osakeyhtiöt -vuosikirjaa. Seuraaja: no. 172.646.
Lesy. Per. 1929 (no. 64.275), lak*. Taloyhtiöiden rahoittaminen ja niiden osakkeiden omistaminen. 150 osaketta à 10 000 mk. Jätti konkurssihakemuksensa 1933.
Liljestrand, H. Per. 1942 (no. 93.330), lak*. Tämä yhtiö ei näy laivarekisterissä, mutta Holger Liljestrand oli ilmeisesti mukana hoitajana (manager) tai osakkaana mm. seuraavissa yhtiöissä 1940-luvulla: Laiva Oy Ellen, Laiva Oy Esa, Laiva Oy Jenny, Laiva Oy Kuudes, Laiva Oy Merihelmi, Oy Merikotka Ab (ks. sitä), Meriliito Oy, Puulaiva Oy, Satakunnan Laiva Oy (ks. sitä), Laiva Oy Saturn, Laiva Oy Susi, Ab Triton Oy (ks. sitä), Turun Kalastus Oy, yht. n. 28 alusta (mutta jotkut saattoivat olla vain Liljestrandin hoidossa), sekä Borgå Ångfartygs Ab (ks. sitä).
Linnanhovin Elokuva. Per. 1939, lak. 1965. Elokuvateatteri As-oy Linnanhovin (toimii) talossa.
Loimaan Nahkatehdas. Per. 1919, lak. 1930. Rakennuksessa oli aloittanut Ab Loimijoki Pappersbruk 1907. August Kivinen ryhtyi nahan valmistukseen 1918. Tuotanto käsitti pohja- (tärkein tuote) ja päällisnahkaa sekä erilaisia hihnoja ja valjaita. Perustettaessa 2 000 osaketta, 1927  6 000 lisää. 1930 taloudellinen asema oli kestämätön ja yhtiö päätettiin lopettaa. Yrjö Salminen perusti jatkajaksi uuden yhtiön, Loimaan Nahka Oy:n, jonka Salmisen avoin yhtiö korvasi 1944. Toiminta loppui 1986, mutta jotain nahkatuotantoa jatkui vielä 10 vuotta saksalaisomistuksessa. Suuri tehdasrakennus on nykyään Vesikoski-Talo, kulttuurille ja pienteollisuudelle. [T III s. 109.]
Loimaan Panimo. Per. 1931 (oy), lak*. Panimo toimi 1926–70. [T III s. 155.]
Loimaan Seudun Puhelin. Per. 1915 (no. 31.563). Nimi vuodesta 1928 Loimaan Seudun Puhelin Oy, vuodesta 2004 Auria Oy. LSP osti Turun Puhelin Oy:n 2000 (fuusioitu 2004). LSP:stä oli tullut TeliaSonera Finland Oyj:n tytäryhtiö 2003 ja fuusioitiin siihen 31.12.2006.
Lounais-Hämeen Kauppa. Per.1920, lak*. Puutalo valmistui 1922, mutta paloi 1929. 1931 kiinteistö myytiin ja siihen perustettiin Hotelli Maakunta Oy, joka vielä toimii (Kauppakadulla).
Lounais-Suomi. Per.1935, lak*. 1938: Eerikinkatu 15, liikevaihto 1,5 Mmk, henkilökunta 57.
Loviisan Ravi. Per. 1949, lak. 1954. Itse ravirata valmistui 1950 ja toimii edelleen (Vallikatu 2).
Loviisan Saha- ja Tynnyritehdas. Per. 1933, lak*. Vuodesta 1964 Loviisan Saha Oy. Konkurssiin 1972. Ragnar Nordströmin yhtiöt omistivat yhtiön perustamisesta (1932) lähtien valtaosan osakkeista.
Längelmäen Sähkö. Per. 1925, lak. 1973 (fuus. Hämeen Sähkö Oy:hyn).
Lännen Engineering. Per. 1965. Lännen Tehtaat Oyj:n konepajayhtiö. Selvitystilaan 2004.
Lännen Puhelin. Per. 1907, lak. 2008 (fuus. Lännen Teletieto Oy:hyn). Ensin liitettiin yhteen Raision, Nousiaisten, Mynämäen ja Vehmaan puhelintoiminnat. Näin syntynyt Varsinais-Suomen Puhelin-osk (ks. V-S Tele-osk) fuusioitiin vielä Naantalin Puhelin-osk:aan, joka haluttiin pitää perusyhtiönä sen varhaisen perustamisajankohdan vuoksi. Näistä eri fuusioiden synnyttämistä yhtiöistä syntyi vuonna1994 Lännen Puhelin Oy. Lännen Teletieto Oy on DNA:n suurin omistaja.
Länsi-Lopen Sähkö. Per. 1944, lak. 1973 (fuus. Hämeen Sähkö Oy:hyn).
Länsi-Suomi. Per. 1919, toimii. Nimi vuodesta 2000 Länsi-Suomi Yhtymä Oy. Kirjapaino, sanomalehti Länsi-Suomi. Liikevaihto 2,2 Mmk 1939. [ST s. 864.]
Länsi-Uusimaa. Per. 1929. 1984 Perox Oy (Veijo Perkonsalo) omisti 59 %, yhteensä 40 omistajaa. 1986 Kai Mäkelä tuli pääomistajaksi. Yhtiö fuusioitiin per 31.12.1990 Nobiscum Oy:hyn, joka siinä vaiheessa omisti 62 %.  4 L-U K:lla sai 3 N ja 70 L-U A:lla 13 N. Merkitty lakanneeksi 10.4.1991.
Lönegren. Per. 1920, lak*. C. Anton Lönegrenin alullepanema kemiallis-farmaseuttinen tehdas, Kauniaisten asema. Hän oli ollut mukana myös Ab Laborator Oy:ssä. Lehti. Lukuisia erilaisia teknokemiallisia tuotteita (mm. eri konttoritarvikkeita), saippuoita, hajuvesiä, farmaseuttisia valmisteita (kuten voiteita), etikkaa, suolaa, mehuja, hilloja, ym.
Lördagen. Per. 1920, lak* (1921). Faktori Victor Pettersson oli 1893 perustanut kirjapainon Lördagen-nimistä kaunokirjallista kuvitettua viikkolehteä varten. 1898 A. V. Nylander muutti painon nimeksi Kauppakirjapaino (5.430?), joka sortovuosina painoi "maanalaista" kirjallisuutta. Tämä kirjapaino lopetettiin 1920, samana vuonna, kun Lördagen-yhtiö perustettiin. (Kauppakirjapainon omistaja oli ilmeisesti Svenska Tidningen/Svenska Pressen.) 1921 Lördagen-lehti myytiin 26 250 mk:lla Frenckellin Kirjapainolle, joka jatkoi sen kustantamista. Ab Lördagen purettiin.
Maakansa Per. 1950 (117.204), lak*. Fuusioitu 1990 Kirjapaino Oy Lauseeseen (no. 50.795), joka samalla muutti nimensä Oy Suomenmaaksi. 100 Maakansaa vastaan sai 1 Suomenmaan. (Lopputilitys jäi ilmoittamatta kaupparekisteriin, joten Maakansa poistettiin sieltä vasta 2005; PRH:n toimesta.) 1997 Oy Suomenmaa fuusioitiin Suomenmaa-yhtiöt Oy:hyn (Oulu, nimi vuoteen 1995 Oy Liitto), joka edelleen toimii, vuodesta 2009 nimellä Joutsen Media Oy. Ennen fuusiota pakkolunastettiin Oy Suomenmaa-osakkeet à 25 mk. 1909 perustettu ja 1934 lakannut Oy Maakansa (vanha, Viipuri), po. sanomalehden ensimmäinen kustantaja, oli juridisesti eri yhtiö.
Maalaisten Lehti. Per. 1909. Ei löydy KR. Lienee Suomenmaa-lehden (nimi vuoteen 1965 Maakansa) ensimmäinen kustantaja. Vrt. ed.
Maalarien. Per. 1915, lak*. Myymälä oli Pohjoisesplanadi 23:ssä Helsingissä. [T III s. 282.]
Maalarimestarien. Per. 1948, toimii. Maalien, tapettien ja mattojen kauppa. Niittyläntie 4 (1972). Kolme myymälää. Liikevaihto 5,4 Mmk, henkilökunta 34  (1971).
Maaliitto. Per. 1937, lak. 1949. Kustannusliike. Perustettaessa 800 osaketta, 1939 uusmerkintä 209 kpl.
Malmin Työväen Talo (vanha). Per. 1925, lak*. Työläisurheiluseura Veikkojen (per. 1911) talo.
Maantuote- ja Mylly. Per. 1936, lak. 1958. 1918 paikalla oli perustettu Suomen ensimmäinen valssimylly. Uudesta yhtiöstä Osk Maantuote (Tampere) omisti alussa 100 %, mutta 1942 sen jäsenet saivat merkitä 4 500 osaketta. Tämän jälkeen osuuskunta omisti 33 %. 1944 puurakenteinen mylly paloi, mutta rakennettiin 1947 betonista uudestaan siiloineen. 1956 yhtiö päätettiin purkaa ja 1957 se lakkasi. 1946 SMK oli ostanut itse myllyn ja SOK oli ostanut laitokset 1955. Jauhatus päättyi 1971, minkä jälkeen Valtion Viljavarasto käytti siiloja 1990-luvulle asti varastointiin. Keskellä Järvenpään kaupunkia sijaitseva alue tuli 2005 NCC:n omistukseen. [ST s. 796.]
Maanvilejlijäin. Per. 1918, lak*. Maataloustuotteiden ja -tarvikkeiden kauppa. Liikevaihto 6,6 Mmk 1939, henkilökunta 10.
Maaseudun Kirjapaino. Per. 1916 (no. 35.521). Nimi vuodesta 1970 Kymen Sanomain Kirjapaino Oy, vuodesta 1989 Kymen Sanomat Oy ja vuodesta 1991 Haminan Lehtimedia Oy. Fuusioitu 2004 Kymen Sanomalehti Oy:hyn. Maaseutu-niminen sanomalehti ilmestyi Haminassa 1916–54.
Maaseudun Sanomat. Per. 1920 (no. 9.663:n jatkaja), lak*. Julkaisi Maaseudun Sanomat, nimi vuodesta 1924 Tampereen Sanomat. Ilmestyminen päättyi 1939.
Mancon Invest. Per. 1958 (no. 147.743), lak. 1996. Konkurssiin. Nimi vuoteen 1987 Oy Detco Ab, vuodesta 1989 Hot-Invest Oy. Mancon-yhtymän emoyhtiö.
Mariehamn, Höyrylaiva. Per. 1930, lak. 1957. Liikevaihto 1,7 Mmk 1939, henkilökunta 40. Omisti matkustajalaivan ss Per Brahen 1937–54.
Marja. Per. oy:nä 1916 (perustava kokous 28.8.1916) Hattulan Parolassa mm. kauppiaiden, apteekkarien ja tilallisten toimesta. Oy Marja Ab:n virallinen kotipaikka oli ensin Turku, vuodesta 1917 Hämeenlinna. Yrityksen oli pannut alkuun jo 1912 Hattulan Kasselassa valtionpomologi Ben Walter Heikel, joka 1919 sai tuomion yli 2 % viinin valmistamisesta (kieltolaki 1919–32). Hänet erotettiin yhtiön toimitusjohtajan tehtävästä 7.9.1919 ja hän möi Marja-osakkeensa (1917 32 %, suurin) ja muutti pian Paraguayhin. Yhtiö valmisti mm. marjaviinejä (valkoviini Suomen Helmi, väkevä viini Taru, kirkkoviiniä), liköörejä (mm. mesimarja) ja mehutiivisteitä sekä hilloja ja marmeladeja puutarha- ja metsämarjoista. Rahtikirja. 1945 kotipaikaksi tuli Hattula. Sodan aikana ja sen jälkeen sokeripula vaikeutti toimintaa oleellisesti. 17.9.1955 Marja Oy:n toimitusjohtaja Toivo Ikonen ilmoitti, että yhtiön tappiollisuus oli pakottanut pääomistajat (Ikoset; 1920-luvun lopulta) myymään osakkeensa Akseli Alfred Keinosen Miva Oy:lle (no. 97.147), jolla nyt oli 51 %. Loput oli hajaomistuksessa. Marja Oy:n tuotannollinen toiminta päättyi 1956. 12.2.1958 villateollisuuden johtajat valittiin Marjan hallitukseen ja 10.10.1958 (tulevan) Villayhtymä Oy:n tytäryhtiö Tehdasvilla Oy (ks. myös) omisti 91 %. Parolan kiinteistö (Merventie 5) otettiin Tehdasvillan käyttöön 1956. Marja Oy lakkasi yhtiönä 15.9.1978, kun sen fuusio Tehdasvilla Oy:hyn rekisteröitiin.
Osakekanta: yk-päätös 28.8.1916 (rek. 14.10.1916): 250 osaketta à 200 mk, 30.3.1917*: 500 à 200 mk, 11.7.1917* (senaatin päätös) 750 à 200 mk, 14.10.1918 (rek. ?): 1250 à 200 mk, 16.3.1932 (rek. 3.7.1934): 2750 à 200 mk, 5.3.1941 (rek. 16.5.1941): 3000 à 400 mk, 12.10.1943 (rek. 18.8.1944): 6000 à 400 mk, 8.3.1946 (rek. 28.2.1947): 9000 à 400 mk, 16.3.1951 (rek. 18.5.1951): 9000 à 800 mk, 17.9.1955: 11700 à 800 mk. 1973 op. alennettiin 93600 mk:sta 3510 mk:aan maksamalla osakkaille käyttörahastosta 0,43 Mmk, mikä koostui palovakuutuskorvauksesta 1963 ja kauppahinnasta 1969. *Kaikki rekisteröitiin PRH:ssa 28.3.1919. Tässä vaiheessa puuttuu tiedot yhdestä 250 osakkeen annista.
Mars, Rederi. Per. 1936, lak. 1939. Suurin omistaja oli kenraali Wilhelm Thesleff. 1938 Mars liitettiin Oy Suomi Shipping Ab:hen ja Ab Trio Steamship Oy:hyn.
Mekes. Per. poliittisilla suhteilla 1962, lak. 1977. Nimi vuodesta 1967 Parkano Oy (vanha). Osakkaina olivat 400 metalliyritystä Suomessa. Yhtiö rakensi kokoonpanotehtaan Parkanoon, mutta joutui vararikkoon 1967. Päärahoittaja oli OKO. Liiketoiminnan jatkajaksi tuli Nordberg-Lokomo Oy (Rauma-Repola Oy).
Meritoimi. Per. 1917, toimii (liiketoiminta loppui 1985). Laivanselvitys- ja huolintaliike, kivihiilen ja koksin kauppaa. Linnankatu 37. 1980 pääomistajaksi tuli Oy Beweship Ab (aik. Aarre Merimo).
Metalli- ja Villateollisuus. Per. 1934, lak. 1993. Tekovilla-, tilke- ja trasselitehdas sekä värimetallien tukkukauppias. Traktoritie 4 (aik. nimet Pankkitie, Rasitetie), Malmi Kurala as., kartta. Osakeyhtiö jatkoi O. W. Moserin yksityistä metalliliikettä (eli 1924 perustettua no. 51.331* ja sen seuraajaa 56.159). 1939 Moserit siirtyivät ulkomaille. Yhtiön uusi TJ Donuard Kuusakoski asui vuodesta 1938 nyk. Traktoritien loppupäässä (Pankkitie 19) ja pian valmistui tehtaan uudisrakennus Malmiin. Siellä oli ollut 16 työntekijää oy:n perustamisvuonna 1934. Yhtiön nimi oli vuoteen 1939 Oy Oscar W. Moser Ab, vuoteen 1953 Metalli- ja Villateollisuus Oy kv sekä vuoteen 1993 Malmin Villateollisuus Oy. Rakennustoimisto A. Puolimatka Oy osti yhtiön 1989 ja se purettiin 1993. Tontille oli 1992 valmistunut asuintaloja.
Omistajat 1934 (200 osaketta à 5 000 mk): Oscar W. Moser, Julius Moser ja Robert Schoham, kukin 25 %, Larissa Molin 24 %. 1938: Eljas Glücksmann 49 % sekä Donuard Kuusakoski ja Edvard Himanen, kukin 25 %. 1941: Edvard Himanen ja Donuard Kuusakoski, kukin 45 %; Kauko Himanen ja Victor Kuusakoski, kukin 5 %. Vuodesta 1954 Himaset olivat ainoat hallituksessa. 1960: Kauko Himanen 99,7 % ulkona olevista. 1945 annettiin 160, 1949 240 ja 1951 400 uutta osaketta. Talvella 1940–41 tämä yhtiö omisti tilapäisesti 50 % Oy Julius Moser Ab:stä (ks. alh.).
(Nykyinen Kuusakoski Group Oy laskee syntyhistoriansa alkaneen 1914 Donuard Kuschakoffin yksityisestä toiminimesta Karjalan Lumppu- ja Romuliikkeestä kv [Karjala 28.3.2002]. Nyk. osakeyhtiön nimihistoria on seuraava: Finska Ab Eugen Moser kv (emoyhtiö Värtanissa) v:sta 1923, Oy Julius Moser Ab v:sta 1939, Oy Moser Ab v:sta 1941 (Lapinlahdenkatu 8), Kuusakoski Oy v:sta 1964 ja Kuusakoski Group Oy v:sta 2000. Ennen 1939 toiminta oli keskeytetty. Donuard K:n pojat ostivat tästä yhtiöstä 50 % 1955 ja pian loput Julius ja Oscar Moserilta, Suomessa asuvilta Ruotsin kansalaisilta. 1955 Lapinlahdenkadun teollisuustontille valmistui asuintalo.)
*Toinen omistaja Evert Pihlström osti Moserin osuuden, mutta meni heti konkurssiin 1927, ja Moser perusti 56.159:n.
Metalliteos. Per. 1922, lak. 1969. Elimäenkatu 24. Suurkeittiöitä, ruostumattomia pesupöytiä, altaita ym., elintarviketeollisuuden, terveydenhollon ja laivojen ruostumattomia laitteita, fysikaalisia kojeita kouluja varten. Tuotannon markkinoinnin hoiti 1951 perustettu tytäryhtiö Oy Metava Ab. Lehti. Instrumentarium osti 1959 Oy Metalliteoksen (Metos, fuusioitu 1968) DI Aare Leikolalta, yhtiön TJ. Silloin liikevaihto oli lähes 600 Mmk ja palveluksessa oli 230 henkilöä.
Metsäliiton Teollisuus. 1941 Wärtsilä osti 1896 perustetun Äänekoski Oy:n (ks. $), joka 1942 fuusioitiin vastaperustettuun Wärtsilä-Selluloosa Oy:hyn. 1953 Metsäliiton Selluloosa Oy (vanha) osti tämän yhtiön ja muutti sen nimen Äänekoski Oy:ksi (uusi). Metsäliiton Selluloosa fuusioitiin 1957 Äänekoski-yhtiöön, jonka nimi silloin muutettiin Metsäliiton Selluloosa Oy:ksi (uusi), nimi vuodesta 1974 Metsäliiton Teollisuus Oy. 1987 tämä yhtiö lakkasi fuusioituessaan G. A. Serlachius Oy:n kanssa uudeksi Metsä-Serla Oy:ksi, nimi vuodesta 2001 M-real Oyj. Yhtiöön fuusioitiin 1968 Metsäliiton Paperi, 1974 Metsänomistajain Metsäkeskus (per. 1920, osuuskunta oli ostanut 1948 ja M. Sell. 1957; [ST s. 663]), 1981 Metsäpohjanmaa ja 1982 Savon Sellu. Nämä, samoin kuin useat muut Metsäliitto Osk:n (per. 1947) tytäryhtiöt, perustettiin alueellisen pääomanhankinnan helpottamiseksi.
Mikkelin Konepaja. Per. 1922, lak. 1926. Suomen Koneliike Oy omisti vajaat puolet osakkeista. Erinäisten riitojen jälkeen konepajan konkurssi alkoi 12.11.1926. Edeltäjä oli K. A. Sjöströmin Konepaja (per. 1886, oy 1910).
Mikkelin Sanomat. Per. 1929 (no. 62.432), lak*. Aik. Sanomalehti Oy Mikkeli. Sanomalehti Mikkelin Sanomat (Kokoomus) ilmestyi 1896–1954.
Mikonkatu 23. Per. 1915. Alussa Aatran, ko. osakkeen omistajan, talo, rak. 1911. Nimi vuodesta 1939 Oy Mikonkatu N:o 19. Numerointi muuttui ilmeisesti, kun Kaisaniemenkatu oli avattu korttelin läpi. Toimii (no. 31.540), mm. kasinona.
Mikonlinna. Per. 1928. Nimi vuoteen 1930 Kiinteimistö Oy Mikonlinna, vuoteen 1939 Asunto-oy Mikonlinna, vuoteen 1974 Kiinteistö-oy Mikonlinna, vuodesta 1974 Oy Mikonlinna Ab. Nykyinen talo on Oy Nokia Ab:n ent. pääkonttorirakennus, valmistunut 1939. Yhtiö toimii ja on nyt Henkivakuutus Suomen omistuksessa.
Molander. Per. 1941, lak. 1958. Rekisterissä noin viisi alusta 1942–50. Samaan omistukseen tai hoitoon kuuluivat myös Ab Spurt, Oy Thelmita Ab ja Oy Viasveden Laiva Ab (ks. niitä alh.).
Motti. Per. 1941, lak. 1997 (konkurssi (rauennut) alkoi 9.9.1994). Ravintola Helsingin (ent.) suojeluskuntatalossa Töölöntorinkadun ja Pohj. Hesperiankadun länsikulmassa. Tukholmalainen Holger Eklund (Keej House Oy) tuli omistajaksi 1979 ja Tapio Seeste (JääSee Oy) 1986. Vielä 1979 Rakel Wihurilla oli 12,1 %. Silloin Pauli Velanko oli Motti Oy:n toimitusjohtaja. Perustettaessa Antti Wihurilla oli 10 % 500 osakkeesta. 1941 hallituksen jäsenet olivat Aarne Jusu (pj), Oskari Kauppi, Richard Lindgren, Ville Mattinen ja Wihuri (vpj). Osakekirjan piirtäjä on Erkki Tanttu (1907–1985), joka siihen aikaan oli Suojeluskuntien Hakkapeliitta-lehden kuvittaja.
Myllykylänpelto. Per. 1987. Fuusioitu 1994 Vallox Oy:hyn (ks. sitä).
Myyntiyhtymä. Per. 1942 (no. 92.942), lak*. Lauttasaari? Viimeinen kaupparekisteri-ilmoitus 1953.
Naantalin Juurikkaantuottajat. Per. 1977, lak. 2000. Nimi vuoteen 1979 Jume Oy. Osakeannit: 1979 (Jume), 1979, 1982–83, 1986, 1991. Fuusioitu 2000 Danisco Finland Oy:hyn, joka 1999 oli pakkolunastanut vähemmistön 248,38 mk/osake.
Naantalin Sviitti. Per. 1988 (no. 424.723), toimii. Osakekatalogin nimi käytössä 1992–96, nyk. Asunto Oy Naantalin Sviitti.
Nallikarin Merikylpylä ("Eden"). Per. 1988. Fuusioitu 2005 Holiday Club Finland Oy:hyn, joka 2001 osti 75 % Edenyhtiöstä Finnveralta ja Arsenalilta. Lisäksi oli runsaat 100 pienosakasta. Kylpylä valmistui 1989 ja toimii edelleen. Itse rakennus myytiin 2001 Dividum Oy:lle.
Nanso. Per. 1922, toimii. Nimi vuoteen 1936 Nokian Kutomo ja Värjäys Oy, vuoteen 1972 Nokian Kutomo Oy, vuoteen 2006 Nanso Oy, nyk. Nanso Group Oy. Trikootuotteiden kudonta ja värjäys. Aaltoset/Kivekkäät tulivat pääomistajiksi 1937. Liikevaihto 16 Mmk 1971.
Nivala. Per. 1938, lak. 1991. Mylly, saha ja puutavaraliike. Liikevaihto 1,1 Mmk 1971.
Nordqvist. Per. 1915 (alunperin 1898), lak. 1968. Radiaattoreita, lastenvaunuja, hienomekaanisia valmisteita. 1939: Lönnrotinkatu 18, liikevaihto 11,1 Mmk, henkilökunta 250. [ST s. 229, T III s. 312.]
Northern Investment. Per. 1931, lak. 1942 (haettuaan vuosihaastetta). Osakkeiden omistaminen ja kauppa. Omistaja FT Gunder Nordbäck. Liikevaihto 1,1 Mmk 1938.
Nyberco. Per. 1932. Alunperin agentuuriliike. 1940: Pohjoisesplanaadi 33, henkilökunta 14. Alussa Heinrich Dahlberg ja Wilhelm Hilbert omistivat kumpikin 50 %. 1942 Hilbertillä oli 100 %, mutta Frans Vilhelm ja Harald Nybergillä oli johtotehtäviä. Nimi vuoteen 1946 Oy Dahlberg & Hilbert Ab. 1950 PYP omisti 100 % ja 1961 yhtiön nimi muutettiin Oy Yhdysrannaksi, joka 1964 fuusioitiin (lakannut 1965) PYP:iin. Uusi yhtiö perustettiin 1992 nimellä Unitas-opisto Oy. Dahlberg & Hilbert -yhtiö omisti Meri-Rastilassa Furuborgin tilan, jonka maille Unitas-opisto rakennettiin 1963. 2004 kiinteistö myytiin Eläke-Varmalle. Vanha Villa Furuborg on jäljellä. Unitas-opisto on nyt kokoushotelli Rantapuisto.
Nykarleby Samskola. Per. 1926, lak*. Koulu valtiollistettiin 1970.
Orwo. Per. 1964, lak* (fuusioitu 1977). Kuului E. Ahlström Oy:n yritysryhmään. Lienee tuonut maahan Itä-Saksalaisia tuotteita (kuten valokuvausfilmejä). Vrt. Peltiteos alh.
Paimion Telefooni. Per. 1913. Nimi vuodesta 1955 Paimion Puhelin Oy, vuodesta 1990 Lounais-Suomen Puhelin Oy, vuodesta 2002 Lounet Oy. Fuusioitu Elisa Oyj:hin 2007.
Painoväri. Per. 1933, lak. 1980. [T V s. 228, ST s. 883 (US).]
Paloheimo, H. G. (vanha, no. 42.575). Per. 1920, lak. 1997. H. G. Paloheimo Oy:n omistus muuttui 1995, kun yhtiö lunasti vähemmistön osakkeita. Tällöin Paloheimo-konsernin emoyhtiöksi tuli Kolsan Tiilitehdas Oy, joka tuli vanhan HGP:n uudeksi nimeksi 1996. [ST s. 672.] 1997 tämä Kolsan Tiilitehdas Oy fuusioitiin uuteen H. G. Paloheimo Oy:hyn (no. 21.161), joka 2003 jakautui kahteen uuteen yhtiöön (1791179-1 ja 1791180-4). Paloheimo Oy (30.402) on eri yhtiö.
Pankkiiriosakeyhtiö. Per. 1917 (no. 35.891), lak*. Op. 500 000 mk, osakeanti 1920. Useita pieniä omistajia, mm. Uno Mattson ja C. F. Mannerström, suurin oli Ivar Lindfors 36 %. Pörssivälittäjä 1917–36, valuuttakauppaa. 1917: toimisto Fabianinkatu 14 (pörssitalo), TJ 1.1.1919 alkaen ahvenanmaalainen Uno Mattson vuoteen 1932. Keväällä 1932 Mattsonia syytettiin koronkiskonnasta huomiota herättäneessä oikeudenkäynnissä ja yhtiön omistajiksi tulivat Einar Nygren ½ ja H. F. Arvidson ½ (bulvaaneja?). Mutta 1936 Uno Mattsonilla oli 88 % (yhtiön viimeinen kaupparekisteri-ilmoitus). 1940: Lönnrotinkatu 24 C, TJ Ragnar Vesterlund. Toiminta, joka oli tappiollinen, lienee päättynyt 1938, mutta vielä 1946 yhtiön osakkaat leimauttivat osakekirjansa. Vuoteen 1922 yhtiö oli Amos Andersonin päätäntävallassa Henrik Ylikankaan kautta [Steinby 1979 s. 232–3].
Pantsarlinna. Per. 19xx, lak. 19xx. Yhtiön piti rakennuttaa Viipuriin 55 asunnon talon. 1947 yhtiö päätti lopettaa toimintansa ja hakea vuosihaastetta.
Pargas Ångbåts. Per. 1924, lak*. Laiva 1923–33: ss Pargas Malm.
Parkettityö. Per. 1931?, lak. 19xx. Parkettitehdas Haagan kauppalassa. 22 työntekijää (kauppalan suurin työnantaja). Tämä on eri yhtiö kuin 1950 perustettu,Tapanilassa toiminut samanniminen yritys.
Patronus (vanha). Per. 1987 (no. 408.222), lak. 1992 (konkurssi 15.8.1990, jako-osuus 2,86 %). Nimi vuoteen 1989 Urheilupaikkojen Mainoshankinta Oy TT. Osakeannit: 1988 (rek. 1989) na. 150>10 mk, asiakkaille ja yhteistyökumpp. 2 000 A (20 ääntä) à 10 mk ja 23 300 K (1 ääni) à 50 mk. 1989  6 800 A ja 4 640 K maksutta, 34 000 A à 40 mk ja 23 200 K à 40 mk (op. nyt 1 258 400 mk).
Peltiteos. Per. 1925. 1940: Kaikukatu 3, liikevaihto 10,6 Mmk, henkilökunta 100. Nimi vuodesta 1969 Opa Oy, Panimokatu 11. 1930 Einar Ahlström tuli pääomistaja. Fuusioitu 1985 Oy E. Ahlström & Co Ab:hen. [ST s. 234, STal s. 72.]
Pemo Frys. Per. 1955, lak. 2005 (konkurssi 1989). Pakastettuja turkiseläinrehuja. Liikevaihto 3,9 Mmk 1971.
Perkko. Kelloalan tukkukaupan uranuurtajiin kuului J. W. Lindroos, joka perusti tuontiliikkeen Tampereelle 1894. Lindroosin tukkuliike oli 1910-luvulla Suomen suurin. Hän joutui kuitenkin myymään liikkeensä 1919 terveytensä heiketessä Oy Perkko Ab:lle (per. 1918), josta tuli yksi keskeisimmistä kellojen ja kultasepäntuotteiden tukku- ja vähittäisliikkeistä Suomessa (Aleksanterinkatu 48). Yrityksen perustajaveljekset olivat Jalo, Oiva ja Urho Perkko. Johtovastuu lankesi Jalo Perkolle ja hänen jälkeen Jalo Perkon puolisolle Esteri Perkolle. Liikevaihto 13,8 Mmk 1939, henkilökunta 25. Tämä yhtiö on vielä olemassa, kuuluen nykyään Nurmi-Yhtiöt Oy:hyn (Matti Nurmi, Turku).
Urho Perkko Oy. Per. 1958 (no. 148.375), lak*. Oli eri yhtiö.
Peruskiila. Per. 1968, lak. 1995. Oli Teräskiila Oy:n sisaryhtiö. Molemmat rakennusliikkeet menivät konkurssiin 1971–72.
Pientalonpoika. Per. 1959. SMP:n lehteä Suomen Uutisia julkaissut yhtiö meni konkurssiin 1995 ja lakkasi 2002. Itse puolue hakeutui selvitystilaan.
Pihlajaveden Saha. Per. 1916, lak*. Teki konkurssin ja lopetti 1960-luvulla.
Pohjan Kansa. Per. 1918, lak*. Ks. wikipedia.fi. 1 000 osaketta à 100 mk. Viim. kr-ilmoitus 1926, jolloin annettiin 200 uutta osaketta.
Pohjoismaiden Kahvikomppania. Per. 1924 (no. 51.639), lak. 1966. Tytäryhtiö jatkoi tanskalaisen AS Nordisk Kaffe Kompagnin 1904 Suomessa rekisteröidyn (no. 16.930) sivuliikkeen toiminta. Ilmeisesti 1951 yhtiö myytiin Kahvi Oy:lle (Oy Oka Ab), johon yhtiö fuusioitiin 1966. Kiinteistö oli myyty SOK:lle jo 1960, eikä toimintaa enää ollut. 1964 Tuko oli ostanut Okan.
Pohjoismaiden Tuonti. Per. 1919, lak. 1957. Nimi v:sta 1944 Pohtu Oy. Alunperin siirtomaatavarain tuontiliike, jolla oli konttoreita ulkomaillakin, mutta jo 1925 yhtiön kiinteistöön perustettiin elokuvateatteri Kosmorama (myöh. Pallas) ja pian yritys oli pelkkä liiketiloja ulosvuokraava yhtiö. 50 000 osaketta à 100 mk. Op. alennettiin 1923 ja 1928, jolloin oli 10 000 osaketta à 100 mk. Ei osakeanteja. Suurin omistaja oli alussa yhtiön TJ Kustaa Edvard Heikola ja vuodesta 1933 Martti E. Jaakkola. Haki 1956 vuosihaastetta, möi 1957 kiinteistönsä perustettavalle As. Oy Kauppiaskatu 13:lle ja lakkasi s.v. [S. Tukkukaupat 1926 s. 196.]
Pohjois-Savon Paino. Per. 1932, lak. 1958. Kustansi sanomalehteä Pohjois-Savoa, joka ilmestyi 1932–41. Haapaniemenkatu 32.
Pohjolan Höyrylaiva. Per. 1938, lak*. Liikevaihto 4,1 Mmk 1939, henkilökunta 38.
Poikolainen. Per. 1936, lak*. August Poikolainen teki purjeveneitä. Osakeannit: 1942 op. 0,07>0,14 Mmk, 1945 op. 0,2, 1946 op. 1,6, 1947 op. 1,8. Konkurssi alkoi 11.7.1960.
Poke. Per. 1945, lak*. Omistus oli varsin hajalla; 1953 oli 51 osakasta (polkupyöräkauppiaita) läsnä yhtiökokouksessa. 19.2.1964 yhtiö luovutettiin konkurssiin.
Power Co. Per. 1917, lak*. Konekauppa. Kotipaikka vuodesta 1919 Helsinki. 400 osaketta à 500 mk. Ensi Somersalo omisti 98 %. 1920 viim. k.rek-ilmoitus.
Pråm och Bogser. Per. 1914 (30.135), lak. 1956. Nimi vuodesta 19xx Punkinsaari Oy.
Puku-Keskus. Per. 1929, lak. 1967. Miesten pukuja ja päällystakkeja, 1940 Helsinki Elimäenkatu 21, myöh. Braahenkatu 17. Rakensi 1947 tehtaan Helsingissä. Liikevaihto 15,9 Mmk 1939, henkilökunta 200. [ST s. 513.]
Purmo-Tuote. Per. 1956 (oy), lak. 1972. Ivar Långnabba, Gunnar Skog ja Ingvar Granroth perustivat Purmon kylään 1953. Tuotevalikoimaan kuuluivat mm. Purmo saha, aurinkotuoli Lepo-Lasse ja lumilapio Pyry-Pekka. 1959 Purmo-Tuote osti pienen metalliyrityksen, Terjärv Värmeelement, joka valmisti radiaattoreita pellistä. Oy Strengberg Ab (nyk. Oy Rettig Ab) osti Purmo-Tuotteen 1971. Oy Rettig Ab keskittyi aikaa myöten yhä enemmän radiaattoriliiketoimintaan, ja tänään konserni on Euroopan suurin radiaattorivalmistaja.
Pursimiehenkatu 15. Per. 1951, toimii. Keskustapuolueen entinen toimistotalo, rak. 1952. Perustettaessa 1950 Maalaisliitto ry (suurin) omisti 5,6 % ja mm. Urho Kekkonen 1 %. 1981: Maaseudun Säätiö 44 % ja Keskustapuolue 23 %. 2000 Suomen Keskusta rp sai yli 90 % ja pakkolunasti muut osakkeet à 6 000 mk. Samana vuonna osakekanta myytiin Espoon Privatel Oy:lle. Talossa on nyt 45 asuntoa. Yhtiön nimi  vuodesta 2001 Asunto Oy Helsingin Pursimiehenkatu 15.
Puunsorvaustuote. Per. 1938 (no. 86.269), lak*. Sorvaus- ja muita puunsepäntuotteita. Eduard M. Oosterwijk, Haag, omisti lähes kaikki osakkeet. Viimeinen kaupparekisteri-ilmoitus 1940.
Puuastiat. Per. 1919, lak* (jätti konkurssihakemuksensa 17.1.1922). Kaikkia puualan teoksia. Suurimmat perustajat: A. Juslin, W. Salminen, Otto Wirtanen ja William J. Toiviainen, sekä useita pienempiä. 200 osaketta à 500 mk. On selittämättä, miksi osakekirjassa ei ole leimamerkkiä.
Puusarja. Per. 1945 (uusi, 100.008), lak. 1947 (konkurssi 6.10.1947). 1946 op. 0,4>1,2 Mmk, 1946 op. 1,2>2,4 Mmk, à 5 000 mk.
Pörssilehti. Per. 1986, lak. 1994. Julkaisi 1985–90 aikakauslehteä Pörssilehti. Vallin perheen yritys.
Qvarnbacken. Yhtiön perusti 1915 ja omisti Tukholmassa asuva Pauline Nobel, Alfred Nobelin veljen Robert Hjalmarin leski. Hän kuoli viimeistään 1927 ja osakkeet peri kolme tukholmalaista. Leski oli omistanut Myllytie 3:ssä sijaitsevan kiinteistön, joka siis siirrettiin yhtiön omistukseen. Robert oli 1860-luvulla toiminut tehtailijana Helsingissä ja kenties asunut tässä osoitteessa. 1952 yhtiö purettiin. 300 osaketta. Tontin nykyinen osoite on Myllytie 2, jossa on 1961 rakennettu asuintalo.
Raahen Meriliike. Per. 1917, lak* (viim. k-rek.ilmoitus 1918). Kolme osakeantia. Hajaomistuksessa, suurin Aug. Myllylä.
Raamattutalo. Per. 1925, lak. 1955. Otti huostaansa Suomen Kirkon Sisälähetysseura ry:n raamattukirjapaino Sortavalassa (Karjalankatu 27). 10 000 osaketta à 100 mk, joista Seura omisti lähes kaikki. 1945 kotipaikaksi tuli Pieksämäki. 1953 yhtiö päätettiin purkaa ja sen omaisuus luovuttaa Seuralle.
Radiator. Per. 1918 (no. 38.039), lak. 19xx.  Omistaja oli kauppaneuvos Arthur E. Nikander (1881–1953, vrt. Sörnäs Ab). LVI-asennustoiminta siirtyi Huberille 1968. Vrt. Nikator Oy, per. 1957, toimii.
Rakennusvoima. Per. 1984 (alunperin 1948), lak. 1987. Fuusioitu 1987 YIT:hen.
Rauman Alus. Per. 1944, lak. 1951. Omisti ms Eläköön-laivan 1946–49.
Rauman Meriliikenne. Per. 1948, lak. 1965. Omisti höyrylaivat: Dan, Elsa ja Figge. Seppinen & Kemppi Oy (ks. Kemppi) liittyi yhtiöön.
Rauman Rauta (vanha). Per. (1918), lak. ? Rautakauppatavaroita tukuttain ja vähittäin. Kauppakatu 5. Liikevaihto 10,2 1939, 3,1 Mmk 1971; henkilökunta 20 1939, 36 1971.
Rauman Romu (vanha). Per. 1942 (no. 98.183), lak. 1998. Mm. autonromuttamo, joka viimeksi toimi ainakin Karttulan Airakselassa (vrt. Airaksela Oy ylh.). Kuusakoski Oy osti 1997 ja fuusioi 1998.
Rautatieläisten Kauppa. Per. 1919, lak. 1973. Myymälöitä: Tampere, Jyväskylä, Seinäjoki, Haapamäki. Möi ruoka-, seka-, siirtomaa-, kangas-, lyhyt-, ym. tavaroita. Liikev. 5,3 Mmk 1939.
Raute. Ks. $-yhtiöt sekä pörssiyhtiöt. Päiväämättömät specimen-osakekirjat: Jos oik. alakulmassa lukee Öflund & Pettersson osakekirjan on oltava v. 1950 annista, mikä on ensimm. (ja ainoa) anti sen jälkeen, kuin osakekirjaan painettu yhtiöjärj. 8 § sai 1945 tuon sananmuodon, joka muuttui 1966. (Tosin Ö & P fuusioitiin Tilgmanniin jo 1921. Painettiinko kenties tyhjiin osakekirjoihin § 8 jälkeenpäin?) Jos oik. alakulmassa lukee Polytypos osakekirjan on oltava v. 1982 annista (rek. 1983), mikä on ensimm. anti sen jälkeen, kuin osakekirjaan painettu yhtiöjärj. 4 § sai 1981 tuon sananmuodon. Kaikki osakekirjat päätettiin 1982 vaihtaa uusiksi. (Seur. vuonna yhtiönimi muuttui Raute Oy:ksi.)
Rautsi & Manner. Per. 1946 (no. 102.547), lak*. Jo samana vuonna nimi vaihdettiin Rautsi Oy:ksi. Ei muita kapparekisteri-ilmoituksia. Hienomekaanisia työkaluja ja laitteita. 150 osaketta.
Ravintolalehti. Per. 1934, lak*. Lienee Suomen Ravintolalehden (per. 1928, nyk. Vitriini) aikaisempi kustantaja.
Rengon Sähkö. Per. 1919, lak. 1975 (fuus. Hämeen Sähkö Oy:hyn). Liikev. 0,5 Mmk 1940.
Reposaaren Moottoritehdas. Per. 1916, lak*. A. Vilén perusti. Yhtiö valmisti moottoreita mm. Venäjälle. Yhtiö meni konkurssiin jo 1919 ja 1923 tuleva korjaustelakka, Reposaaren Konepaja Oy, osti koneet. [ST s. 241.]
Reposaaren Yhteiskoulu. Per. 1944, lak*. Koulu perustettiin 1944 ja sen toiminta yksityisenä päättyi 1974.
Ritoniemen Loma. Per. 1969, lak. 1979. Leirintäalue ja lomakylä Vehmersalmen Ritoniemessä.
Rovaniemen Valistus- ja Urheilutalo. Per. 1954, selvitystilaan 2005. Perus-op. 3 000 à 50 nmk, 1957 1 600 uutta, 1973 400 uutta. Valistustalo myytiin 2004.
Ruohonjuuri. Per. 1983, toimii. Osakekirjan taiteilija (1983) on Marianne Falk synt. 1946.
Rusko. Per. 1916, lak. 1929. Liikemiehenkatu 24. Karamelleja, suklaakonvehtia, marmeladia.
Rutava. Per. 1945, lak*. Tiilitehdas. 1964 tehtaan toiminnan jatkoi Vampulan Tiili Oy ja 1976 Savipojat Oy.
Rymättylä-yhtöt. Rymättylä Oy per. 1946 on vuodesta 1992 selvitystilassa olevan Naantalin Vapaasatama Oy:n (Nantalin kaupunki) tytäryhtiö. Harjoitti viimeksi sahateollisuutta, vuoteen 1985. Liikevaihto 8,1 Mmk 1971. Yhtiö omisti loppuvaiheessa kaukolämpölaitoksen. Perustajat olivat Toivo ja Tauno Saarnio Saukko-sillilaivastoineen, jonka vuotuiset sillinpyyntimatkat päättyivat 1975. Myös Rymättylän Säilyke Oy, per. 1946 lak. 1981, kuului perheen yhtiöihin. Se hoiti kalastuksen ja sillinvalmistuksen; liikevaihto 2,9 Mmk 1971. Rymättylän sillinvalmistusperinteitä jatkaa Boyfood Oy.

*Selitys: lak*.