LISÄTIETOJA YHTIÖISTÄ A–J

Omiin alkulähdetutkimuksiini pohjautuvia täydentäviä tietoja PÖRSSITIETO-vuosikirjan
erikoisluetteloon 1865–1912 perustetut osakeyhtiöt. Katso johdantoa. Pääsivulle.

Aatra. Maatalouskonekauppa. Myös autojen maahantuontia ja Leijona-polkupyörien valmistusta. Katuosoite oli Mikonkatu 23 (osake), nykyisin saman talon osoite on Mikonkatu 19 (Aatra hankki tontin 1911). Suurin omistaja oli F. V. Roos. Osakeanteja 1909, 1918, 1919, 1920 etuoik., 1921. Lopetti toimintansa 1922 pulavuosien seurauksena. Yhtiö lakannut 1924.
Adams Express. Oli aloittanut 1907. Annankatu 16. Liittyi mahdollisesti saman nimiseen tanskalaiseen pikakuljetusyritykseen. Vrt. Fix ↓.
A. Ahlström. Saman niminen edeltäjä t:mi A. Ahlström (526) käsitti vain Strömforsin tehtaan, ks. sitä. Po. oy jakautui 30.6.2001 kolmeen uuteen yhtiöön: pörssinoteerattu Ahlstrom Oyj (1670043-1), Ahlström Capital Oy (1670034-3) ja A. Ahlström Oy (uusi, 1670018-3). Toimivat. 1943 perustettu holding-yhtiö Antti Ahlströmin Perilliset Oy (vanha, 94.623, 0135748-2) jakautui 1.8.1999 kahtia: Antti Ahlström Perilliset Oy (uusi, 766.546, 1548388-5, toimii) ja Leineperi Oy (uusi, lak. 2000).
Aitolahti. Näsijärven kaakkoispuolen lyhyen matkan liikenne (Tampere–Aitolahti) ss Aitolahdella. Yhtiö myi 1938 laivansa V. J. Niemiselle, joka jatkoi liikenteen.
Alho, Laiva. Vesilahti. Omisti vuoteen 1937: ss Alho II ja ss Alho. Kun alukset oli myyty yhtiökokous 3.3.1938 päätti purkaa yhtiön, joka lakkasi 1940. Hajaomistuksessa. 200 os. 1910, 400 os. 1916, xx os. 1920, 1000 os. 1922? Tunnetaan osakekirja korkeahkolla numerolla 892 vailla päiväystä, mutta eri hallituksella, kuin 1920.
Alm. Alvar Anselm Alm (isä: August Anselm, mestari 1863). Kulta- ja hopeaseppäliike valmisti käyttötavaroita, koruja, urheilupalkintoja ja yhdistysmerkkejä Porvoossa, sekä Loviisassa 1902–55. Kellosepänliike. Lienee toiminut Porvoossa 1990-luvulle.
Antskogin Verkatehdas. Villatehdas oli alunperin perustettu 1839. (Paikalla oli ollut metalliruukki 1632 lähtien.) Kutomatuoleja oli yhtiön aikana vajaat 40. 1948 myynti oli 92 Mmk ja henkilökunta 170. Virallinen kotipaikka oli koko ajan Turku. Op. nousi 1909 0,3 Mmk:aan, 1917 0,6, 1919 1,5, 1921 2, 1940 5, 1949 10 Mmk. Ensimm. 10 vuotta yhtiön omisti trikootehtailija John Dalberg (ks. alempana tällä sivulla). Tenléniukset olivat pääomistajia v. 1900 tulipalista v. 1957 asti, jolloin Oy Fiskars Ab:llä oli 30 % ja Ruth Backströmilla 23,6. 1926 velkojat hakivat konkurssia, joka kuitenkin sovittiin ja Liittopankille siirtyi puolet (1000 kpl) osakkeista. Pankki kuitenkin myi pian Tenléniuksille. 9.3.1959 alkoi konkurssi. Irtaimisto myytiin ja 1960 huutokaupattiin kiinteistö. 45 ha maa-alueen ja rakennukset osti Mako Oy tytäryhtiölleen Oy Antskog Ab:lle tulensammuttimien valmistusta varten. Nykyään se on myös vapaa-ajanviettoalue. 1920 per. Mako-konserniin liittyvät mm. Hangon Teollisuus Oy, Heteka Oy, Oy Veljekset Kulmala Ab, Leonard Lindelöf Konetehdas Oy, Paloturva Oy. Osoite: Pälkäneentie 13.
Attu. 3-raaminen höyrysaha Paraisten Atussa. Liikevaihto 1,7 Mmk 1938. TJ Amos Anderson.
Aura, Rederi. TJ Johan Tengström, hall. pj William Isaksson (S. Merivak.yhd. TJ, Ahvenanmaan maaherra, k. 1924; vrt. Transoceanic). Taseessa 1928 yhtiöllä oli 5,5 Mmk tappioita ja omaisuutta 17 tmk. Vuodelta 1916 yhtiö oli jakanut osinkoa 150 %. Omisti purjealukset: sv Carradale 1914–23, sv Fahrwohl 1915–23 (vrt. Åbo Rederi Ab), sv Inverclyde 1920–23, sv Pampa 1913–22.
Aura-lehden Oy joutui taloudellisiin vaikeuksiin ja 1.1895 Aura-lehti (per. 1886, nyt Uusi Aura) ja sen paino siirtyivät Auran Uusi Yhtiö Ky:n omistukseen, jolta ne siirtyivät TSKS:lle 1896. 1916 toiminnan otti haltuunsa uusi yhtiö, Uuden Auran Oy (33927), ja TSKS lakkautettiin. (1940-luvulla toiminut Kustannus Oy Aura (94231) oli eri yhtiö. Konkurssiin n. 1950.) Käsilatomo Priman talossa Kauppatorin laidalla.  Kokoomusta kannattanut lehti kävi viime sotien jälkeen yhä tappiollisemmaksi, ja 1962 lehti ja lehtipaino luovutettiin uudelle yhtiölle, Auran Uusi Lehti Oy:lle (167656, konkurssiin 1964). Vanha yhtiö (siis 33927) muutti 1962 nimensä Auraprint Oy:ksi (osake) ja jatkoi kirjapainona. 2008 yhtiö jakautui Auraprint Oy:ksi (uusi) ja JT-Print Oy:ksi. (Jaakkoo-Taara Oy oli ostettu 1998.) [ST s. 880.]
Automobil. Linja-autoyhtiö Helsinki–Huopalahti. Lehti. Oli M. G. Steniuksen tytäryhtiö. 1916 haettiin vuosihaastetta ja päätettiin lopettaa yhtiö.
Bad Grankulla. Per. 1908 (vanha, no. 21.253), lak. 1914. Rakennus on nyk. Kaunialan sotainvalidisairaalan (per. 1946) vanha osa. – Uuden yhtiön etiketti.
Bask. Panimo perustettiin alunperin 1855 nimellä Fredrikshamns Ölbryggeri. 1.1.1935 Baskin panimo siirtyi kotkalaisen Kauppiaitten Panimo Oy:n omistukseen. Sen nimi muutettiin 1942 Kymen Mallasjuoma Oy:ksi, jonka toimintä päättyi 1966 (yhtiö purettu).
Bastmans. Hugo Bastmanilla oli panimo Hämeenlinnassa 1890–1903 ennen kuin osti Norra Bryggerietin (ks. 9179). Panimo sijaitsi Hämeentiellä nyk. Kotisaarenkujan varrella, ja panimon paikalle rakennettiin Kotisaaren meijeri.
Bayerska Bryggeriet. Etiketti. Panimo toimi 1853–98, jolloin Bäckmans Ölbryggeri (9515) seurasi. 1928 toiminnan jatkoi Porin Oluttehdas Oy, jonka Oy Sinebrychoff Ab osti 1972. Panimotoiminta Porissa loppui 2009. – Antti Rädyn tutkimukset viittavat siihen, että vaikka tämä oy perustettiin, panimo ei välttämättä koskaan siirtynytkään oy:n omistukseen, vaan jatkoi avoimena yhtiönä. Sen omistajat pysyivät muuttumattomina ja olivat samat kuin oy:n osakkaat (toimimaton ns. "valeyhtiö").
Bennäs Yllespinneri. Perustettu alunperin 1886. Vuoden 1924 palon jälkeen laitosta ei enää rakennettu uudestaan.
Bilaktiebolaget. Pohdinnot Gallen-Kallelan kuuluisan Bil-Bol -julisteen tilaajasta on siirretty omalle sivulle.
Bjärnå Telefon. 1909-yhtiön tarkoitus oli ostaa 5 000 mk:lla vanhan (saman nimisen yhtiön) keskus, laitteet, pylväät ja johdot sekä hoitaa niitä. Op. oli 5 000 mk (vanhan yhtiön 2 000 mk).
Björkboda Fabriks. 1896 Björkbodan silloinen omistajayhtiö osti Kellokosken (per. 1795, oy 1865) ja siirsi 1897 tuotannon sinne. Björkbodan tilat myytiin yhtiölle no. 15102. 1.1.1963 Kellokosken tehdas siirtyi Fiskarsin omistukseen ja Kellokosken Tehdas Oy fuusioitiin 1963. Ruukin toiminta päättyi 1979, kun öljytynnyrien tuotantokoneet myytiin GWS:lle.
Björneborgs Badinrättning. Oli perustettu osakeyhtiönä jo noin 1846 (Schybergson). Lehti.
Björneborgs Broaktiebolag. Ilmoittautui kaupparekisteriin 1896 kertoen jatkavansa 1855 perustetun "Björneborgs Brobolags (aktiebolag)":in liiketoiminnan, eli "att medels en pontonbro underhålla samfärdseln öfver Kumo elf". "Aktiekapitalet har inbetalts vid Björneborgs Brobolags bildande 1855" ja käsitti 200 osaketta à 10 hopearuplaa (= 40 mk). 1896 W. Rosenlew & C:o oli suurin omistaen 22,5 %. 1914 Porin kaupungilla oli 67,5 %. 5.12.1929 yhtiö oli hakenut vuosihaasteen ja se katsoi toimintansa päättyneen 1.1.1931.
Björneborgs Mekaniska Verkstad. Perustettu 1858. Rosenlew osti 1877 ja fuusioi 1932.
Blekholmens Varf. Rakensi ja korjasi pienveneitä. Perustettu 1893 ottamaan haltuunsa Anton von Alfthanin (vrt. Granit) Helsingin Eteläsataman Valkosaarella vuodesta 1885 olleen veneenrakennustelakan. Viimeinen kaupparekisteri-ilmoitus 1902. Samoihin aikoihin luoto oli siirtynyt pursiseura NJK:lle. Telakka paloi 1924. 1932 rekisteröitiin Blekholmens Varv, inneh. Ivar Eklund (71.339); lakannut 1948.
Blomberg, K. E. (vanha). Edeltäjätoiminimi oli perustettu 18xx. Lähinnä turkulainen sahalaitos, mutta omisti viime vuosisadan vaihteessa myös Haraldsbyn höyrysahan ja tiilitehtaan Helsingissä. Uusi yhtiö Oy K. E. Blomberg Ab 81.358 oli perustettu 1937 (1921) ja fuusioitiin Metsäliiton Teollisuus Oy:hyn 1974 (ostettu 1959). Osk Metsäliitto oli ostanut Blombergin 1949. Blomberg omisti silloin vientihöyläämön Turussa ja sahat Eräjärvellä ja Mietoisissa sekä toimi huolintaliikkeenä.
Blomqvist & Co. Edelt. 16.945 per. 1905. Merkittävä makeis- ja suklaatehdas, Lautatarhankatu 4. Kääre, 2. 1000 kanta- ja 2000 etuoik. osaketta à 200 mk, v:sta 1919 vain kanta. 1919 Ab M. E. Fazer & Co Oy omisti 57 %, seuraavana vuonna Ivar Lindfors ml. Ivar Lindfors Ab-Oy 95 %. 1920 op. 1,5 Mmk. Osti 1922 toimintansa lopettaneen Ab Laborator Oy:n, muutti yhtiön nimen Fastighets Ab Fjäriln:iksi (perhonen oli Blomqvist-yhtiön tavaramerkki) ja siirsi tuotantonsa ja konttorinsa sen kiinteistöön, Lautatarhankatu 10. 1925 H. A. Elfvingillä oli 96 %. 1926 päätettiin, yhtiön taloudelliseen tilanteeseen viitaten, lopettaa se ja haettiin vuosihaastetta. [TIF s. 469, T II s. 189.] Kauppaneuvos Ivar Lindfors (1872–1950) oli Ivar Lindfors Ab-Oy:n omistaja 1918–42/47. Sen makeisliiketoiminnan hän myi Brunbergeille 1918. Vaimonsa suvun perustamaa Blomqvist & Co:ta hän johti 1919–25. Ks. myös Loviisan Rautatie Oy. Lindfors oli johtava voima myös mm. Helsingin kaupunginvaltuustossa ja Keskuskauppakamarissa.
Bock Panimo. Aloitti 1890. Kuului Suomen suurimpiin panimoihin. Hartwall osti sen 1968 ja toiminta päättyi 1986. Vrt. Wasa Ångbryggeri.
Bodega Espanola. Viinien, oluiden yms. kauppa sekä viinitupa, Kirkkokatu 6. Michelssonin ja Frankenhaeuserin viinikaupat oli yhdistetty avoimeksi yhtiöksi 1890-luvulla. Helsingissä saman aikaisesti ja samalla nimellä ja alalla toiminut firma oli eri yritys.
Bogser. Nimi vuodesta 1941 Oy Hinaus ja Itämerenliikenne. 1916 John Dahlbergin kp ja W. A. Svensson omistivat yhtiön puoliksi. 1924 helsinkiläinen huolintaliike Oy John Dahlberg (52.979) omisti koko yhtiön, mutta 1941 se siirtyi Suomessa asuvalle hollantilaiselle Rigmor Blikslagerille (jonka mies oli laivameklari). Samoihin aikoihin Dahlbergista tuli Hacklin-yhtiö. 1971 rva. Blikslager ja Laiva Oy Olavinlinna (lak. 1971) omistivat yhtiön puoliksi. Silloin yhtiökokous totesi, että yhtiöllä ei ole ollut toimintaa 20 vuoteen, joten se puretaan. Osakekirja on puolivalmiste. Kyltti.
Boman. Seuraaja 1934 Oy Boman Ab (75606). Aikoinaan Suomen maineikkain huonekalutehdas. Kuva, mainos. Oy Wärtsilä Ab osti tämän uuden yhtiön 1954 (fuusioitu 1967), kenties käyttääkseen sen kiinteistön oman telakansa tarpeisiin.
Borgå Bryggeri. Edeltäjä oli R. W. Ekblom (3977), joka aloitti 1871. 1961 laitteet myytiin Wihuri-Yhtymä Oy:lle, joka 1970 siirsi panimon Heinolaan (Wihurinkoski, v:sta 1973 Mallasjuoman tuotantolaitos).
Borgå Båtvarf. Perustettu 1888. Asetettiin suoritustilaan 1926, mutta pystyi jatkamaan.
Borgå Rederi. Viimeinen laiva (ms Regina) alusrekisterissä 1927.
Borgå Telefon. L. M. Ericsson AB omisti 97 % kun osakkeet myytiin valtiolle 1934.
Borgå Ångfartygs. Erikoisartikkeli. Stadshusgatan 4. Liikevaihto 1936–40 vuosittain 0,6 Mmk ja osinko 4 %. Yhtiö oli täysin velaton 1930-luvun lopulla. Osakkeita oli alunperin 120 à 1 000 mk. 1896 nämä vaihdettiin uusiin à 500 mk samalla kun op. korotettiin uusmerkinnässä 165 000 mk:aan (nyt 330 à 500 mk, päivätty 1.5.1896). 1919 oli rahastoanti 1:1 (osakekirjat päivätty 1.12.1919; Tilgmann veloitti 500 kpl painamisesta 1 375 mk). 1928 annettiin uusmerkinnässä 340 uutta osaketta (päivätty 15.3.1928) à 625 mk, ja myöhemmin rahastoannissa 1:1 tuhat lisää (päivätty 1.11.1928), jolloin op. oli 1 Mmk. 1959 annettiin uusmerkinnässä 500 000 uutta, koska op. oli miltei menetetty luottotappioiden vuoksi. Yhtiö oli hajaomistuksessa kunnes Holger Liljestrand (eli 1908–1997; ml. H. Liljestrand Oy 93.330) 1946 osti 78 % à 2 700 mk/osake. J. L. Runeberg -laiva myytiin 1945. Sen jälkeen Borgå Ångfartyg omisti lyhyitä aikoja pieniä moottorialuksia (ms Lideborg, 3.1947–2.1948), mutta ainakaan vuodesta 1952 lähtien ei ollut mitään toimintaa ja viimeinen PRH-ilmoitus tehtiin 1959. Osoite oli silloin Fabianinkatu 27 B 6, Helsinki, siis Liljestrandin toimisto.
Brahestad, Trävaruaktiebolaget. Liitettiin 1918 Raahe-Oy:hyn, joka 1942 fuusioitiin Rauma-Raahe Oy:hyn.
Brändö Lemsjöholms Kärlfabrik. 15 000 kpl voidritteleitä, tervatynnyreitä. Työntekijöitä 12 (1898). Sijaitsi mantereella Askaisten (ru. Villnäs) Lempisaarella (ru. Lemsjöholm). Kalastusneuvoja Anders Forsberg ja Karl Nordberg olivat astiatehtaan alullepanijoita. He ymmärsivät "myyvän" astian merkityksen mm. silakan menekille ja hinnalle.
Bränntorfkonsortiet. Polttoturpeen ottopaikat sijaitsivat Alavuden Niinimaan rautatieaseman lähellä Pynttärissä, Vetämäjärven länsirannalla. Liikevaihto 0,5 Mmk 1939, henkilökunta 100.
Bustorff. Edeltäjä yksityinen toiminimi no. 15950, perustettu 1904 (lak. 1911). Kluuvikadulla.
Bäckmans Ölbryggeri. Ks. ylh. Bayerska bryggeriet.
Börs. Kaupungin useiden liikemiesten 1910 perustama kiinteistöyhtiö, joka osti tontin ja rakennutti 1912 valmistuneen Fabianinkatu 14:n pörssitalon Helsingin Pörssiä varten. Perustava kokous 9.3.1910 päätti, että kun perustamisannin kaikki 100 osaketta à 1000 mk olivat tulleet maksetuiksi annetaan 75 osaketta lisää*. 11.1.1916 Senaatti vahvisti yhtiöjärjestyksen muutoksen, jonka mukaan op. oli 625.000 mk jaettuna 1000 nimetylle henkilölle asetettuun kantaosakkeeseen (à 10 ääntä) ja 2125 etuoik. haltijaosakkeeseen (à 1 ääni, etuoikeus 8 %:iin) à 200 mk. Kiinteistöyhtiön kaikki etuoik. osakkeet siirtyivät jo 1917 Pörssin omistukseen ja 1918 se omisti valtaenemmistön koko yhtiöstä ja äänimääräero poistettiin. 1946 Korvausosakkeiden Hallintoyhteisölle annettiin 248 kanta- ja 527 etuoik. osaketta ja op:ksi tuli nyt 780.000 mk. Kun nämä osakkeet oli lunastettu takaisin 1956 Pörssillä oli 96,8 % ja Pörssiklubilla 2,2 %. 1969 yhtiön nimeksi tuli Oy Pörssitalo–Börshuset Ab. 1987 se muutettiin ns. keskinäiseksi kiinteistöyhtiöksi, jonka osakekanta, Pörssiklubin osuutta lukuunottamatta, Helsingin arvopaperipörssi oli 1985 lahjoittanut vastaperustetulle Suomen Pörssisäätiölle. [Ks. myös Liisa Suvikumpu 2012.] *Osakkeita oli merkitty 172 kpl, ja on mahdollista, että uusia osakkeita annettiinkin 100 kpl. Lisäosakkeet emitoitiin ilmeisesti 1912 (tai 1911 loppupuolella), sillä tunnetaan blanco-osakekirja, jossa osinkokupongit 1912 alkaen ja numero 220 (vain 175 tai ehkä 200 osaketta oli olemassa). On myös toinen blanco, jonka no. on 217. Sen sijaan kaupparekisteristä ei löydy tietoja, että 12.11.1915 yhtiökokouksessa päätetty op:n korotus 800.000 mk:aan olisi toteutunut. 1916 kantaos. numeroita tunnetaan ainakin 407–998 väliltä ja etuoik. 1011–1425 väliltä (kaikki viitosia).
Canth, Minna (1844–97). Perillisten yritys aloitti 1897. Kankaiden, lankojen, vaatteiden ja elintarvikkeiden vähittäismyynti (14 myymälää), tukkukauppaa, kahvipaahtimo, alusvaatetehdas. Liikevaihto 34 Mmk 1939, henkilökunta 120. Etiketti. 1974 valtio osti Kanttilan. Sen jälkeen Kuopiossa olleet viisi ja maakunnassa seitsemän myymälää vähitellen suljettiin. Tukkuliikkeet Kuopion Itkonniemellä, Varkaudessa ja Pieksämäellä jatkoivat toimintaansa vuoden 1977 lopulle. Tuolloin tukkuliikkeen sekä Suonenjoen ja Pieksämäen vähittäismyymälät osti Oy Hallman.
Christiernsson. Nimi v:een 1909 Finska Ab Axel Christiernssons Maskinaffär, v:een 1916  Ab Axel Christiernsson Oy, v:een 1944 Maskin-ab E. Grönblom, v:sta 1944 Oy Grönblom Ab.
City. Stockmann osti yhtiön 1911. Ennen kuin Ab City (Julius Tallberg ym.) 1900 osti Aleksanterin­kadun ja nyk. Mannerheimintien kulmatontin sen oli omistanut Rosa Jansson ja siinä oli 1- ja 2-kerroksisia kivitaloja. 1915 Ab City osti tämän ja ns. Wulffin tontin välisen tontin. Viimeksi mainitun oli Robert Staudinger ostanut 1858 ja hän rakensi siihen 1866 3-kerroksisen kivitalon. Mutta 1867 hän myi kiinteistön Israel Nymanille, jonka leski myi sen Ab Citylle. Vain muutama kuukausi Staudingerin oston jälkeen viisi liikemiestä oli yrittänyt perustaa osakeyhtiön ostamaan molemmat em. tontit sekä viereisen kolmannen tontin, joka nyt on Keskuskadun paikalla (ks. Ab Centralgatan Oy). Viimeksi mainitulla tontilla olleessa 3-kerroksisessa talossa oli Ekbergin kahvila. Kiinteistön viimeinen omistaja oli Litoniuksen suku. Osakkeiden merkintäkutsun mukaan näille kolmelle tontille piti rakentaa 4-kerroksisen vuokra-asuintalon. Luultavasti nämä liikemiehet olivat myös 1859 laaditun asemapiirroksen takana. Hankkeista ei tullut mitään. Wulffin tontin Stockmann osti 1919.
Cronvall. Johan Edvard Cronvall oli 1878 pannut alkuun Helsingfors Asfalt Fabrikin (joka paloi 1911) ja 1883 hän perusti t:mi J. E. Cronvallin myymään asfalttitehtaansa tuotteita. Oy 1899.
Dagens Tidning. Ilmestyi 1911–14. Oli Amos Andersonin omistama. Päätoimittaja oli Guss Mattsson.
Dahlberg. Edeltäjä: yksityinen toiminimi O. J. Dahlberg (2221, per. 1888). Nimi vuodesta 2000 Papyrus Finland Oy. Nyk. Stora Enso Oyj:n omistuksessa.
Dalberg, John, & C:o osti 1882 Åbo trikotfabriks aktiebolagin (ks. sitä) laitokset, ja siirsi ne Pyynikille, mistä 1891 ostettiin pois pieni kilpailija. 1900 perustaja luopui yhtiönsä omistuksesta. Samana vuonna ostettiin Tammerfors Trikotfabriks A.B. (8858), sekä Scotch Tweedin (8920) laitteet ja kiinteistö. Konkurssin 1903 jälkeen seuraajaksi tuli Suomen Trikoo (15954).
Egna Hem. Maanhankinta- ja -myyntiyhtiö, toimien alussa Tapaninkylässä. Se osti muilta Helsingin pitäjän maayhtiöiltä tontteja, rakensi niihin omakotitalot ja möi ne vähittäismaksulla.
Ekenäs Fastighets. Per. 1910, konkurssihakemus 20.3.1911. 450 os. à 100 mk. Yhtiö osti kauppias Fredrik Martin Sandholmin kiinteistön: tontti 299 korttelissa 56 kaupunginosassa 5; nyk. 710-5-56-3, Tornikatu 3, missä 1961 rak. talo. Kiinnitykset ja velat olivat 65 000 mk ja bruttokauppahinta 110 000 mk, jonka yhtiö maksoi luovuttamalla koko osakekantansa.
Ekenäs Yllevarufabrik. Edeltäjä 7845. Trikootehdas. Kiinteistön omisti Ekenäs Ångsåg och Fabriker, E. J. Roman.
Eknäs. Nykyään Tamminiemen kylässä, 10 km Porvoon kaupungista koilliseen.
Eks, Victor. Hinausyhtiön perustivat Victor Ek, F. H. Paersch ja Gustav Paulig. Porissa rakennettu alus Krim vastaanotettiin 6.1902 ja myytiin 1909.
Ekströms Maskinaffär (Oy Ekströmin Koneliike, vanha). Yhtiön perustivat Kotkassa ruotsalainen AB A. Ekströms Maskinaffär ja Kotka Järn Ab yhdessä kolmen suomalaisen liikemiehen kanssa. Neljä vuotta perustamisen jälkeen Rurik Lindberg, joka alusta lähtien oli ollut toiminnassa mukana, hankki yhtiön kokonaan omistukseensa. 1945 perustettu seuraajayritys (yhtiöjärjestely, uusi Oy Ekström Ab 0107561-0) oli Rurik Lindbergin jälkeläisten omistuksessa konkurssiin 26.4.2012 asti. Ekström-konserniin on liitetty mm. Bensow Power, Hanke-Palsbo ja Elektro-Diesel.
Emäkoski. Nokian kaupungissa oleva koski, jonka varrella Nokia-yhtiö sai alkunsa.
Etelä-Savon Kirjapaino (Savonmaan Kirjapaino Oy xx–). Julkaisi Savonmaa-lehteä 1919–69 sekä kirjoja. Auvisen suku oli pääomistaja.
Federation('s). Sana suomalaisen ahtausliikkeen nimessä johtuu alan vanhimpien ja suurimpien liikkeiden yhdistyksen nimestä, Federation. 1920- ja 1930-luvuilla syntyivät kilpailevien yritysten yhdistykset Association ja Alliance. 1955 kaikki liitot yhdistyivät.
Finnilä, Carl (1838–85). Tukkukauppa, tupakkatuotteiden valmistus. Yhtiö haki 26.11.1928 vuosihaastetta Kauppiaitten Oy:n ostettua koko osakekannan. Lakkaamisilmoitus tehtiin vasta 21.1.1941. Carl Finnilä Oy omisti 1928: kiinteistö Kauppapuistikon varrella Vaasassa, varasto Vaasan Klemetsössä, Finnilän tila Ähtärin Niemisveden kylässä, kaksi varastorakennusta Kokkolassa ja yhden Kemissä.
Finsk Tídskrift. Aikakauslehti alkoi ilmestyä 1876 ja ilmestyy edelleen. 1920-luvun lopulla lehti yhdistettiin turkulaiseen Granskareniin.
Finska Elektriska. ASEA ja sen suomalainen edustaja Gustaf Zitting perustivat. ASEA omisti 34 % ja Zitting ja muut suomalaiset loput. Sillä oli generaattori- ja moottoritehdas Helsingissä ja asennuspaja Tampereella. Kun läpimurtoa ei tullut Suomessa eikä Venäjällä laitokset suljettiin 1904. Lisää. Sen jälkeen Zitting edusti ASEA:a Suomessa vuoteen 1913.
Finska Färg- & Fernissfabriks (Suomen Väri- ja Vernissatehdas). Tehdas aloitti 1873. Vuodesta 197x Oy Suomen Väri - Finska Färg Ab. Schildt & Hallberg osti 1970. 1971: liikev. 21,7 Mmk, henkilök. 200. Osake. Tytäryhtiö: Tienhaaran Öljytehdas Oy. ST s. 395, STal s. 284.
Finska Jernsängs (Suomen Rautasänky Oy). 4. linja 6. Useita erimallisia ja kokoisia rautasänkyjä aikuisille ja lapsille.
Finska Kolaffären. Ruotsalaisten rautateollisuusyritysten perustama puuhiilen hankintaa varten. 1909 yhtiöstä kuitenkin tuli Raahen Puutavara Oy:n (12.043, Raahe Oy) tytäryhtiö ja sitä kautta Rauma-Raahe Oy:hyn. Ensimm. maailmansodan jälkeen puuhiilen valmistus päättyi ja yhtiöstä tuli metsäkiinteistöjä omistava.
Finska Rederi Ab. SHO ja Lars Krogius perustivat antamaan päällystöopiskelijoille (noin neljännes miehistöstä) harjoittelua purjelaivoilla. Osti 1906: teräsfregatti Glenard, 1907: teräsparkit Favell ja Fennia (I). Laivat olivat normaalissa Australian vehnäliikenteessä. 1909 varustamo oli jo konkurssikypsä ja laivojen liikennöinti keskeytettiin. 1911 Lars Krogius perusti toiminnan jatkajaksi: Ab Finska Skolskeppsrederiet (ks. 26.573), joka osti em. kolme laivaa. 1923 Fennia (I):n korvasi Fennia (II). 1925 SHO:lle tuli 100 % osakekannasta. 1934 kuuluisa Favell, manner-Suomen viimeinen purjealus, romutettiin ja varustamon toiminta pysähtyi.
Finska Sko- och Läderfabriks. Osakepääoma: 1907 4000 kanta ja 4000 etuoik., 1917 4000 kanta lisää, 1917 1,6 Mmk (ei enää lajeja), 1923 3,2 Mmk.
Finska Stråhattfabriks. Nimi esiintyy alun perin tässä muodossa. Oikea kotipaikka oli Hanko. Naisten hattuja, miesten hattuja ja turkislakkeja, naisten lyhyttavaroita kuten paitoja, yöpaitoja ja alushameita, hameita, käsineitä, kankaisia leikkikaluja, kankaita ym., joista lähinnä miesten hatut ja lakit olivat omaa valmistusta, muut tuontia. Esitekansi. Senaatti hylkäsi 6.1889 yhtiön sääntöjen muutoksen (3 000 osaketta à 10 mk). Wilhelm Bensow oli osakas. Suoritustilaan, kun tanskalainen pääomistaja ja TJ Poul Pagh katosi [Bensow 1993 s. 85].
Finska Teaterhus. 1860 vastaperustettu Arkadia Teaterhus Bolag osti nyk. Ruotsalaisen teatterin itäpuolella olleen puisen teatteritalon ja siirsi sen. 1875 tämän teatterirakennuksen uudeksi omistajaksi tuli Finska Teaterhus ja näytösten pääkieleksi tuli suomi. Arkadia Bolag purkautui. 1908 talo paloviranomaisten määräyksestä purettiin. Materiaalin osti Albert Wickman ja kuljetti sen Oulunkylään, missä siitä rakennettiin kaksikerroksinen vuokratalo nyk. Larin Kyöstin tie 12:aan. Purettu n. 1979. [Oulunkyläläinen 14.12.2002.] Teatterin tontille (Arkadiankatu 2) rakennettiin Nikolajeffin palatsi (myöh. Hankkijan talo). Kansallisteatteri oli valmistunut 1902. Vrt. 10514, 14728.
Finska Telegrambyrån. Woldemar Westzynthius aloitti 1887 avoimena yhtiönä, joka lopetettiin 1901 ja muutettiin oy:ksi (13329). Silloinen omistaja Uno Wasastjerna osti pian pari vuotta aikaisemmin perustetun Suomen Uutistoimiston. 1915 se ja toinen uutistoimisto yhdistettiin Suomen Tietotoimisto Oy:ksi.
Finska Trädgårdsföreningen (Suomen Puutarhayhdistys, edeltäjä Helsingfors Trädgårdsförening?). Per. 1882, 600 os. à 100 mk, k-rek. 6763. Ks. myös Hbl 17.11.1881 s. 2. Ennen yhdistyslakia (1919) oli muitakin oy-muotoisia yhdistyksiä. Yhdistys piti puutarhurikoulua Helsingissä. 1907 koulu lopetti toimintansa ja kaupunki osti laitokset (nyk. kaupungin talvipuutarha, avattu 1893).
Fix. Tarjosi alussa osoite-, tieto- ja toimeksiantopalveluja, myi tupakkaa ja lehtiä, mutta 1916 painopisteiksi tulivat kaupunkilähetti-, toimeksianto-, kuljetus- ja pakkauspalvelut tupakka- ja lehtikaupan säilyessä. Vrt. Adams ↑. Alussa Arthur Öhmann omisti 60 % ja Erik Sjögren 15 %. 1916 annettiin 2 000 uutta os. merkintähintaan 15 mk, 1917 rahastoanti 1:1 ja myöhemmin 1917 500 os. uusmerkinnässä. Op. nyt 50 000 mk. Viim. kr.-ilmoitus 1925.
Folkhemmet. 1909 se sai hallintaansa tontin 2 Hermannin 8. kortt. (Saarenkatu 2), Alli Tryggin Hermannin kansankoti. Se oli perustettu 1891 ja avattu 1895 tai 1898. Siitä tuli ns. Hermannin lukusali.
Forsby Såg. Per. 1865. Johan Askolin osti sahan 1880. 1952 sahaus Forsbyssä päättyi, mutta jatkui Oy Joh. Askolin Ab:n Isnäsin sahalla. (Rauma-Repola Oy osti yhtiön 1971.)
Forselius. Yritys per. 1868. Maataloustyövälineiden, -koneiden ja siementen kauppa sekä autojen maahantuonti. Kauppaneuvos Victor Forselius (1838–1905) perusti 1876 kirjapainon, josta tuli Polytypos Oy. Forselius-yhtiö joutui 1932 laman kouriin ja toiminta siirrettiin PYP:n toivomuksesta SMK:hon, jolle tuli 2/3 osakkeista. Vanha yhtiö jäi vielä olemaan kiinteistöyhtiönä. Myyntivarastojen realisoimiseksi SMK perusti 1932 uuden, 100 % tytäryhtiön, Kauppa Oy Victor Forseliuksen, joka purettiin 1942. [SMK 1947 s. 94, 173.]
Forssan Yhteiskoulu. Koulu valtiollistettiin 1948 ja toimii nykyään Forssan yhteislyseona.
Fredriksfors. Ruotsalaisomisteinen yhtiö otti haltuunsa osan vararikkoon menneen K. J. Lönegrénin laitoksista, mm. Kullaan (Leineperi, Ulvila) tila. 1873 tilan osti gööteporilaiset Unge ja Wall, jotka perustivat tämän yhtiön. 1874 valmistui Pihlavan suuri höyrysaha. Konkurssin jälkeen 1877 tilan ja sahan osti Antti Ahlström.
Frenckellska Tryckeri. 1642 Åbo akademi perusti kirjapainon, joka 1758 siirty J. C. Frenckellin omistukseen. Nimi oli edelleen yliopistokirjapaino. 1828 paino siirtyi yliopiston kanssa Helsinkiin. 1848 Frenckell sai omat privilegiot. Oy 1900*. Konkurssiin 9.2008. Tamperelainen paperitehdas J. C. Frenckell & Son (Ab) oli eri yhtiö (kartta). Paperitehdas, Suomen vanhin, lopetettiin pian Rosenlewin ostettua sen 1916.
*Osakepääomat. 1900: 300 à 200 mk. 1903: 700 kanta à 200 mk ja 75 etuoik. à 1 000 mk. 1919: 2 800 kanta à 200 mk ja 75 etuoik. à 1 000 mk. Kantaos. na. alennettiin op. alentamalla 100 mk:aan ja etuoik. os. na. muutettiin splitilla 100 mk:aan. Em. antien osakekirjat vaihdettiin uusiin, jotka ovat päivättyjä 19.3.1920 ja sisältävät punaisen merkinnän "Ersätter aktier af 1903 års emission å nominellt Fmk 200:–" ja jotka ovat siksi leimaverovapaita (vuoden 1919 annin kirjoja ei nähty). 1920: 4 250 kanta à 200 mk ja 75 etuoik. à 1 000 mk. Osakekirjat päivätty 19.3.1920, ilman lisämerkintää ja 2 % leimaverolla. 1927 (maksettu): 9 250 kanta à 100 mk ja 750 etuoik. à 100 mk. Osakekirjat päivätty 31.12.1923, merkitty sinisellä "Tillhör nyemissionen av december 1923" ja ovat 4 % leimaverolla. 1947: 10 000 à 500 mk. Koska na. nousi rahastoannilla leimaamalla 400 mk:lla kaikki vanhat osakekirjat varustettiin nyt siltä osin 6 % leimaverolla.
Fritz. Osakeyhtiö perustettiin jo 1874 ja harjoitti vesiliikennettä Oulun ja Toppilan välillä Fritz-höyrypurrella. Lehti. Hajaomistuksessa, suurimmat olivat 1800-luvun lopulla Leon. Candelin, Otto Ravander ja H. Winckelmannin kp. 1917 suurin oli Karl Pentzin ja 1920-luvulla KN Siivertti Santaholma. Ravander oli TJ. Yhtiö menestyi alussa hyvin ja maksoi osinkoja, mutta 14.3.1931 yhtiökokous päätti purkaa yhtiön (merkitty 1939).
Gamla Murbruksfabriken. Tukkukauppias E. J. Almqvist luovutti 1896 aloittamansa tukkukaupan tälle uudelle oy:lle 1904. Ruoholahdenkatu ja Ruoholahdenrannan kulmakorttelissa.
Gaslysningsaktiebolaget. Käynnisti toimintansa 1860. Kaupunki osti 1899 yhtiön. 1900 aloitti Helsingin kaasulaitos, joka 1987 myytiin Helsinkikaasu Oy:lle.
Gardberg. Wilhelm Bensow järjesti Shellin pietarilaisen tytäryhtiön Masutin Suomen edustajaksi Hugo Gardbergin ja merkitsi 40 % hänen yhtiönsä osakkeista. Tuonti tapahtui tynnyreissä. Keväällä 1911 kirjanpidossa todettiin väärinkäytöksiä ja Gardberg lähti Amerikkaan. Yhtiö pantiin suoritustilaan ja samana vuonna perustettiin seuraajaksi uusi yhtiö: Masut. [W. Bensow 1993 s. 85–88, Shell 1986 11–.]
Girsnäs Byggnads-Snickeri- och Båtvarfs. Oli ensimmäisiä Kråkön kuuluisista veneveistämöistä. Sijaitsi Båtvikissä. Alue oli myöhemmin Oy Borgå Stuveri Ab:n omistuksessa ja siellä on nyt venemuseo.
Granit. Anton v. Alfthan perusti 1886. Toimi Hangossa vuoteen 1940 asti louhien kiveä Kuningatarvuoressa (Drottningberget, Itäsataman vieressä kaupungin keskustassa) ja läheisellä Märaskärilla. Louhimoita  (24 kpl 1940-luvun alussa) oli lisäksi eri puolilla maata. Hangon jälkeen päätoimipaikaksi tuli Salo. Tuote oli alussa katukiviä, mutta Ab Granit Oy:stä tuli ennen pitkää kivialan suurin yritys. 1930-luvulla työntekijöitä oli n. 400 ja 229 v. 1898. Helsingissä yhtiön valmistamia julkisivuja ovat mm. rautatieaseman, Kalevan, Sokoksen, Suomi-yhtiön, Pörssin ja PYP:n taloissa. Muistomerkkejä tehtiin lukuisia. Hautakiviä. Rannikkolinnoituksia rakennettiin ja raakakiveä vietiin. Ilmoitus. 1965 yrityksen koko liiketoiminta myytiin Oy Kullgrens Enka Granit Ab:lle (jonka ruotsalainen emoyhtiö meni konkurssiin 1977). Vanhasta yhtiöstä oli pian jäljellä enää tyhjä kuori, joka poistettiin kaupparekisteristä toimimattomana 1980. Julkinen haaste oli haettu 22.2.1967. 1981 Suomen Kullgren-tytäryhtiö siirtyi ruotsalaisen AKF Granit AB:n (Ingemar Pettersson) omistukseen ja nimeksi tuli AKF Granit Oy Ab, joka meni konkurssiin 1995 (suoritustila 1993). Osakekirjan piirtäjä on Alexander Federley (1864–1932). Osakeannit.  v. Alfthan myi 1894 osakkeensa vuorineuvos Gustaf Zittingille. Pääjohtaja Fredrik Saltzman oli n. 1887 tullut osakkaaksi. 1963 Erik Zitting (Gustafin poika) omisti 28 % ja pankkiiri Mikael Höckert (joka hankki ensimmäiset osakkeensa 1920-luvulla) 22 %. 1949 pääkonttori oli Erottaja 7 A.
Grankulla Skolbyggnads. Täytynee liittyä Grankulla Samskolaan, jonka koulurakennus valmistui 1909. Koulu kunnallistettiin 1977.
Gräsvikens Kakelfabrik. Ruoholahdenkadun (no. 23) ja Köydenpunojankadun kulmassa. A. K. Christides osti tontin tulevan Tupakkatehdas Fennian ('Työmies') taloa (valmistui 1913) varten.
Haapamäen Yhteiskoulun Rakennus. Koulun oma rakennus valmistui 1909. Yksityiskoulu valtiollistettiin 1957.
Haaron Höyrysaha. Omistaja oli ilmeisesti Aug. Tanner. Saha toimi 1937, mutta ei osakeyhtiönä.
Hagelberg ja Tammerfors Ångbränneri. Ks. myös Erityispiirteitä ajan ...  Molemmat viinapolttimot, 2298 (Tampereen Höyrypolttimo) ja 2299 (Hagelberg), perustettiin parin viikon sisällä 1873 ja niillä oli yhteisiä omistajia: E. J. Granberg, E. Hagelberg (kustantaja/kirjakauppias, 1836–85) ja A. Grahn. Ehkä se mahdollisti suuremman kokonaiskiintiön. Esim. 1887 yhtiöt olivat Hämeen läänin ylivoimaisesti suurin viinan polttaja 150 000 + 60 000 kannun (à 2,5 l) oikeuksillaan 482 000 kannun kokonaismäärästä. Tehtaat sijaitsivat Näsijärven rannalla (Mältinranta). Apteekkari Edward Julius Granberg (1823–84) perusti Walkiakoski Ab:n ja viinapolttimon omistus ja johto siirtyi hänen pojalleen E. Edvardille. Pankkiiri Richard oli myös yksi pojista. 1890-luvulla kaupungin muut tehtaat liittyivät Tampereen Höyrypolttimo Oy:hyn, mutta Hagelberg & Co oli ehkä lopettanut jo ennen sitä. Siinä vaiheessa polttimon kerrotaan sijainneen Hämeenpuiston ja Kauppakadun kulmatalossa. Lisää.
Hakkalan Uusi Höyrysaha. Hästö. Omisti 1923–27 ss Murtajan. Saha oli alun perin perustettu 1874. Viimeisin saharakennus on 1950-luvulta. Nykyisin alueella on pienvenetelakka.
Haminan Lasitehdas. Ikkunalasitehdas Ristiniemessä. Edeltäjä 12014 (per. 1896), jonka S. Akkunalasikonttori osti 1910 lopettaakseen. Toiminnan kuitenkin jatkoi yhtiö 25840, kunnes Ikkunalasi Oy (34991) osti tehtaan 1924. (Yhtiö 25822, Ristiniemi Oy, oli saha.)
Haminan Suomalainen Yhteiskoulu. Perustettu 1894. Valtiollistettiin 1929.
Hartmannin Koneliike. Joutui taloudellisiin vaikeuksiin 1931. Oli ilmeisesti samannimisen tukholmalaisen agentuuriliikkeen tytäryhtiö.
Haukilahden Höyryvenhe. Omisti ss Särkilahden 1927–48.
Heikkilä Ångsågs. Saha valmistui ja oy jätti perustamisilmoituksensa jo 1862. Yhtiö teki hetimiten katovuosina vararikon, minkä jälkeen Paul Wahl & C:o osti laitoksen 1869. Sen toiminta päättyi n. 1880.
Heinolan Sanomalehti. Julkaisi 1890–1901 Jyränkö-sanomalehteä.
Helkanäyttämö. Eino Leinon alkuunpanema ulkoilmateatteri Seurasaaressa Kalevala-näytelmiä varten. Kaatui 1921, kun hänen mielenkiintonsa loppui.
Hellnäs. Saha toimi 1889–1929. 1889 aloitti myös höyläämö ja mylly. Konkurssin jälkeen KWH-yhtymä osti alueen käyttäen sitä satamana 1970-luvulle asti. Vrt. Kimo Bruk 27734.
Helsingfors Mjölkförsäljning avasi ensimm. myymälänsä 1878. Ennen sitä maitokauppoja ei ollut. Tuleva suurmeijeri Maanviljelijäin Maitokeskus Oy (20051) hankki perustamisensa 1907 yhteydessä myyntikanavan ostamalla Helsingfors Mjölkförsäljningin.
Helsingfors Nya Hattfabrik (Helsingin Uusi Hattutehdas). Sven Westerlun perusti 1900. Naisten hattujen valmistus, Museokatu 26 (rak. 1914). Toiminta lienee päättynyt 1960 tai 1961 ja Catanien omistama yhtiö lakkasi 1964. Osakekirjan vinjetti on Albert Gebhardin. Onni Tarjanteen piirtämän tehdasrakennuksen tilalle valmistui 1980 As. Oy Museokatu 26:n (per. 1974) uusi asuintalo. Hattutehtaan sisar- tai tytäryhtiö Suomen Hattutehdas Oy valmisti myös naisten hattuja. [S. s. 481.]
Helsingfors Nya Ångfartygs. Yhtiö jätti vuosihaastehakemuksensa 30.4.1910 ja lakkaamisilmoituksensa 28.4.1910. Loppuvaiheessa Victor Ek omisti varustamon.
Helsingfors Rederi (uusi). Victor Ek ja Reguel Wolff ostivat 1906 ss Mercatorin (4 400 dwt, rak. 1891), josta 1907 muodostettiin tämä oy. Alus liikennöi lähinnä La Plataan, mutta 13.10.1916 se ajoi miinaan Englannin kanaalissa ja tuhoutui.
Helsingfors Sandviks. 1864 oli annettu lupa sahalle Hietalahdessa. 1880 Axel Holmberg osti sahan ja siihen liittyvän luujauhotehtaan H. Sandvik-yhtiölleen. Luujauhotehtaan koneet myytiin heti uudelle Munkholmens Ab:lle ja rakennukseen tehtiin höyläämö. Tehdasalue. 1882 ostettiin konkurssipesältä suuren konepajayrityksen Osberg & Baden puusepäntehdas. Se sijaitsi lähellä Sörnäisten lastauspaikka ja rautatietavara-asemaa. Noin 1.11.1883 Helsingfors Sandvik ajautui konkurssiin, pari viikkoa pääomistajan Hornborgin vararikon jälkeen. Seuraaja oli Sandvikens Ab (5.441). Vrt. myös Sörnäs Ångsågs Ab.
Helsingfors Sidenväfveri (Nokiantie 2). Wilhelm Bensow oli yksi perustajista. 1933 Antero Stenbäck myi yhtiön P. G. Holm Oy:lle, mihin silkkikutomoyhtiö fuusioitiin 1947.
Helsingfors Telefon. Yhdistymissopimuksen mukaan kilpailija Allmänna Telefon lopetti toimintansa 1.2.1889 ja tilaajat ja laitteet siirtyivät heti HT:lle (5486). Sopimuksen mukaan puhelintoiminta siirtyi uudelle Helsingin Puhelinyhdistykselle 1.6.1891. Tämän jälkeenkin HT hoiti fyysisen puhelinverkon sekä oli Puhelinyhdistyksen vaikutusvaltaisin jäsen, kunnes verkon ylläpito 1897 siirtyi Puhelinyhdistykselle. 1901 yhdistys osti koko HT:n, joka lopetettiin 1920.
Helsingfors utskänknings. Kieltolain 1919 johdosta toiminta työläisravintolana muuttui kiinteistön hallinnaksi, ja 1957 yhtiön nimeksi tuli Fastighetsaktiebolaget Fredriksgatan 34. 1959 yhtiö myi tämän ainoan kiinteistönsä (rak. 1914) minkä jälkeen yhtiö purettiin 1963. Omistajat saivat 37 450 mk/osake, yht. 67 950 000 mk. [Ks. myös Tor W. Holm HY tal.- ja sos.hist. 1970.]
Helsingfors Ångslups. V. 1885 lehtijutussa (ks. FÅD) kirjoitetaan Helsingfors ångslupsista, mutta yhteydestä käy ilmi, että se täytyy olla Finska Ångslups Depot (FÅD). HÅ ei esiinny lehdissä 1867 jälkeen ja FÅD tulee vasta 1880. 1903 per. yhtiö lienee kolmas varustamo samankaltaisella nimellä (kaikkien osakkeilla eri na.).
Helsingfors Ångvedsåg. 1901 Gösta Sackleen omisti 23 % ja Wilh. Cederholm 20 %. 1914 yhtiön laitteet myytiin Hjalmar Linderille. Yhtiö haki vuosihaastetta 1.5.1915.
Helsingin Ajurien Paja. Hevosien kengitys, ajokaluston valmistus ja korjaaminen. Toimi Antinkatu (Lönnrotinkatu) 18:ssa, jossa sijaitsi myös Helsingin Ajurien Yhdistys. 1939 siinä valmistui uusi rakennus. 1908 (rek. 1909) op. korotettiin 50 000 mk:aan (1 500 uutta). Niissä osakekirjoissa on päiväys, 1908. 1913 yhtiökokous totesi "yhtiön olevan vaikeassa raha-asemassa" ja 2.1.1914 se jätti konkurssihakemuksensa. Autot olivat tulleet. Vielä vuodelta 1909 yhtiö oli maksanut osinkoa.
Helsingin Autoliikenne. Per. 1924 (no. 49.744), lak. 2006. Nimi v:sta 1928 Ab Karlsgatan 7 Oy.
Helsingin Moottoritehdas. Nuoranpunojankatu (nyk. nimi Köydenpunojank.) 4a. Valmisti Sirpalesaaressa venemoottoreita ja moottoriveneitä. Lehti. Konkurssi alkoi 24.8.1908. K. Markoff ja N. Garoff perustivat 1909 Konetehdas Alfan, eri paikkaan. Ks. myös Ares Oy.
Helsingin Puuseppätehdas. Rakennusalan puusepäntöitä kuten ovia ja ikkunoita, parkettilattioita, seinä- ja kattopaneeleita, julkisten tilojen sisustuksia, koulujen kalustoja, huonekaluja sekä lautoja ja listoja. Lastenkodinkatu 5. Mainos.
Helsingin Siirappitehdas. 1937 Suomen Tukkukauppiaiden Oy (Tuko) osti yhtiön ja muutti sen nimen Helsingin Margariini Oy:ksi. Sen jälkeen margariinivalmistus jatkui vuoteen 1954. Itse yhtiö fuusioitiin Tukoon 1942.
Helsingin Työväen Rakennus (Arbetarenes i Helsingfors Byggnads Ab, per. 1878, 1 000 os. à 100 mk), ns. Ruoholahden sadanmarkan villat (rak. 1879). Yhtiö oli viime sotien jälkeen spekulaation kohteena sen arvokkaan tonttimaan vuoksi. Puutaloista 12 on säilynyt.
Hemflit (Kotiahkeruus Oy). Myi kudoksia kuten mattoja, ryijyjä ja muita taiteellisia sisustustekstiilejä ja huonekaluja, sekä niiden tarveaineita, työvälineitä ja koneita. Yhtiö osti maaseudun talvisajan ansiokotiteollisuuden tuotteita ja myi ne keskitetysti. Tavaramerkki. 1940: Eteläesplanadi 12, liikevaihto 1,9 Mmk. Lisää, kuva.
Hippodrom (Helsinki). Töölön Messuhallin B-hallin paikalla. Rakennettu 1910, purettu 1940-luvun lopulla. Paitsi hevoskilpailuja Hippodromissa oli sirkusesityksiä, painikilpailuja ja nyrkkeilyotteluja.
Hippodrom (Turku). Rakennettiin n. 1902 Kupittaan entisen ampumaradan alueelle ja toimi Turun raviratana vuoteen 1973. Myös hevosmyyntiä.
Hippos Kengitysaine. Osti suomalaisen patentin no. 2974 ja ryhtyi valmistamaan hevosenkenkiä.
Hirsilän Kenkätehdas. Alunperin kenkätyöläisten perustama. Osti alussa Hirsilän Metalliteollisuus Oy:n kiinteistön. 1940: liikevaihto 15,0 Mmk, henkilökunta 150. Yhtön osake-enemmistö siirtyi vähitellen silloiselle isännöitsijälle, ins. Johan Mikkolalle.
Hjelt, Vera (1857–1947), opettaja, keksijä, ammattientarkastaja, kansanedustaja, kirjailija ym., perusti 1891 Oulunkylään höyrysahan ja puusepäntyöpajan, joissa hän toimi isännöitsijänä.
Hjort. Ensimm. haulitorni Pispalassa valmistui 1856. 1890-luvun alussa K. Hjort osti sen (ks. 367). Nyk. torni valmistui 1908 eri paikassa. Haulien tuotanto päättyi 1972.
Holmberg, Lennart. Pellervonkatu 3. Sementtivalimo, rakennusliike, "Karhu"-myllyjä ja -myllynkiviä.
Holmberg, Mauritz. Reitti Turku–Kemiö. 1922 Åbo Läns Kustångbåt (5776) osti yhtiön ja sen laivat (ss Mauritz Holmberg).
Hortana. Yhtiöitetty maatila Viipurissa. Höyrylaivalaituri.
Hosainoff (myös Hosainov). Salmin suurin kauppaliike, per. 1872. Höyrysaha toimi 1890–1929. Konepaja.
Hotel Phoenix. Valmistui 1878. 1922 hotellitoiminta päättyi ja talo siirtyi Turun Yliopiston käyttöön, josta se vapautui 1950-luvun puolessavälissä. 1959 rakennus purettiin.
Hotel-Restaurant. Edelt. per. 1887, jolloin rakennus valmistui. Yhtiö vuokrasi hotelli Kämpin, 2. KOP oli ostanut kiinteistön 1917. 1920 uusi op. ensin 600 os. à 1000 mk ja myöh. samana vuonna 1,8 Mmk. 1951 op. 3 Mmk. Tiheät omistajanvaihdokset 1920-luvulle asti. Kun TJ (v:sta 1926) ja pääomistaja (66 % 1938) G. W. (Wille) Weman kuoli 1941 hänen tyttärensä Greta Lindblom (myöh. Berg, 1908–1972) jatkoi 31.3.1965 asti. Talo purettiin ja rakennettiin uudestaan toimistoiksi, kunnes uusi Kämp avasi 1999. Nähtävästi Hotel-Restaurant -yhtiö operoi tämän jälkeen ravintola Adlonia, kunnes Vuoristo Yhtiöt Oy osti liiketoiminnan 1976.
Houtskär-Norrskata. Varustamo möi ss Houtskärin 1918. Reitti Turku–Houtskarin Mossala.
Huber. Per. 1879, oy:ksi Robert Huberin kuoltua (22.12.1905). Yhtiö harjoitti liiketoimintansa isolla tontillaan Mikonkatu 13–15, jonka Kaisaniemenkatu sittemmin jakoi kahtia. Mikonkatu 15/Kaisaniemenkatu 1:een oli jo suunniteltu uusi pääkonttorirakennus, mutta kun Huber 1921 yhtyi Ab Vesijohtoliike Oy:n (ks. no. 16110, per. Harald Herlin) kanssa pääkonttori rakennettiin jälkimmäisen yhtiön tontille (Köydenpunojankatu 4). Liiketoiminta keskitettiin tähän yhtiöön (nyt nimellä Oy Vesijohtoliike-Huber Ab) vanhan Huberin (24169) jatkaessa kiinteistöyhtiönä. Kaisaniemenkatu 1 myytiin 1923, jolloin kiinteistöyhtiö sai nykyisen nimensä. 1924 talo valmistui. Tapiola omistaa 72 % osakkeista (2005).
Hultmans. 1887 perustettu uusi (3.) C. F. Hultmans Bryggeri-ab sekä Porter & Ölbryggeri Ab i Ekenäs (ks. sitä) yhdistettiin 1891 uudeksi (4.) Ab Hultmans Bryggerier -yhtiöksi (lehti). Lisäksi oli ollut keväällä 1884 konkurssiin mennyt vanha (2.) C. F. Hultmans Porterfabrik per. 1866 (lehti), sekä sen edeltäjä (1.) 1858 per. Ekenäs Ölbryggeri Bolag (oy, osake). KO Frithiof Hultman möi panimonsa 1880. Nimi (4.) vuodesta 1938 Tammisaaren Olut- ja Portteritehdas Oy – Ekenäs Öl- och Porterbryggeri Ab, vuodesta 1961 Hultman'in Olut- ja Portteritehdas Oy – Hultmans Öl- och Porterbryggeri Ab. Konkurssiin 1963. Hartwall ilm. jatkoi tuotantoa v:een 1965. 1950-luvulla Lars Hagström oli pääomistaja, aikaisemmin Nordenswanin suku. [Ks. myös: Ur Ekenäs hävder 1946 s. 134–7.] Hultmanilla (3., TJ W. von Bonsdorff) oli kolme panimoa ostettuaan 1891 Hangö Ölbryggeri Ab:n (Bromarv). Sen tontin Hanko-Pohjoisessa osti myöhemmin Elo Oy ja nyt siinä on Lidlin myymälä. [Yngve Malmén 2011.]
Humelin. Savuketehdas ("Karjala" ym.), perustettu 1881. Uudenmaankatu 9. Yhtiö toimi vielä 1930-luvulla.
Hypoteks-Ab (myös: Allmänna Hypoteks Ab). Vekseleihin ja velkakirjoihin erikoistunut panttilainaamo. Perustajista kunnalisneuvos Abel Landén oli Helsingin Pantti-Oy:n ent. HPJ ja TJ. 1887 hän perusti Hypoteks-Ab:n jatkajaksi Nylands Aktiebankin, kun pankkilaista oli poistettu vaatimus suuresta vähimmäisosakepääomasta. [T. Sundblom Helsingin Pantti-Oy s. 36.]
Hälläpyörä. Matkailijakoti ja ravintola (Puutarhakatu 11), myöh. ravintola Hämeenpyörä, nyk. Laterna. Ilmeisesti Tampereen Suomalaisen Klubin perustama.
Hämeenkyrön Telefooni. 25079 ja 25123 yhdistettiin 1915 Hämeenkyrö-Kyröskoski-Viljakkalan Puhelin Oy:ksi, joka 1971 liitettiin Tampereen Puhelinosuuskuntaan. Yhtiö 25079 on jättänyt vain perusilmoituksen kaupparekisteriin.
Hämeenlinnan Höyrylaiva. Viimeiset alukset: ss Hämeenlinna (vuoteen 1930), ss Kangasala, ss Pälkäne, ss Urho.
Hämeenlinnan Yhteiskoulu. Yhtiö omisti koulun vuodesta 1904 kunnes koulu 1976 kunnallistettiin. 1951 kunta oli tullut yhtiön omistajaksi 87 %:lla.
Hämekoski. Aloitti karpiiditehtaana. 1902 tilalle tuli puuhiomo ja pahvitehdas. 1919 ne lopetettiin ja tilat vuokrattiin Oy Wärtsilä Ab:lle, joka niitä varten perusti Ab Kareliawood Oy:n. Se jatkoi 1918 perustetun vaneritehtaan toiminnan ja pystytti 1921 rautasulattamon. Varsin tärkeä oli Hämekosken vesivoimala. Kareliawood fuusioitiin Wärtsilään 1942.
Hyvinge Sanatorium. Laitos oli pikemminkin kylpylä kuin parantola. Ennen 1. maailmansotaa suurin osa asiakkaista oli venäläisiä. 10.1939 toiminta päättyi kun laitoksesta tuli sotilassairaala 3. Pommituksen jälkeen Invalidisäätiö osti sairaalan 1940, mutta möi sen 1952 Hyvinkäälle sairaalaksi. 1975 lähtien Lars Sonckin piirtämässä rakennuksessa on ollut terveyskeskus.
Högfors Såg. Forsbyn kylä, Pedersören kunta. Karl Nars osti sahan 1915.
Högre Svenska Handelsläroverket. Luovutti 1932 omaisuutensa säätiöille Svenska Handelshögskolanille ja Svenska Handelsinstitutetille. 1914 per. kiinteistöyhtiö Högre Svenska Handelsläroverkets Byggnads-ab (30853), joka omisti Merimiehenkatu 11:n, lakkasi 1941.
Högsar Ångsåg. 1878 höyrypannu räjähti, 1880 saha myytiin ja 1884 se paloi.
Höijer, Frans. Kuva (2). Ks. myös: KTA I s. 231, ST s. 648, Vem var Frans Ludvig Höijer? (1994), Ur Ekenäs hävder 1946 s. 138.
Idealkork. "Idealkork" oli ohuesta alumiinipellistä tehty repäisykorkki virvoitus- ja olutpulloille, kruunukorkin edeltäjä. Ei riittävän tiivis.
Ijo Ångsåg. Kestilän saha Alarannan kylässä, Suomen ensimmäinen höyrysaha 1859. Saha myytiin 1890 J. G. Bergbomille ja lopetti 1908.
Ikaalisten Juomatehdas. Nimi vuodesta 1921 Ikaalisten Tehdas Oy, vuodesta 1954 Ikaalisten Mylly Oy. Karhoisten kylässä. Olutpanimo suljettiin 1921. 1937 pääomistajaksi tuli Antti Ylistalo sukulaisineen. 2007 yhtiö myytiin Marja ja Matti Koivuniemelle.
Ikaalisten kylpylä. Edeltäjä, G. N. Eräsen laitos (4895), oli aloittanut 1884. 1927 ensimmäisen oy:n tilalle tuli laajennuksen yhteydessä Ikaalisten Kylpylä Oy (88041). Vuodesta 1956 toiminnan hoiti Terveyskylpyläliitto ry, Meijeriväen liiton omistaessa laitokset. Seuraavista vaiheista ks. ent. pörssiyhtiö Kylpyläkasino Oyj:n historiaa.
Ilmakoski. Koskesta saatiin voimaa suuren villatavaratehtaan käyttöön.
Ilmarinen (1870). Konserni, joka piti ostaa Porin ja Hakaniemen konepajat ja Noormarkun ruukin. [Ks. Hel. kaup. hist. III:1 s. 521.]
Ilmarinen, Haulitehdas. Arkkitehti Toivo Paatolan suunnittelema tiilinen tehdasrakennus valmistui kesällä 1908. Sen torni oli 50 m korkea. TJ Matti Kohonen. Tehtaan toiminta päättyi jo 1909. Torni ja silta on purettu, mutta rakennus on yhä olemassa Lahden keskustasta tultaessa juuri ennen Mustakallionmäen tunnelia, vasemmalla.
Ilomants Skogsfastighets. Perustettu ostamaan N. L. Arppen kuolinpesän (Wärtsilä-yhtiön) metsät Ilomantsissa, 54 000 ha. Se rakensi 1906 höyrysahan Pielisjoen rantaan, Paukkajalle. Sahaa ei edes ehditty käynnistää, ennen kuin Enso-Gutzeit Oy 1907 osti koko yhtiön ja purki sahan saman tien. 1925 Enso-Gutzeit Oy rakensi paikalle täysin uuden sahan.
Imatra. 7986-yhtiön tarkoitus oli edistää turismia Imatran koskelle tarjoamalla ravintola- ja majoituspalveluita ja liikenneyhteyksiä. Senaatin päätökset 28.2.1871 ja 22.9.1892 koskevat selvästi samaa, hotellia omistanutta, yhtiötä. Kaksi eri puurakenteista hotellitaloa paloivat n. 1900, ja 1903 valmistui nykyinen kivinen ns. Valtionhotelli. Toimintaa ei hoidettu tyydyttävästi (vrt. Rauha) ja sota tyrehdytti matkailijavirran Venäjältä. 1919 mennessä valtio oli hankkinut 74 % osakkeista ja halusi käyttää hotellirakennusta muuhun tarkoitukseen sekä purkaa yhtiön. Purettu 1921.
Internationella Biograf. Anton Podworsky (26994) omisti 1906 yhdessä Jakob Ljungqvistin kanssa tämän elokuvayhtiön, P.espl. 17.
Jakobstads Mekaniska Verkstad. Gabriel Serlachiuksen poika Birger perusti 1898 (oy 1909) kengitys- sekä konepajan isänsä olutpanimon viereen. 1899 laajennettiin mm. valimolla. 1908 toiminta siirrettiin uuteen rakennukseen. Jatkaja: Pietarsaaren Konepaja Oy.
Java Théaffär. Teepakkaamo ja -tukku, Kalevankatu 13. Mainos. Toimi vielä 1933. Edeltäjä ay per. 1901. Sen omistaja oli O. H. L. Furuhjelm, joka oli naimisissa hollantilaisen Ida Baudin kanssa. Hän omisti teeplantaaseja Hollannin Itä-Intiassa; tärkein Jatinangorissa (viljelmä) Jaavassa (Bandung). Avioeron 1903 jälkeen perustettiin 1904 tämä oy, jonka huomattavaksi osakkaaksi Ida Baud tuli.
Jockis-Forssa Jernvägs. Nimi v:sta 1929 Jokioisten-Forssan Rautatie-oy, vuodesta 1974 Jo-Fo Oy. Harjoitti kapearaideliikennettä Humppila-Forssa sekä myös autoliikennettä mm. aputoiminimellä Valkeakosken Kuljetus. Fuusioitu 1980 Pohjolan Liikenne Oy:hyn. Osakeannit: 1899 nyt 400 kanta ja 400 etuoik., 1909 +200 etuoik., 1930 +1000 etuoik. Osakekanta: 1935 400 kanta ja 4600 etuoik., 1955 5000 à 1000 mk (ei enää lajeja), 1960 5000 à 2000 mk, 1962 5000 à 5000 mk, 1963 10.000 à 50 mk.
K. J. Jouper. (1872–1954) perusti mallastamon, joka pian paloi, ja lastuvillatehtaan sekä omisti myllyn Uudenkaarlepyyn seudulla. 1922 hän osti pienen pajan, josta tuli Oy Jouper Ab (117727), jonka Fiskars omisti 1964–67.
Juvan telefooni. Toisen lähteen mukaan Senaatin vahvistus oli 5.5.1893. Nimi vuodesta 1927 Juvan Puhelin Osakeyhtiö. Kaikki laitteet ja oikeudet oli myytiin valtiolle 1950.
Jyväskylän Kylpylaitos, eli Kaivohuone, Rantapuistossa. Paloi 1868.
Jyväskylän-Päijänteen Laiva. Omisti mm. seuraavat alukset: ss Taru 1920, ss Aallotar 1921 (lotjaksi 1935), ss Jyväskylä 1924 ja ss Tehi 1930. 1935 yhtiö osti Vellamo Oy:n (ss Vellamo) osake-enemmistön. Toiminta loppui 1950.
Jämsänkoski Såg- och Qvarnverk. Sahaus Jämsänkoskella alkoi 1792. 1800-luvulla omistajina olivat eri aikoina loviisalaiset kauppiaat Falck, Sucksdorff ja Sundman. 1887 sahalaitos myytiin Eliser Johanssonille ja Per B. Köhlinille, jotka 1888 perustivat Jämsänkoski Ab:n (vanha). Ne päättivät aloittaa myös selluloosan valmistuksen. Yhtiön konkurssin 1894 jälkeen KOP myi tehtaan uudelle Ab Jämsänkoskelle (per. 1894), joka 1920 yhdistettiin Yhtyneet Paperitehtaat Oy:hyn.