LISÄTIETOJA YHTIÖISTÄ K–O

Additional notes, based on my own original research, to the information in the complete
PÖRSSITIETO catalogue of Finnish companies est. before 1913. Main page. Introduction.

Kaffe. Myöh. nimi Oy Kahvi Ab, markkinointinimi OKA. Luotsikatu 4 Katajanokalla. Pääomistaja oli yhtiön TJ Jaakko Salojoki, joka oli ostanut osakkeet kauppaneuvos Arvi Raikkalalta (Matti R:n isä). Syyskuussa 1964 Tuko osti OKA:n ja muodosti sen liiketoiminnasta oman kahvipaahtimonsa Sörnäisiin (lopetti 1986). Ks. myös Pohjoism. Kahvikompp.
Kailaniemen Puutavara. Omisti 1911–15 hinaajan ss Pallaksen.
Kallaveden Höyryvenhe. Omisti 1893–1906 ss Kallan.
Kalliokoski. Ikkunalasitehdas, per. 1861. 1884 venäläinen omistaja, kreivi Mengden, oli mennyt konkurssiin. Tehdas vuokrattiin 1919 Ikkunalasi Oy:lle, mutta Lahteen 1923 perustettu suuri ikkunalasitehdas kaatoi Kalliokosken.
Kallion Kone- ja Metallitehdas. Per. ay:nä 1899. 1906 Sörnäisistä hankittu kiinteistö myytiin 1918 Strömbergille (myöh. Kone, Kokos), ja talo on edelleen olemassa.
Kangasalan Lepo- ja Matkailijakoti. Yhtiön perustivat pitäjän kartanonomistajat Ukkijärven lähelle. Yhtiön purkauduttua 1921 isäntäpari Adler sai talon omistukseensa. Toiminta täyshoitolana päättyy 1986 ja tänään talo toimii juhlatilana ja museona.
Kangaskoski. Meni konkurssiin 1903. Paperitehtaan toimintaa jatkoi C. J. H. Standertskjöld ja 1920 Ab Simpele osti tehtaan, käyttäen sen puuhiomoa. 1925 koskeen valmistui vesivoimalaitos ja tehdas purettiin. Hiitolanjoen yläjuoksuun oli perustettu toinenkin paperitehdas, Atlas (ks. sitä), josta tuli Simpeleen tehdas (YPT).
Kansan Näyttämö. 1933 Kansan Näyttämö ja Koiton Näyttämö yhdistyivät Helsingin Kansanteatteriksi, joka 1965 liittyi Helsingin kaupunginteatteriin.
Karhula Ångsåg. Knut Hjalmar Cassel perusti yhtiön 1875 (400 os. à 2 000 mk). Eri vaiheiden jälkeen itse sahalaitos myytiin 1881 William Ruthille, joka 1902 yhtiöitti liiketoiminnan Karhula Oy:nä.
Karjalohjan Laiva. Yhtiön laivan, ss Elias Lönnrotin liikennöinti lienee päättynyt 1916.
Kasvi. Oli puutalo Pursimiehenkatu 23. Vihtiläinen Artturi Hiidenheimo osti 1928 kaikki osakkeet ja rakennutti tilalle kivitalon 1931. Työväen Oy Kasvin (no. 15.939) nimi muutettiin 1931 nykyiseksi As-Oy Vihtiläksi, mutta tämä yhtiö on merkitty kaupparekisteriin vasta 1904.
Kaukas Fabriks (vanha, lankarullatehdas) oli olemassa 1873–94. Sen jälkeen Hugo Standertskjöld omisti tehtaan suoraan, kunnes uusi oy perustettiin 1903. Osakekirja on todennäköisesti vuoden 1890 annista.
Kelivaara. Viime vuosisadan alussa oli löydetty Kelivaaran malmikenttä Impilahdessa Laatokan Karjalassa.
Kemijärven Höyryvene. Matti Lahtelan perustama. Paransi kulkuyhteyksiä Kemijärven ja Pelkosenniemen välillä aikana ennen maantietä.
Kemin Kaupungin Sanomalehti. Julkaisi Perä-Pohjalaisen 29.5.1897–30.6.1921. Hajaomistuksessa. 1921 yhtiökokous päätti purkaa yhtiön. Raahe Oy:llä oli siinä vaiheessa suurin.
Kemin Rautakauppa. Fuusioitu Oy H. W. Snellmaniin, pääomistaja alusta alkaen.
Kemin Saha. Keminmaa. Omisti ss Woiman. Raahe Oy osti yhtiön.
Kemin Sähkö. Keminmaassa ja lähikunnissa toiminut sähkönjakeluyhtiö. Siirtyi asteittain kuntien omistukseen ja 1938 sähkönjakelusta tuli kunnallinen laitos ja v:sta 1991 Keminmaan Energia Oy.
Keravan Mylly ja Puunjalostus. Kuva. Jossain vaiheessa viimeisen kaupparekisteri-ilmoituksen (1962) jälkeen yhtiö meni konkurssiin. Oy Tikkakoski Ab omisti silloin 100 %.
Keravan Pumppu. Valmisti 1921 käsikäyttöisiä vesipumppuja sekä tuulimoottoripumppuja ja -torneja, konepumppuja, palo- ja puutarharuiskuja sekä ryyninlitistäjiä ja voimisteluvälineitä.
Kerttu. Omisti useita höyrylaivoja, viimeisimmät vuosikymmenet 1950 asti: Osuuskunta I, Orivesi I ja II, Mikkeli ja Punkaharju. Savon Höyryvenhe Oy:llä oli samat taustavaikuttajat.
Keski-Suomen Sanomat. Ilmestyi 1911–13. Nuorsuomalaisten vasemmistosiipi.
Keski-Suomi. Sanomalehti ilmestyi 1871–1917. Nuorsuomalainen (oikeisto) ja suomenmielinen. Yhdistyi (myytiin) 1917 Suomalaisen (vanhasuomalainen) kanssa Keskisuomalaiseksi.
Keuhkotautisten Parantola. Matti Äyräpään ja Duodecimin aloitteesta yhtiö rakensi 1903 parantolan Takaharjuun. Nykyisin Kruunupuiston kuntoutuskeskus, Punkaharjulla.
Keuru-laiva. Ss Keuru kuljetti vuodesta 1885 tavaraa, puuta ja matkustajia Kolhosta Mäntän kautta Keuruulle. G. A. Serlachius osti 1890 tilalle ss Elias Lönrotin ja ss Keuruun likennöinti loppui 1901.
Kiando Ångslups. Osti 1874 höyrylaivan, ss Wilkas, joka tuotiin Suomussalmen Kiantajärvelle (Ämmän ruukki). Laiva siirrettiin Ouluun 1882.
Kimo Bruks. Per. 1703 rautaa valmistamaan, konkurssi 1894. 1800-luvun lopussa toiminta muuttui sahaksi ja myllyksi; ks. Hellnäs Såg (13899). Vesivoimalaitos 1922. 1885 masuunirakennukseen perustettiin Oravais Fabriks Ab (3810). 1962 tehtaat siirtyivät Oy Keppo Ab:lle, joka lopetti ne ja perusti tilalle suuren minkkitarhan. Keppo on nyk. osa KWH:ta.
Kirja muodostettiin yhdistämällä 20609 (Weilin) ja 23931 (Kansa). WSOY osti yhtiön 1931.
Kirja-Aitta (Viipurin kansalliskirjakauppa), Torkkelinkatu 18. Nimi 1938: Viipurin Kirjakauppa Oy.
Kitinojan Kauppa. Nykyinen samanniminen yhtiö (per. 1980) ilmoittaa harjoittavansa 1899 aloitettua maataloustuotteiden tukkukauppaa ja maatalouskonekauppaa.
Kiukaisten Telefooni. Nimi vuodesta 1940 Kiukaisten Puhelin Oy. 1940 op. 60 à 1500 mk, 1960 250 à 1500 mk. 1965 fuusioitu toiseen yhtiöön.
Kiuruveden Höyryvenhe. Ss Kiuruvesi liikennöi K:n ja Iisalmen välillä. 1906 saatu uusi alus otti 120 matkustajaa.
Kivinen, Veljekset. Rauta-, väri- ja rakennusaineiden kauppa, aloitettu 1907, Turunkatu 12b. Omisti myös naulatehtaan Möhkössä.
Kiviniemen Saha ja Prolankoski. Suomalainen Puuliike Oy (Viipuri) oli ostanut ja purkanut molemmat yhtiöt n. 1915. Prolankoski oli saha Värtsilässä. [F s. 265.]
Klaile. Liittyi Hovinmaan paperitehtaaseen Vahvialassa.
Koitto. Raittiusyhdistys Koitto vuokrasi Lammassaaren (Vanhankaupunginlahti) 1904. 1906 hankittu höyryalus Koitto otti 75 matkustajaa.
Koiviston Höyrylaiva. Omisti ss Ainamon vuoteen 1934.
Kojon Kartano oli Axel Wahrenin (vrt. Forssa-yhtiö) pojan Ernstin vuodesta 1891. Hän joutui 1908 taloudellisiin vaikeuksiin ja möi kartanon (Koijärvellä, 700 ha peltoa, 1 000 ha metsää)  paikallisten perustamalle (otsikon) yhtiölle. 1912 yhtiön tilat jaettiin osakkaiden kesken.
Kokos (edelt. Helsingfors Tvålfabrik (no. 70571?), per. 1894, J. Eichinger). Valmisti aluksi pesu- ja hienosaippua, myöhemmin glyseriiniä ja palmuöljyä sekä margariiniä ("Tarmo"). Ent. tehdasrakennus, Haapaniemenkatu 6, valmistui 1912 ja siirtyi Kone Oy:lle 1926 (käytössä vuoteen 1967). Se on nyk. Teatterikorkeakoulun. Ks. myös Kallion Kone- ja Metallitehdas yllä.
Kolari. 1911 yhtiö osti Ruonavaaran tilan.
Kolimport. Nimi v:sta 1925 Kolimport Ab - Hiilentuonti Oy, v:sta 1958 Hiilentuonti Oy - Kolimport Ab, v:sta 1962 Hiilentuonti Oy. Osakepääoma: 1924 0,25 Mmk, 1947 5 Mmk na. nyt 20.000 mk, 1951 10 Mmk.
Kopolanniemen Saha. Varkauden kaupungista itään, Unnukkajärven rannalla. Paloi 14.6.1908. Lehti.
Korkeakosken Kauppa. Korkeakosken Osuuskauppa rl perustettiin yhtiön tilalle 1903.
Koskel- ja Vaalijärven Kuivaus. Kuivausyhtiö perustettiin alun perin 1859 ja merkittiin osakeyhtiönä kaupparekisteriin 1912. 1953 rahastoanti 1:9. Hajaomistuksessa. Otti haltuunsa entisen kuivausyhtiön hallitsemat vesijättömaat ja jatkoi kuivattamista. 1988 ympäristöministeriö osti 7,45 Mmk:lla kuivatusyhtiön maa- ja vesialueet yht. 335 ha luonnonsuojelutarkoituksiin.
Koskenniska. 1922 tuotanto jatkettiin nimellä Koskenniskan Mallasjuoma- ja Vesitehdas (no. ?), sekä v:sta 1949 Koskenniskan Panimo Oy. Toiminta päättyi 1969.
Kotimaa. Kun 1905 aloittanut kristillis-yhteiskunnallinen lehti Kotimaa oli menossa konkurssiin 1917 perustettiin uusi yhtiö Kustannus-Oy Kotimaa (no. 37034) jatkamaan julkaisemista.
Kotka Ångbåts. Kun Kotkan ja Loviisan välinen sisäinen väylä oli valmistunut perustettiin 1901 Kotka-Lovisa Ångbåts Ab (no. 12.914), joka osti ss Pyttis -nimisen laivan. Se oli kuitenkin liian suuri ja yhtiö purettiin 1902. Joulukuussa 1902 perustettiin uusi yhtiö Kotka Ångbåts Ab (no. 15.129). Se hankki uuden, pienemmän höyrylaivan, jonka nimi oli myös ss Pyttis, reitille Kotka–Ruotsinpyhtää. Mutta jo 1903 jouduttiin lopettamaan liikenteen epätaloudellisena. Lehti.
Kotkan Tukkukauppa. Kun se lopetti toimintansa 1933 Oy Lauri Hallman osti tilat itselleen.
Kristillinen Matkustajakoti. Vuorikatu 17. Yhtiöjärjestyksen mukaan "Matkustajakoti tulee lopullisesti HNMKY:n omaksi sillä tavalla, että HNMKY:n lunastettavaksi nimellisarvosta vuosittain arvotaan niin monta osaketta kuin sanottu yhdistys kulloinkin tahtoo". 23.9.1920 yhtiö haki vuosihaastetta. 1.4.1922 yhtiö ilmoitettiin lopullisesti purkautuneeksi. Nyk. Hotelli Arthurin kokoussiipi, rak. 1911.
Kumo Ölbryggeri. Panimotoiminta alkanut 1873 ja päättynyt 1910.
Kuopio Badhus (per 1864?). Talon paloa seuraavana vuonna (1878) yhtiö päätti lehtitietojen mukaan purkautua. Kuitenkin 1888 samanniminen yhtiö tarjoaa laitoksensa vuokrattavaksi. Kysymys lienee eri yhtiöstä, no. 4628.
Kuopio Nya Ångfartygs. Mm. Gust. Ranin osti osti Rauha-laivan, jota siirrettiin Kuopio Ångbåts Ab:lle. 1869 Ranin hankki osuuksia höyrykuunareista Ystävästä ja Toivosta, joiden omistajat muodostivat otsikon yhtiön 1870. Laivat kulkivat Kuopiosta Lyypekkiin ja Pietariin. Molemmat em. yhtiöt yhdistyivät Kuopio Rederi Ab:ksi, joka poisti vanhat alukset liikenteestä ja hankki tilalle: ss Konkordia, Törnudd, Savotar; lisäksi vanha rataslaiva Seura. Useimmat laivat myytiin 1880-luvulla. Yhtiö lakkautettiin 1894.
Kuopio Svenska Samskola. Kuopiossa toimi 31.12.1913 asti Privata svenska reallyceum för gossar och flickor i Kuopio, joka 1897 sai oman rakennuksensa. Kysymyksessä lienee tämän koulun yhtiö.
Kuopion Kirjapaino- ja Sanomalehti. Vanhasuomalainen sanomalehti Savotar. Lopetettu 1918. Herman Saastamoinen oli suurin omistaja.
Kuopion Tehdas. Haapaniemi. Mylly, myöh. myös rullatehdas. Herman Saastamoinen osti laitteet yhtiön vapaaehtoisessa huutokaupassa. Liittyi 1912 Saastamoinen Oy:hyn (27847).
Kuopion Telefooni Oy:n korvasi 1909 Kuopion Telefooniyhdistys/Puhelinosuuskunta KPY, josta 1998 tuli Kuopion Puhelin Oyj (nimi v:sta 2006 Enfo Oyj).
Kuusisto, Ångbåts. Pääomistaja oli Oscar Wikeström. Laivat olivat ss Kivimaa, ss Kuusisto, ss Toimi, ss Wehmaa, ss Kivimaa II ja ss Iniö.
Käkisalmen Kirjapaino- ja Sanomalehti. Per. 1896, lak. 1905 kun J. Lahtinen osti yhtiön kirjapainon ja lehden.
Kärkkäinen & Putkonen. Per. 1856, oy 1911. Mylly, päivittäistavaroiden ja puutavaran kauppaa, saha, puusepäntehdas, konepaja, omia laivoja, metsää ja maatiloja. 1936–37 Rauma Wood Ltd Oy osti yhtiön, joka luopui tehtaistaan ja kauppaliikkeestään. 1936 liikevaihto oli 26 Mmk. Op. alennettiin 1934 5 Mmk:sta 2 Mmk:aan, na. 400 mk. Ks. lisää, sekä Rauma-Repola Oy:n historiikkeja.
Laborator. 1911 per. Oy jatkoi C. Anton Lönegrenin 1901 perustaman Tehdas Laboratorin 13.614 toiminta. Lehti. Tehdas: Lautatarhankatu 10, Hermanni. Kulosaaren raitiolinja kulki ohi. Laaja valikoima erilaisia musteita, leimasinvärejä, sinettilakkaa, liimaa, etikkaa, saippuoita, lysolia ja suopaa sekä hajuvettä. 700 os. à 100 mk. Victor Hoving omisti 80 % vuoteen 1918. Tytäryhtiöitä: Blenda 36.050 ja 1920–22 Synthesis 37.131. Tuotannollinen toiminta päättyi pian sen jälkeen, kun Lönegren oli perustanut oman yrityksensä. 1921 Liittopankilla oli 19 % ja 1922 Åström ilmoitti ostavansa Laboratorin. Kuitenkin Ab Blomqvist & Co Oy osti 93 % 1922 ja muutti heti yhtiön Laborator-nimen Fastighets Ab Fjäriln:iksi (perhonen oli Blomqvist-yhtiön tavaramerkki); talon kuva. 1926 98 % kiinteistöyhtiöstä siirtyi Oy Suomen Suoliliike Ab:lle (ks. sitä), jonka toimitaloksi Fjäriln nyt tuli. 8.10.1965 Fjäriln fuusioitiin Suoliikkeeseen. Rakennus purettiin n. 2000. 1923 oli perustettu uusi Laborator Oy 48.180. [A I s. 221, F s. 446.]
Lahtis Ångsågs. Yhtiön v. 1879 konkurssin jälkeen saha toimi yksityishenkilön omistuksessa kunnes 1919 perustettiin Lahden Saha-OY (nimi v:sta 1941 Lahti Oy, 40633). 1943 ostettiin osake-enemmistö Loviisa-Vesijärvi Rautatie Oy:stä (10195). 1952 Lahti Oy fuusioitiin Rauma-Repola Oy:hyn. [ST s. 655, TIF s. 694.]
Lalli Bryggeri, Toby. Panimotoiminta alkanut 1864 ja päättynyt 1912. Pääomistaja oli Alfred Herler.
Lappeenrannan Kylpylaitos. Kylpylaitostoiminta oli alkanut 1824. Vielä nykyisin käytössä oleva rakennus on valmistunut 1912.
Leppäveden Laiva. Laiva: s/s Matti, toimitettu 1905, 15x3 m, siirtyi GAS:n omistukseen hinaajaksi.
Levin. Kiala. Lehti. Levin omisti samoihin aikoihin olutpanimon Helsingissä.
Lindgrén, Otto. Per. yksityisenä toiminimenä 1863, rek. 2.11.1896, no. 1468. Senaatti vahvisti oy:ksi muuttuneen liikkeen (sama no.) säännöt 30.11.1898.  Kauppaa*, villakehräämö, värjäämö, kem. pesula, mallastamo sekä mylly Pikisaaressa. 27.1.1923 haettiin vuosihaaste ja oy lakkasi, koska perustajan poika I. A. Karhi (ent. Lindgrén) oli ostanut kaikki osakkeet ja jatkoi kauppaliike­toiminnan* omissa nimissään. 1919 Oy Otto Lindgrénin teollisuustoiminta oli myyty Oulun Villatehdas Oy:lle. *Yhtiön tukku- ja vähittäiskauppa siirtomaa- ja kangastavaroilla siirtyi I. A. Karhille 1.1.1923, mutta jo 1.10.1923 hän muutti Helsinkiin Oy Vähittäiskauppiaiden Tukku Ab:n (ks. sitä) TJ:ksi. [S. Tukkukaupat 1926 s. 100.]
Lindholms Lack. Toimi Raunistulan Vierusmäentien lähellä.
Linotol Beton. Fabianinkatu 27. Ruotsalaisen keksimä lattianpäällystysaine valmistettu puunsyistä ja tarkoitettu korvaamaan korkkimatot. Levitettiin kylmänä sentin paksuisena massana puu-, betoni- tai tiililattioiden päälle ja kuivui vuorokaudessa.
Lojo Trädskolor. Taimitarha sijaitsi Lohjan Kiviniemen kylässä, kartassa punaisen Metsä-sanan ä-kirjaimen kohdalla.
Louhi. Nuorsuomalainen sanomalehti (Teuvo Pakkala) ilmestyi 1890–1906.
Loviisan Rautatie (nimi vuodesta 1946). Asemarakennus ja konttori 2 Loviisassa. Omisti (1910) myös höyryrahtilaivan Lovisa-Wesijärven, sekä Valkon lautatarhan. Toiminta. Perustettaessa 12000 kanta- ja 6010 etuoik. osaketta à 100 mk. Välillä 1904–9 op. korotettiin antamalla 3259 uutta etuoik. os. ja 1919 13731 etuoik. osakkeella. 1920 yhtiöllä oli yht. 51000 osaketta, eikä eri lajeja tämän jälkeen enää ollut. 1921 hankittiin Ab Gustaf Hamberg's Successor Ltd:n (ks. sitä) osakkeita antamalla 2500 uutta omaa osaketta. 1937 osakemäärä kaksinkertaistettiin. Kantaosakkeet olivat kaikki Loviisan kaupungin omistuksessa. Etuoik. osakkeilla oli etuoikeus osinkoon; ei äänieroa. 1919 kauppaneuvos Ivar Lindfors (ks. Blomqvist & Co.) oli suurin, 51 % osakkeista, ja yhtiön TJ; Loviisan kaupungin omistaessa 34 %. 1943 Lindfors möi ja Lahti Oy (Rauma-Repola Oy) tuli omistajaksi 78 %:lla. 1956 valtiosta tuli pääosakas. Toiminta lopetettiin 31.12.1958 lukien, jolloin yhtiön henkilöstö oli 83. Yhtiö antoi lopputilityksensä 23.12.1959. Vähemmistön 256 osakkeesta (0,24 %) maksettiin jako-osuutena 626 mk/kpl.
Lovisa Telefon. Yhdistetty 1919 Loviisan Puhelin ja Sähkö Oy:ksi (38933), josta L. M. Ericsson AB omisti 51 %, kun osakkeet myytiin valtiolle 1934. Se yhtiö lakkasi 1948.
Luumäen Höyry- ja Moottorivene. Perustettiin kauppias Elias Sunin aloitteesta. Ss Hanhi siirrettiin talvella 1912 maata pitkin Kivijärvelle, missä se kuljetti matkustajia ja hinasi lotjia. Liikennönti loppui 1923 ja laiva myytiin Kivijärven Saha Oy:lle.
Lång & Leppäaho. Jatkoi K. J. Leppäahon ja Aarne Långin konttori- ja kirjoitustarvikkeiden ja postikorttien tukku- ja vähittäiskauppa (no. 18.550), Aleksanterinkatu 13. Op. 1913 0,125, 1917 0,2, 1919 ?, 1921 1,2 Mmk. Pörssinjohtaja Otto. Engb. Jaatinen oli yksi omistajista. Konkurssihakemus 13.12.1924.
Läroverket för Gossar och Flickor. Koulun jatkaja: Tölö gymnasium. Korkeavuorenkatu 23:n talossa (valm. 1895) toimii v:sta 1978 Designmuseo.
Läsäkoski. Maanviljelystila. Sahan toiminta lakkasi 1939 ja myllyn 1950-luvulla, jolloin yhtiö siirtyi Vakuutusyhtiö Pohjolan omistukseen. Kangasniemi ja Mikkelin mlk ostivat tilan 2000. Edelleen merkittävä kalastuskohde.
J. Löfdahl. Otti haltuunsa t:mi J. Löfdahlin (no. 1.814) rautakaupan. Johan Löfdahl omisti oy:stä 100 %. 1915 op. alennettiin 0,88 Mmk:aan ja na. 800 mk:aan. N. 1920 Hjalmar Karlström osti 63 % ja n. 1925 koko yhtiö myytiin Ab Axel Wiklundille. 1931 vuosihaaste.
Maamiesten Kauppa (MKO). Siirtomaatavarain, väkirehujen ja lannoitteiden tukkukauppa. Lopussa Spar-tukkuri Turussa, Hämeenlinnassa, Salossa, Loimaalla ja Valkeakoskella. Yhtiö muutti 1903 Turkuun (Kauppiaskatu 11). Kuva. Tukkuliikkeellä oli myös kahvipaahtimo (vuodesta 1928, "Maku") ja juustotehdas sekä myyntivarasto Tampereella. 1932 MKO osti Oy A. E. Himberg Ab:n. 1903 osakkeiden korjattu lukumäärä oli 12.262 à 20 mk. 1919 7000 os. à 100 mk, 1932 14.000 os., 1936 14.000 kanta- ja 26.000 etuoik. os., 1950 160.000 os. Kun MKO 1932 osti Himbergin ja sen TJ Akseli Hietakari (s. 1894, k. n. 1965) tuli MKO:n uudeksi TJ:ksi, entinen MKO-TJ konsuli Urho Laakso myi hänelle osakkeensa, 77 %. 1949 Hietakarilla oli 98 %. Wihuri Oy Aarnio osti MKO:n 1970 ja fuusioi sen 1976. Vähemmistön 2 %:sta maksettiin 12 mk/osake.
Maaningan-Pielaveden Höyryvenhe. Omisti: ss Kalla vuoteen 1908 sekä ss Ilma ja ss Maaninka vuoteen 1939.
Maanviljelyskauppa. Nimi vuoteen 1937 Suomalainen Maanviljelyskauppa Oy. Mainos. Sodan jälkeen kotipaikka siirrettiin Viipurista Helsinkiin (Pohjoisesplanadi 25 A 8). 1943 suurin omistaja oli yhtiön TJ K. E. Savolainen, 27 %, mutta yhtiökokouksessa enimmäisäänimäärä oli vain 10 ääntä per osakas. Veikko Vennamo omisti 60 osaketta. 22.7.1960 yhtiö haki vuosihaastetta.
Maarian Telefooni. Pitää yllä puhelinlinjoja Maariassa ja Kaarinassa. 1904 20 uutta os. 1.6.1909 yhtiökokous päätti lakkauttaa yhtiön toiminnan.
Maaseututeaatteri. Suomalaisen Kansanteatterin lopetettua toimintansa tilalle syntyi 1897–99 kiertueita järjestänyt Uusi Teatteri, jonka korvasi Maaseututeaatteri.
Maat ja Kansat. Tuotti lyhytelokuvia (mm. uutisfilmejä sekä "Vasikan häntä") ja esitti ne omistamassaan Ympäri Maailman -teatterissa. Ilmeisesti lopetti 1912.
Malm Kalksandtegelbruk. Edelt. 20471 (joutui rahoitusvaikeuksiin). 1916 Parkstad-Wanda-Puistokylä (19552) osti osakekannan; Malm oli toiminut PWP:n myymällä tontilla. 1934 kaupunki osti maaomaisuuden (444 ha) vuoksi PWP- ja samalla Malm-yhtiöt. Kaikkien kolmen yhtiön takana oli ollut Konni Zilliacus. 1935 Oy Saseka Ab (76558) vuokrasi Malm-tehtaan kaupungilta. 1937/43 Lohjan Kalkkitehdas osti Sasekan ja siirsi tuotannon Vuosaareen.
Mariefors Sanatorium. Kellokosken sairaala on toiminut psykiatrisena sairaalana 1915 lähtien valtion ostettua Marieforsin kartanon 1910-luvulla.
Masut. Edeltäjä: Gardberg. Suomalaisilla osakkailla, etupäässä Wilhelm Bensowilla (yhtiön TJ), oli 40 %, Pietarilaisen Masutin, joka oli Shellin tytäryhtiö, omistaessa enemmistön. 28.3.1922 Shell osti vähemmistöosakkeet ja op. korotettiin pian 15>75 Mmk. [W. Bensow 1993 s. 88–92.] Yhtiö tuomittiin 1925 huomattavasta veropetoksesta. Masut on raakaöljyn, etenkin venäläisen, jalostuksen raskas jäänne, kun kaikkein kevyimmät tuotteet on ensin saatu tislaamalla talteen. Masutia voitiin käyttää sellaisenaan höyrylaivojen ja -vetureiden pannuissa, tai edelleenjalostaa eri öljyiksi. Mainos.
Mathildedals Bruk. Noin 1876 valtio otti takaajana tehtaan haltuunsa. 1916 valtio myi laitokset lähistöllä sijaitsevalle Tykö Brukille (3323).
Mehiläinen. Sairaala aloitti Huvilakatu 20–22:ssa. 1932 valmistui P. Hesperiank. talo. Samana vuonna perustettiin nyk. Mehiläinen Oyj (70722), johon 2001 fuusioitiin Tohtoritalo-yhtiöt.
Mellilä. Fredric von Rettig perusti. Hankkija osti liiketoiminnan 1980(?) ja perusti Satoturve Oy:n, jonka Kekkilä Oyj osti 1988 ja fuusioi itseensä 1996.
Merikoski. Hieno- ja pesusaippua, pesujauhoa, kynttilöitä, pikeä, tärpättiä. Åströmit ja Snellmanit olivat suurimmat omistajat. Vuosihaaste 1903. Kun yhtiö lakkasi 1904 tehdas siirtyi Bröder Åström Ab:n ja J. W. Snellman G:sonin perustettavana olevan yhtiön omistukseen. Saippuatehtaan perusti 1906 Matti Castrén.
Merkator. Oli Edw. Åströmin perustama vuota- ja nahka-alan vientiliike.
Messukylän Puhelin liitettiin 1956 Tampereen Puhelinosuuskuntaan.
Molnby Gård. Onkohan tämä Porvoon Myllykylän (Molnby) Molnbo gård?
Mossebackens Pensionat. Osake, 2, 3. Talo rakennettiin 1897 ja paloi 1946. Sijaitsi Antinkyläntien lähellä Kukkukivestä lounaaseen. Uusi samanniminen yksityinen toiminimi (79004) oli perustettu 1941.
Munkholmens. Luujauho- ja liimatehdas (lopetettu 1900), joka laajensi nahkatehtaaksi. 1903 konkurssin jälkeen K. H. Renlund jatkoi tehtaan omissa nimissään, kunnes perustettiin uusi oy 33012 vuonna 1915. Tämä yhtiö lakkasi 7.1.1925. (Munkkisaaren Mylly Oy (77436 per. 1935) ei liity tähän.)
Muuramen Tuolitehdas. Muurame oli vuoteen 1921 Korpilahden kylä, missä oli 1903 perustettu Keski-Suomen Sateenvarjotehdas Kalle Laakso (16.154, lak. 1906) ja 1906 Suomen Tuoli-, Kalusto- ja Sorvaustehdas Hugo Laakso (Kallen nuorempi veli s. 1884, 18.368 lak. 1911, mainos). Aino-huonekalusarjan valmistus oli aloitettu jo 1903. Viimeisimmän toiminimen koko omaisuus ja liiketoiminta ostettiin uudelle osakeyhtiölle Muuramen Tuolitehdas Oy:lle (25.392, per. 1910, konkurssiin 1915, lak. 1917). Hugo Laakso omisti siitä 98 %. Kuvassa näkyvä kolmikerroksinen rakennus valmistui 1910. Henkilökuntaa oli 180 ja tuotanto keskittyi ns. wieniläisiin kotihuonekaluihin. Puolet myynnistä meni Venäjään. Konkurssin 1915 jälkeen perustettiin samalla paikkakunnalla Muuramen Tuolitehtaan Oy (rek. 1917, 36.689, mainos), mutta se haki vuosihaastetta 1928. Sen suurin osakas oli Hugon veli Vilho Laakso (s. 1872) 23 %. Toiminnan jatkajaksi tuli 1928 perustettu Muuramen Huonekalutehdas om. Hj. Andersson (61.957, joka virallisesti lakkasi 1941). Kun Hjalmar Andersson kuoli 1936 hänen kuolinpesänsä ja Lyyli-leskensä perustivat samana vuonna Muuramen Huonekalutehdas-Oy:n (84.057), tehdaskuva.
Sillä välin Martti (Pirkko Stenrosin isä, 1895–1983) ja Viljo Vaara olivat 1925 Hollolassa aloittaneet ay:n: Puuseppätehdas Veljekset Vaara (54.088, lak*). Heidän isällään oli ollut puusepänverstas Sääksmäellä. 1940 veljekset ostivat 84.057-yhtiön koko osakekannan ja siirsivät oman tuotantonsa Muurameen. 1965 tämä yhtiö päätettiin purkaa ja 1966 se lakkasi. 1964 Martin poika Raimo Vaara (1933–2001) ym. perustivat kommandiittiyhtiön (172.617) ja siirsivät perheen huonekalutehtaan takaisin Hollolaan. 1975 tämä ky muutettiin osakeyhtiöksi, Muurame Oy. Yhtiö oli pörssissä (siitä lisää), mutta meni tappiollisen tytäryhtiönsä Juvart Oy:n vuoksi konkurssiin 1991 (poistettu kaupparekisteristä 2003). Pirkko Stenros, joka vuodesta 1951 oli tehnyt etenkin modulaaristen kotihuonekalujen suunnittelua, perusti 1992 perheineen Pst-Moduli Oy:n (543.742). Tehdas sijaitsi edelleen Hollolassa. 2003 tämä uusi yhtiö muutti nimensä Muurame Oy:ksi, joka toimii.
Mynämäenlahden Höyrylaiva. Perustettiin jo 1909, mutta merkittiin kaupparekisteriin vasta 1912. Laivat Louhi ja Esbo/Ahti.
Mårtensby Tegelbruk. Lehti. Toiminta loppui 1920. Kutsuttiin myös Martinkylän ja Fredsbackan/Rauhamäen tiilitehtaaksi. Sipoon Talmassa. Saman pistoradan varressa lähempänä asemaa oli Ab Terrakotta Oy (ks. sitä). Alueella toimii nyk. Semtu Oy.
Mäkisen Tehdasliike. Vuodesta 1915 Oy Helylä, johon sinä vuonna liitettiin Oy Suomalainen Lelupaja (ks. sitä, 24.223). Tulipalo oli tuhonnut Mäkisen laitoksen 1912. Edeltäjä aloitti 1881. Oli maamme suurin puusepäntehdas: koulu-, keittiö- ja huvilakalustoja, talouskaluja, leikkikaluja. Hyvä yritysesite 1910-luvun lopulta: Mikä on: O.Y. Helylä? (PDF). Kuva, 2, 3, 4, rakennukset. 1921, jolloin työntekijöitä oli 300, Lelupajan John Engelberg oli suurin omistaja ja Mäkinen ei ollut enää mukana. Tri. G. J. Winter oli myös suuri. 1932 pääomistajiksi tulivat kaksi Tägtströmiä. Kun tämä yhtiö meni konkurssiin 10.4.1935 perustettiin uusi Oy Helylä 78.580, ja kun se lakkasi 1942, Suomen Pankin omistuksessa olevan Joh. Parviaisen Tehtaat Oy:n ostettua yhtiön, tuli kolmas Oy Helylä 94.430.
Möckelö Hafsbad. Lehtileikkeitä. Osake. Ei löydy kaupparekisteristä, mutta Senaatti on hyväksynyt yhtiön säännöt ilmeisesti 27.3.1903. Liittyi läheisesti Mariehamns Badanstaltiin (ks. sitä yhtiötä). Jo vuoden kuluttua kylpylaitoksen, kylpylähotellin ja merikylpylän yhtiöiden osakkeet näyttävät olleen käytännössä arvottomia, sillä ne myytiin huutokaupassa penneistä. – Möckelö sijaitsee Jomalassa, mutta aivan Maarianhaminan länsipuolella. Toiminta alkoi uimalaitoksena 1889 ja laajeni voimakkaasti, kun em. kolme yhtiötä perustettiin. Tri. Johannes Hoving oli mukana ylilääkärinä alusta alkaen. 1914 Maarianhaminan kaupunki osti laitokset alueineen konkurssihuutokaupassa.
Nagu. 1911 rakennettu (Turku-Nauvo-liikenteeseen 1912) ss Nagu myytiin ensin 1919 sipoolaiselle Norrkulla Ab:lle ja myöhemmin Trafik-ab Sibbo Skärgårdille (ss Norrkulla). 1938 Säämingin Saariston Höyrylaiva Oy (ks. sitä) osti aluksen. Höyrylaiva on edelleen olemassa.
Nevskin Steariiniyhtiö. Venäläinen yhtiö, jolla oli tehdas Kotkassa (ennen 1925 ilmeisesti Viipurissa, jossa konttori oli). Valmisti saippuaa ja kynttilöitä. Tehdas myytiin 1927 Havin Oy:lle.
Niemiskosken. Paperitehdas ja puuhiomo, Sortavalan mlk (Tuokslahti). 1. maailmansodan aikana Sortavalan kaupunki osti ruukin Nissisen veljiltä ja Wilhelm Bensowilta (25 %) [W. Bensow 1993 s. 81]. Kaupunki piti vesivoimalaitoksen ja möi pian tehtaan eteenpäin ostajakonsortiolle, joka meni konkurssiin. Op. 1920 3 Mmk, 1922 4 Mmk, 1923 4,7 Mmk. N. 1935 Rafael von Frenckell osti osakekannan Albert Nybergiltä ja haki yhtiölle vuosihaastetta. Tytäryhtiö: Oy Haapakoski, Tuokslahti.
Nord, Ångfartygs. Victor Ek ja Ernst Dahlström omistivat yhtiön. Tarkoitus oli hoitaa kolmella jäävahvisteisella aluksella (Nord I, II, III) voin vientiä Tanskaan ja Englantiin. Liikenne ei kuitenkaan kannattanut ja Victor Ekin historiikin mukaan yhtiö myytiin 1904 FÅA:lle. Varustamon toiminta kuitenkin päättyi 1905. Osakekirjan vinjetin laivassa lukee Nord I, mutta peilikuvana. [Ks. myös: Ginström Tallberg 1930 s. 60.]
Nummelan Rukoushuone. Rakennus Helsinkiin johtaneen tien varrella oli vuoteen 1907 asti kansakouluna. Vihittiin kirkoksi 1930 ja oli käytössä vuoteen 1969, jolloin Nummelan seurakuntakeskus valmistui. Rukoushuone purettiin 1970–80 -lukujen taitteessa ja sen paikalla on nykyisin As. Oy Nummelan portti. Perustamisen jälkeen tehtiin seuraava kaupparekisteri-ilmoitus vuonna 1931. Vuosihaaste 1971.
Nya Aktie-Bryggeriet. Sijaitsi Albertinkatu 34:ssä. Edeltäjä oli Brummer & Co. 1894 Sinebrychoff Ab osti osake-enemmistön.
Nya Droghandeln. No. 1686 jatkoi ay:n toiminta. Nimi suomeksi Uusi Rohdoskauppa Osakeyhtiö (lopussa Kiinteistö Oy Durchman). Vrt. myös 15608, 21112, 74425, 74426. Seuraajasta Oy Durchman-Rohdos Ab:sta tuli 1940-luvun lopulla Otavan tytäryhtiön Koulutarpeiden Keskusliike Oy:n tytäryhtiö. KK (24977) fuusioitiin Otavaan 1969. [ST s. 371.]
Nya Svenska Läroverket (2 eri yhtiötä). Yksityinen oppikoulu (Nya svenska läroverket). 1960 koulutoimi siirtyi yhtiöltä 5436 Stiftelsen Nya svenska läroverket i Helsingforsille. – Koulu omisti suurimman osan Byggnads Ab -kiinteistöyhtiönsä (6357, rakennus 1888) osakkeista. 1962 koulu muutti Etelä-Haagaan ja kiinteistöyhtiön osakekanta myytiin grynderille, joka 1973 rakensi paikalle asuintalon. 1974 tämän yhtiön nimi muuttui Asunto Oy Mikonkatu 25:ksi.
Nya Svenska Samskolan. Yksityiskoulu sai oman puurakennuksensa 1911, samana vuonna kun tämä oy perustettiin. 1954 otettiin käyttöön uusi talo (Sandelsinkatu 3). 31.7.1977 koulu valtiollistettiin. Oy on saatettu lopettaa 1954 tai 1977. Talossa toimii nyt Tölö gymnasium.
Nya Teaterhus-Aktiebolaget on maan vanhin yhtäjaksoisesti olemassa ollut, vielä toimiva osakeyhtiö (per. 1858, k-rek. 2926). Osakemerkintä. 1860 se osti vanhemman teatteriyhtiön osakekannan ja rakennutti 1860 sen puisen teatteritalon (myöh. Finska Teaterhus Ab:n Arkadia-teatterin rakennus) lähelle* kivitalon (kuva takaa). Se paloi jo 1863. 1864 yhtiön etuoik. osakkeet annettiin ja 1866 uusi talo oli valmis. 1936 sen ulkokuori rakennettiin uudelleen nykyiseksi. 1 000 kanta- ja 500 etuoik. osaketta ennen vuoden 1949 maksullista osakeantia. Ainakaan vuoteen 1916 mennessä osinkoa ei ollut koskaan jaettu. Yhtiö, joka omistaa Ruotsalaisen Teatterin kiinteistön Helsingissä, on teatterin tukisäätiön omistuksessa. 1996 säätiö yritti ilmoituksella tavoittaa osakkeenomistajia. 2000 säätiö saavutti 90 % osakekannasta ja ryhtyi pakkolunastamaan vähemmistön omistuksessa olleet osakkeet. *Vanha teatteri sijaitsi Mikonkadun/Korkeavuorenkadun länsipuolella. Keskuskatu ei ollut olemassa, kun kuvan asemapiirros tehtiin.
Nykarleby Ångbåts. Kaupungin historiikki [E. Birck 1988] tuntee tämän nimisen varustamon, (vaikkakin 1906 perustettuna), muttei kaupparekisteri. Ss Aino oli yhtiön omistama. Yhtiö meni konkurssiin 1908. Nykarleby Ångslupsia historiikki ei tunne.
Nystads Slip. I. R. Isaksson perusti 1892 Pietolanniemeen. Vuoden 1897 konkurssin jälkeen laitokset tulivat mm. Aleko Liliuksen omistukseen konepajaksi. 1918 telakan käynnisti uusi omistaja, Uudenkaupungin Telakka ja Konepaja Oy, mutta 1921 sekin oli konkurssissa. Nyt Uudenkaupungin Laiva Oy (36222, per. 1917) osti laitokset, mutta 1932 tämäkin yhtiö meni nurin, alihintaisen Suomen Joutsen -urakansa vuoksi. 1933 Gustaf Erikson -varustamo osti telakan ja perusti toimintaa varten Uudenkaupungin Telakka Oy:n (71684 sekä 80778). Tämä yhtiö myytiin 1973 Rauma-Repola Oy:lle ja fuusioitiin 1976. 1991 telakan osti uusi Uudenkaupungin Telakka Oy (525104). Vararikkoon 1993. (Yhtiö 20810 Uudenkaupungin Veneveistämö Oy ei liity tähän.)
Näsijärven Osake-Oluttehdas. Vanha Oy Pyynikki (8.722) ja kaksi muuta panimoa (Iso Oluttehdas ja Tampereen Panimo) yhdistyivät 1903 Näsijärven Oluttehtaaseen kun kunnallinen kielto astui voimaan Tampereella. Panimo oli Tiiliruukinkadun ja Papinkadun kulmassa. 1920 yhtiö otti nimekseen Oy Pyynikki (uusi) ja 198x nimeksi tuli Koulukadun Teollisuustalo Oy. 1922 Sulo Salmelin (1883–1930) osti osake-enemmistön. Hänen kuoltua johtoon tuli hänen vaimonsa Rosa (1890–1963) ja Rosan jälkeen hänen poikansa Juhani Salmelin. 1985 yhtiö myytiin Oy Sinebrychoff Ab:lle, joka 1977 oli tullut osakkaaksi. Yhtiö lakkasi 1988 ja panimo 1992. [STal s. 201, T III s. 153.] Osakepääoma (na. 100 mk): 1919 0,8 Mmk, 1927 2,4 Mmk, 1928 4,8 Mmk, 1941 7,2 Mmk, 1953 14,4 Mmk (oranssi osakekirja annettu 1956), 1954 21,6 Mmk (vihertävän harmaa osakekirja annettu 1956), 1977 0,648 nMmk.
Näsijärvi Pappfabriks. Seuraajat olivat ay no. 1971 v. 1895 ja Näsijärvi Oy (38042) v. 1919, joka lakkasi 1988 (vararikko; tuotanto päättyi 1989). Pispanrannan Rantatiellä (kartta).
Näsijärvi Transport. Tiilitehtailija A. H. Solinin alullepanema. Laiva: ss Koljo, puurunkoinen hinaaja.
Olanders. Edeltäjä Theodor Jakob Bilkenroth oli 1853 saanut räätälinoikeutensa. Liike oli vuodesta 1864 sijainnut talossa Erottaja 2.
Ompelukone- ja Polkupyöräliike. Valmisti Vauhti-merkkisiä polkupyöriä.
Onkiveden Höyryvenhe. Omisti ss Onkiveden vuoteen 1922.
Operakällaren. Ravintola toimi jo 1860-luvulla, nimi sittemmin Royal. Sijaitsi Nya teaternissa (nyk. Svenska teatern).
Oravais Fabriks. Tuotanto (villatuotteita) päättyi 1977–79. Rakennuksessa ruvettiin valmistamaan KWH-Mirkan hiekkapaperia.
Orkester-Aktiebolaget. 1870 N. B. Emanuel perusti Teatteriorkesterin. 1879 se yhdistettiin oopperan orkesterin (per. 1877) kanssa Helsingin konserttiorkesteriksi. Taloudellisista syista yhtiö lopetettiin 1882.
Orkesterföreningen. Robert Kajanus perusti Orkesterföreningenin 1882. Oy:ksi 1889 rahoituksen turvaamiseksi, nimenmuutos 1895 orkesterin tasoa koskeneiden väärinkäsitysten vuoksi. 1914 Filharmonikot ja tuore Helsingin sinfoniaorkesteri yhdistettiin kunnalliseksi Helsingin kaupunginorkesteriksi.
Ostrobotnia. Pohjalaisten osakuntien talo vihittiin käyttöön 1912. Kun taloyhtiö päätettiin lopettaa 1942 omaisuus luovutettiin Pohjalaisten Talosäätiö Ostrobotnialle, joka omistaa kiinteistön edelleen.
Ota. Osti 1919 mm. Rauman Kirjapaino Oy:n. 1960 Ota fuusioitiin Oy Turun Sanomiin.
Otava. Osti opettaja Vilho Rossilta tontit 93 ja 94, Pellervokatu 16, Viipurin Kalevalan kaupunginosassa, ja rakennutti siihen vuokra-asuntotalon. 28 uutta osaketta 1923. Rossi oli suurin omistaja (29 %), kunnes Rudolf Pehrsson 1938 osti koko osakekannan. Vuosihaaste 1947.
Oulujärven Laiva. Omisti vuoteen 1937: ss Salo ja ss Salo II.
Oulun Suomalainen Yhteiskoulu. Koulu per. 1902. Rakennus valmistui 1908. Koulun seuraaja Kuusiluodon lukio.