LISÄTIETOJA YHTIÖISTÄ P–S

Palins. Edeltäjä avoin yhtiö Vaasan polkupyörätehdas ja sähköliike L. Palin (17908). Valmisti n. 1910–20 Daisy- ja Darling-merkkisiä polkupyöriä.
Palmroos, Axel. Per. 1887 yksityisenä toiminimenä (726). Viini- ja viinakauppa.
Paperipussitehdas. Edelt. Sulo Salmelin (17510), 1905. Aleksi Hyppölä osti yhtiön n. 1916 ja 1979 Hyppölä Oy (nimi v:sta 1955) siirtyi Amer-yhtymä Oy:n omistukseen.
Paraisten Saha. Mekaanista puunjalostusta, puutavarakauppaa, mylly: Parsby. Liikevaihto 5,0 Mmk 1971. Vuoteen 1928 Ab Pargas Kvarn, vuoteen 1957 Ab Pargas Såg och Kvarn. Osakeannit 1928, 1930, 1947, 1951, 1953 +na. 1>2 nmk, 1961, 1969 +na. 2>4 mk. Konkurssi 1983.
Parikkalan Yhteiskoulu. Koulu aloitti 1907. Oma koulutalo 1911. Tuhoutui 1930 ja 1941. Kolmas talo 1946. Yhtiö lakannut 1957, ei osakeanteja. KTM:n yhtiöjärjestysmuutoksen vahvistuksen 17.10.1946 AD 2596/500 mukaan osakkeita oli nyt 500 à 1 000 mk, mutta yhtiö oli OYL 5 § vastaisesti hakenut vahvistusta 50 000 osakkeelle à 10 mk. Vaikka uudet 1 000 mk osakekirjat oli painettu, yhtiö jätti tekemättä ilmoituksen kaupparekisteriin, jolloin muutos raukesi. Nyk. Parikkalan lukio.
Parviainen, Joh. perustettiin 1897 sahana. 1920 yhtiö 19412 myi pääosan omaisuudestaan uusille Joh. Parviaisen Tehtaat OY:lle (41344) ja Kiminki Oy:lle (41382). 1.6.1947 yhtiö 41344 fuusioitiin Enso-Gutzeit Osakeyhtiöön. Pankit olivat jo 1930-luvulla ottaneet yhtiön haltuunsa.
Patent Sandsten. Ruhtinas Obolensky oli n. 1897 myynyt kalkkihiekkatiilipatentinsa Suomen käyttöoikeuden Wilhelm ja Edvard Dippelille.
Pelander, Aleks. Hänen kuoltuaan 1920-luvun alussa yritys (per. 1896, asfaltointialan suurin) meni konkurssiin. Hänen tilastaan Kauniaisissa tuli Työväen Akatemia.
Pension Bellevue. Talo rakennettu 1893, Mannerheimintie 2.
Per Brahe. Perustettu 1876, jolloin ostettiin käytetyn aluksen, josta tuli ss Per Brahe. 1900 se myytiin ja varustamo purettiin.
Petäjävesi Ångsågs. Kotipaikka oli alunperin Laukas. Perustaja, Thomas Webster Allen, Hull, omisti 99,6 %. Toiminta päättyi 10.1.1918 ja 16.9.1918 yhtiö haki vuosihaastetta.
Pielaveden-Iisveden. Omisti vuoteen 1936 ss Nilakan. Jatkaja Pielaveden Laiva Oy?
Pihlgren, Axel. Per. 1878 yksityisenä toiminimenä (1). Viini- ja viinakauppa.
Pirkkalan Seurahuone. Talo valmistui 1921 kumitehtaan ja harjun väliin. Osakkaat olivat Nokia-, Gummitehdas- ja Elektrometallurgiska-yhtiöt sekä Pirkkalan kunta. Rakennus on sittemmin purettu.
Pirtti. Koti-teollisuusyhdistysten ja muiden asianharrastajien perustama kotiteollisuus-tuotteiden myynnin keskittämiseksi. Ansiokotiteollisuus menetti merkityksensä 1940-luvulla.
Pletschikoff. Kauppias. Pohjoisesplanadi 21.
Podworsky, A. (1879–1940). Valokuvaustarvikeliike 1906-n.1930, P. espl. 43. (Vrt. 20258.)
Pohjois-Keiteleen Höyrylaiva. Omisti vuoteen 1921 ss Viitasaaren.
Pohjois-Laatokan Höyrylaiva. 1913 suurimmat osakkaat olivat K. Nissinen 25,3 %, O. Nissinen 15,0 % ja R. Borgström 13,3 %. Omisti ss Janaslahden, ss Siron, ss Voiman ja ss Ystävän, kaikki vuoteen 1922. Mutta 1944 yhtiökokous totesi, että ss Voima oli uponnut (1922?), ja koska nosto- ja kunnostuskustannukset olisivat nousseet liian korkeiksi päätettiin purkaa yhtiö. (Pitkärannassa oli toinen ss Voima ent. Orion.)
Pomril. Kansainvälinen alkoholiton omenavirvoitusjuoma.
Privata Svenska Flickskolan. Koulu siirtyi 1913 yhtiöltä Föreningen Privata svenska flickskolan i Helsingforsille. 1923 koulu sai ensimmäisen oman talonsa. Kunnallistettu 31.7.1977. Jatkaja: Tölö gymnasium.
Prospektor. Kullankaivuyhtiö, Laanila (Saariselkä).
Puulaveden Höyrylaiva. Omisti vuoteen 1934: ss Puula ja ss Puulavesi.
Pyhämaa (myös: Pyhämaan Laiva Oy). Omisti 7 purjelaivaa. Lopetti 1911.
Pääomanhankkija. Alkuaikoina Hankkijan perusheikkous oli pääoman mitättömyys ja luotonsaannin vaikeus. Pääomaa keräämään päätettiin siksi 1908 perustaa Oy Pääomanhankkija -yhtiö, joka lainasi varojaan Hankkijalle korkoa vastaan. Peruspääoman merkitsi helsinkiläiset osuustoiminnan ystävät sekä maaseutukaupunkien virkamiehet. Seuraavat annit olivat 1914, 1916 ja 1917. Viimeisen annin myötä KOP sai yhtiön osake-enemmistön. Kun yhtiön verorasitus kävi raskaaksi Hankkija maksoi lainansa takaisin ja Oy Pääomanhankkija purettiin 1941.
Pöyhölän Mylly. Mylly (vesimylly) purettiin 1930-luvun alussa. Joessa hieman alempana oli Narvan Saha ja Mylly Oy (per. 1924).
Raahen Puutavara. Sahat Paavolassa, Raahessa ja Martinniemessä, myöh. myös Halosenniemessä. Fuusioitu 1942 Rauma Oy:hyn (ks. Wuojoki Gods Ab)  Rauma-Raahe Oy:ksi, joka 1952 liittyi Rauma-Repola Oy:hyn.
Rauman Seudun Puhelin. Fuusioitiin Lännen Puhelin Oy:hyn per 1.1.1994. 20 RSP:n osakkeella sai 1 LP:n. Lopputilitys annettiin 3.10.1994.
Raumo Nya Skeppsrederi. Omisti useita purjelaivoja. Johan Wilhelm Söderlundin varustamo.
Record Trikoo. Oy Vaasan Pitsitehtaan edeltäjä (pitsiä, verhokankaita, sukkia, kalaverkkoja).
Relander, W. Viinin, konjakin ja liköörien tukku- ja vähittäisliike, punssitehdas. Vilhonkatu 4. Kieltolaki tuli voimaan 1919.
Riihimäen Yhteiskoulu. Per. 1905. Oma talo 1908 (paloi sodan aikana). Koulu valtiolle 19310901. Jatkaja Riihimäen lukio.
Robsahm. Toiminimi C. A. Robsahm oli per. 1880. 1895 Otto Weckströmin Robsahm-t:mi, k-rek. 5220, osti Huopalahdessa sijaitsevan panimon. 1902 B. O. Hellsten tuli omistajaksi, käyttäen toiminimeä Bryggeribolaget Robsahms Öl- och Porterfabrik, k-rek. 13963, joka 1911 muuttui oy:ksi Bryggeriaktiebolaget Robsahm Panimo Osakeyhtiö. Samanniminen oy rekisteröitiin samoihin aikoihin, no. 25942, mutta tämä k-rek. no. näyttää peruuntuneen.
Rokkala Glas. Per. 1795, oy 1898 yhdistämällä useita tehtaita. Oli Pohjoismaiden suurin ikkunalasitehdas. Lähes koko myynti meni Venäjälle. Lasitehtaiden tilalle, sen rakennukseen tuli 1925 Hackmanin Johanneksen selluloosatehdas.
Rovaniemen Höyrysaha. 1913 sahalaitos myytiin Kemi Oy:lle. 1934 Kemi Oy ja Veitsiluoto Oy perustivat Rovaniemen Saha Oy:n (74773), joka aloitti sahauksen Höyrysahan entisissä tiloissa.
S:t Michel, Ångbåts. Ilmeisesti tässä on kysymyksessä jo 1865 kauppiaiden alulle panemasta Mikkelin Höyrylaiva-oy:stä, joka osti siipihöyrylaivan Mikon reitille Mikkeli–Lappeenranta.
Sammatin Turvepehkutehdas. Maamiesseuran jäsenten perustama. Paloi 1912. Seuraaja Lohnassuon Turve Oy (uusi yhtiö).
Sampo, Kansalliskauppa, alunperin Vaasan ja Etelä Pohjanmaan Kansallis Kauppa Osakeyhtiö Sampo, oli 812 talonpojan perustama. 1921 lyhennettiin toiminimi (Kansalliskauppaosakeyhtiö Sampo) ja kaikki osakekirjat vaihdettiin uusiin. Vilja-, siirtomaa- ja sekatavarain sekä tehdasteosten tuontia ja tukkukauppaa, vähittäismyymälä. Kahvipaahtimo n. 1930–60. Loppuvaiheessa yhtiö näytti olevan A&O-tukkuri Vaasassa (konttori Kauppapuistikko 7) sekä Kristiinankaupungissa (Itäinen Puistokatu 47; kiinteistö myyty 1966). 1966 kotipaikka siirrettiin Seinäjoelle, missä yhtiö oli perustettukin. Viimeinen käytetty osinkokuponki: 1961. Viimeinen kaupparek.-ilmoitus: 1967. [S. Tukkukaupat, Hki 1926, s. 217. Kansallisk. Sampo 1898–1948, Vaasa 1948.] Osakekirjojen taiteilija lienee vaasalainen Matti Visanti (1885–1957, vuoteen 1936 Björklund). Sampo. Osakekirjojen ajoittaminen. OMISTAJAT 1938: Juho Kuoppala 9,5 %, Verner Swanljung 7,9 %, John Halonen 2,8 %, Juho Tingvald 1,9 %. 1942 Oskar Roselius (TJ vuoteen 1959) omisti 36,6 %.  1951: Oskar Roselius 9,8 %, Juho Kuoppala 9,4, Verner Swanljung 4,0, Kalle Railo 2,4. 1965: yhtiön TJ (vuodesta 1962) Arimo Hirvi 29,6 % ja hänen alaikäiset lapsensa Matti ja Mirkka, kukin 6,5 %. Osakeannin rekisteröimisen jälkeen Hirven osuus nousi 35,6 %:iin.
Sampo, Konetehdas, Siltasaarenkatu 5. Valmisti moottoriveneitä ja venemoottoreita.
Sandudd Tapetfabriks. Lehti, 2. Siirtyi 1912 Tapanilaan. Antti Wihuri osti yhtiön 1953. Yrityksen nyk. omistaja on Elecster Oyj; lisää siitä uudesta Sandudd-yhtiösta.
Sandvikens Ab (5441) osti 1884 Helsingfors Sandviks Ab:n (ks. sitä) konkurssipesältä Hietalahden sahan sekä rakennuspuusepän- ja huonekalutehtaan. 1894 kaikki paloi, eikä sahaa rakennettu uudestaan. Yhtiö omisti myös Hattulan sahan. 1919 alkaen Kustannu0s Oy Otava osti kiinteistöyhtiöksi muuttuneen Sandvikens Ab:n osakkeet ja perusti 1921 yhtiön rakennukseen uuden syväpainonsa. 1925 yhtiön nimi muutettiin Kirjatalo Oy:ksi. 1983 valmistui Kivenlahden painolaitos, jolloin Otava myi kiinteistöyhtiön Rakennustoimisto A. Puolimatka Oy:lle. Kirjatalo Oy muutti nimensä Asunto Oy Helsingin Hietalahdenrannaksi ja rakennutti korttelin kokoiselle tontilleen uuden asuintalon, joka valmistui 1988 (os. Hietalahdenranta 19).
Satakunnan Kansallismielisten Kauppa. Maamme ensimmäisiä osuustoimintaperiaatteellisia yhtiöitä. Sääntöjen muutoksen jälkeen osakkeet alkoivat siirtyä harvojen käsiin. 1917 yhtiön toiminta lopetettiin ja kiinteistöt ja tavaravarastot myytiin vastaperustetulle Satakunnan Osuuskaupalle.
Savitaipaleen Kauppa. K-rek.ilmoituksen mukaan säännöt olisi hyväksytty senaatissa jo 12.2.1893.  22.12.1910 yhtiö haki vuosihaastetta. Samana vuonna kauppaliike kiinteistöineen oli myyty kaupanhoitajalle Vilho Kontiolle todellista osakepääomaa 4 790 mk sekä 6 % korkoa vastaan.
Savolan. And. Auvinen perusti. Omisti laivoja vuoteen 1933 (ss Rannikko, ss Warma). Alukset siirtyivät tämän jälkeen And. Auvinen Oy:lle.
Savonlinnan Telakka- ja Konepaja. Konkurssin jälkeen liiketoiminta jatkui ja myytiin 1919 Savonlinnan Konepaja Oy:lle (41458). 1969 konepaja siirtyi uuteen paikkaan, meni konkurssiin ja myytiin Rauma-Repola Oy:lle.
Scotch Tweed. Lähinnä skottilaisten perustama verkatehdas Tampereella. Tehdas myytiin kuitenkin jo 1900 yhtiölle 5873, eikä yhtiö jättänyt kaupparekisteriin kuin perustamisilmoituksen.
Selin, Alfred. Paikalla oli aloittanut saha 1887. Pyhäjärven Saha-Oy fuusioitiin Rauma-Raahe Oy:hyn 1942. Rauma-Repola Oy:n aikana sahan toiminta loppui, 1956. Tämän jälkeen paikalla toimi Pirve Oy:n virvoitusjuomapullottamo.
Sidorow. P. Sidorow eli 1838–1907. Pääkonttori Aleksanterinkatu 7, Hki. Isänmaallinen kirjeensulkija. 1917 Leopold Lerche oli hankkinut omistukseensa kaikki osakkeet. Maineikas, 1873 perustettu yhtiö joutui myöhemmin pankkinsa (PYP) määrättäväksi. 1928 Suomen Maanviljelijäin Kauppa Oy (ks. sitä) osti miltei koko osakekannan ja 1930 loputkin, ja Sidorow fuusioitiin. [SMK 1947 s. 79, 174.]
Siitola on paikka nyk. Imatran kaupungissa. Ins. William Wärn (W. Waern), Ruotsi, ja tanskalainen liikemies Theodor Höffding olivat perustettavan yhtiön lukuun ostaneet Gustaf Törnuddin perikunnalta Linnankosken vesikosken siihen kuuluvine ranta-alueineen, yht. 75 ha. Toimiala oli yhtiön omistaman vesivoiman hyödyntäminen kalsiumkarbiditehdasta (lamppuihin) sekä sähkönsiirtoa varten. Sähkökemiallinen tehdas, saha ja konepaja sekä toinen voimalaitoksista (rak. 1900 puusta) valmistuivat, mutta rakennus on nykyään Imatran voimalan padon veden alla. Yhtiön piti lisäksi rakentaa toisen voimalaitoksen ja 12–15 kilovoltin voimajohdon Pietariin. Vars. omistussuhteista ei arkistossa olleissa yhtiökokouspöytäkirjoissa ole mainintoja. Hallituksen jäsenet olivat Viipurista, Riiasta ja Pietarista. Yhtiökokousta kutsuttiin koolle paitsi suom. lehdissä myös lehdissä Riga Tageblatt, Novoje Wremja ja Düna Zeitung.  Osakelitterat: 1 5 10 20 osaketta/osakekirjaa. Viimeinen PRH-ilmoitus tehtiin 5.10.1902 (hallituksen muutos). Kansioon PRH on kirjoittanut "Konk"; ei päivämäärää. Nähtävästi yhtiö meni konkurssiin 1902 karbiditehtaan tuhouduttua edellisenä vuonna tulipalossa. Voimalaitoksen toiminta lopetettiin silloin. Yhtiön pesän osti Pietarilainen yhtiö, joka pitkän tauon jälkeen, 1915, sopi Tornator Oy:n kanssa sähkön tuottamisesta Linankosken laitoksessa Elektrometallurgiska Ab:n (myöh. Oy Ovako Ab) käyttöön. 1923 Suomen valtio pakkolunasti laitokset tulevan Imatran Voima Oy:n käyttöön. 1928 voimalaitos jäi veden alle ja laitteet huutokaupattiin metalliromuksi. [Asunmaa, Lankinen, Partanen, Petenius & Timonen: Linnankosken voimalaitos. Sukellus menneisyyteen. Imatran Urheilusukeltajat ry 2008.]
Simola-Willmanstrand. Yhtiö menetti rahojaan pörssikeinotteluissa. Valtio rakensi junarataosuuden 1885.
Sinebrychoff. 1894 panimo osti Nya Aktiebryggerietin ja 1896 Sörnäs Ab:n osake-enemmistöt. – Spritfabriksin nimen muutos tehtiin 1888. 1892 Sinebrychoff möi tämän tytäryhtiönsä.
Sjöfart. Omisti 1935–37 ss Lyran, jonka seuraava omistaja oli Karl Forsström Ab.
Smerdom. Suomalainen oy, perustettu omistamaan lasitehtaan Britvinassa Novgorodin kuvernementissa. 24.4.1917 yhtiökokous haki vuosihaasteen päätettyään purkaa yhtiön.
Societetshus Kuopio. Talo perustettu 1873, paloi 1900.
Societetshus Tavastehus. Rakennus valmistui 1839. Ensimmäisen seurahuoneyhtiön, per. 1837, konkurssihuutokauppa pidettiin 1890.
Societetshus Wiborg. Itse kiinteistö näyttää olleen kaupungin omistuksessa. Yhtiö olisi siten talon uuden vuokralaisen perustama ravintolayhtiö.
Societetshuset (Helsinki; uusi). Edeltäjä oli Societetshus Ab i Helsingfors. Kaivokadun rakennus valmistui 1913. 1971 Satu ja Leo Vuoristo ostivat hotellin. 1973 se siirtyi Elannon omistukseen. Itse kiinteistön omistaa nyk. Sponda Oyj. [A. Krohn Seurahuone 150 v. 1983.]
Sommers, af Hällström & Waldens. Avoin yhtiö oli perustettu 1897. Valmisti höyrykoneita, -kattiloita ja -laivoja, sahakoneita, myllylaitteistoja, meijerikoneita jne. 1920-luvulla tilalle tuli sahanteriä. Nimenmuutos Sommers 1933. Samana vuonna konepaja rupesi valmistamaan polkupyöriä suuressa mittakaavassa. Sota esti tämän tuotannon. Yritys lopetti 1960-l.?
Spennerts. Espe Oy (44209, aik. Ab Seldon och Läderartiklar) oli mahdollisesti joidenkin toimintojen jatkaja.
Spårvägsaktiebolaget i Åbo. Hevosraitiotie 1890–92. 1908 alkoi raideliikenne uudestaan, saksalaisen yhtiön toimesta (kunnallistettu 1919).
Stenberg. Johan Daniel Stenberg poikineen osti 1871 vanhan konepajan. Konepajan (yhtiö 17914) tuotannon jo päätyttyä Lemminkäinen osti osakekannan (KOP:lta) ja siirsi omaa valmistustaan ja pääkonttorinsa Stenbergin tontille (nyk. Hakaniemenkatu 2). Fuusiosta Lemminkäiseen päätettiin 1943. Tontti myytiin kaupungille 1962. 1876 Johan Daniel S:n poika John Didrik S. oli eronnut isänsä yhtiöstä. Hän perusti pian lähiseudulle oman konepajan, josta 1882 tuli yhtiö 5239.
Stenius. Mm. omisti enimmillään 1 200 ha Munkkiniemessä, Haagassa, Leppävaarassa ja Laajalahdessa. Helsingin kaupunki osti maat 1939.
Stensvik. Tärkein osa oli 1861–1939 toiminut tiilitehdas (nyk. Ala-Kivenlahden ostoskeskuksen paikalla). 1890 työntekijöitä oli 218. Itse tila myytiin 1961 Asuntosäätiölle.
Stockfors. Omisti alunperin puuhiomon, metsiä ja pieniä vesivoimalaitoksia mm. Pyhtään seudulla. 1934 Stockforsin pääomistaja Lennart Baumgartner osti Teijon (ks. Tykö) ja 1936 Mustion tehtaat. Mustiossa harjoitettiin lopussa kevyttä metalliteollisuutta. Enso-Gutzeit Oy osti Stockforsin 1984, lopetti puuhiomon ja myi metalliteollisuuden. Enso-Gutzeit osti yhtiön, ei pienen puuhiomon eikä Mustion ruukin, vaan vesivoiman ja metsäomaisuuden vuoksi. Nyk. nimi 2004. [ST s. 707.]
Strindberg. Sven Strindberg perusti taidesalonginsa 1890-luvulla. 1916 yhtiö myytiin Arvid Lydeckenille, josta tuli pitkäaikainen omistaja. Salonki suljettiin 1990-luvun alussa. Sittemmin yhtiön (nyk. nimi v:sta 1998) omistajaksi tuli Juhani Palmu.
Strömfors. Konkurssihuutokaupassa 14.7.1886 Ruukin huusi Antti Ahlström. 1896 per. ja 1.1.1908 lakannut t:mi A. Ahlström (526) käsitti vain Strömforsin tehtaan.
Stude. Suuri kangas- ja räätälinliike, per. toiminimenä (1522) 1880.
Sulosaari. Yhtiö hallinnoi matkailijoita varten alueen huviloita. Ne purettiin sittemmin.
Sundberg. Säilyketehdas ensin Sompasaaressa, sitten Hermannissa. Peltipurkkien valmistus. Perustaja ja omistaja oli ruotsalainen G. J. Sundberg. Henkilökunta 97 (1912). Raaka-aine oli kilohailia Norjasta ja Ruotsista. Myynti tapahtui lähinnä Venäjälle.
Sunila. 1880 saha paloi täysin. 1881 Hackman & C:o osti sahan. 1917 se myytiin Sörnäs Ab:lle.
Suomalainen Lelupaja. John Engelberg perusti. 1915 Lelupaja yhdistettiin Mäkisen puusepänliikkeeseen (ks. 20161), joka vaihtoi nimeään Oy Helyläksi. Se valmisti lelujakin.
Suomalainen Luistinrata oli Helsingin Luistelijat ry:n luistinrata Kaisaniemen meren lahdella.
Suomalainen Tupakkatehdas. Oli tukkukauppiaiden perustama. TJ oli Aug. H. Soini. Tehdas toimi vuodesta 1913 samana vuonna valmistuneessa talossa Itäinen viertotie 5:ssa, joka on nykyinen kulmatalo Hämeentie 8. Hienoin merkki oli Tähti. 1931 yhtiön omistajat ostivat kilpailullaan paheksuntaa herättäneen British-American Tobaccon tehtaan Ruoholahdessa, Itämaisen Paperossitehtaan irtaimiston, ja lakkauttivat oman yhtiönsä. Toiminnan jatkamiseksi perustettiin uusi yhtiö, Suomen Tupakka Oy. Tämä jatkoi myös joidenkin suomalaisen yhtiön tupakkamerkeistä, kuten Tähteä. Muutaman vuoden kuluttua BAT osti kuitenkin takaisin Suomen Tupakka Oy:n. (Salainen takaisinosto-optio...?)
Suomalainen Työväenliitto oli vanhasuomalaisten (sittemmin Kokoomuksen) taustajärjestö. Liitto perusti 1912 ensimmäisen Iltalehden, joka lopetti jo 1913.
Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran Kirjapaino. Per. 1846. Seura vuokrasi alusta alkaen kirjapaino-oikeudet eteenpäin. Uusi Suomi edeltäjineen oli tärkeimpiä asiakkaita. Yhtiöittämisen (1896) jälkeen US tuli vähitellen myös yhtiön omistajaksi. Fuusion (1944) jälkeen perustettiin Suomen Kirjallisuuden Kirjapaino Oy nimenkantajayhtiöksi. 1975 syväpaino erotettiin Helprint Oy:ksi.
Suomalaisen Teaatteritalon (10514). Tämä yhtiö rakennutti ja omisti Kansallisteatterin talon (vihitty 9.4.1902). Kun teatteri aloitti toimintansa perustettiin yhtiö 14728, jonka tarkoitus on ylläpitää itse teatteritoiminnan. 27.4.1956 taloyhtiö fuusioitiin (osakevaihto 1:1) teatteriyhtiöön, joka oli jo 1947 omistanut 94 % taloyhtiön osakekannasta. 1930 perustettiin Suomen Kansallisteatterin Säätiö, jonka alkuperäisenä tarkoituksena oli omistaa yhtiön 10514:n osake-enemmistön, nyt teatteriyhtiön.
Suomen Kaupunki- ja Maalaiskuntain Keskuslainakassa (no. 23.932). Obligaatioanneilla rahoitettuja kuoletuslainoja kaupunki- ja maalaiskunnille. Emil Schybergson oli yhdessä vaiheessa TJ. Oli lähinnä useiden eri kaupunkien omistama. Haki vuosihaastetta 1935 ja lakkasi 1936.
Suomen Kultaseppä. 1939: kulta- ja hopeateosten valmistus ja myynti; Helsinki Aleksanterinkatu 15, Turku, Tampere; tehdas Turku; liikevaihto 13,6 Mmk.
Suomen Liikemiesten Kauppaopisto. Nimenmuutos oli 1952. Yhtiö omisti Kauppakorkeakoulun päärakennuksen. Se luovutettiin valtiolle. Muun omaisuutensa yhtiö luovutti 1974 perustamalleen Helsingin kauppakorkeakoulun tukisäätiölle. 1949 oli Korkeimman Kauppaopetuksen Kannatus-oy perustanut Suomen Liikemiesten Kauppaopiston Säätiön.
Suomen Maanviljelys- ja Teollisuuspankki joutui suoritustilaan jo 11.1900. Suomen siihen mennessä suurin vararikko. Lakkasi lopullisesti 3.1902.
Suomen Turvetoimisto oli polttoaineeksi tarkoitetun turvejauheen valmistuspatentin haltijan ja lisenssin antajan Oy Palus Ab:n edustaja. Oy Polttoturve oli jo lunastanut lisenssin ja sen tarkoituksena oli aloittaa 1913 tehtaan rakentamisen Riihimäelle. Loviisan lähellä Röisuolla Röjsjö Ab osti 1900 n. 450 ha suota polttoturpeen valmistamiseen, mutta yritys epäonnistui (1905) ja parin vuoden kuluttua kuolivat kaksi pääosakkaista eikä kolmas pääosakas enää halunnut jatkaa. Lamminrahka Ab aloitti noin 1901  35 ha:n suolla samaa tuotantoa, joka pian keskeytyi tulipaloon.
Svenska Skolaktiebolaget i Fredrikshamn. Koulu aloitti 1877 ja sai oman talonsa 1888. 1895 asti koulun omistaja oli Skolaktiebolaget i Fredrikshamn. 1895–1907 omistaja oli Haminan kaupunki. Kun kaupunki aikoi lakkauttaa koulun, yksityishenkilöt perustivat otsikon uuden oy:n (20794).
Svenska Österbotten. Julkaisi sanomalehteä Svenska Österbotten 1895–98. Edeltejä oli Gamlakarleby Tidning.
Sydvästra Skärgården. Hankki perustettaessa ss Turistenin. Yhtiö purettiin 1915.
Sydän-Suomen Sanomalehti. 1907 yhtiö otti kustannettavakseen 1899 perustetun vanhasuomalaisen lehden Suomalaisen, joka yhdistyi Keskisuomalaiseen 3.1.1918 alkaen.
Syvänniemen Puuteollisuus. Saha perustettiin 1862. Herman Saastamoinen huusi sen 1887 konkurssipesältä ja otti mukaan kaksi muuta osakasta, kunnes yhtiöstä tehtiin yksityinen toiminimi 1897. Rullatehtaaksi 1891, henkilökunta 110. Liitetty 1912 Saastamoinen Oy:hyn (27847). Lankarullatehdas lopetettiin 1932.
Sähkö. Tuotti höyryvoiman avulla sähköä kaupungin asukkaille. Joutui lopettamaan kun Tampereen kaupunki alkoi myydä halvempaa vesivoimasähköä.
Säämingin Höyryvenhe. Omisti 1920-luvulla ss Savon ja ss Savo II:n. Yhtiön perustajina olivat Pelkoset, isä ja poika, jotka toimivat varustujina 1960-luvun lopulle saakka. Parhaimmillaan heidän omistuksessan oli 5 tervahöyryä ja 7 lotjaa.
Söderkulla Gård och Verkstäder. Tilanomistaja Hjalmar Lagerlund myi vuonna 1906 kartanon osakeyhtiölle, joka perustettiin yksinomaan ylläpitämään maanviljelyskoulua ja myöhemmin metsänvartijakoulua. Oy Söderkullan kartano ja verstaat -yhtiö piti yllä raamisahaa kanttaus- ja höyläysliitoksineen, myllyä, turvepehkutehdasta, pajaa, mekaanista työpajaa, puusepänverstasta ja tiilitehdasta. 1950-luvulta lähtien kartano on ollut Sipoon kunnan omistuksesta.
Södra Finlands Interurbana (Etelä-Suomen Kaukopuhelin). Valtion edustajan perusteluja (1959) valtiollistamiselle: "Olisihan yhtiön johdon pitänyt oivaltaa, ettei maan hallitus ja eduskunta pitkään voisi sallia sellaisen tilanteen jatkua, että yksityinen yritys, jonka osakekannasta päälle päätteeksi 43 % oli ulkomaisen trustin [LME] käsissä, saisi edelleen sellaisenaan jatkaa toimintaansa ja oman mielensä mukaan rakentaa vain taloudellisesti kannattavimmat puhelinyhteydet Etelä-Suomen asutuskeskuksien välille ja jättää valtion tai köyhien pikkuosuuskuntien asiaksi huolehtia taloudellisesti kannattamattomista puhelinlaitoksista, milloin nämä harvaan asutut syrjäseudut eivät kokonaan jääneet vaille puhelinyhteyksiä kaukopuhelinyhtiön jakaessa osinkoina [~10 %] ne varat, jotka olisi pitänyt käyttää harvaan asuttujen syrjäseutujen puhelinolojen kohentamiseen." [Risberg: Suomen lennätinlaitos s. 538.]
Vanhanmallisiin osakekirjoihin on painettu vain yhtiöjärjestyksen vahvistamisvuosi 1894. Säilyneisiin specimen-kappaleisiin on kuitenkin käsin merkitty valmistuspäivämäärät 20.12.1920 (kuvan 2 osake, painettu 140 arkkia), 21.12.1921 (kuvan 10 osaketta, painettu 190 arkkia) ja 16.4.1924 (ei kuvattu 1 osake, painettu 250 arkkia). Painoarkki lienee käsittänyt enemmän kuin yhtä osakekirjaa. Yhtiöllä oli lukuisia osakeanteja. Lisää.
Sörnäisten Halko- ja Puutavara, nimi vuodesta 1920 Sörnäisten Puutavara Oy, vuodesta 1950 Kiinteimistö-Oy Aleksis Kivenkatu 5. Yhtiö toimi ainakin 1933 osoitteessa Aleksis Kivenkatu 13–15, kuva ja 1940 os. Elimäenkatu 6–8. 1930-luvulta alkaen KOP:n Talola Oy osti osakkeita mm. pääomistajilta Joh. Pelinilta ja Antti Kivilahdelta (Anders Wiksten). 1940-luvun lopulla Talola Oy sai 100 % ja 20.10.1971 ent. puutavaryhtiö fuusioitiin KOP:iin. Osoitteessa 5 on nyk. Nordean (aik. KOP:n) päätilat ja 13–15 SOK:n 1935 rakennettu talo (numerointi kadulla ei ole muuttunut).
Sörnäisten Kristillinen Kansanopisto. Opisto, nyk. nimeltään Helsingin kristillinen opisto, muutti 1943 Sörnäisistä Ullanlinnaan ja 1953 Laajasaloon.
Sörnäs Bryggeri. Per. 1864 Södernäs Ölbryggeri Strömberg & Kröckel -nimisenä. 1872 F. K. Nybom osti tämän panimon ja teki siitä Sörnäs Aktiebryggeri:n. Sinebrychoff Ab osti osake-enemmistön 1896.
Sörnäs Snickeri. 1888 per. avoin yhtiö Sörnäs ånghyfleri och snickerifabriksbolag (5444) liittyy todennäköisesti 6267-yhtiöön, sillä sen omistajista (J. N. Carlander ja J. W. Enqvist Ab) Carlanderit olivat myös oy:n omistajia. Ay merkittiin lakanneeksi 1.12.1909, mutta kaupparekisteri-ilmoituksen mukaan ay:n toiminta oli päättynyt "för längre tid sedan".
Sörnäs Ångsåg. Lehtitietojen mukaan sahan rakentamista valmisteltiin keväällä 1883. Kesäkuussa 1883 lehdistössä kerrotaan Helsingfors Sandvikin ostaneen tämän sahan Christian Lindilta. Ilmeisesti sahayhtiö oli hänen perustama, mutta jäi vailla varsinaista toimintaa. Saha ei ehkä edes ehtinyt tulla yhtiön omistukseen. Yksiraamisen sahan sijainti oli Iso Verkkosaari. Lähellä oli Sörnäisten lastauspaikka ja rautateiden iso tavara-asema. Noin 1.11.1883 Helsingfors Sandvik (ks. sitä) ajautui konkurssiin. 13.9.1884 H. Sandvikin konkurssipesä myi sahan C. H. Norrmanille (mahd. I. E. Francken kanssa), joka 1888 teki siitä neliraamisen, jolloin se oli kaupungin suurin. 1897 Sörnäs Ab (6267) osti sahan.