LISÄTIETOJA YHTIÖISTÄ K–O

Kaffe. Myöh. nimi Oy Kahvi Ab, markkinointinimi OKA. Luotsikatu 4 Katajanokalla. Pääomistaja oli yhtiön TJ Jaakko Salojoki, joka oli ostanut osakkeet Arvi Raikkalalta. Syyskuussa 1964 Tuko osti OKA:n ja muodosti sen liiketoiminnasta oman kahvipaahtimonsa Sörnäisiin (lopetti 1986).
Kailaniemen Puutavara. Omisti 1911–15 hinaajan ss Pallaksen.
Kallaveden Höyryvenhe. Omisti 1893–1906 ss Kallan.
Kalliokoski. Ikkunalasitehdas, per. 1861. 1884 venäläinen omistaja, kreivi Mengden, oli mennyt konkurssiin. Tehdas vuokrattiin 1919 Ikkunalasi Oy:lle, mutta Lahteen 1923 perustettu suuri ikkunalasitehdas kaatoi Kalliokosken.
Kallion Kone- ja Metallitehdas. Per. ay:nä 1899. 1906 Sörnäisistä hankittu kiinteistö myytiin 1918 Strömbergille (myöh. Kone, Kokos), ja se on edelleen olemassa.
Kangasalan Lepo- ja Matkailijakoti. Yhtiön perustivat pitäjän kartanonomistajat Ukkijärven lähelle. Yhtiön purkauduttua 1921 isäntäpari Adler sai talon omistukseensa. Toiminta täyshoitolana päättyy 1986 ja tänään talo toimii juhlatilana ja museona.
Kangaskoski. Meni konkurssiin 1903. Paperitehtaan toimintaa jatkoi C. J. H. Standertskjöld ja 1920 Ab Simpele osti tehtaan, käyttäen sen puuhiomoa. 1925 koskeen valmistui vesivoimalaitos ja tehdas purettiin. Hiitolanjoen yläjuoksuun oli perustettu toinenkin paperitehdas, Atlas (ks. sitä), josta tuli Simpeleen tehdas (YPT).
Kansan Näyttämö. 1933 Kansan Näyttämö ja Koiton Näyttämö yhdistyivät Helsingin Kansanteatteriksi, joka 1965 liityi Helsingin kaupunginteatteriin.
Karhula Ångsåg. Knut Hjalmar Cassel perusti yhtiön 1875 (400 os. à 2 000 mk). Eri vaiheiden jälkeen sahalaitos myytiin 1881 William Ruthille, joka 1902 yhtiöitti liiketoiminnan Karhula Oy:nä.
Karjalohjan Laiva. Yhtiön laivan, ss Elias Lönnrotin liikennöinti lienee päättynyt 1916.
Kaukas Fabriks (vanha) oli olemassa 1873–94. Sen jälkeen Hugo Standertskjöld omisti tehtaan suoraan, kunnes uusi oy perustettiin 1903. Osakekirja on todennäköisesti vuoden 1890 annista.
Kelivaara. Viime vuosisadan alussa oli löydetty Kelivaaran malmikenttä Impilahdessa Laatokan Karjalassa.
Kemijärven Höyryvene. Matti Lahtelan perustama. Paransi kulkuyhteyksiä Kemijärven ja Pelkosenniemen välillä aikana ennen maantietä.
Kemin Rautakauppa. Fuusioitu Oy H. W. Snellmaniin, pääomistaja alusta alkaen.
Kemin Saha. Keminmaa. Omisti ss Woiman. Raahe Oy osti yhtiön.
Kemin Sähkö. Keminmaassa ja lähikunnissa toiminut sähkönjakeluyhtiö. Siirtyi asteittain kuntien omistukseen ja 1938 sähkönjakelusta tuli kunnallinen laitos ja v:sta 1991 Keminmaan Energia Oy.
Keravan Mylly. Jossain vaiheessa viimeisen kaupparekisteri-ilmoituksen (1962) jälkeen yhtiö meni konkurssiin. Oy Tikkakoski Ab omisti silloin 100 %.
Keravan Pumppu. Valmisti 1921 käsikäyttöisiä vesipumppuja sekä tuulimoottoripumppuja ja -torneja, konepumppuja, palo- ja puutarharuiskuja sekä ryyninlitistäjiä ja voimisteluvälineitä.
Kerttu. Omisti useita höyrylaivoja, viimeisimmät vuosikymmenet 1950 asti: Osuuskunta I, Orivesi I ja II, Mikkeli ja Punkaharju. Savon Höyryvenhe Oy:llä oli samat taustavaikuttajat.
Keski-Suomen Sanomat. Imestyi 1911–13. Nuorsuomalaisten vasemmistosiipi.
Keski-Suomi. Sanomalehti ilmestyi 1871–1917. Nuorsuomalainen (oikeisto) ja suomenmielinen. Yhdistyi (myytiin) 1917 Suomalaisen (vanhasuomalainen) kanssa Keskisuomalaiseksi.
Keuhkotautisten Parantola. Matti Äyräpään ja Duodecimin aloitteesta yhtiö rakensi 1903 parantolan Takaharjuun. Nykyisin Kruunupuiston kuntoutuskeskus, Punkaharjulla.
Keuru-laiva. Ss Keuru kuljetti vuodesta 1885 tavaraa, puuta ja matkustajia Kolhosta Mäntän kautta Keuruulle. G. A. Serlachius osti 1890 tilalle ss Elias Lönrotin ja ss Keuruun likennöinti loppui 1901.
Kiando Ångslups. Osti 1874 höyrylaivan, ss Wilkas, joka tuotiin Suomussalmen Kiantajärvelle (Ämmän ruukki). Laiva siirrettiin Ouluun 1882.
Kimo Bruks. Per. 1703 rautaa valmistamaan, konkurssi 1894. 1800-luvun lopussa toiminta muuttui sahaksi ja myllyksi; ks. Hellnäs Såg (13899). Vesivoimalaitos 1922. 1885 masuunirakennukseen perustettiin Oravais Fabriks Ab (3810). 1962 tehtaat siirtyivät Oy Keppo Ab:lle, joka lopetti ne ja perusti tilalle suuren minkkitarhan. Keppo on nyk. osa KWH:ta.
Kirja muodostettiin yhdistämällä 20609 (Weilin) ja 23931 (Kansa). WSOY osti yhtiön 1931.
Kirja-Aitta (Viipurin kansalliskirjakauppa), Torkkelinkatu 18. Nimi 1938: Viipurin Kirjakauppa Oy.
Kirjateollisuusasioimisto. Nimi 1987–88 KTA-yhtiöt Oy (vanha). 1962 na. 2>4 mk, 1973 1:1 à 4 mk. Fuusioitu 1988 Sorvaajankadun Graftu Oy:nä Oy Furdus Ab:hen, joka v:sta 1983 oli omistanut 100 %. 1990 Furdus fuusioitiin Kymmene Oy:hyn. [T V s. 184.] Lisää
Kitinojan Kauppa. Nykyinen saman niminen yhtiö (per. 1980) ilmoittaa harjoittavansa 1899 aloitettua maataloustuotteiden tukkukauppaa ja maatalouskonekauppaa.
Kiuruveden Höyryvenhe. Ss Kiuruvesi liikennöi K:n ja Iisalmen välillä. 1906 saatu uusi alus otti 120 matkustajaa.
Kivinen, Veljekset. Rauta-, väri- ja rakennusaineiden kauppa, aloitettu 1907, Turunkatu 12b. Omisti myös naulatehtaan Möhkössä.
Kiviniemen Saha. Omistaja oli Suomalainen Puuliike Oy.
Klaile. Liittyi Hovinmaan paperitehtaaseen Vahvialassa.
Koitto. Raittiusyhdistys Koitto vuokrasi Lammassaaren (Vanhankaupunginlahti) 1904. 1906 hankittu höyryalus Koitto otti 75 matkustajaa.
Koiviston Höyrylaiva. Omisti ss Ainamon vuoteen 1934.
Kojon Kartano oli Axel Wahrenin (vrt. Forssa-yhtiö) pojan Ernstin vuodesta 1891. Hän joutui 1908 taloudellisiin vaikeuksiin ja möi kartanon (Koijärvellä, 700 ha peltoa, 1 000 ha metsää)  paikallisten perustamalle (otsikon) yhtiölle. 1912 yhtiön tilat jaettiin osakkaiden kesken.
Kokos (edelt. Helsingfors Tvålfabrik (no. ?), per. 1894, J. Eichinger). Valmisti aluksi pesu- ja hienosaippua, myöhemmin glyseriiniä ja palmuöljyä sekä margariiniä ("Tarmo"). Ent. tehdasrakennus, Haapaniemenk. 6, valmistui 1912 ja siirtyi Kone Oy:lle 1926 (vuoteen 1967). Se on nyk. Teatterikorkeakoulun. Ks. myös Kallion Kone- ja Metallitehdas yllä.
Kolari. 1911 yhtiö osti Ruonavaaran tilan.
Kopolanniemen Saha. Varkauden kaupungista itään, Unnukkajärven rannalla. Wahl & Co osti mahdollisesti sahan 1908.
Korkeakosken Kauppa. Korkeakosken Osuuskauppa rl perustettiin yhtiön tilalle 1903.
Koskel- ja Vaaljärven Kuivaus. Kuivatusyhtiö perustettiin 1859 ja merkittiin osakeyhtiönä kaupparekisteriin 1912. 1988 valtio osti kuivatusyhtiön maa-alueet luonnonsuojelutarkoituksiin.
Koskenniska. 1922 tuotanto jatkettiin nimellä Koskenniskan Mallasjuoma- ja Vesitehdas (no. ?), sekä v:sta 1949 Koskenniskan Panimo Oy. Toiminta päättyi 1969.
Kotka Ångbåts. Kun Kotkan ja Loviisan välinen sisäinen väylä oli valmistunut perustettiin 1901 Kotka-Lovisa Ångbåts Ab, joka osti ss Pyttis -nimisen laivan. Se oli kuitenkin liian suuri ja yhtiö purettiin 1902. Joulukuussa 1902 perustettiin uusi yhtiö (nimi?, no.?). Se hankki uuden, pienemmän höyrylaivan, jonka nimi oli myös ss Pyttis, reitille Kotka–Ruotsinpyhtää. Mutta jo 1903 jouduttiin lopettamaan liikenteen epätaloudellisena.
Kotkan Tukkukauppa. Kun se lopetti toimintansa 1933 Oy Lauri Hallman osti tilat itselleen.
Kristillinen Matkustajakoti. Yhtiöjärjestyksen mukaan "Matkustajakoti tulee lopullisesti HNMKY:n omaksi sillä tavalla, että HNMKY:n lunastettavaksi nimellisarvosta vuosittain arvotaan niin monta osaketta kuin sanottu yhdistys kulloinkin tahtoo". 23.9.1920 yhtiö haki vuosihaastetta. 1.4.1922 yhtiö ilmoitettiin lopullisesti purkautuneeksi. Nyk. Hotelli Arthur.
Kumo Ölbryggeri. Panimotoiminta alkanut 1873 ja päättynyt 1910.
Kuopio Badhus (per 1864?). Talon paloa seuraavana vuonna (1878) yhtiö päätti lehtitietojen mukaan purkautua. Kuitenkin 1888 samanniminen yhtiö tarjoaa laitoksensa vuokrattavaksi. Kysymys lienee eri yhtiöstä, no. 4628.
Kuopio Nya Ångfartygs. Mm. Gust. Ranin osti osti Rauha-laivan, jota siirrettiin Kuopio Ångbåts Ab:lle. 1869 Ranin hankki osuuksia höyrykuunareista Ystävästä ja Toivosta, joiden omistajat muodostivat otsikon yhtiön 1870. Laivat kulkivat Kuopiosta Lyypekiin ja Pietariin. Molemmat em. yhtiöt yhdistyivät Kuopio Rederi Ab:ksi, joka poisti vanhat alukset liikenteestä ja hankki tilalle: ss Konkordia, Törnudd, Savotar; lisäksi vanha rataslaiva Seura. Useimmat laivat myytiin 1880-luvulla. Yhtiö lakkautettiin 1894.
Kuopio Svenska Samskola. Kuopiossa toimi 31.12.1913 asti Privata svenska reallyceum för gossar och flickor i Kuopio, joka 1897 sai oman rakennuksensa. Kysymyksessä lienee tämän koulun yhtiö.
Kuopion Kirjapaino- ja Sanomalehti. Vanhasuomalainen sanomalehti Savotar.
Kuopion Tehdas. Haapaniemi. Mylly, myöh. myös rullatehdas. Herman Saastamoinen osti laitteet yhtiön vapaaehtoisessa huutokaupassa. Liittyi 1912 Saastamoinen Oy:hyn (27847).
Kuopion Telefooni Oy:n korvasi 1909 Kuopion Telefooniyhdistys/Puhelinosuuskunta KPY, josta 1998 tuli Kuopion Puhelin Oyj (nimi v:sta 2006 Enfo Oyj).
Kuusisto, Ångbåts. Pääomistaja oli Oscar Wikeström. Laivat olivat ss Kivimaa, ss Kuusisto, ss Toimi, ss Wehmaa, ss Kivimaa II ja ss Iniö.
Käkisalmen Kirjapaino- ja Sanomalehti. Per. 1896, lak. 1905 kun J. Lahtinen osti yhtiön kirjapainon ja lehden.
Laborator.  Per. 1901 (oy 1911). Lehti, 2. Tehdas: Sörnäinen. Erilaisia musteita, leimasinvärejä, sinettilakkaa, liimaa, etikkaa, saippuoita, lysolia ja suopaa sekä hajuvettä. Vrt. Åström ja Lönegren.
Lahtis Ångsågs. Yhtiön v. 1879 konkurssin jälkeen saha toimi yksityishenkilön omistuksessa kunnes 1919 perustettiin Lahden Saha-OY (nimi v:sta 1941 Lahti Oy, 40633). 1943 ostettiin osake-enemmistö Loviisa-Vesijärvi Rautatie Oy:stä (10195). 1952 Lahti Oy fuusioitiin Rauma-Repola Oy:hyn. [ST s. 655, TIF s. 694.]
Lalli Bryggeri, Toby. Panimotoiminta alkanut 1864 ja päättynyt 1912. Pääomistaja oli Alfred Herler.
Lappeenrannan Kylpylaitos. Kylpylaitostoiminta oli alkanut 1824. Vielä nykyisin käytössä oleva rakennus on valmistunut 1912.
Leppäveden Laiva. Laiva: s/s Matti, toimitettu 1905, 15x3 m, siirtyi GAS:n omistukseen hinaajaksi.
Levin. Kiala. Levin omisti samoihin aikoihin olutpanimon Helsingissä.
Lindgrén, Otto. Per. yksityisenä toiminimenä 1863, rek. 2.11.1896, no. 1468. Senaatti vahvisti oy:ksi muuttuneen liikkeen säännöt jo 30.11.1898.  27.1.1923 haettiin vuosihaaste. Perustajan poika I. A. Karhi jatkoi toiminnan omissa nimissään (no. ?).
Lindholms Lack. Toimi Raunistulan Vierusmäentien lähellä.
Linotol Beton. Fabianinkatu 27. Ruotsalaisen keksimä lattianpäällystysaine valmistettu puunsyistä ja tarkoitettu korvaamaan korkkimatot. Levitettiin kylmänä sentin paksuisena massana puu-, betoni- tai tiililattioiden päälle ja kuivui vuorokaudessa.
Louhi. Nuorsuomalainen sanomalehti (Teuvo Pakkala) ilmestyi 1890–1906.
Loviisan Rautatie. Kantaosakkeet olivat kaikki Loviisan kaupungin omistuksessa. Etuoik. osakkeilla oli etuoikeus osinkoon; ei äänieroa. 1919 kauppaneuvos Ivar Lindfors oli suurin, 51 % osakkeista, Loviisan kaupungin omistaessa 34 %. 1943 Lahti Oy (Rauma-Repola Oy) tuli omistajaksi 78 %:lla. 1956 valtiosta tuli pääosakas. Toiminta lopetettiin 31.12.1958 lukien, jolloin yhtiön henkilöstö oli 83. Yhtiö antoi lopputilityksensä 23.12.1959, jolloin vähemmistön 256 osakkeesta (0,24 %) maksettiin jako-osuutena 626 mk/kpl.
Lovisa Telefon. Yhdistetty 1919 Loviisan Puhelin ja Sähkö Oy:ksi (38933), josta L. M. Ericsson AB omisti 51 % kun osakkeet myytiin valtiolle 1934. Se yhtiö lakkasi 1948.
Luumäen Höyry- ja Moottorivene. Perustettiin kauppias Elias Sunin aloitteesta. Ss Hanhi siirrettiin talvella 1912 maata pitkin Kivijärvelle, missä se kuljetti matkustajia ja hinasi lotjia. Liikennönti loppui 1923 ja laiva myytiin Kivijärven Saha Oy:lle.
Läroverket för Gossar och Flickor. Koulun jatkaja: Tölö gymnasium. Korkeavuorenkatu 23:n talossa (valm. 1895) toimii v:sta 1978 Designmuseo.
Läsäkoski. Maanviljelystila. Sahan toiminta lakkasi 1939 ja myllyn 1950-luvulla, jolloin yhtiö siirtyi Vakuutusyhtiö Pohjolan omistukseen. Kangasniemi ja Mikkelin mlk ostivat tilan 2000. Edelleen merkittävä kalastuskohde.
Maamiesten Kauppa. Muutti pian Turkuun (Kauppiaskatu 11). Tukkuliikkeellä oli myös kahvipaahtimo ja juustotehdas. Wihuri Oy Aarnio osti MKO:n 1970 ja fuusioi sen 1976.
Maaningan-Pielaveden Höyryvenhe. Omisti: ss Kalla vuoteen 1908 sekä ss Ilma ja ss Maaninka vuoteen 1939.
Maanviljelyskauppa. Nimi vuoteen 1937 Suomalainen Maanviljelyskauppa Oy. Sodan jälkeen kotipaikka siirrettiin Viipurista Helsinkiin (Pohjoisesplanadi 25 A 8). 1943 suurin omistaja oli yhtiön TJ K. E. Savolainen, 27 %, mutta yhtiökokouksessa enimmäisäänimäärä oli vain 10 ääntä per osakas. Veikko Vennamo omisti 60 osaketta. 22.7.1960 yhtiö haki vuosihaastetta.
Maaseututeatteri. Suomalaisen Kansanteatterin lopetettua toimintansa tilalle syntyi 1897–99 kiertueita järjestänyt Uusi Teatteri, jonka korvasi Maaseututeaatteri.
Maat ja Kansat. Tuotti lyhytelokuvia (mm. uutisfilmejä sekä "Vasikan häntä") ja esitti ne omistamassaan Ympäri Maailman -teatterissa. Ilmeisesti lopetti 1912.
Malm Kalksandtegelbruk. Edelt. 20471 (joutui rahoitusvaikeuksiin). 1916 Parkstad-Wanda-Puistokylä (19552) osti osakekannan; Malm oli toiminut PWP:n myymällä tontilla. 1934 kaupunki osti maaomaisuuden (444 ha) vuoksi PWP- ja samalla Malm-yhtiöt. Kaikkien kolmen yhtiön takana oli ollut Konni Zilliacus. 1935 Oy Saseka Ab (76558) vuokrasi Malm-tehtaan kaupungilta. 1937/43 Lohjan Kalkkitehdas osti Sasekan ja siirsi tuotannon Vuosaareen.
Mariefors Sanatorium. Ehkä toteutumatta jäänyt suunnitelma. Kellokosken sairaala on toiminut psykiatrisena sairaalana 1915 lähtien valtion ostettua Marieforsin kartanon 1910.
Masut. Masut on raakaöljyn, etenkin venäläisen, jalostuksen raskas jäänne, kun kaikkein kevyimmät tuotteet on ensin saatu tislaamalla talteen. Masutia voitiin käyttää sellaisenaan höyrylaivojen ja -vetureiden pannuissa, tai edelleenjalostaa eri öljyiksi.
Mathildedals Bruk. Noin 1876 valtio otti takaajana tehtaan haltuunsa. 1916 valtio myi laitokset lähistöllä sijaitsevalle Tykö Brukille (3323).
Mehiläinen. Sairaala aloitti Huvilakatu 20–22:ssa. 1932 valmistui P. Hesperiank. talo. Samana vuonna perustettiin nyk. Mehiläinen Oyj (70722), johon 2001 fuusioitiin Tohtoritalo-yhtiöt.
Mellilä. Fredric von Rettig perusti. Hankkija osti liiketoiminnan 1980(?) ja perusti Satoturve Oy:n, jonka Kekkilä Oyj osti 1988 ja fuusioi itseensä 1996.
Merikoski. Hieno- ja pesusaippua, pesujauhoa, kynttilöitä, pikeä, tärpättiä. Åströmit ja Snellmanit olivat suurimmat omistajat. Kun yhtiö lakkasi 1904 tehdas siirtyi Bröder Åström Ab:n ja J. W. Snellman G:sonin perustettavana olevan yhtiön omistukseen. Saippuatehtaan perusti 1906 Matti Castrén.
Merkator. Oli Edw. Åströmin perustama vuota- ja nahka-alan vientiliike.
Messukylän Puhelin liitettiin 1956 Tampereen Puhelinosuuskuntaan.
Molnby Gård. Onkohan tämä Porvoon Myllykylän (Molnby) Molnbo gård?
Mossebackens Pensionat. Talo rakennettiin 1897 ja paloi viime sodan jälkeen. Uusi saman niminen yksityinen toiminimi (79004) oli perustettu 1941.
Munkholmens. Luujauho- ja liimatehdas, joka laajensi nahkatehtaaksi. 1903 konkurssin jälkeen K. H. Renlund jatkoi tehtaan omissa nimissään, kunnes perustettiin uusi oy 33012 vuonna 1915. Tämä yhtiö lakkasi 7.1.1925. (Munkkisaaren Mylly Oy (77436 per. 1935) ei liity tähän.)
Muuramen Tuolitehdas. Muurame oli vuoteen 1921 Korpilahden kylä, missä oli 1903 perustettu Keski-Suomen Sateenvarjotehdas Kalle Laakso (16.154, lak. 1906) ja 1906 Suomen Tuoli-, Kalusto- ja Sorvaustehdas Hugo Laakso (Kallen nuorempi veli s. 1884, 18.368 lak. 1911). Aino-huonekalusarjan valmistus oli aloitettu jo 1903. Viimeisimmän toiminimen koko omaisuus ja liiketoiminta ostettiin uudelle osakeyhtiölle Muuramen Tuolitehdas Oy:lle (25.392, per. 1910, konkurssiin 1915, lak. 1917). Hugo Laakso omisti siitä 98 %. Kuvassa näkyvä kolmikerroksinen rakennus valmistui 1910. Henkilökuntaa oli 180 ja tuotanto keskittyi ns. wieniläisiin kotihuonekaluihin. Puolet myynnistä meni Venäjään. Konkurssin 1915 jälkeen perustettiin samalla paikkakunnalla Muuramen Tuolitehtaan Oy (rek. 1917, 36.689), mutta se haki vuosihaastetta 1928. Sen suurin osakas oli Hugon veli Vilho Laakso (s. 1872) 23 %. Toiminnan jatkajaksi tuli 1928 perustettu Muuramen Huonekalutehdas om. Hj. Andersson (61.957, joka virallisesti lakkasi 1941). Kun Hjalmar Andersson kuoli 1936 hänen kuolinpesänsä ja Lyyli-leskensä perustivat samana vuonna Muuramen Huonekalutehdas-Oy:n (84.057).
Sillä välin Martti (Pirkko Stenrosin isä, 1895–1983) ja Viljo Vaara olivat 1925 Hollolassa aloittaneet ay:n: Puuseppätehdas Veljekset Vaara (54.088, lak*). Niiden isällä oli ollut puusepänverstas Sääksmäellä. 1940 veljekset ostivat 84.057-yhtiön koko osakekannan ja siirsivät oman tuotantonsa Muurameen. 1965 tämä yhtiö päätettiin purkaa ja 1966 se lakkasi. 1964 Martin poika Raimo Vaara (1933–2001) ym. perustivat kommandiittiyhtiön (172.617) ja siirsivät perheen huonekalutehtaan takaisin Hollolaan. 1975 tämä ky muutettiin osakeyhtiöksi, Muurame Oy. Yhtiö oli pörssissä (siitä lisää), mutta meni tappiollisen tytäryhtiönsä Juvart Oy:n vuoksi konkurssiin 1991 (poistettu kaupparekisteristä 2003). Pirkko Stenros, joka vuodesta 1951 oli tehnyt etenkin modulaaristen kotihuonekalujen suunnittelua, perusti 1992 perheineen Pst-Moduli Oy:n (543.742). Tehdas sijaitsi edelleen Hollolassa. 2003 tämä uusi yhtiö muutti nimensä Muurame Oy:ksi, joka toimii.
Mynämäenlahden Höyrylaiva. Perustettiin jo 1909, mutta merkittiin kaupparekisteriin vasta 1912. Laivat Louhi ja Esbo/Ahti.
Nevskin Steariiniyhtiö. Venäläinen yhtiö, jolla oli tehdas Kotkassa (ennen 1925 ilmeisesti Viipurissa, jossa konttori oli). Valmisti saipuaa ja kynttilöitä. Tehdas myytiin 1927 Havin Oy:lle.
Nord, Ångfartygs. Victor Ek ja Ernst Dahlström omistivat yhtiön. Tarkoitus oli hoitaa kolmella jäävahvisteisella aluksella voin vientiä Tanskaan ja Englantiin. Liikenne ei kuitenkaan kannattanut ja Victor Ekin historiikin mukaan yhtiö myytiin 1904 FÅA:lle.
Nummelan Rukoushuone. Ei osakeanteja. Perustamisen jälkeen tehtiin seuraava kaupparekisteri-ilmoitus 1931. Vuosihaaste 1971.
Nya Aktie-Bryggeriet. Sijaitsi Albertinkatu 34:ssä. Edeltäjä oli Brummer & Co. 1894 Sinebrychoff Ab osti osake-enemmistön.
Nya Droghandeln. No. 1686 jatkoi ay:n toiminta. Nimi suomeksi Uusi Rohdoskauppa Osakeyhtiö (lopussa Kiinteistö Oy Durchman). Vrt. myös 15608, 21112, 74425, 74426. Seuraajasta Oy Durchman-Rohdos Ab:sta tuli 1940-luvun lopulla Otavan tytäryhtiön Koulutarpeiden Keskusliike Oy:n tytäryhtiö. KK (24977) fuusioitiin Otavaan 1969. [ST s. 371.]
Nya Svenska Läroverket (2 eri yhtiötä). Yksityinen oppikoulu (Nya svenska läroverket). 1960 koulutoimi siirtyi yhtiöltä 5436 Stiftelsen Nya svenska läroverket i Helsingforsille. – Koulu omisti suurimman osan Byggnads Ab -kiinteistöyhtiönsä (6357, rakennus 1888) osakkeista. 1962 koulu muutti Etelä-Haagaan ja kiinteistöyhtiön osakekanta myytiin grynderille, joka 1973 rakensi paikalle asuintalon. 1974 tämän yhtiön nimi muuttui Asunto Oy Mikonkatu 25:ksi.
Nya Svenska Samskolan. Yksityiskoulu sai oman puurakennuksensa 1911, samana vuonna kun tämä oy perustettiin. 1954 otettiin käyttöön uusi talo (Sandelsinkatu 3). 31.7.1977 koulu valtiollistettiin. Oy on saatettu lopettaa 1954 tai 1977. Talossa toimii nyt Tölö gymnasium.
Nya Teaterhus-Aktiebolaget on maan vanhin yhtäjaksoisesti olemassa ollut, vielä toimiva osakeyhtiö (per. 1858, k-rek. 2926). 1860 se osti vanhemman teatteriyhtiön osakekannan ja rakennutti puisen teatteritalon (myöh. Finska Teaterhus Ab:n rakennus) paikalle kivitalon. 1 000 kanta- ja 500 etuoik. osaketta ennen vuoden 1949 maksullista osakeantia. Ainakaan vuoteen 1916 mennessä osinkoa ei oltu koskaan jaettu. Yhtiö omistaa nyt Ruotsalaisen Teatterin kiinteistön Helsingissä ja on teatterin tukisäätiön omistama. 1996 säätiö yritti ilmoituksella tavoittaa osakkeenomistajia. 2000 säätiö saavutti 90 % osakekannasta ja ryhtyi pakkolunastamaan vähemmistön omistuksessa olleet osakkeet. Niitä voi saada takaisin mitätöityinä.
Nykarleby Ångbåts. Kaupungin historiikki [E. Birck 1988] tuntee tämän nimisen varustamon, (vaikkakin 1906 perustettuna), muttei kaupparekisteri. Ss Aino oli yhtiön omistama. Yhtiö meni konkurssiin 1908. Nykarleby Ångslupsia historiikki ei tunne.
Nystads Slip. I. R. Isaksson perusti 1892 Pietolanniemeen. Vuoden 1897 konkurssin jälkeen laitokset tulivat mm. Aleko Liliuksen omistukseen konepajaksi. 1918 telakan käynnisti uusi omistaja, Uudenkaupungin Telakka ja Konepaja Oy, mutta 1921 se oli konkurssissa. Nyt Uudenkaupungin Laiva Oy (36222, per. 1917) osti laitokset, mutta 1932 tämäkin yhtiö meni nurin. 1933 Gustaf Erikson -varustamo osti telakan ja perusti toimintaa varten Uudenkaupungin Telakka Oy:n (71684 sekä 80778). Tämä yhtiö myytiin 1973 Rauma-Repola Oy:lle ja fuusioitiin 1976. 1991 telakan osti uusi Uudenkaupungin Telakka Oy (525104). Vararikkoon 1993. (Yhtiö 20810 Uudenk. Veneveistämö ei liity tähän.)
Näsijärven Osake-Oluttehdas. Vanha Oy Pyynikki (8.722) ja kolme muuta panimoa yhdistyivät 1903. 1921 yhtiö otti nimekseen Oy Pyynikki (uusi) ja 198x Koulukadun Teollisuustalo Oy. Lienee omistanut myös Porin Oluttehdas Oy:n. Lakannut 1988. Panimo toimi 1897–1992. 1985 yhtiö oli myyty Oy Sinebrychoff Ab:lle.
Näsijärvi Pappfabriks. Seuraajat lienevät olleet ay no. 1971 v. 1896 ja Näsijärvi Oy (38042) v. 1919, joka lakkasi 1988 (vararikko; tuotanto päättyi 1989). Pispanrannan Rantatiellä (kartta).
Näsijärvi Transport. Tiilitehtailija A. H. Solinin alullepanema. Laiva: ss Koljo, puurunkoinen hinaaja. Laknnut 1886?
Olanders. Edeltäjä Theodor Jakob Bilkenroth oli 1853 saanut räätälinoikeutensa. Liike oli vuodesta 1864 sijainnut talossa Erottaja 2.
Ompelukone- ja Polkupyöräliike. Valmisti Vauhti-merkkisiä polkupyöriä.
Onkiveden Höyryvenhe. Omisti ss Onkiveden vuoteen 1922.
Operakällaren. Ravintola toimi jo 1860-luvulla, nimi sittemmin Royal. Sijaitsi Nya teaternissa (nyk. Svenska teatern).
Oravais Fabriks. Tuotanto (villatuotteita) päättyi 1977–79. Rakennuksessa ruvettiin valmistamaan KWH-Mirkan hiekkapaperia.
Orkester-Aktiebolaget. 1870 N. B. Emanuel perusti Teatteriorkesterin. 1879 se yhdistettiin oopperan orkesterin (per. 1877) kanssa Helsingin konserttiorkesteriksi. Taloudellisista syista yhtiö lopetettiin 1882.
Orkesterföreningen. Robert Kajanus perusti Orkesterföreningenin 1882. Oy:ksi 1889 rahoituksen turvaamiseksi, nimenmuutos 1895 orkesterin tasoa koskeneiden väärinkäsitysten vuoksi. 1914 Filharmonikot ja tuore Helsingin sinfoniaorkesteri yhdistettiin kunnalliseksi Helsingin kaupunginorkesteriksi.
Ostrobotnia. Pohjalaisten osakuntien talo vihittiin käyttöön 1912. Kun taloyhtiö päätettiin lopettaa 1942 omaisuus luovutettiin Pohjalaisten Talosäätiö Ostrobotnialle, joka omistaa kiinteistön edelleen.
Ota. Osti 1919 mm. Rauman Kirjapaino Oy:n. 1960 Ota fuusioitiin Oy Turun Sanomiin.
Oulujärven Laiva. Omisti vuoteen 1937: ss Salo ja ss Salo II.
Oulun Suomalainen Yhteiskoulu. Koulu per. 1902. Rakennus valmistui 1908. Koulun seuraaja Kuusiluodon lukio.