Pörssitieto-vuosikirja.  

SUOMEN KAIKKI OSAKEYHTIÖT
1762–1912, $. JOHDANTO

Linkit nimien mukaisiin yhtiöluetteloihin:
A-EF–HelHem–JKL–NO–RS–SuoSup–TU–Ö.
1762–1864.   Kaikki Senaatin 1865–1875 vahvistamat osakeyhtiöt.
Arkistonkäyttöopas.   —   Myytävät historiikit.  —   Explanations in English.


LAKANNEET PÖRSSIYHTIÖT. Valitse sivua yhtiön nimen alkukirjaimen mukaan:

1912–72:   A:sta J:hen   ‌   K:sta R:ään   ‌   S:stä Ö:hön
1973–96:   A:sta R:ään   ‌   S:stä Ö:hön
1862–75 Helsingissä pörssinoteeratut yhtiöt

PÖRSSITIEDON  YHTEYDENOTTOLOMAKE. Tämän sivun osoite: www.porssitieto.fi/yhtiot/index.html


osakekirja Osakeyhtiömuoto 1800-luvulla
Ennen 24.11.1864 annettua osakeyhtiölakia tämä yhtiömuoto oli vailla lainsäädännön tukea ja sääntelyä Suomessa. Viranomaisten vahvistusta ei tarvittu yhtiön säännöille. Osakeyhtiöitä oli kuitenkin muodostettu ja jo 1862 ruvettiin Helsingissä pitämään säännöllisiä pörssihuutokauppoja; ks. erillinen artikkeli niistä. Per Schybergsonin (1933–2007) tutkimus Aktiebolagsformens genombrott i Finland: utvecklingen före 1895 års lag (Helsingfors 1964) kertoo myös ennen 1865 perustetuista osakeyhtiöistä. Niitä hän oli löytänyt 62, joista vieläkin hyvin tunnettuja nimiä ovat mm. Forssa, Tampella, Vaasan Puuvilla ja Yhdyspankki Suomessa. Luvussa on mukana Suomen ainoa tunnettu, ennen 1800 perustettu osakeyhtiö, Hertonäs Fajansfabriks Bolag 1762. Maailman vanhin osake.

Kägelban-Bolaget (osakekirja) ei ollut Schybergsonin aikana tiedossa. Myös useat tämän huutokaupan (1859) osakeyhtiöistä ovat tuntemattomia. Nämä toki muistuttivat avoimia yhtiöitä, mutta sellaisiakin on ilmoituksessa. J. W. Lilljan kustannus-oy 1858. Murtaja-varustamo 1858. Dagmar 1867.

Aura Sockerbruks Bolag, yhtiöitetty 25.11.1858, oli osakeyhtiö ainakin elokuussa 1865 yhtiön hyväksymien (ei vahv.?) sääntöjensä perusteella. Ne, samoin kuin jäljennös 1.12.1865 annetun osakekirjan tekstistä ovat kansallisarkistossa, Aura Sockerbruks Aktie Bolagin (K-rek. no. 5.871) PRH-asiakirjojen joukossa. Näistä selvityksistä huolimatta osakeyhtiö jouduttiin perustamaan uudestaan 1.7.1903 (per. kok.). Avoimena yhtiönä Aura oli merkitty rekisteriin 1896 (sama no.). Tosin 1903 kirjoitettiin "Den hitintills såsom öppet bolag bedrifna rörelsen vid Aura Sockerbruk kommer att fortsättas i form af ett aktiebolag" ja 1865 säännöissä 1 § sanottiin "gemensam ansvarighet". Em. sääntöjen 6 § mukaan taas "bolagets tillhörigheter kan ej i mättagas för enskild gäld" ja 3 § "aktiekapital af 990 000 mark", 4 § "bolaget utfärdar sex aktiebref", "dessa aktiebref utdelas ej förr än de gamla aktiebrefven blifvit makulerade". Kenties osakeyhtiö oli muutettu takaisin avoimeksi yhtiöksi. Ks. myös 1, 2. Kartta.
Naantalin kylpyläyhtiö maksoi osinkoa esim. v. 1885, muttei koskaan vahvistuttanut sääntöjään senaatissa. Sitä ei myöskään tehnyt ensimmäinen (1858) Villan Lugnet -yhtiö.
Åbo Stads Gamla Skepps-Warfin osakekirjasta 1841 on säilynyt Tukholmassa painettu specimen-kappale, 2. Ångfartygs i Åbo 1835. Ulrikasborgs Bad & Brunn 1835 ja 1845. Ks. myös Örnsköld, Tölö Sockerbruk ja Thölö Parkanläggning.

Vuoden 1864 asetus oli voimassa 30.6.1896 asti, eli kunnes tilalle tuli vuoden 1895 oy-laki, ja sen aikana (merk. $$) perustettiin 1 095 uutta osakeyhtiötä, joista 567 oli toiminnassa (Schybergson). Loppuvuosina perustettiin monia yhtiötä, jotka olivat käytännössä asunto-osakeyhtiöitä tai meijeri- ja kauppaosuuskuntia. Pörssitiedon oheisessa yhtiöluettelossa on mukana 1 138 sellaista uutta yhtiötä, joiden säännöt senaatin talousosasto on vahvistanut 30.6.1896 mennessä, sekä em. lisäksi vielä 17 (ml. poikkeuksena ensimmäinen Villan Lugnet) ennen 1865 perustettua yhtiötä, $$$, joiden vanhat säännöt muutettiin 1865–95; kaikki muut yhtiöt ennen 1865 ovat vain täällä. 1896 lähtien perustettujen yhtiöiden nimet ovat ilman $-merkkiä. Yhtiö, jolla on listassa kaupparekisterinumero oli varmuudella toiminnassa vielä ainakin 1896.


Yhtiöluettelon kattavuus
Pääluettelossa (ks. linkit tämän sivun otsikossa) on mukana yhteensä 3 233 yhtiötä. Niistä 1 158 (1 141 + 17) on perustettu ennen 1.7.1896 ja siten 2 075 sen jälkeen. Lisäksi erillisissä luetteloissa on 62 ennen 1865 perustettua oy:tä, sekä 633 asuntoyhtiötä ja 50 meijeriä, eli kaiken kaikkiaan perustettiin 1762–1912 Suomessa ainakin 3 962 osakeyhtiötä. Osa lopettivat, sillä 1913 lopussa Suomessa oli 3 070 eri osakeyhtiötä. Lukumääräero 1 095 pro 1 141 johtuunee siitä, että Schybergson on rajannut käsittelynsä ulkopuolelle 'valeyhtiöitä', jotka eivät aloittaneet toimintaansa. Lisäksi joku yhtiö saattaa nimenmuutosten vuoksi esiintyä kahteen kertaan luettelossani. Virallinen tilanne 1875; ÅU:ssa 1872 on virheitä. Selvitykseni päättyy vuoden 1912 loppuun, sillä sinä syksynä aloitti Helsingin Pörssi. Erilaisia yrityskalenterita ruvettiin myös kustantamaan.

Kaikki senaatin ($$) vahvistamispäivämäärät, sekä oy-perustamiset että sääntöjen muutokset, 30.6.1896 asti on tässä luetteloitu. Ilmoitetut osakkeet eivät kaikissa tapauksissa olleet vielä kaikki merkittyjä tai täysin maksettuja. 1.7.1896 alkaen kaikkien osakeyhtiöiden, siis myös toimivat vanhat, piti ilmoittautua vastaperustettuun kaupparekisteriin, joskaan kaikki toiminnassa olleet vanhat yhtiöt eivät välttämättä sitä koskaan tehneet. Luettelon päivämäärät 1.7.1896 alkaen ovat ainoastaan kaupparekisteriin merkitsemisajankohtia. Yhtiöjärjestykset vahvistettiin kuten aikaisemmin ensin senaatissa. Yksityinen toiminimi Axel Pihlgren sai kaupparekisterinumero 1:n. Kun firma muuttui osakeyhtiöksi 2.2.1900 se sai uuden numeron, 11.324.


Pääluettelossa eivät ole mukana
Uudet osakeyhtiöt, joiden toimialana on koko ajan ollut, tai alun perin oli, määrätyn asuintalon rakennuttaminen ja/tai omistaminen, myös vuokra-asuntojen, on pyritty tunnistamaan ja jättämään pois niiden suurun lukumäärän (633 kpl 30.6.1896 jälkeen) vuoksi, yhtiön nimestä riippumatta (AsOyL tuli 1926). Asuntoyhtiön nimessä oli ko. ajanjaksona usein sana "Rakennusosakeyhtiö", koska sen tarkoituksena oli ostaa tietty tontti ja rakennuttaa siihen uusi talo osakkaidensa asuntoja varten. Siksi on mahdollista, että joukkoon on erheellisesti joutunut myös aitoja rakennusurakoitsijoita (oy-muotoisia sellaisia ei tosin vielä ollut paljon). Toimialapykälästä ero ei aina selviä. Muut kiinteistöyhtiöt, jotka eivät olleet asuintaloyhtiöitä, ovat sen sijaan mukana.

50 meijeriosakeyhtiötä on myös jätetty pois. Osuuskuntamuoto saatiin vasta 1901 – tosin Suomen ensimmäiset meijerit olivat hyvinkin suppeiden kartanopiirien pienellä pääomalla perustamia. Pientuottajien omat meijerit alkoivat tulla 1890-l. lopulla. Sivustoon kuuluu kuitenkin pelkistetty luettelo pois jätetyistä asuntoyhtiöistä ja meijereistä.

Senaatin ennen kaupparekisteriä (1.7.1896) vahvistamat osakeyhtiöt ovat työlästä löytää, ja siksi ne on kaikki otettu mukaan pääluetteloon, siis myös meijerit ja puhtaat asuintaloyhtiöt, vaikkakin yleensä ilman niiden myöhempien vaiheiden seurantaa. Jos em. meijeri-, asunto-, puhelin- ja anniskeluyhtiöitä lukuun ottamatta ei ole löytynyt yhtiöstä muuta tietoa kuin perusilmoitus, on mahdollista, ettei toimintaa koskaan aloitettukaan.

Eräät ulkomaiset yhtiöt ovat näennäisesti saaneet senaatin vahvistuksen osakeyhtiöinä. Kysymys on kuitenkin selvästi vain niiden sivuliikkeistä Suomessa. Osakepääoma on ulkomailla ja ao. maan valuutassa. Tämän vuoksi seuraavia yhtiöitä ei ole mukana Pörssitiedon luettelossa eikä luvuissa: AEG 12111, Alexandrowsky 11461, Avesta 13172, Cycle Export 8274, Faerden 26092, Fennia Timber 12950, Finnish American Mining 24332, Koppel 10589, Nevski Stearin 1455, Nordische Glas 878, Nordiska Kaffekompaniet 16930, Norrland 27430, Orientaliska Cigarettfabriks 22354, Pietarin Rauta 6755, Pitwood 16284, Salamander 17028, Siemens 10713, Singer 8919 ja Wibourg 10255. Mutta Smerdomska kuuluu olla mukana. Edellä mainittujen lisäksi on vain ulkomailla rekisteröityjä yhtiöitä, jotka toimivat Suomessa, kuten Lintula & Raivola SA, Wiborg SA ja Imatra SA.

Vasta vuoden 1912 jälkeen osakeyhtiöiksi muuttuneita vanhempia avoimia yhtiöitä tai toiminimiä ei ole listassa lainkaan mukana siinäkään tapauksessa, että kaupparekisterinumero säilyi muuttumattomana (kaupparekisterissä tämä käytäntö oli horjuva). Varhaisia tällaisia listaltani puuttuvia osakeyhtiötä ovat: 4, 206, 616, 712, 1299, 1306, 1458, 1468, 1519, 1686, 2502, 3206, 3285, 3373, 3389, 3607, 3607, 3980, 4177, 4296, 4510, 4550, 4556, 4698, 4834, 5535, 5634, 5678, 5871, 5939, 5997, 6152, 6527, 7370, 7805, 7842, 8242, 8457, 8457, 8850, 9260, 12362, 13057, 13904, 13910, 13963, 14533, 15008, 15047, 17191, 17352, 17379, 19087, 19360, 21092, 21402, 21525, 21842, 22283, 24737, 25140, 25208, 25312, 25509, 26230, 26243, 27295 ja 27749. Suomessa oli muitakin, myös suuria yrityksiä, jotka eivät pitkään olleet oy-muotoisia (esim. Hackman & Co, P. C. Rettig & Co, Borup ja K:ni).


Erityispiirteitä ajan osakeyhtiöissä
Tarkastelujaksona lukuisat osakeyhtiöt olivat hajaomistuksessa. Osakkaiden päätavoite ei välttämättä ollut pienentää juridista yrittäjävastuuta, vaan terve pyrkimys hajauttaa taloudellista riskiä eri tahoille. Ajan varakkaat kauppiaat, eli liikemiehet, pystyivät kyllä rahoittamaan suurehkojakin hankkeita omissa ja sukunsa jäsenten nimissä ilman oy-muodon käyttöä, mikäli pitivät sitä viisaimpana.

Näin ollen satunnaista kauppaa syntyi monella luettelon yhtiön osakkeilla, vaikkeivät ne olisikaan olleet millään säännöllisellä listalla. Osakevälittäjiä (sivutoimisia) ja pankkiirejakin oli paljon, ja ellei ostajaa heti löytynyt, myytävä erä ilmoitettiin lehdissä. Usein oli myös julkisia ad hoc -huutokauppoja. Tavallisen väestön ei kuitenkaan kuulunut spekuloida osakesijoituksilla.

Olemassa oli myös sellaisia osakeyhtiöitä, joita oli perustettu nimenomaan keräämään vähävaraisten pääomia vaatimattomia yhteisiä hankkeita varten, kuten elintarvikemyymälöitä. Silloin osakkeen nimellisarvo saattoi olla 5 tai 10 markkaa, kun 1 000 markkaa oli muuten tavanomainen nimellisarvo. 1895-lain mukaan nimellisarvo ei saanut olla 100 mk pienempi, jos osakepääoma oli yli 50 000 mk.* Koko ajanjaksona 1865–1912 rahanarvon muutokset olivat melko vähäiset. 100 mk sen ajanjakson rahaa vastaa 330–500 euroa vuoden 2007 rahassa. Laajapohjaisia osakeyhtiöitä perustettiin myös rahoittamaan hankkeita, joissa suora taloudellinen hyöty yhtiöstä ei ollut päätavoite.
*1864-asetus antoi Senaatille laajat harkintavaltuudet ja esim. 1874 se hylkäsi erään vahvistushakemuksen, koska osakkeen nimellisarvo oli liian pieni verrattuna osakepääomaan (100 mk ja 22,5 Mmk).

Lukuisat väkiviinanpoltto- ja viinanjalostusyhtiöt selittyvät sillä, että laajalle levinnyt kotipoltto kiellettiin v:sta 1866. Polttimoilla (bränneri) oli valmistuskiintiöt ja yrityksiä valvottiin. Raaka-aine oli vilja. Höyrypolttimossa mäski saatiin kiehumaan kuumalla höyryllä. Polttimon tuottaman 60–96 % raakaväkiviinan (spriin) jatkojalostus juomakelpoiseksi (30–50 %) tapahtui eri jalostus- eli tislausyhtiöiden väkijuomatehtaissa (spritfabrik). Niissä raakasprii laimennettiin vedellä ja epäpuhtaudet poistettiin uudelleentislaamalla, minkä jälkeen siihen sekoitettiin  mausteita, uutteita ja väriaineita. Näin saatiin (palo)viinoja sekä ns. värjättyjä viinoja kuten "konjakkia", "rommia", likööriä, punssia yms. Polttimot saivat myydä vähittäin vain laimennettua raakaväkiviinaa, joka oli suodatettu hiilikerroksen läpi, muttei uudelleentislattu. Polttimo- ja tislausyhtiöiden välillä oli usein ristiinomistus.

Leipomohiivan tuotannon yhteydessä saatiin runsaasti alkoholia. Tätä taustaa vasten perustettiin 1888 Rajamäen tehdas. Huippuvuonna 1883 maassa oli 71 polttimoa, 1900 29 ja 1918 enää 3. Huippuvuoden 1883 11,3 milj. litrasta tuotanto laski 0,3 milj. litraan 1918. 1886 oli 82 väkijuomatehdasta. Raakaväkiviinan vanha tilastointiyksikkö oli kannu: 2,6 l muutettuna 50 % spriiksi. Kieltolaki (yli 2 % juomia, pl. tekninen sprii) oli voimassa 1919–32, mutta jo 1873 lähtien kunnat olivat entistä laajemmin voineet päättää viinan anniskelusta ja myynnistä, ja 1885 ne saivat jopa oikeuden määrätä täyskiellon alueillaan.

1875 Helsinki antoi yksinoikeutensa paloviinan vähittäismyyntiin eteenpäin Anniskeluyhtiölle (6162), joka 1887–1906 sai kilpailijan, Vähittäismyyntiyhtiön (2553). 1906 Anniskeluyhtiö sai yksinoikeudet myös muiden vahvojen juomien myymälämyyntiin, samoin kuin kaikenlaisten vahvojen juomien anniskeluun. Nämä oikeudet yhtiö luovutti osittain eteenpäin valtuutetuille yrittäjille, myymälämyynti vain 1915 asti. Mietojen juomien, siis oluen ja viinin, vähittäismyyntipaikkojen lukumäärä rajoitettiin asteittain. 1912 Helsingissä oli yksityisiä olutkauppoja enää kaksi; Anniskeluyhtiöllä oli lisäksi 18 ulosmyyntipistettä.

Anniskelu- ja vähittäismyyntiyhtiöt eivät olleet ko. kaupungin omistuksessa, vaan sen tiukassa valvonnassa, ja ne antoivat miltei koko voittonsa kunnan yleishyödyllisiin tarkoituksiin. Esimerkki Viipurista. Nykytermein kysymyksessä oli ulkoistamisesta ja kilpailuttamisesta kaupungin tuoton optimoimiseksi. Samankaltaisia yhtiöitä perustettiin lähes kaikkiin kaupunkeihin. Jos yhtiöllä oli kiinteistöomaisuutta, se saattoi elää yli kieltolain ajan.


Yhtiöiden nimitiedot
Luettelossa yhtiöiden nimet, samoin kuin osaketiedot, ovat siinä muodossa, kun ne olivat yhtiötä kaupparekisteriin merkittäessä; myöhempiä muutoksia ei yleensä ole huomioitu, paitsi, että yhtiön viimeisin nimi on mainittu suluissa, jos se poikkeaa huomattavasti alkuperäisestä. 1800-luvulla viralliset nimet olivat yleensä vain ruotsinkielisiä. Yhtiönimien myöhempiä tai epävirallisia suomennoksia ei ole pääluettelossa mukana. Erillisessä luettelossa on käännöksiä eräistä nimistä. Lisäksi jokainen yhtiö on aakkostettu vain kerran, yhden päähakusanan perusteella, vaikka muitakin hakusanoja (ks. lisäluetteloa) tai kieliversioita olisi voinut tulla kysymykseen. V/W-kirjaimen kirjoitusasu vaihtelee.

Kun yksityisen toiminimen tai avoimen yhtiön (tai ky:n) liiketoiminta muutettiin osakeyhtiöksi, sille annettiin uusi kaupparekisterinumero. Listassa on mahdollisuuksien mukaan mainittu myös edeltäjän numero. Vuodesta 1902 lähtien käytäntö muutettiin, ja vanha numero säilyi, muttei aina. Toisaalta on jopa tapauksia (10403, 11057, 11920), joissa osakeyhtiön liiketoiminta siirrettiin uuteen, samannimiseen osakeyhtiöön, joka sai vanhan yhtiön kaupparekisterinumeron. Tässäkin niitä on annettu olla yhtenä yhtiönä.

"Edelt. ay / t:mi" (tai kr-no.) = Osakeyhtiö jatkoi viimeistään 1912 avoimen yhtiön tai yksityisen toiminimen liiketoimintaa. Tällöin ensimmäinen päivämäärä taulukon toisessa sarakkeessa on avoimen yhtiön rekisteröimispäivä ja toinen osakeyhtiön. Jos on viitattu ay:n tai t:mi:n numeroon, niin sitä ei löydä tästä osakeyhtiöitä koskevasta luettelostani.

Ennen kaupparekisteriä (1.7.1896) yhtiön nimen virallinen kirjoitusasu on epävarma. Näiden firmanimien sanoissa olen siksi käyttänyt johdonmukaisesti pieniä kirjaimia, sekä 'osakeyhtiö' ja 'aktiebolag' myös 'osake yhtiö' ja 'aktie bolag' -muotojen sijasta. Vuonna 1906 ruvettiin sallimaan lyhenteitä "O. Y." ja "A. B." yhtiömuotoa ilmaisemaan.


Yhtiöiden historiatiedot
Taulukossa on tarvittaessa linkki ("Lisää") erilliseen sivuun, jossa lisätietoja ko. yhtiöstä. Usein on myös linkki GIF-kuvatiedostoon, joka sisältää yhtiötä koskevia leikkeitä (yhteensä noin 710) 1800-luvun sanomalehdistä. Kuvituksina (linkkien muodossa) on käytetty osakekirjoja sekä valokuvia yrityksestä. Entisten ja nykyisten pörssiyhtiöiden osakekirjoihin, muihin kuviin, lehtiotteisiin, kirjallisuuteen tai lisätietoihin ei erikseen viitata tässä luettelossa. Jos on vain versaaleilla kirjoitettu "LISÄÄ"-linkki, se siis tarkoittaa, että yhtiöstä on yksityiskohtainen oma esitys muualla Pörssitiedon internetsivustossa. Katso myös erikoissivumme: vanhat pörssiosakekirjat.

Rekisteristä poistamisen syyt on parhaiten selvitetty vuoden 1912 loppuun asti. Vuosina 1980, 1981 ja 1995 poistettiin erittäin suuri määrä vanhoja firmoja toimimattomina (KRL §24). Moni niistä oli kuitenkin tosiasiallisesti purettu tai muodollisestikin mennyt konkurssiin jo paljon aikaisemmin, mutta silti jäänyt kaupparekisteriin. Tätä täysin teoreettista lopettamispäivämäärää ei mainita, jos hyödyllisempi ajankohta on tiedossa (konkurssi ja myös vuosihaaste on katsottu lopullisiksi). Vuoden 1912 jälkeiset kohtalotkin on usein mainittu tällaisten yhtiöiden kohdalla. Vuonna 1906 poistettiin myös erityisen paljon yhtiöitä. Osakeyhtiö, jonka osakekanta ei osallistunut v. 1946 arvopaperileimaukseen käytännössä kuoli viimeistään siihen.

Vuosihaaste- ja lakkaamispäivät ovat joko tuomioistuimen ilmoittama hakupäivä/yhtiön ilmoittama lopettamispäivä, tai päivät, jolloin nämä tiedot merkittiin kaupparakeisteriin, riippuen siitä, kumpi on ollut saatavissa. Lopettamissyissä kiinnittyy huomiota siihen, kuinka usein ja herkästi yritykset joutuivat konkurssiin 1800-luvulla, monesti tulipalon seurauksena. Etenkin yritysten loppuvaiheet ovat usein varsin hankalia selvittää sukupolvia myöhemmin. Mm. siksi luettelossani on puutteita, mutta listaa pyritään jatkuvasti parantamaan. Kaikki lisätiedot lukijoilta ovat tervetulleita. Mielenkiintoinen ulkopuolinen kuvasivusto hylätyistä tehtaista: www.dm-exp.org


Käytetyt lähteet ja lyhennykset
Patentti- ja rekisterihallitus: Rekisterilehti 1896–1912.
Kansallisarkisto: lakanneiden yhtiöiden kaupparekisteriasiakirjat.
Kansalliskirjasto: 1800-luvun sanomalehdet.
www.turkusteamers.com

K&S = yhtiön osakekirja on kuvattuna teoksessa P. Kantanen & K. J. Sillanpää, Osakekirjat kertovat, Espoo 1988. Kta = Kotimaisen teollisuuden albumi I–II, Helsinki 1913. PK = P. Kantanen, Aikamatka pörssiin, Talentum 2012. Stk = Suomen Teollisuus ja Kauppa I–V, Helsinki 1922–36. Tif = Trade and Industry in Finland, Helsinki 1922. St = Suomen teollisuus, Helsinki 1951. Stal = Trade and Industry of Finland in Word and Picture, Helsinki 1939. Eräiden yhtiöiden kohdalla on lisäksi olemassa oma historiikki. Kunkin yhtiön mahd. omaan historiikkiin ei kuitenkaan viitata oy-taulukossa. Aakkosellinen hakemisto vanhoista yhtiöesityksistä.  $$ = uuden yhtiön säännöt vahvistettu ennen 1.7.1896, $$$ = yhtiö oli oy ennen 1865 ja sääntöjen muutos vahvistettiin 1865–96. Hemslöjd = talonpoikien ansiokotiteollisuus.

Yhtiöluettelosta on myös tekstipohjainen versio perustamisjärjestyksessä yhtenä isona tiedostona, jonka löytää web-sivustomme tästä samasta kansiosta
lista2.txt tai e-kirjana lista2.epub -nimillä (kirjoita tiedoston osoite selaimen osoitepalkkiin). txt-versioissa sarakkeiden tiedot ovat automaattista uudelleenlajittelua mahdollistavassa muodossa. – Helsingin vanhasta (1897) kartasta näkyy monen yhtiön sijaintipaikat. Vuoden 1913 isokokoinen kartta (iso 5,7 MB jpeg-tiedosto; huomautus kuvien koosta) näyttää tarkasti Helsingin katuosoitteet (tärkeä selitys).  Kartta 1946 (5,3 MB). Muut historialliset tehdaskartat: Tampere, Turku.

Pörssitieto-käsikirjan internet-sivustossa luetellaan myös pörssilistalta vuosina 1912–72 poistuneet yhtiöt. Omalla sivullaan käsitellään lisäksi yksityiskohtaisesti vuodesta 1973 alkaen ja ennen 1.1.1997 poistuneet yhtiöt. 1.1.1997 jälkeen lakanneet yhtiöt esitellään painetussa Pörssitieto-vuosikirjassa, mutta niihin viitataan internet-sivuillamme.


EXPLANATIONS IN ENGLISH
All Finnish joint stock companies (osakeyhtiö, Oy, aktiebolag, Ab) up to 1912 are included. 3 960 companies, of which 1 154 pre-1896, are treated (the 633 habitation companies here). Before 1865 there was no legislation relating to joint stock companies. New law from 1.7.1896. The few Finnish pre-1865 companies are all listed separately.
Column headings:
Yhtiön nimi ym.: Name of company, and other information (incl. bibliography).
$$: Company ratified by the Government from 1865 to 1896 (30 June).
Rekist./Vahvist.: Date registered in the Trade Register, or (pre 1896) date ratified.
Osakkeet: Number of company's shares and their par value, when founded.
Kotipaikka: Domicile.
Lopettanut: Ceased trading or date deleted from the Trade Register.
Syy: Reason for deletion. Poist. krl 24 implies inactivity; konkurssi is bankruptcy.
K.rek.no.: Register number in the Trade Register.
Hyperlink texts in the company name column:
Lisää: Additional information available.
Osake: Picture of share certificate available.
Lehti: Newspaper cutting (GIF file) related to the company available.
Kuva: Image related to the company available.

Luettelon ensimmäinen versio julkaistiin internetissä 2004.
Tämä kokoonpano on Copyright © G. Kock 1.2009–2013.