LISÄTIETOJA YHTIÖISTÄ A–J

Omiin alkulähdetutkimuksiini pohjautuvia täydentäviä tietoja PÖRSSITIETO-vuosikirjan
erikoisluetteloon 1865–1912 perustetut osakeyhtiöt. Katso johdantoa. Pääsivulle.

Aatra. Maatalouskonekauppa. Myös autojen maahantuontia ja Leijona-polkupyörien valmistusta. Katuosoite oli Mikonkatu 23 (osake), nykyisin saman talon osoite on Mikonkatu 19 (Aatra hankki tontin 1911). Suurin omistaja F. V. Roos. Osakeanteja 1909, 1918, 1919, 1920 etuoik., 1921. Lopetti toimintansa 1922 pulavuosien seurauksena. Yhtiö lakannut 1924.
Adam Express. Oli aloittanut 1907. Annank. 16. Liittyi mahdollisesti saman nimiseen tanskalaiseen pikakuljetusyritykseen.
A. Ahlström. Edeltäjä t:mi A. Ahlström (526) käsitti vain Strömforsin tehtaan, ks. sitä. Oy jakautui 30.6.2001 kolmeen uuteen yhtiöön: pörssinoteerattu Ahlstrom Oyj (1670043-1), Ahlström Capital Oy (1670034-3) ja A. Ahlström Oy (uusi, 1670018-3). Toimivat. 1943 perustettu holding-yhtiö Antti Ahlströmin Perilliset Oy (vanha, 94.623, 0135748-2) jakautui 1.8.1999 kahtia: Antti Ahlström Perilliset Oy (uusi, 766.546, 1548388-5, toimii) ja Leineperi Oy (uusi, lak. 2000).
Alho, Laiva. Omisti vuoteen 1937: ss Alho II ja ss Alho.
Alm. Alvar Anselm Alm (isä: August Anselm, mestari 1863). Kulta- ja hopeaseppäliike valmisti käyttötavaroita, koruja, urheilupalkintoja ja yhdistysmerkkejä Porvoossa, sekä Loviisassa 1902–55. Kellosepänliike. Lienee toiminut Porvoossa 1990-luvulle.
Antskogin Verkatehdas. Villatehdas oli alunperin perustettu 1839. (Paikalla oli ollut metalliruukki 1632 lähtien.) Kutomatuoleja oli yhtiön aikana vajaat 40. 1948 myynti oli 92 Mmk ja henkilökunta 170. Virallinen kotipaikka oli koko ajan Turku. Op. nousi 1909 0,3 Mmk:aan, 1917 0,6, 1919 1,5, 1921 2, 1940 5, 1949 10 Mmk. Ensimm. 10 vuotta yhtiön omisti trikootehtailija John Dalberg (ks. alempana tällä sivulla). Tenléniukset olivat pääomistajia v. 1900 tulipalista v. 1957 asti, jolloin Oy Fiskars Ab:llä oli 30 % ja Ruth Backströmilla 23,6. 1926 velkojat hakivat konkurssia, joka kuitenkin sovittiin ja Liittopankille siirtyi puolet (1000 kpl) osakkeista. Pankki kuitenkin myi pian Tenléniuksille. 9.3.1959 alkoi konkurssi. Irtaimisto myytiin ja 1960 huutokaupattiin kiinteistö. 45 ha maa-alueen ja rakennukset osti Mako Oy tytäryhtiölleen Oy Antskog Ab:lle tulensammuttimien valmistusta varten. Nykyään se on myös vapaa-ajanviettoalue. 1920 per. Mako-konserniin liittyvät mm. Oy Veljekset Kulmala Ab, Konetehdas Leonard Lindelöf Oy, Heteka Oy, Hangon Teollisuus Oy, Paloturva Oy.
Attu. 3-raaminen höyrysaha Paraisten Atussa. Liikevaihto 1,7 Mmk 1938. TJ Amos Anderson.
Aura, Rederi. TJ Johan Tengström, hall. pj William Isaksson (S. Merivak.yhd. TJ, Ahvenanmaan maaherra, k. 1924; vrt. Transoceanic). Taseessa 1928 yhtiöllä oli 5,5 Mmk tappioita ja omaisuutta 17 tmk. Vuodelta 1916 yhtiö oli jakanut osinkoa 150 %. Omisti purjealukset: sv Carradale 1914–23, sv Fahrwohl 1915–23 (vrt. Åbo Rederi Ab), sv Inverclyde 1920–23, sv Pampa 1913–22.
Aura-lehden Oy joutui taloudellisiin vaikeuksiin ja 1.1895 Aura-lehti (nyt Uusi Aura) ja sen paino siirtyivät Auran Uusi Yhtiö Ky:n omistukseen, jolta ne siirtyivät TSKS:lle 1896. 1916 toiminnan otti haltuunsa uusi yhtiö, Uuden Auran Oy (33927), ja TSKS lakkautettiin. (1940-luvulla toiminut Kustannus Oy Aura (94231) oli eri yhtiö. Konkurssiin n. 1950.) Käsilatomo. Kokoomusta kannattanut lehti kävi viime sotien jälkeen yhä tappiollisemmaksi, ja 1962 lehti ja lehtipaino luovutettiin uudelle yhtiölle, Auran Uusi Lehti Oy:lle (167656, konkurssiin 1964). Vanha yhtiö (siis 33927) muutti 1962 nimensä Auraprint Oy:ksi (osake) ja jatkoi kirjapainona. 2008 yhtiö jakautui Auraprint Oy:ksi (uusi) ja JT-Print Oy:ksi. (Jaakkoo-Taara Oy oli ostettu 1998.) [ST s. 880.]
Automobil. Linja-autoyhtiö Helsinki–Huopalahti. Lehti. Oli M. G. Steniuksen tytäryhtiö. 1916 haettiin vuosihaastetta ja päätettiin lopettaa yhtiö.
Bad Grankulla. Per. 1908 (vanha, no. 21.253), lak. 1914. Rakennus on nyk. Kaunialan sotainvalidisairaalan (per. 1946) vanha osa. – Uuden yhtiön etiketti.
Bask. Panimo perustettiin alunperin 1855 nimellä Fredrikshamns Ölbryggeri. 1.1.1935 Baskin panimo siirtyi kotkalaisen Kauppiaitten Panimo Oy:n omistukseen. Sen nimi muutettiin 1942 Kymen Mallasjuoma Oy:ksi, jonka toimintä päättyi 1966 (yhtiö purettu).
Bastmans. Hugo Bastmanilla oli panimo Hämeenlinnassa 1890–1903 ennen kuin osti Norra Bryggerietin (ks. 9179). Panimo sijaitsi Hämeentiellä nyk. Kotisaarenkujan varrella, ja panimon paikalle rakennettiin Kotisaaren meijeri.
Bayerska Bryggeriet. Panimo toimi 1853–98, jolloin Bäckmans Ölbryggeri (9515) seurasi. 1928 toiminnan jatkoi Porin Oluttehdas Oy, jonka Oy Sinebrychoff Ab osti 1972. Panimotoiminta Porissa loppui 2009. – Antti Rädyn tutkimukset viittavat siihen, että vaikka tämä oy perustettiin, panimo ei välttämättä koskaan siirtynytkään oy:n omistukseen, vaan jatkoi avoimena yhtiönä. Sen omistajat pysyivät muuttumattomina ja olivat samat kuin oy:n osakkaat (toimimaton ns. "valeyhtiö").
Bennäs Yllespinneri. Perustettu alunperin 1886. Vuoden 1924 palon jälkeen laitosta ei enää rakennettu uudestaan.
Bilaktiebolaget. Pohdinnot Gallen-Kallelan kuuluisan Bil-Bol -julisteen tilaajasta on siirretty omalle sivulle.
Bjärnå Telefon. 1909-yhtiön tarkoitus oli ostaa 5 000 mk:lla vanhan (saman nimisen yhtiön) keskus, laitteet, pylväät ja johdot sekä hoitaa niitä. Op. oli 5 000 mk (vanhan yhtiön 2 000 mk).
Björkboda Fabriks. 1896 Björkbodan silloinen omistajayhtiö osti Kellokosken (per. 1795, oy 1865) ja siirsi 1897 tuotannon sinne. Björkbodan tilat myytiin yhtiölle no. 15102. 1.1.1963 Kellokosken tehdas siirtyi Fiskarsin omistukseen ja Kellokosken Tehdas Oy fuusioitiin 1963. Ruukin toiminta päättyi 1979, kun öljytynnyrien tuotantokoneet myytiin GWS:lle.
Björneborgs Badinrättning. Oli perustettu osakeyhtiönä jo noin 1846 (Schybergson). Lehti.
Björneborgs Broaktiebolag. Ilmoittautui kaupparekisteriin 1896 kertoen jatkavansa 1855 perustetun "Björneborgs Brobolags (aktiebolag)":in liiketoiminnan, eli "att medels en pontonbro underhålla samfärdseln öfver Kumo elf". "Aktiekapitalet har inbetalts vid Björneborgs Brobolags bildande 1855" ja käsitti 200 osaketta à 10 hopearuplaa (= 40 mk). 1896 W. Rosenlew & C:o oli suurin omistaen 22,5 %. 1914 Porin kaupungilla oli 67,5 %. 5.12.1929 yhtiö oli hakenut vuosihaasteen ja se katsoi toimintansa päättyneen 1.1.1931.
Björneborgs Mekaniska Verkstad. Perustettu 1858. Rosenlew osti 1877 ja fuusioi 1932.
Blekholmens Varf. Rakensi ja korjasi pienveneitä. Perustettu 1893 ottamaan haltuunsa Anton von Alfthanin Helsingin Eteläsataman Valkosaarella olleen veneenrakennustelakan. Viimeinen kaupparekisteri-ilmoitus 1902. Samoihin aikoihin luoto oli siirtynyt pursiseura NJK:lle. 1932 rekisteröitiin Blekholmens Varv, inneh. Ivar Eklund (71.339); lakannut 1948.
Blomberg, K. E. Edeltäjätoiminimi oli perustettu 18xx. Lähinnä turkulainen sahalaitos, mutta omisti viime vuosisadan vaihteessa myös Haraldsbyn höyrysahan ja tiilitehtaan Helsingissä. Uusi yhtiö Oy K. E. Blomberg Ab 81.358 oli perustettu 1937 (1921) ja fuusioitiin Metsäliiton Teollisuus Oy:hyn 1974 (ostettu 1959). Osk Metsäliitto oli ostanut Blombergin 1949. Blomberg omisti silloin vientihöyläämön Turussa ja sahat Eräjärvellä ja Mietoisissa sekä toimi huolintaliikkeenä.
Blomqvist & Co. Merkittävä makeistehdas, Lautatarhankatu 4. Kuva. Edelt. 16.945 per. 1905. Osti 1922 toimintansa lopettaneen Ab Laborator Oy:n, muutti yhtiön nimen Fastighets Ab Fjäriln:iksi (perhonen oli Blomqvist-yhtiön tavaramerkki) ja siirsi tuotantonsa sen kiinteistöön, Lautatarhankatu 10. 1926 Yhtiön toiminta päättyi. [TIF s. 469, T II s. 189.] Kauppaneuvos Ivar Lindfors (1872–1950) oli Ab Ivar Lindfors Oy:n omistaja 1918–50. Makeisliiketoiminnan hän myi Brunbergeille 1918. Vaimonsa suvun perustamaa Blomqvist & Co:ta hän johti (omistajana?) 1919–25. Ks. myös Loviisan Rautatie Oy. Lindfors oli johtava voima myös mm. Helsingin kaupunginvaltuustossa ja Keskuskauppakamarissa.
Bock Panimo. Aloitti 1890. Kuului Suomen suurimpiin panimoihin. Hartwall osti sen 1968 ja toiminta päättyi 1986. Vrt. Wasa Ångbryggeri.
Bogser. Nimi vuodesta 1941 Oy Hinaus ja Itämerenliikenne. 1916 John Dahlbergin kp ja W. A. Svensson omistivat yhtiön puoliksi. 1924 helsinkiläinen huolintaliike Oy John Dahlberg (52.979) omisti koko yhtiön, mutta 1941 se siirtyi Suomessa asuvalle hollantilaiselle Rigmor Blikslagerille (jonka mies oli laivameklari). Samoihin aikoihin Dahlbergista tuli Hacklin-yhtiö. 1971 rva. Blikslager ja Laiva Oy Olavinlinna (lak. 1971) omistivat yhtiön puoliksi. Silloin yhtiökokous totesi, että yhtiöllä ei ole ollut toimintaa 20 vuoteen, joten se puretaan.
Boman. Seuraaja 1934 Oy Boman Ab (75606). Aikoinaan Suomen maineikkain huonekalutehdas. Kuva. Oy Wärtsilä Ab osti tämän uuden yhtiön 1954 (fuusioitu 1967), kenties käyttääkseen sen kiinteistön omiin tarpeisiinsa.
Borgå Bryggeri. Edeltäjä oli R. W. Ekblom (3977), joka aloitti 1871. 1961 laitteet myytiin Wihuri-Yhtymä Oy:lle, joka 1970 siirsi panimon Heinolaan (Wihurinkoski, v:sta 1973 Mallasjuoman tuotantolaitos).
Borgå Båtvarf. Perustettu 1888. Asetettiin suoritustilaan 1926, mutta pystyi jatkamaan.
Borgå Rederi. Viimeinen laiva (ms Regina) alusrekisterissä 1927.
Borgå Telefon. L. M. Ericsson AB omisti 97 % kun osakkeet myytiin valtiolle 1934.
Borgå Ångfartygs. Stadshusgatan 4. Liikevaihto 1936–40 vuosittain 0,6 Mmk ja osinko 4 %. Yhtiö oli täysin velaton 1930-luvun lopulla. Osakkeita oli alunperin 120 à 1 000 mk. 1896 nämä vaihdettiin uusiin à 500 mk samalla kun op. korotettiin uusmerkinnässä 165 000 mk:aan (330 à 500 mk, päivätty 1.5.1896). 1919 oli rahastoanti 1:1 (osakekirjat päivätty 1.12.1919; Tilgmann veloitti 500 kpl painamisesta 1 375 mk). 1927 annettiin uusmerkinnässä 340 uutta osaketta (päivätty 15.3.1928) à 625 mk, ja myöhemmin rahastoannissa 1:1 tuhat lisää (päivätty 1.11.1928), jolloin op. oli 1 Mmk. 1959 annettiin uusmerkinnässä 500 000 uutta, koska op. oli miltei menetetty luottotappioiden vuoksi. Yhtiö oli hajaomistuksessa kunnes Holger Liljestrand (eli 1908–1997; ml. H. Liljestrand Oy 93.330) 1946 osti 78 % à 2 700 mk. J. L. Runeberg -laiva myytiin 1945. Sen jälkeen Borgå Ångfartyg omisti lyhyitä aikoja pieniä moottorialuksia (ms Lideborg, 3.1947–2.1948), mutta ainakaan vuodesta 1952 lähtien ei ollut mitään toimintaa ja viimeinen PRH-ilmoitus tehtiin 1959. Osoite oli silloin Fabianinkatu 27 B 6, Helsinki, siis Liljestrandin toimisto.
Brahestad, Trävaruaktiebolaget. Liitettiin 1918 Raahe-Oy:hyn, joka 1942 fuusioitiin Rauma-Raahe Oy:hyn.
Brändö Lemsjöholms Kärlfabrik. 15 000 kpl voidritteleitä, tervatynnyreitä. Työntekijöitä 12 (1898). Sijaitsi mantereella Askaisten (ru. Villnäs) Lempisaarella (ru. Lemsjöholm). Kalastusneuvoja Anders Forsberg ja Karl Nordberg olivat astiatehtaan alullepanijoita. He ymmärsivät "myyvän" astian merkityksen mm. silakan menekille ja hinnalle.
Bränntorfkonsortiet. Polttoturpeen ottopaikat sijaitsivat Alavuden Niinimaan rautatieaseman lähellä Pynttärissä, Vetämäjärven länsirannalla. Liikevaihto 0,5 Mmk 1939, henkilökunta 100.
Bustorff. Edeltäjä yksityinen toiminimi no. 15950, perustettu 1904 (lak. 1911). Kluuvikadulla.
Bäckmans Ölbryggeri. Ks. ylh. Bayerska bryggeriet.
Börs. Kaupungin eräiden liikemiesten 1910 perustama kiinteistöyhtiö, joka rakennutti 1912 valmistuneen Fabianinkatu 14:n pörssitalon Helsingin Pörssiä varten. Kiinteistöyhtiön kaikki etuoik. osakkeet siirtyivät jo 1917 Pörssin omistukseen ja 1918 se omisti jo valtaenemmistön koko yhtiöstä. 1980-luvulla se muutettiin keskinäiseksi kiinteistöyhtiöksi, Oy Pörssitalo–Börshuset Ab (nimi vuodesta 1969), jonka osakekanta, Pörssiklubin osuutta lukuunottamatta, Pörssi 1985 lahjoitti vastaperustetulle Suomen Pörssisäätiölle.
Canth, Minna (1844–97). Perillisten yritys aloitti 1897. Kankaiden, lankojen, vaatteiden ja elintarvikkeiden vähittäismyynti (14 myymälää), tukkukauppaa, kahvipaahtimo, alusvaatetehdas. Liikevaihto 34 Mmk 1939, henkilökunta 120. 1974 valtio osti Kanttilan. Sen jälkeen Kuopiossa olleet viisi ja maakunnassa seitsemän myymälää vähitellen suljettiin. Tukkuliikkeet Kuopion Itkonniemellä, Varkaudessa ja Pieksämäellä jatkoivat toimintaansa vuoden 1977 lopulle. Tuolloin tukkuliikkeen sekä Suonenjoen ja Pieksämäen vähittäismyymälät osti Oy Hallman.
Cronvall. Johan Edvard Cronvall oli 1878 pannut alkuun Helsingfors Asfalt Fabrikin (joka paloi 1911) ja 1883 hän perusti t:mi J. E. Cronvallin myymään asfalttitehtaansa tuotteita. Oy 1899.
Dagens Tidning. Ilmestyi 1911–14. Oli Amos Andersonin omistama. Päätoimittaja oli Guss Mattsson.
Dahlberg. Edeltäjä: yksityinen toiminimi O. J. Dahlberg (2221, per. 1888). Nimi vuodesta 2000 Papyrus Finland Oy. Nyk. Stora Enso Oyj:n omistuksessa.
Dalberg, John, & C:o osti 1882 Åbo trikotfabriks aktiebolagin (ks. sitä) laitokset, ja siirsi ne Pyynikille, mistä 1891 ostettiin pois pieni kilpailija. 1900 perustaja luopui yhtiönsä omistuksesta. Samana vuonna ostettiin Tammerfors Trikotfabriks A.B. (8858), sekä Scotch Tweedin (8920) laitteet ja kiinteistö. Konkurssin 1903 jälkeen seuraajaksi tuli Suomen Trikoo (15954).
Egna Hem. Maanhankinta- ja -myyntiyhtiö, toimien alussa Tapaninkylässä. Se osti muilta Helsingin pitäjän maayhtiöiltä tontteja, rakensi niihin omakotitalot ja möi ne vähittäismaksulla.
Ekenäs Fastighets. Per. 1910, konkurssihakemus 20.3.1911. 450 os. à 100 mk. Yhtiö osti kauppias Fredrik Martin Sandholmin kiinteistö: tontti 299 korttelissa 56 kaupunginosassa 5. Kiinnitykset ja velat olivat 65 000 mk ja bruttokauppahinta 110 000 mk, joka yhtiö maksoi luovuttamalla koko osakekanta.
Ekenäs Yllevarufabrik. Edeltäjä 7845. Trikootehdas. Kiinteistön omisti Ekenäs Ångsåg och Fabriker, E. J. Roman.
Eknäs. Nykyään Tamminiemen kylässä, 10 km Porvoon kaupungista koilliseen.
Eks, Victor. Hinausyhtiön perustivat Victor Ek, F. H. Paersch ja Gustav Paulig. Porissa rakennettu alus Krim vastaanotettiin 6.1902 ja myytiin 1909.
Ekströms Maskinaffär. Yhtiön perustivat Kotkassa ruotsalainen AB A. Ekströms Maskinaffär ja Kotka Järn Ab yhdessä kolmen suomalaisen liikemiehen kanssa. Neljä vuotta perustamisen jälkeen Rurik Lindberg, joka alusta lähtien oli ollut toiminnassa mukana, hankki yhtiön kokonaan omistukseensa. Tänään yritys on edelleen Rurik Lindbergin jälkeläisten omistuksessa. Ekström-yhtiöihin on liitetty mm. Bensow Power, Hanke-Palsbo ja Elektro-Diesel.
Emäkoski. Nokian kaupungissa oleva koski, jonka varrella Nokia-yhtiö sai alkunsa.
Federation('s). Sana suomalaisen ahtausliikkeen nimessä johtuu alan vanhimpien ja suurimpien liikkeiden yhdistyksen nimestä, Federation. 1920- ja 1930-luvuilla syntyivät kilpailevien yritysten yhdistykset Association ja Alliance. 1955 kaikki liitot yhdistyivät.
Finsk Tídskrift. Aikakauslehti alkoi ilmestyä 1876 ja ilmestyy edelleen. 1920-luvun lopulla lehti yhdistettiin turkulaiseen Granskareniin.
Finska Elektriska. ASEA ja sen suomalainen edustaja Gustaf Zitting perustivat. ASEA omisti 34 % ja Zitting ja muut suomalaiset loput. Sillä oli generaattori- ja moottoritehdas Helsingissä ja asennuspaja Tampereella. Kun läpimurtoa ei tullut Suomessa eikä Venäjällä laitokset suljettiin 1904. Sen jälkeen Zitting edusti ASEA:a Suomessa vuoteen 1913.
Finska Färg- & Fernissfabriks (Suomen Väri- ja Vernissatehdas). Tehdas aloitti 1873. Vuodesta 197x Oy Suomen Väri - Finska Färg Ab. Schildt & Hallberg osti 1970. 1971: liikev. 21,7 Mmk, henkilök. 200. Osake. Tytäryhtiö: Tienhaaran Öljytehdas Oy. ST s. 395, STal s. 284.
Finska Jernsängs (Suomen Rautasänky Oy). 4. linja 6. Useita eri malleja ja kokoja rautasänkyjä aikuisille ja lapsille.
Finska Kolaffären. Ruotsalaisten rautateollisuusyritysten perustama puuhiilen hankintaa varten. 1909 yhtiöstä kuitenkin tuli Raahen Puutavara Oy:n (12043, Raahe Oy) tytäryhtiö ja sitä kautta Rauma-Raahe Oy:hyn. Ensimm. maailmansodan jälkeen puuhiilen valmistus päättyi ja yhtiöstä tuli metsäkiinteistöjä omistava.
Finska Rederi Ab. SHO ja Lars Krogius perustivat antamaan päällystöopiskelijoille (noin neljännes miehistöstä) harjoittelua purjelaivoilla. Osti 1906: teräsfregatti Glenard, 1907: teräsparkit Favell ja Fennia (I). Laivat olivat normaalissa Australian vehnäliikenteessä. 1909 varustamo oli jo konkurssikypsä ja laivojen liikennöinti keskeytettiin. 1911 Lars Krogius perusti toiminnan jatkajaksi: Ab Finska Skolskeppsrederiet (ks. 26.573), joka osti em. kolme laivaa. 1923 Fennia (I):n korvasi Fennia (II). 1925 SHO:lle tuli 100 % osakekannasta. 1934 kuuluisa Favell, manner-Suomen viimeinen purjealus, romutettiin ja varustamon toiminta pysähtyi.
Finska Stråhattfabriks. Nimi esiintyy alunperin tässä muodossa. Oikea kotipaikka on Hanko. Senaatti hylkäsi 6.1889 yhtiön sääntöjen muutoksen (3 000 osaketta à 10 mk). Esitekansi.
Finska Teaterhus. 1860 vastaperustettu Arkadia Teaterhus Bolag osti nyk. Ruotsalaisen teatterin paikalla olleen puutalon ja siirsi sen. 1875 tämän teatterirakennuksen uudeksi omistajaksi tuli Finska Teaterhus ja näytösten pääkieleksi tuli suomi. Arkadia Bolag purkautui. 1908 talo paloviranomaisten määräyksestä purettiin. Tontille (Arkadiankatu 2) rakennettiin Nikolajeffin palatsi (myöh. Hankkijan talo). Kansallisteatteri oli valmistunut 1902. Vrt. 10514, 14728.
Finska Telegrambyrån. Woldemar Westzynthius aloitti 1887 avoimena yhtiönä, joka lopetettiin 1901 ja muutettiin oy:ksi (13329). Silloinen omistaja Uno Wasastjerna osti pian pari vuotta aikaisemmin perustetun Suomen Uutistoimiston. 1915 se ja toinen uutistoimisto yhdistettiin Suomen Tietotoimisto Oy:ksi.
Finska Trädgårdsföreningen (Suomen Puutarhayhdistys, edeltäjä Helsingfors Trädgårdsförening?). Per. 1882, 600 os. à 100 mk, k-rek. 6763. Ks. myös Hbl 17.11.1881 s. 2. Ennen yhdistyslakia (1919) oli muitakin oy-muotoisia yhdistyksiä. Yhdistys piti puutarhurikoulua Helsingissä. 1907 koulu lopetti toimintansa ja kaupunki osti laitokset (nyk. kaupungin talvipuutarha, avattu 1893).
Folkhemmet. 1909 se sai hallintaansa tontin 2 Hermannin 8. kortt. (Saarenkatu 2), Alli Tryggin Hermannin kansankoti. Se oli perustettu 1891 ja avattu 1895 tai 1898. Siitä tuli ns. Hermannin lukusali.
Forsby Såg. Per. 1865. Johan Askolin osti sahan 1880. 1952 sahaus Forsbyssä päättyi, mutta jatkui Oy Joh. Askolin Ab:n Isnäsin sahalla. (Rauma-Repola Oy osti yhtiön 1971.)
Forselius. Yritys per. 1868. Maataloustyövälineiden, -koneiden ja siementen kauppa sekä autojen maahantuonti. Kauppaneuvos Victor Forselius (1838–1905) perusti 1876 kirjapainon, josta tuli Polytypos Oy. Forselius-yhtiö joutui 1932 laman kouriin ja toiminta siirrettiin PYP:n toivomuksesta SMK:hon, jolle tuli 2/3 osakkeista. Vanha yhtiö jäi vielä olemaan kiinteistöyhtiönä. Myyntivarastojen realisoimiseksi SMK perusti 1932 uuden, 100 % tytäryhtiön, Kauppa Oy Victor Forseliuksen, joka purettiin 1942. [SMK 1947 s. 94, 173.]
Forssan Yhteiskoulu. Koulu valtiollistettiin 1948 ja toimii nykyään Forssan yhteislyseona.
Fredriksfors. Ruotslaisomisteinen yhtiö otti haltuunsa osan vararikkoon menneen K. J. Lönegrénin laitoksista, mm. Kullaan (Ulvila) tila. 1873 tilan osti gööteporilaiset Unge ja Wall, jotka perustivat tämän yhtiön. 1874 valmistui Pihlavan suuri höyrysaha. Konkurssin jälkeen 1877 tilan ja sahan osti Antti Ahlström.
Frenckellska Tryckeri. 1642 Åbo akademi perusti kirjapainon, joka 1758 siirty J. C. Frenckellin omistukseen. Nimi oli edelleen yliopistokirjapaino. 1828 paino siirtyi yliopiston kanssa Helsinkiin. 1848 Frenckell sai omat privilegiot. Oy 1900*. Konkurssiin 9.2008. Tamperelainen paperitehdas J. C. Frenckell & Son (Ab) oli eri yhtiö (kartta). Paperitehdas, Suomen vanhin, lopetettiin pian Rosenlewin ostettua sen 1916.
*Osakepääomat. 1900: 300 à 200 mk. 1903: 700 kanta à 200 mk ja 75 etuoik. à 1 000 mk. 1919: 2 800 kanta à 200 mk ja 75 etuoik. à 1 000 mk. Kantaos. na. alennettiin op. alentamalla 100 mk:aan ja etuoik. os. na. muutettiin splitilla 100 mk:aan. Em. antien osakekirjat vaihdettiin uusiin, jotka ovat päivättyjä 19.3.1920 ja sisältävät punaisen merkinnän "Ersätter aktier af 1903 års emission å nominellt Fmk 200:–" ja jotka ovat siksi leimaverovapaita (vuoden 1919 annin kirjoja ei nähty). 1920: 4 250 kanta à 200 mk ja 75 etuoik. à 1 000 mk. Osakekirjat päivätty 19.3.1920, ilman lisämerkintää ja 2 % leimaverolla. 1927 (maksettu): 9 250 kanta à 100 mk ja 750 etuoik. à 100 mk. Osakekirjat päivätty 31.12.1923, merkitty sinisellä "Tillhör nyemissionen av december 1923" ja ovat 4 % leimaverolla. 1947: 10 000 à 500 mk. Koska na. nousi rahastoannilla leimaamalla 400 mk:lla kaikki vanhat osakekirjat varustettiin nyt siltä osin 6 % leimaverolla.
Gamla Murbruksfabriken. Tukkukauppias E. J. Almqvist luovutti 1896 aloittamansa tukkukaupan tälle uudelle oy:lle 1904. Ruoholahdenk. ja Ruoholahdenrannan kulmakorttelissa.
Gaslysningsaktiebolaget. Käynnisti toimintansa 1860. Kaupunki osti 1899 yhtiön. 1900 aloitti Helsingin kaasulaitos, joka 1987 myytiin Helsinkikaasu Oy:lle.
Granit. Anton v. Alfthan perusti 1886. Toimi Hangossa vuoteen 1940 asti louhien kiveä Kuningatarvuoressa (Drottningberget, Itäsataman vieressä kaupungin keskustassa) ja läheisellä Märaskärilla. Louhimoita  (24 kpl 1940-luvun alussa) oli lisäksi eri puolilla maata. Hangon jälkeen päätoimipaikaksi tuli Salo. Tuote oli alussa katuviä, mutta Ab Granit Oy:stä tuli ennen pitkää kivialan suurin yritys. 1930-luvulla työntekijöitä oli n. 400 ja 229 v. 1898. Helsingissä yhtiön valmistamia julkisivuja ovat mm. rautatieaseman, Kalevan, Sokoksen, Suomi-yhtiön, Pörssin ja PYP:n taloissa. Muistomerkkejä tehtiin lukuisia. Hautakiviä. Rannikkolinnoituksia rakennettiin ja raakakiveä vietiin. Ilmoitus. 1965 yrityksen koko liiketoiminta myytiin Oy Kullgrens Enka Granit Ab:lle (jonka ruotsalainen emoyhtiö meni konkurssiin 1977). Vanhasta yhtiöstä oli pian jäljellä enää tyhjä kuori, joka poistettiin kaupparekisteristä toimimattomana 1980. Julkinen haaste oli haettu 22.2.1967. 1981 Suomen Kullgren-tytäryhtiö siirtyi ruotsalaisen AKF Granit AB:n (Ingemar Pettersson) omistukseen ja nimeksi tuli AKF Granit Oy Ab, joka meni konkurssiin 1995 (suoritustila 1993). Osakekirjan piirtäjä on Alexander Federley (1864–1932). Osakeannit.  v. Alfthan myi 1894 osakkeensa vuorineuvos Gustaf Zittingille. Pääjohtaja Fredrik Saltzman oli n. 1887 tullut osakkaaksi. 1963 Erik Zitting (Gustafin poika) omisti 28 % ja pankkiiri Mikael Höckert (joka hankki ensimmäiset osakkeensa 1920-luvulla) 22 %. 1949 pääkonttori oli Erottaja 7 A.
Grankulla Skolbyggnads. Täytynee liittyä Grankulla Samskolaan, jonka koulurakennus valmistui 1909. Koulu kunnallistettiin 1977.
Gräsvikens Kakelfabrik. Ruoholahdenkadun (no. 23) ja Köydenpunojankadun kulmassa. A. K. Christides osti tontin tulevan Tupakkatehdas Fennian ('Työmies') taloa (valmistui 1913) varten.
Haapamäen Yhteiskoulun Rakennus. Koulun oma rakennus valmistui 1909. Yksityiskoulu valtiollistettiin 1957.
Haaron Höyrysaha. Omistaja oli ilmeisesti Aug. Tanner. Saha toimi 1937, mutta ei osakeyhtiönä.
Hagelberg. Molemmat yhtiöt 2298 (Tammerfors Ångbränneri) ja 2299 per. samaan aikaan. Ehkä se mahdollisti suuremman kokonaiskiintiön. Esim. 1887 kustantaja/kirjakauppias Hagelberg oli Hämeen läänin ylivoimaisesti suurin viinanpolttaja 150 000 + 60 000 kannun (à 2,5 l) oikeuksillaan 482 000 kannun kokonaismäärästä. 1879 yhtiö 2298 mahd. osti E. J. Granbergin oikeudet.
Hakkalan Uusi Höyrysaha. Hästö. Omisti 1923–27 ss Murtajan. Saha oli alunperin perustettu 1874. Viimeisin saharakennus on 1950-luvulta. Nykyisin aluella on pienvenetelakka.
Haminan Lasitehdas. Ikkunalasitehdas Ristiniemessä. Edeltäjä 12014 (per. 1896), jonka S. Akkunalasikonttori osti 1910 lopettaakseen. Toiminnan kuitenkin jatkoi yhtiö 25840, kunnes Ikkunalasi Oy (34991) osti tehtaan 1924. (Yhtiö 25822, Ristiniemi Oy, oli saha.)
Haminan Suomalainen Yhteiskoulu. Perustettu 1894. Valtiollistettiin 1929.
Hartmannin Koneliike. Joutui taloudellisiin vaikeuksiin 1931. Oli ilmeisesti samannimisen tukholmalaisen agentuuriliikkeen tytäryhtiö.
Haukilahden Höyryvenhe. Omisti ss Särkilahden 1927–48.
Heikkilä Ångsågs. Saha valmistui ja oy jätti perustamisilmoituksensa jo 1862. Yhtiö teki hetimiten katovuosina vararikon, minkä jälkeen Paul Wahl & C:o osti laitoksen 1869. Sen toiminta päättyi n. 1880.
Heinolan Sanomalehti. Julkaisi 1890–1901 Jyränkö-sanomalehteä.
Helkanäyttämö. Eino Leinon alkuunpanema ulkoilmateatteri Seurasaaressa Kalevala-näytelmiä varten. Kaatui 1921, kun hänen mielenkiintonsa loppui.
Hellnäs. Saha toimi 1889–1929. 1889 aloitti myös höyläämö ja mylly. Konkurssin jälkeen KWH-yhtymä osti alueen käyttäen sitä satamana 1970-luvulle asti. Vrt. Kimo Bruk 27734.
Helsingfors Mjölkförsäljning avasi ensimm. myymälänsä 1878. Ennen sitä maitokauppoja ei ollut. Tuleva suurmeijeri Maanviljelijäin Maitokeskus Oy (20051) hankki perustamisensa 1907 yhteydessä myyntikanavan ostamalla Helsingfors Mjölkförsäljningin.
Helsingfors Nya Ångfartygs. Yhtiö jätti vuosihaastehakemuksensa 30.4.1910 ja lakkaamisilmoituksensa 28.4.1910. Loppuvaiheessa Victor Ek omisti varustamon.
Helsingfors Rederi (uusi). Victor Ek ja Reguel Wolff ostivat 1906 ss Mercatorin (4 400 dwt, rak. 1891), josta 1907 muodostettiin tämä oy. Alus liikennöi lähinnä La Plataan, mutta 13.10.1916 se ajoi miinaan Englannin kanaalissa ja tuhoutui.
Helsingfors Sandviks. 1864 oli annettu lupa sahalle Hietalahdessa. 1880 Axel Holmberg osti sahan ja siihen liittyvän luujauhotehtaan H. Sandvik-yhtiölleen. Luujauhotehtaan koneet myytiin heti uudelle Munkholmens Ab:lle ja rakennukseen tehtiin höyläämö. Tehdasalue. 1882 ostettiin konkurssipesältä suuren konepajayrityksen Osberg & Baden puusepäntehdas. Se sijaitsi lähellä Sörnäisten lastauspaikka ja rautatietavara-asemaa. Noin 1.11.1883 Helsingfors Sandvik ajautui konkurssiin, pari viikkoa pääomistajan Hornborgin vararikon jälkeen. Seuraaja oli Sandvikens Ab (5.441). Vrt. myös Sörnäs Ångsågs Ab.
Helsingfors Sidenväfveri (Nokiantie 2). 1933 Antero Stenbäck myi yhtiön P. G. Holm Oy:lle, mihin silkkikutomoyhtiö fuusioitiin 1947.
Helsingfors Telefon. Yhdistymissopimuksen mukaan kilpailija Allmänna Telefon lopetti toimintansa 1.2.1889 ja tilaajat ja laitteet siirtyivät heti HT:lle (5486). Sopimuksen mukaan puhelintoiminta siirtyi uudelle Helsingin Puhelinyhdistykselle 1.6.1891. Tämän jälkeenkin HT hoiti fyysisen puhelinverkon sekä oli Puhelinyhdistyksen vaikutusvaltaisin jäsen, kunnes verkon ylläpito 1897 siirtyi Puhelinyhdistykselle. 1901 yhdistys osti koko HT:n, joka lopetettiin 1920.
Helsingfors utskänknings. Kieltolain 1919 johdosta toiminta työläisravintolana muuttui kiinteistön hallinnaksi, ja 1957 yhtiön nimeksi tuli Fastighetsaktiebolaget Fredriksgatan 34. 1959 yhtiö myi tämän ainoan kiinteistönsä (rak. 1914) minkä jälkeen yhtiö purettiin 1963. Omistajat saivat 37 450 mk/osake, yht. 67 950 000 mk. [Ks. myös Tor W. Holm HY tal.- ja sos.hist. 1970.]
Helsingfors Ångslups. V. 1885 lehtijutussa (ks. FÅD) kirjoitetaan Helsingfors ångslupsista, mutta yhteydestä käy ilmi, että se täytyy olla Finska Ångslups Depot (FÅD). HÅ ei esiinny lehdissä 1867 jälkeen ja FÅD tulee vasta 1880. 1903 per. yhtiö lienee kolmas varustamo samankaltaisella nimellä (kaikkien osakkeilla eri na.).
Helsingfors Ångvedsåg. 1901 Gösta Sackleen omisti 23 % ja Wilh. Cederholm 20 %. 1914 yhtiön laitteet myytiin Hjalmar Linderille. Yhtiö haki vuosihaastetta 1.5.1915.
Helsingin Ajurien Paja. Hevosien kengitys, ajokaluston valmistus ja korjaaminen. Toimi Antinkatu (Lönnrotinkatu) 18:ssa, jossa sijaitsi myös Helsingin Ajurien Yhdistys. 1939 siinä valmistui uusi rakennus. 1908 (rek. 1909) op. korotettiin 50 000 mk:aan (1 500 uutta). Niissä osakekirjoissa on päiväys, 1908. 1913 yhtiökokous totesi "yhtiön olevan vaikeassa raha-asemassa" ja 2.1.1914 se jätti konkurssihakemuksensa. Autot olivat tulleet. Vielä vuodelta 1909 yhtiö oli maksanut osinkoa.
Helsingin Moottoritehdas. Nuoranpunojankatu 4 A. Valmisti (avoimena yhtiönä 1905) venemoottoreita ja moottoriveneitä.
Helsingin Puuseppätehdas. Rakennusalan puusepäntöitä kuten ovia ja ikkunoita, parkettilattioita, seinä- ja kattopaneeleita, julkisten tilojen sisustuksia, koulujen kalustoja, huonekaluja sekä lautoja ja listoja. Lastenkodinkatu 5. Kuva.
Helsingin Työväen Rakennus (Arbetarenes i Helsingfors Byggnads Ab, per. 1878, 1 000 os. à 100 mk), ns. Ruoholahden sadanmarkan villat (rak. 1879). Yhtiö oli viime sotien jälkeen spekulaation kohteena sen arvokkaan tonttimaan vuoksi. Puutaloista 12 on säilynyt.
Hemflit (Kotiahkeruus Oy). Myi kudoksia kuten mattoja, ryijyjä ja muita taiteellisia sisustustekstiilejä ja huonekaluja, sekä niiden tarveaineita, työvälineitä ja koneita. Yhtiö osti maaseudun talvisajan ansiokotiteollisuuden tuotteita ja myi ne keskitetysti. 1940: Eteläesplanadi 12, liikevaihto 1,9 Mmk.
Hippodrom (Helsinki). Töölön Messuhallin B-hallin paikalla. Rakennettu 1910, purettu 1940-luvun lopulla. Paitsi hevoskilpailuja Hippodromissa oli sirkusesityksiä, painikilpailuja ja nyrkkeilyotteluja.
Hippodrom (Turku). Rakennettiin n. 1902 Kupittaan entisen ampumaradan alueelle ja toimi Turun raviratana vuoteen 1973. Myös hevosmyyntiä.
Hippos Kengitysaine. Osti suomalaisen patentin no. 2974 ja ryhtyi valmistamaan hevosenkenkiä.
Hirsilän Kenkätehdas. Alunperin kenkätyöläisten perustama. Osti alussa Hirsilän Metalliteollisuus Oy:n kiinteistön. 1940: liikevaihto 15,0 Mmk, henkilökunta 150. Yhtön osake-enemmistö siirtyi vähitellen silloiselle isännöitsijälle, ins. Johan Mikkolalle.
Hjelt, Vera (1857–1947), opettaja, keksijä, ammattientarkastaja, kansanedustaja, kirjailija ym., perusti 1891 Oulunkylään höyrysahan ja puusepäntyöpajan, joissa hän toimi isännöitsijänä.
Hjort. Ensimm. haulitorni Pispalassa valmistui 1856. 1890-luvun alussa K. Hjort osti sen (ks. 367). Nyk. torni valmistui 1908 eri paikassa. Haulien tuotanto päättyi 1972.
Holmberg, Lennart. Pellervonkatu 3. Sementtivalimo, rakennusliike, "Karhu"-myllyjä ja -myllynkiviä.
Holmberg, Mauritz. Reitti Turku–Kemiö. 1922 Åbo Läns Kustångbåt (5776) osti yhtiön ja sen laivat (ss Mauritz Holmberg).
Hortana. Yhtiöity maatila Viipurissa. Höyrylaivalaituri.
Hosainoff (myös Hosainov). Salmin suurin kauppaliike, per. 1872. Höyrysaha toimi 1890–1929. Konepaja.
Hotel Phoenix. Valmistui 1878. 1922 hotellitoiminta päättyi ja talo siirtyi Turun Yliopiston käyttöön, josta se vapautui 1950-luvun puolessavälissä. 1959 rakennus purettiin.
Houtskär-Norrskata. Varustamo möi ss Houtskärin 1918. Reitti Turku–Houtskarin Mossala.
Huber. Per. 1879, oy:ksi Robert Huberin kuoltua (22.12.1905). Yhtiö harjoitti liiketoimintansa isolla tontillaan Mikonkatu 13–15, jonka Kaisaniemenkatu sittemmin jakoi kahtia. Mikonkatu 15/Kaisaniemenkatu 1:een oli jo suunniteltu uusi pääkonttorirakennus, mutta kun Huber 1921 yhtyi Ab Vesijohtoliike Oy:n (ks. no. 16110, per. Harald Herlin) kanssa pääkonttori rakennettiin jälkimmäisen yhtiön tontille (Köydenpunojankatu 4). Liiketoiminta keskitettiin tähän yhtiöön (nyt nimellä Oy Vesijohtoliike-Huber Ab) vanhan Huberin (24169) jatkaessa kiinteistöyhtiönä. Kaisaniemenkatu 1 myytiin 1923, jolloin kiinteistöyhtiö sai nykyisen nimensä. 1924 talo valmistui. Tapiola omistaa 72 % osakkeista (2005).
Hultmans. 1887 perustettu uusi (3.) Hultman-panimo sekä Porter & Ölbryggeri Ab i Ekenäs (ks. sitä) yhdistettiin 1891 uudeksi (4.) Hultman-oy:ksi (lehti). Lisäksi oli ollut keväällä 1884 konkurssiin mennyt vanha (2.) Firman C. F. Hultmans porterfabrik per. 1866 (lehti), sekä sen edeltäjä (1.) 1858 per Ekenäs Ölbryggeri Bolag. 1891 käytettin nimessä muotoa Bryggeri. Nimi vuodesta 1938 Tammisaaren Olut- ja Portteritehdas Oy – Ekenäs Öl- och Porterbryggeri Ab, vuodesta 1961 Hultman'in Olut- ja Portteritehdas Oy – Hultmans Öl- och Porterbryggeri Ab. Konkurssiin 1963. Hartwall ilm. jatkoi tuotantoa v:een 1965. 1950-luvulla Lars Hagström oli pääomistaja, aikaisemmin Nordenswanin suku. Hultman (3.) oli 1891 ostanut Hangö Ölbryggeri Ab:n (Bromarv). Tontin Hanko-Pohjoisessa osti myöhemmin Elo Oy ja nyt siinä on Lidlin myymälä. [Yngve Malmén]
Humelin. Savuketehdas ("Karjala" ym.), perustettu 1881. Uudenmaank. 9. Yhtiö toimi vielä 1930-luvulla.
Hypoteks-Ab (myös: Allmänna Hypoteks Ab). Vekseleihin ja velkakirjoihin erikoistunut panttilainaamo. Perustajista kunnalisneuvos Abel Landén oli Helsingin Pantti-Oy:n ent. HPJ ja TJ. 1887 hän perusti Hypoteks-Ab:n jatkajaksi Nylands Aktiebankin, kun pankkilaista oli poistettu vaatimus suuresta vähimmäisosakepääomasta. [T. Sundblom Helsingin Pantti-Oy s. 36.]
Hälläpyörä. Matkailijakoti ja ravintola (Puutarhakatu 11), myöh. ravintola Hämeenpyörä, nyk. Laterna. Ilmeisesti Tampereen Suomalaisen Klubin perustama.
Hämeenkyrön Telefooni. 25079 ja 25123 yhdistettiin 1915 Hämeenkyrö-Kyröskoski-Viljakkalan Puhelin Oy:ksi, joka 1971 liitettiin Tampereen Puhelinosuuskuntaan. Yhtiö 25079 on jättänyt vain perusilmoituksen kaupparekisteriin.
Hämeenlinnan Höyrylaiva. Viimeiset alukset: ss Hämeenlinna (vuoteen 1930), ss Kangasala, ss Pälkäne, ss Urho.
Hämeenlinnan Yhteiskoulu. Yhtiö omisti koulun vuodesta 1904 kunnes koulu 1976 kunnallistettiin. 1951 kunta oli tullut yhtiön omistajaksi 87 %:lla.
Hämekoski. Aloitti karpiiditehtaani. 1902 tilalle tuli puuhiomo ja pahvitehdas. 1919 ne lopetettiin ja tilat vuokrattiin Oy Wärtsilä Ab:lle, joka niitä varten perusti Ab Kareliawood Oy:n. Se jatkoi 1918 perustetun vaneritehtaan toiminnan ja pystytti 1921 rautasulattamon. Varsin tärkeä oli Hämekosken vesivoimala. Kareliawood fuusioitiin Wärtsilään 1942.
Högfors Såg. Forsbyn kylä, Pedersören kunta. Karl Nars osti sahan 1915.
Högre Svenska Handelsläroverket. Luovutti 1932 omaisuutensa säätiöille Svenska Handelshögskolanille ja Svenska Handelsinstitutetille. 1914 per. kiinteistöyhtiö Högre Svenska Handelsläroverkets Byggnads-ab (30853), joka omisti Merimiehenkatu 11:n, lakkasi 1941.
Högsar Ångsåg. 1878 höyrypannu räjähti, 1880 saha myytiin ja 1884 se paloi.
Idealkork. "Idealkork" oli alumiinipellistä tehty varhainen korkki virvoitus- ja olutpulloille.
Ijo Ångsåg. Kestilän saha Alarannan kylässä, Suomen ensimmäinen höyrysaha 1859. Saha myytiin 1890 J. G. Bergbomille ja lopetti 1908.
Ikaalisten kylpylä. Edeltäjä, G. N. Eräsen laitos (4895), oli aloittanut 1884. 1927 ensimmäisen oy:n tilalle tuli laajennuksen yhteydessä Ikaalisten Kylpylä Oy (88041). Vuodesta 1956 toiminnan hoiti Terveyskylpyläliitto ry, Meijeriväen liiton omistaessa laitokset. Seuraavista vaiheista ks. ent. pörssiyhtiö Kylpyläkasino Oyj:n historiaa.
Ilmakoski. Koskesta saatiin voimaa suuren villatavaratehtaan käyttöön.
Ilmarinen (1870). Konserni, joka piti ostaa Porin ja Hakaniemen konepajat ja Noormarkun ruukin. [Ks. Hel. kaup. hist. III:1 s. 521.]
Ilomants Skogsfastighets. Perustettu ostamaan N. L. Arppen kuolinpesän (Wärtsilä-yhtiön) metsät Ilomantsissa, 54 000 ha. Se rakensi 1906 höyrysahan Pielisjoen rantaan, Paukkajalle. Sahaa ei edes ehditty käynnistää, ennen kuin Enso-Gutzeit Oy 1907 osti koko yhtiön ja purki sahan saman tien. 1925 Enso-Gutzeit Oy rakensi paikalle täysin uuden sahan.
Imatra. 7986-yhtiön tarkoitus oli edistää turistiliikennettä Imatran koskelle sekä tarjota ravintolapalveluita. 28.2.1871 ja 22.9.1892 lienee kysymys samasta, hotellia omistaneesta, yhtiöstä. Kaksi eri puurakenteista hotellitaloa paloivat n. 1900, ja 1903 valmistui nykyinen ns. Valtionhotelli. 1919 mennessä valtio oli hankkinut 74 % osakkeista ja halusi käyttää hotellirakennusta muuhun tarkoitukseen sekä purkaa yhtiön. Purettu 1921.
Internationella Biograf. Anton Podworsky (26994) omisti 1906 yhdessä Jakob Ljungqvistin kanssa tämän elokuvayhtiön, P.espl. 17.
Java Théaffär. Teepakkaamo ja -tukku, Kalevankatu 13. Kuva. Toimi vielä 1933. Edeltäjä ay.
Jouper, K. J. (1872–1954) perusti mallastamon, joka pian paloi, ja lastuvillatehtaan sekä omisti myllyn Uudenkaarlepyyn seudulla. 1922 hän osti pienen pajan, josta tuli Oy Jouper Ab (117727), jonka Fiskars omisti 1964–67.
Juvan telefooni. Toisen lähteen mukaan vahvistus oli 5.5.1893. Nimi vuodesta 1927 Juvan Puhelin Osakeyhtiö. Kaikki laitteet ja oikeudet oli myytiin valtiolle 1950.
Jyväskylän Kylpylaitos, eli Kaivohuone, Rantapuistossa. Paloi 1868.
Jyväskylän-Päijänteen Laiva. Omisti mm. seuraavat alukset: ss Taru 1920, ss Aallotar 1921 (lotjaksi 1935), ss Jyväskylä 1924 ja ss Tehi 1930. 1935 yhtiö osti Vellamo Oy:n (ss Vellamo) osake-enemmistön. Toiminta loppui 1950.