LISÄTIETOJA YHTIÖISTÄ T–Ö

Additional information, based on my own original research, to the PÖRSSITIETO web list
of all Finnish joint stock companies founded pre-1913. Introduction. Main page.

Tabacos. Henning von Rettigin ja Victor Ekin perustama Rettig-tupakkavalmisteiden myymälä.
Taimi. Aloitti siirtomaatavarain tukkukauppana (J. A. Fredriksson) mistä siirtyi halkojen (Pietaria varten) ja propsin kauppaan. Hankki proomun ja lotjia. Lopuksi Taimi osti Strömsdalin ruukin sahoineen mutta meni pian sen jälkeen konkurssiin. Mm. tätä ostoa varten Suomen Maanviljelys- ja Teollisuuspankki Oy (ks. sitä) oli myöntänyt Oy Taimille n. 2 Mmk lainoja. Lisää, 2. [Hoving Stromsdal 1946 s. 131–8, Juantehdas 1996 s. 134–8.]
Tammerfors Bryggeri. Edeltäjä lienee ollut Santalahti Aktiebryggeri, ja panimotoiminnan seuraajaksi tuli ilm. Mustanlahden Mietojuomatehdas Oy (31589), 1905–25. Santalahden kiinteistö siirtyi kuitenkin 1904 Tampereen Höyrypuusepälle (16737). Tampereella toimi panimo, joka käytti nimeä "Näsijärven & Tampereen Juomatehdas Osakeyhtiön Juomatehtaat".
Tammerfors Nyheter. Lehti. (nimi 1916– Tammerfors Aftonblad) oli Tampereen ruotsalaisen klubin (Konversationsklubbenin) äänenkannattaja. Lehti lakkasi 1972.
Tammerfors-Tavastehus jernväg. Valtion rahapulasta johtuen elinkeinoelämä yritti omilla toimillaan nopeuttaa ratojen rakentamista. Valtio kuitenkin rakensi Hämeenlinna-Tampere -välinkin, joka avattiin 1875. Vrt. Åbo-Tammerfors-Tavastehus jernvägs Ab. Rata Turku-Toijala valmistui 1876.
Tammi Kauppa. Suomen varhaisimpia osuustoimintaperiaatteen mukaan toimineita kauppoja. 1922 toiminnan jatkoi Osuusliike Tammi.
Tampereen Höyrypuuseppä. Edeltäjä: Tampereen Höyrypuuseppä Karl K. Tallqvist (370). Huonekalutehdas oli aloittanut panimon (8603) kiinteistössä. 1924 per. uusi yhtiö, Höyrypuuseppä Oy (51798) jatkamaan toiminnan. Tämä yhtiö lakkasi 1995 (KRL §24). 1944 sen toiminta oli jatkanut edelleen toimiva, samojen omistajien, Visuvesi Oy (ks. sitä, 96760, vaneritehdas; konk. 2011), mutta Santalahden kiinteistö autioitui jo n. 1980 kunnes se purettiin 2001.
Tampereen Naisvoimistelutalo. Suomen Naisten Voimisteluliitto perusti omistamaan voimisteluopiston, H. Liljeroosin ent. huvilassa Varalassa.
Tampereen Paperinjalostustehdas. Kotelo- ja kirjekuoritehdas, johon 1939 liitettiin Tampereen kivipaino (10488:n seuraaja).
Tampereen Saippuatehdas. Tampereen Palvelukiinteistöt Oy osti saippuatehtaan ja rakensi tontille uuden ns. Tietotalon kaupungin tietotekniikkakeskukseksi 2005.
Tampereen Sanomain. Julkaisi Sanomia Tampereelta, myöhempi nimi Maaseudun Sanomat. Ilmestyi 1866–1919.
Tampereen Sementtivalimo- ja Rautabetoni. Viemäriputkia, rumpuputkia, kaivonrenkaita, massateollisuuden altaita ym., rakennustöitä. Tammelankatu 9. Lopetti 1931, jolloin jatkajaksi tuli Tampereen Sementtivalimo ja Rakennus Oy, vuodesta 1945 Tasera Oy. Edeltäjä Rich. Helanderin Rakennusliike oli perustettu 1945.
Tampereen Suomalainen Yhteiskoulu. Koulun omistajana jatkoi, ja jatkaa edelleen, Tampereen yhteiskoulun säätiö. Oma talo oli valmistunut 1901. Nyk. Tampereen yhteiskoulun lukio.
Tampereen Teatteri. Avattiin 1904. 1912 valmistui oma talo, jonka nyk. omistaa Tampereen Teatteritalosäätiö (per. 1946). Uusi Tampereen Teatteri Oy (85686, per. 1938) vastaa teatteritoiminnasta.
Tampereen Telefooni. 1.12.1920 Tampereen Puhelin Osk osti yhtiön koko laitoksen. 1997 osk muuttui Tampereen Puhelin Oy:ksi, v:sta 2001 Soon Communications Oyj. 2002 se fuusioitiin Elisa Oyj:hin.
Tampereen Trikootehdas. Tuli varhain Suomen Trikoo Oy Ab:n tytäryhtiöksi, jonka nimissä valmistettiin sukkia. Konkurssin jälkeen S. Trikoo perusti uuden tytäryhtiön, Tampereen Trikoo Oy:n (70491), joka jatkoi sukkien valmistusta 1980-luvun puoliväliin asti. Nämä ja no. 8858 ovat kaikki kolme eri yhtiöitä.
Tampereen Villakutoma Tehdas. Edeltäjä per. 1896. Nimi vuodesta 1911 Tampereen Kutomateollisuus Oy. Suomen Trikoo osti tämän merkittävän kilpailijan Väinö J. Pyhälältä (myös sen TJ) 1919 ja fuusioi sen 1928. 1922 liikevaihto oli 15 Mmk ja henkilökunta 200. Osake, esikuva. Tehdaskuva (Satamakadun ja Koulukadun kulmaus). Kartta. [Ks. myös KTA I s. 366.]
Tampereen Välityskonttori. Toi maahan amerikkalaisia Waterman perä- ja sisämoottoreita veneisiin. Itäinenkatu 20.
Tavastehus Bryggeri, Hämeenlinnan Panimo. Kaupungin keskustassa, Vanajaveden rannalla. Sittemmin kiinteistössä toimi Kultakeskus Oy ja lopuksi maakunta-arkisto ja kaupungin virastoja, ja sinne tullaan rakentamaan asuntoja.
Tavastehus Ångsåg. Saha oli Aug. Eklöf Ab:n omistuksessa 1895–1942.
Teisko. Liikennöi Näsijärvellä pohjoisempaan. Omisti laivat: ms Intti ja ss Teisko, molemmat vuoteen 1955.
Temintaipaleen Puunjalostusliike. Oli tallinnalaisen AG A. M. Lutherin omistuksessa. Alkoi rakennuttaa Lohjalle vaneritehtaan, joka käynnistyi 1916 Ab Faner Oy:nä ja jonka Metsäliitto osti 1965. Temintaipale-yhtiö omisti vuoteen 1933 ss Temin.
Tenhunen. Oy oli 1903 lakanneen K. A. Tenhusen Kangaskauppa ja Räätälinliike no. 1.128:n seuraaja. Konkurssi.
Terijoen Suomalainen Yhteiskoulu. Koulu aloitti 1907 ja valtiollistettiin 1919. Oma koulutalo oli valmistunut 1910.
Terijoki Ölbryggeri, Terijoen Oluttehdas. Perustettu 1868, oy 1899. Lakannut 1938.
Terrakotta. Osti 1910 Skogäng-tontin Sipoon Martinkylän kylässä pystyttääkseen siellä uunin terrakotan ja savitavaran polttamiseen. Ei osakeanteja. Haki konkurssia 8.10.1914. Vrt. Mårtensby Tegel ja sen lisätiedot. Seudulla toimi 1936–57 Oy Tallma Ab (tiiliä, kukkaruukkuja), ks. sitä.
Tervalahti. Omisti ainakin vuodesta 1921, ja vuoteen 1955, ss Tervalahden.
Thölö Parkanläggning ("Djurgårdsbolaget"). 1848 Henrik Borgström ystävineen vuokrasi kaupungilta laajan alueen Töölönlahden pohjoispuolella puistoa ja kylpylää varten. Osakkeita oli 150 à 15 rpl h kun yhtiö perustettiin 1851. Kylpylä ei toteutunut, mutta puistosta tuli suosittu. Kun vuokra-ajan umpeutui 1876 alue palautui kaupungille.
Tieto. Yhtiö kustansi 1912–41 n. 60 erillistä nimikettä, joista 3/4 tietokirjoja. Juho Kaupin perustama.
Tietosanakirja. Otavan ja WSOY:n yhteinen yritys, joka kustansi ensimmäisen suomalaisen ensyklopedian, "Tietosanakirjan" 1908–1920, 10 osaa. Tämän jälkeen yhteisyritys oli tehnyt tehtävänsä.
Tiili. von Frenckellin suvun omistama tiilitehdas Tampereen Messukylässä toimi 1897–1949. Suku myi yhtiön Tampereen kaupungille 1977. Tampere möi yhtiön edelleen 1990 Soraseula Oy:lle, joka kuului Lemminkäiselle. Osakekirja oli voimassa vuoteen 1995.
Tikkurilan Kaakeli (vanha). Edeltäjä 2.993. Aloitti Viertolan kartanon tiilisessä navetassa, jonka viereen rakennettiin suuri tehdasrakennus. 1912 töissä oli n. 50 henkilöä. Valmiit kaakelit kuljetettiin hevosilla Tikkurilan asemalle. Tri. Iivari Leiviskä omisti n. neljännes osakkeista. 15.6.1917 yhtiö haki vuosihaastetta päätyttyään purkautua. Mutta osakekanta myytiinkin Åbo Kakelfabriks Ab:lle (Partek) 1919 ja Leiviskä perusti uuden kaakeliyhtiön. 1919 osakkeita oli 800. [KTA I s. 204.]
Tilgmann (no. 718, nimi vuodesta 1919 Ab F. Tilgmann Oy). Per. 1869 (oy 1894), Lönnrotinkadun ja Annankadun kulma (nyk. rakennus 1937). Kuva. Oli maan johtava kivi- ja kirjapaino. 1905 per. tytäryhtiö Ab Chromo (no. 17231) jalostamaan taidepainopaperia. 1916 Amos Anderson hankki T:n osake-enemmistön. 1918 T. osti Öflund & Petterssonin (Aleksanterinkatu 13, 3. kerros), Lilius & Hertzbergin (per. 1898, Hallituskatu 10, nyk. Yliopistonkatu 6), Weilin & Göösin kivipainon, Helsingin Kirja- ja Kivipainon sekä Åbo Stentryckerin (vanha, 5.784). (Ab Öflund & Pettersson Oy (per. 1902, oy 1919), oli 1916 ostanut Liewendahlin vanhan kivipainon.) 1921 kaikki em. tytäryhtiöt fuusioitiin T:hen. 1936 ostettiin Björkell. Frenckell jäi itsenäiseksi.
1956 liiketoiminta siirrettiin Oy Anderson & Öflund Ab:lle (97.575, per. 1942, fuusioitu 1979 Oy Tilgmann Holding Ab:na Fastighets-ab Forum Henriciin; osakekirja), joka samalla 1956 muutti nimeään T:ksi. Vanhan 718-yhtiön nimeksi tuli silloin Graafinen Teollisuus Oy, joka 29.12.1969 fuusioitiin vuoden 1956 T:hen. Amos Andersonin (k. 1961) jälkeen T:n omistus siirtyi Konstsamfundetille. 1972 painon tuotanto siirtyi Espoon Suomenojalle.
1977 Kymi osti T:n liiketoiminnan (perustaen Manntilg Oy:n) ja 1985 se siirtyi Yhtyneille Paperitehtaille. 1999 UPM-Kymmene myi liiketoiminnan Editalle, joka 2000 fuusioi uuden Oy Tilgmann Ab:n Lauttasaaren Paino Oy:hyn (jonka nyk. nimi on Nordic Label Oy). [ST s. 880.]
Tolkis Ångsåg. Aloitti 1875 Kattsundetin varrella. Sahan kahden konkurssin jälkeen Aug. Eklöf Ab osti sen 1885 ja rakensi paikalle sellutehtaan. 1964 Oy Tampella Ab osti Eklöf-yhtiön. 1993 saha siirtyi Enson omistukseen ja suljettiin 2008.
Tonsor. Mahdollisesti ruotsalaisen partakoneterien valmistuskoneita tekevän AB Tonsorin tytäryhtiö.
Torneå Rederi. Omisti puolen vuoden ajan 1902 puuparkin Hannah Blanchardin, rak. 1878, 53 m, 901 brt. Torniolainen F. O. W. Nordberg oli ostanut aluksen 1899.
Torneå Ångbåts. Osti 1871 ss Aavasaksan, myyty 1887. Omisti 1885–1909 ss Norra Finlandin. Reitti oli Tornio–Pietari.
Torneå Ångsågs (Torneå Ångsåg). Saha valmistui 1862 ja paloi 1928 lopullisesti. Ks. Kemi Oy. Sahatoiminta aloitettiin uudestaan 1951 nimellä Röyttän saha, jonka Rauma-Repola Oy osti 1962. Saha lakkasi 1985. Osakekirjoja oli 120 kpl, jotka mahdollisesti kaikki ovat säilyneet. Alan keräilijöiden arvostamia isohampaisia leimamerkkejä esiintyy osakekirjan etupuolella (paras paikka), takasivulla tai ei ollenkaan (ensimmäinen omistaja ei ollut J. W. Snellman G:son, vaan mm. Ferd. Granberg tai Paul Govenius). Leimavero saattoi liittyä Snellmanin velkaantumiseen pankkiin 1870-luvulta lähtien (saha paloi 1875). [Ks. mm. Auer (1968) s. 12–13.]
Trafiks. Perustettu 1875 J. W. Rautellin johdolla. Osti silloin ss Grefve Bergin, jolle annettiin nimi ss Trafik. 1880 se upposi ja yhtiö purettiin.
Transito. Edeltäjä: Ångfartygs Ab Poseidon (no. 9920). Omisti 8 höyryalusta Suomen ja Saksan välistä liikennettä varten. Varustamo liitettiin 1924 Boreen.
Tryckeri Tidnings Kristinestad. Nimi oli 1989–94 Tryckeri & Tidnings Ab i Närpes. N. 1990 silloinen Ab Vasabladet pakkolunasti vähemmistöosakkeet. 1998 Ab Vasabladetista tuli HSS Media Ab ja uusi Vasabladet Ab perustettiin sen tytäryhtiöksi.
Trångsunds Utskeppnings. Omisti 1925–40 kuusi höyrylaivaa, pisimmän ajan ss Silvan.
Tuokslahti Träsliperi. Sortavalan kaupungista hieman länteen, Kiteenjoen Haapakoskessa. Per. 1898. 1899 annettiin 50 osaketta lisää. 2 hioma- ja 4 pahvikonetta. TJ oli perustamisesta lähtien ja ainakin vielä 1910 Gunnar Brander, joka myöhemmin mahdollisesti työskenteli Verlassa. Hän ja toinen hallituksen jäsen Werner Brander olivat veljiä, ja ko. osakkeen omistaja Otto Lönnholtz, Katisten kartano, oli veljesten serkku.
Turku, Ångfartygs. Turkusteamersin mukaan yhdistettiin 1885 ss Åbo -varustamo ja Ångfartygs-ab Finland (ks. sitä ylh.) Ångfartygs-ab Turuksi. ss Åbo ja ss Finland -laivat seurasivat mukana. 1893 FÅA osti yhdistetyn Turku-varustamon.
Turun Kansallinen Kirjakauppa. 1899 op. 30.000 mk na. 50 mk, 1912 50.000, 1917 0,1 Mmk na. 100 mk, 1918 0,2, 1923 0,4, 1927 0,8, 1927 1,0, 1950 2,0 Mmk na. 200 mk, 1957 10 Mmk na. 1000 mk, 1971 0,3 Mmk na. 30 mk, 1981 0,9 Mmk na. 90 mk, 1989 992.250 mk na. 150 mk. Korten perhe on kauan ollut suurin omistajataho.
Turun Rautasänkytehdas. Raunistula. Konkurssin jälkeen 1913 J. Merivaara osti tehtaan ja muodosti siitä Auran Rautasänkytehtaan (oy:ksi 1922, kuva). 1939 Instrumentarium Oy osti J. Merivaara Oy:n. Nimi myöhemmin Auran Rautateollisuus Oy, jonka Lännen Tehtaat Oy osti 1980-luvulla Perusyhtymä Oy:ltä (ostettu 1964).
Turun Suomalainen Kirjapaino-yhtiöt. 5818 kustansi Uusi Aura -lehden 1896–1916. 1916 kustantajaksi tuli Uuden Auran Oy (33927), joka 1962 vaihtoi nimeään Auraprint Oy:ksi. Se yritys toimii edelleen. Turun Suomalainen Kirjapaino-Oy (20971) perustettiin hankkimaan liikepääomaa Turun Suomalainen Kirjapaino- ja Sanomalehti Oy:lle. 4.5.1945 tukiyhtiö päätettiin purkaa.
Tykö Bruk. Osti 1916 Mathildedalin (6916). Myös Kirjakkala. 1924 yhtiö jatkoi Åbo Jernmanufakturin puimakoneiden ja lokomobiilien valmistusta. 1934 Lennart Baumgartner (ks. Oy Stockfors Ab) osti yhtiön. 1945 Oy Aga Ab hankki yhtiön sijoitusmielessä. 1958 Antti Wihuri osti ruukin ja muodosti siitä Teijon Tehtaat Oy:n (uusi, 161691, rek. 1961, lak. 1983). 1978 ruukki myytiin Finnmekano Oy:lle ja vars. teollinen toiminta lakkasi. Sittemmin alue joutui Arsenal Oy:n omistukseen. [ST s. 272.]
Työväen Konepaja. Konkurssin jälkeen toiminnan jatkoi Kuopion Osuuskonepaja (14429, per. 1902). 1919 konepaja myytiin (Pohjois-Savon Rautakauppa Oy:lle?, vrt. 35520), mutta konepajan toiminta ehkä päättyi 1933.
Tärnan. Laivurinkatu 10/Pursimiehenkatu 2. Primulan omistaja Pekka Väyrynen osti talon (kuva 2) 1917 ja ainakin vielä 1970-luvulla se oli hänen kuolinpesänsä omistuksessa.
Tölö Sockerbruks-Bolag. Töölön sokeritehdas juontaa juurensa vuoteen 1806. Osakeyhtiö perustettiin kun leskirouva Louise (Lovisa) Kiseleff 28.1.1859 möi sille tehtaan rakennuksineen ja kaupungin myöntämine tontin vuokraoikeuksineen 30.000 rpl h:lla. Op. oli 200.000 rpl h jaettuna 8 osakkeeseen, joista J. F. Hackman otti neljä. Osakekirjaan liittyi neljä sivua pöytäkirjaa ja yhtiöjärjestystä. Lunastuspykälää oli. Op. piti maksaa heti vain 2.000 rpl h/osake, ja loput tarvittaessa. Mahd. lisäpääoma yli op:n tuli yhtiön lainata osakkaiden yhteisvastuulla. Valmistettua sokeria ei myyty tehtaalla, vaan jaettiin osakkaiden myytäväksi omistussuhteiden mukaisesti. Isännöitsijäksi valittiin edellisen omistajan poika, Feodor Kiseleff (nuorempi). Etiketti. Tämä on sama yhtiö, joka vasta 1885 ensimmäisen kerran vahvistutti yhtiöjärjestyksensä Senaatilla ja joka 1.1.1919 liitettiin Suomen Sokeri Oy:hyn. Varhainen osakeyhtiö ei ole mukana Schybergsonin teoksessa (1964). Urbans 1968 s. 118 kertoo lyhyesti yhtiön perustamisesta. Kuvan osakekirja on perustajan jälkeläisen omistuksessa ja tuli keräilijöiden tietoon 2012.
Uleåborgs Boktryckeri. Nimi vuodesta 19xx Kirjola Oy. Kirkkokatu 29/Saaristonkatu 12. Julkaisi 1877–1949 kokoomuslaista sanomalehteä Kaikua. Kirjakustantamo. Akateeminen Kirjakauppa osti yhtiön 1974. 1997 kirjakauppa myytiin Suomalaiselle Kirjakaupalle. 2007 Akateeminen palasi Ouluun ja jatkoi kirjakauppaa nykyisissä tiloissaan. Kuva, 2.
Uleåborgs Mekaniska. 1874 per. edeltäjä teki konkurssin 1878. Valmisti mm. hinaajia ym. pienehköjä laivoja, höyrykattiloita ja höyrykoneita. Nimi v:sta 1935 Oulun Konepaja Oy. 1953 se liitettiin osaksi Raahe Oy:tä (ei muodollista fuusiota).
Unitas. Eteläranta (Läntinen Rantakatu) 6. 1904 valmistunut rakennus on edelleen olemassa. Vuorineuvos Georg Ehrnrooth oli ostanut talon perheensä käyttöön, ja siellä asuu edelleen suvun jäseniä. Kiinteistön nyk. omistaja on Kiinteistö Oy Eteläranta 6 - Unioninkatu 7.
Uusimaa. Osakepääoma: 1897 9000 mk na. 15 mk, 1907 19.000 mk, 1926 48.000 mk; 1948 0,64 Mmk na. 200 mk, 1956 1,92 Mmk, 1960 4 Mmk.
Waasan Suomalainen Tyttökoulu. Omisti Vaasan suomenkielisen tyttökoulun, 1891–1904. Nyk. jatkaja Vaasan yhteislukio.
Walhalla (Byggnads-ab W., k.rek. 12676, Alppikatu 9, Helsinki). Per. 11.4.1901 rakentamaan asuintalon osakkailleen. 14 osaketta à 500 mk. Nimi vuodesta 1952 Bostads Ab Walhalla. 1961 uusi yhtiö Asunto Oy Alppikatu 9 oli hankkinut kaikki osakkeet ja rakennutti ilmeisesti vanhan paikalle uuden asuintalon. Vanha yhtiö haki vuosihaastetta 11.8.1961.
Valistus, Kansanopettajain. Koulutarvikeliike. Kustansi 1905 alkaen Opettajain Lehden. [S. Tukkuk. s. 137.] Tytäryhtiöksi perustettiin Oy Koulukalusto. No. 39.392 Oy Valistus oli 1919 rekisteröity oppi- ym. kirjakustantamo ja paperikauppatukkuri (vekseli), jonka Amer-yhtymä Oy osti 1979. Valistus oli alusta lähtien lähellä raittiusliikettä ja osaomisti kiinteistön Helsingin Annankatu 29. Yrityksen historiikin [1951 s. 26–28] mukaan osakeyhtiölaki ei sallinut vanhan yhtiön osakepääoman nostamista, minkä inflaatio olisi edellyttänyt, koska osakkeen nimellisarvo oli liian pieni. Käytännössä muodollinen ratkaisu oli uuden Valistus-yhtiön perustaminen, joka 1919 osti vanhan yhtiön liiketoiminnan sitoumuksineen ja jonka osakkeet vanhan yhtiön osakkaat saivat merkitä etuoikeudella. Uusi yhtiö lunasti vanhan yhtiön osakkeet à 20  mk.
Walkiakoski Ab. Granbergien perustama 1873, 1 200 os. à 1 000 mk. Konkurssiin 1886. Oli Ab Walkiakosken (per. 1888) edeltäjäyhtiö.
Wasa Ångbryggeri. Oli helsinkiläisten kauppiaiden perustama: Axel Björkman, Axel Holmström ja A. Wiborg (rva?), mutta 1899 he olivat myyneet paljon osakkeita monelle paikkakuntalaiselle. TJ oli Aino Lindeman. Yhtiön leima, etiketti. Tehdasrakennus, toinen kuva, Vetokannaksen kaupunginosassa nyk. Kruunantien päässä (kohde 6 kartassa) rakennettiin 1898. Mutta yhtiön panimotoiminta päättyi jo 1902 tai 1903. Yhtiö oli tehnyt vain PRH-perusilmoituksen. Tuotantoa jatkoi 1902 perustettu uusi yhtiö Ångbryggeri Ab Kronan, samassa tehtaassa. Suurimmat omistajat olivat Aino Lindeman ja Axel Holmström ja lisäksi oli useita vaasalaisia kauppiaita. 10.4.1905 yhtiö haki vuosihaastetta ja 1906 se lakkasi. Ilmeisesti 1905 Bockin samassa kaupunginosassa toiminut panimo oli ostanut yrityksen ja siirtänyt tuotannon omaan laitokseensa. (1908 perustettu ja 1910 lakannut Waasan Kalja- ja Wirvoitusjuomatehdas osk 21.465 tuskin liittyy tähän.) 1910 samaan rakennukseen tuli Hiivatehdas Oy Kronan. Yhtiökokous 26.5.1910 päätti ostaa Bockilta ko. tehdasrakennuksen tontteineen 105 140 mk:lla. Yhtiö oli hajaomistuksessa. Vähitellen suurimmiksi nousivat yhtiön TJ E. A. Piispanen, Lennart Backman ja Matti Haglund. Tehtaan omistus siirtyi valtiolle 6.1919 kun kieltolaki alkoi, ja siitä tehtiin Valtion Hiiva- ja Alkoholitehdas Kronan. 1920 yhtiö haki vuosihaastetta, mutta se lakkasi virallisesti vasta 1943. Hiivan valmistuksen yhteydessä tuotettiin spriitä, jota tarvittiin lääketieteellisiin ja teknisiin tarkoituksiin, mutta 1926 hiivan ja spriin valmistus keskitettiin Rajamäkeen. Valtio antoi 1928 rakennuksen lastenkodin (on nyk. Kustaalassa) käyttöön, vuoteen 1940 asti. Sotien aikana siellä toimi Valtion Ruutitehtaan kaasu- ja suojeluvarikko (kaasunaamarien valmistusta ym.), josta 1946 Vihtavuoren tehtaan kanssa muodostettiin Kemiran tytäryhtiö Vihtavuori Oy. 1950-luvulla siellä alkoi rikkihapon tuotanto. Rakennus on edelleen olemassa ja Kemira Oyj:n käytössä.
Wassberg. Toimi Helsingin Malmissa lähellä asemaa (tehdas; konttori Mikonkatu 15 B) ainakin vielä 1926. Valmisti silloin liha- ja kalasäilykkeitä, purkitettuja keittoja, anjovista, erilaisia sillejä sekä toimitti tuoreita, savustettuja ja suolattuja lihatuotteita, makkaroita sekä parsaa ja kaviaaria. Perustaja, ruotsalainen Lars Gustaf W. kuoli 1906.
Wattenkuranstalten i Lovisa. Rakennus, joka tuhopoltettiin 27.1.1936, sijaitsi nykyisen Generalshagenin koulun paikalla, Kuningattarenkatu 21. Jäljellä on paviljongin kivijalka.
Veckobladet. Julkaisi 1892–1917 1–2 kertaa viikossa ilmestynyttä Veckobladet-sanomalehteä. Seuraaja oli Svenska Tidningens Förlags Ab:n (ks. sitä yhtiötä) Svenska Tidningen.
Westerlund. Konkurssin 1913 yhteydessä osia liitettiin Lindforsin yritykseen. Karamellitehtaan entiseen kiinteistöön Töölössä muutti 1916 Medica. Omisti 1912–15 tytäryhtiön Tukholmassa.
Wiborgs Nya Telefon. Nimi vuodesta 1914 Wiipurin Telefooni-oy, vuodesta 1929 Viipurin Puhelin-oy. Yhtiökokoukselle 23.3.1942 ilmoitettiin, että valtio tulee ottamaan hoitaakseen puhelinliikenteen Viipurissa, joten yhtiö päätettiin purkaa. Lakkaaminen rekisteröitiin 1950 Kouvolassa.
Wiborgs Trädgårds. Viime vuosisadan alussa se kasvatti omenapuun taimia ym. ollen yhteistyössä mm. pietarilaisen Regelin taimitarhan kanssa. 1938: konttori Myllysaari, kukkakauppa Karjalankatu 19, viljelykset Avonen.
Wiborgs Trävaru. Suuri saha Pekonlahti Laatokalla. A. Ahlström Oy osti 1910.
Wiborgs Ångslups. Omisti 17 laivaa 1917, mutta seur. v. luopui laivaliikenteestä keskittyen Kaksoissaaren telakkaan ja konepajaan, joiden juuret ulottuivat 1880-luvun alkuun. 1924 työntekijöitä oli 330.
Wicander & Larson. Aluksi pullojen korkkitulppien tehdas (100 työntekijää), myöhemmin myös korkkimattojen, tapettien ja mattojen valmistus ja myynti. Esite. Tehdas siirtyi Turusta Helsinkiin 1930-luvulla. Alkuperäinen op. 600 à 1 000 mk muutettiin 1910  100 à 10 000 mk:ksi. Ruotsalaisen W&L:n tytäryhtiö. Nimi vuodesta 1999 Tarkett Oy, toimii. 1972 Tarkett AB oli ostanut W&L:n.
Vieremäen Höyryvenhe. Omisti 1921 asti ss Vieremän.
Vihdin Työväentalo. Talo (nyk. nimi Puistola) paloi 1923 ja uusi rakennettiin. Se ulosmitattiin 1930-luvulla ja HTS-pankki perusti Kiinteistö Oy Raasakan. SDP.
Wiiala Filfabrik. Konkurssin jälkeen toiminta jatkoi yhtiömuotoisena 1919: Oy Viialan Viilatehdas (nimi vuodesta 1956 Viialan Viila Oy), edelleen Estlanderin omistuksessa. 1950 Rautakonttori Oy sekä Rautakauppojen Oy ja sen tytäryhtiö Puolmatkan Teollisuus Oy ostivat yhtiön (kukin 1/3). Tuotanto siirrettiin ulkomaille 1996. Tehdas oli silloin Sandvik AB:n omistuksessa.
Wiik, William. Makeistehdas. Aloitti Alku-karamellin tuotannon. Liitetty ennen 1928 porvoolaiseen A. W. Lindfors-yhtiöön, joka on nykyään Brunberg Oy.
Wiipurin Kauppa. Pääperustajat olivat Wilho Karjalainen ja Juho Räsänen. Vilja- ja siirtomaatavaroiden tukku- ja vähittäiskauppa. Viimeksi mainitusta luovuttiin 1921.
Viipurin Työläisten. Lehti. Viipurin konepajan työmiesten perustama. Lienee Suomen ensimmäinen osuustoimintaperiaatteiden mukaan toiminut yhtiö. Arvellaan aloittaneen jo 1879 ja jatkoi toimintaansa Viipurin Työläisten Kauppayhtiönä vuoteen 1925.
Wiipurin Uusi Yhteiskoulu. Koulun (per. 1906) nimi vuodesta 1940, jolloin se siirtyi Helsinkiin: Karjalan yhteiskoulu. 1913 oli valmistunut oma talo. Yhdistettiin 1986 Töölön yhteiskouluun. Yhtiön omistukseen jäi koulutontti, jonka se 2005 lahjoitti Helsingin Rudolf Steiner -koulun kannatusyhdistys ry:lle, joka omisti 67 % yhtiöstä.
Wiitasaaren Höyrylaiva. Per. kokous 1905. Omisti ss Ylä-Keiteleen. Yhtiön alus myytiin 1952 ja vuosihaaste haettiin. Osakeanteja oli 1909, 1919, 1923 ja 1923; ei 1932?
Wiklund. 1895 Axel Wiklund oli ostanut Turun Rakennuskonttorin. Turun Osuuskauppa osti silloin tavarataloksi muuttuneen yrityksen 1950-luvulla. Nyk. Sokos Wiklund.
Villan Lugnet (Tyynelä). Yhtiön kahdessa talossa os. Lapinlahdenkatu 10 asui n. 1910 yli 400 ihmistä 79 vuokra-asunnossa. Ränsistyneissä puutaloissa (joiden rakennusvuodeksi yleensä mainitaan 1857) ei ollut vesi- eikä viemärijohtoja. Aikoinaan talot olivat kuitenkin merkinneet edistystä asuinoloihin ja osakkeiden merkitseminen oli ollut osittain kaupungin liikemiesten hyväntekeväisyyttä. [Hki hist. III:2 s. 194, IV:2 s. 154.] Schybergson mainitsee epävarmana tietona, että oy olisi perustettu 1857. Lehtitiedon 1872 mukaan yhtiö perustettiin 1858 (eli ennen oy-asetusta, eikä sitä missään vaiheessa ilmoitettu senaatille) ja kootuilla varoilla (38 osaketta à 2000 mk, 1872) pystytettiin seuraavina vuosina vuokratontilla rakennuksia. Uuden 1.674-yhtiön ensimmäisessä kaupparekisteri-ilmoituksessa sanotaan, että tämä uusi oy perustettiin 1889 "för att övertaga Arbetarebostäderna å Villan Lugnet", mutta osakepääoma on erilainen. 1923 Torsten Bjurström (Kulosaari) omisti käytännössä 100 % [PRH]. Kun yhtiö ilmoitettiin lakanneeksi mainittiin, että sen toiminta oli päättynyt 1938 [PRH]. Villa Lugnet purettiin 1939 ja paikalle rakennettiin samana vuonna Lapinlahden kansakoulun uusi koulutalo. (Vanha sijaitsi vuoteen 1970 asti Lapinlahti 6:ssa.) Helsingin suomalaisen lyseon (Ressun) yläaste muutti Lapinlahti 10:een 1995.
Winter, K. F. (Karl Frithiof Winter, 1865–1927). 1894 per. lelukauppa. Myymälä mm. Citykäytävässä. Liikevaihto 0,8 Mmk, tappio, 1939. Kun po. oy no. 27.475 lakkasi tilalle perustettiin 1919 toiminimi K. F. Winter, no. 39.313. Sen jatkajaksi tuli 1929 uusi Ab K. F. Winter Oy no. 64.923, jonka perustaja ja omistaja oli Folkhälsan. 1942 se halusi luopua omistuksestaan ja myi liiketoiminnan varastoineen Bankirfirman Ane Gyllenberg Ab:lle. Oy purettiin 1943. Sen tilalle Gyllenberg oli 1942 perustanut K. F. Winter Oy Lelukauppa -yhtiön, no. 95.216. 1960-luvulla Winter-yhtiön omistus siirtyi Signe och Ane Gyllenbergs stiftelselle. Per 1.6.1991 se myi liiketoiminnan uudelle Winter-yhtiölle no. 528.963:lle, jonka kolme yksityishenkilöä oli perustanut 1991. Lak* (pian perustamisen jälkeen). 95.216-yhtiön nimeksi tuli Wintros Oy Ab, ja se on edelleen olemassa ja säätiön omistuksessa.
Wuojoki Gods. 1916 kartanoyhtiö, pitäen enin osa valtavista maa-alueistaan, myi Rauman tehdaslaitoksensa uudelle Oy Rauma Wood Ltd:lle (34921). 1938 tämän yhtiön nimi muuttui Rauma Oy:ksi ja 1942 Rauma-Raahe Oy:ksi Raahe Oy:n fuusioitumisen johdosta. 1952 muodostettiin Rauma-Repola Oy.
Väinölänniemen Huvila. "Suuremman puukartanon rakennuttamalla hankkia Kuopion kaupungille tarpeellinen ulkoravintola sekä suuri kokoushuone, jota voisi käyttää myös laulajaisia, soittajaisia ja näyttelyjä varten." Sittemmin talo oli lottajärjestön käytössä ja paloi viime sodan jälkeen. Näkymä Väinölänniemestä.
Wästra Pargas. Aloitti 1902 jolloin hankittiin ss Bläsnäs. Alus myytiin 1909 ja yhtiö purettiin.
Yhteiskirjapaino. Lopetti kirjapainotoiminnan 1989. SOK:lainen yhtiö, joka omisti enää vain rakennuksen (Hankasuontie 13), siirtyi Rakennusliike A. Puolimatka Oy:n omistukseen ja fuusioitiin.
Åbo Aktie Asfaltfiltfabrik. Kuului Hjalmar Karlström Oy:n kanssa H. Karlströmin rakennuskonserniin. Asfalttihuopatehdas oli Turun suurin sementtivalimo, mutta 1963 se lopetti toimintansa.
Åbo Ingeniörsbyrå. Linnankatu 10. Asennusliike. Myi kirkkaita ja eristettyjä sähkökaapeleita, muita korkeajännitteen asennustarvikkeita, sähkömoottoreita, venepropellereita. Hissien, tuulettimien ja pumppujen valmistus. Liikevaihto 3,7 Mmk 1939.
Åbo Klädesfabrik (Turun Verkatehdas). kv. Edeltäjä oli Multavieru Oy (ks. sitä). Leo Wainstein osti Verkatehtaan 1924. Lisää, 2.
Åbo Mekaniska. Turun uusi konepaja. Lopetti toimintansa 1898, jolloin uusi Ab Vulcan osti laitteet.
Åbo Rederi (uusi, oy). Alvar Söderlund omisti 22 % ja G. A. Lindblom 20 %. Vrt. Åbo Ångfartygs Ab. Harjoitti valtameriliikennettä (mm. Australiaan). 1900 paloi teräsfregatti sv Occident* Fijillä ja kun teräsfregatti sv Orient* 1907 haaksirikkoutui Etelä-Afrikassa varustamolle jäi vain teräsparkki sv Fahrwohl, ostettu 1900 ja myyty 1915, Aura Rederi Ab:lle. Vuosihaaste haettiin 28.1.1916 ja yhtiö lopetti 1.6.1916, mutta kaupparekisteri-ilmoitus siitä tehtiin vasta 1935.  *Luotettavampien tietojen mukaan Åbo Rederi omisti itse kuitenkin vain Fahrwohlin, kahden muun aluksen ollen G. A. Lindholmin henkilökohtaisessa omistuksessa. Ehkä ne olivat yhtiölle vuokrattuja.
Åbo Skärgårds Ångbåts. Perustajat olivat C. A. Sundahl, J. Fogelberg ja K. Dahlqvist. Yhtiön laivoja olivat mm. Skärgården, Pargas, Kimito, Pargas 2, Dragsfjärd ja Skinnarvik. 1941 yhtiö myytiin Meritoimi Oy:lle.
Åbo Stads Gamla Skepps-Warf. Oy 1800.  Kartta. 26.10.1882 tämän vanhan telakan yhtiökokous päätti, että yhtiö puretaan. Omaisuus myytiin vapaaehtoisilla huutokaupoilla (lähinnä) W:m Crichtonille perustettavan yhtiönsä lukuun, esim. kiinteistöt 28.12.1882. Blanco-osakekirja (kivipaino Spong & Cardon, Tukholma) on päiväämätön, mutta sen etusivulla viitataan 3. kesäkuuta "tänä vuonna" hyväksyttyihin sääntöihin. Schybergsonin [1964 s. 103] mukaan telakkayhtiön uudet säännöt hyväksyttiin 3.6.1841. Vinjetti on myös kuvattu Govert Indebetoun teoksessa (Stockholm 1925) ss. 12 ja 13, jossa ajoitus on n. 1840. Taiteilija on Oscar Cardon, Johan Elias C:n veli.
Åbo Svenska Samskola. Koulu perustettiin 1888. 1910 se sai oman talon. 1930 koulun omistus siirrettiin Stiftelsen för Åbo svenska samskolalle. 31.7.1972 koulu valtiollistettiin. Jatkaja Katedralskolan i Åbo.
Åbo Telefonförening. Per. 1882 yhdistyksenä, oy 1894. 1916 osake-enemmistö Turun kaupungille. 1945 kunnallistettu Turun kaupungin puhelinlaitoksena. 1997 yksityistetty. 2000 Loimaan Seudun Puhelin Oy (Sonera) saa osake-enemmistön. 2003 Soneran tytäryhtiöksi. 2004 fuusioitu Auria Oy:ksi (Soneran tytäryhtiö).
Åbo Ångfartygs. G. A. Lindblom. Vrt. Åbo Rederi Ab. Reitti oli Tukholma-Turku-Helsinki-Pietari. Omisti 1894– sv Nordkustenin, joka vuokrattiin FÅA:lle 1904 ja myytiin 1908, sekä 1893–96 sv Helsingfors. Laivat.
Åggelby Elektriska Belysnings. 1946 Helsingin kaupunki omisti 99 % ostettuaan lähinnä Kurt Grönlundin (PNJ ja yhtiön TJ, om. 87 % 1934) osakkeet. Vuosihaaste 14.6.1946.
Ålands Fabriker. Sikuritehdas. 5 työntekijää. Tuotannon arvo 12 000 mk.
Åminne Zink ja Åminnefors. Sijaitsivat lähellä toisiaan, mutta olivat täysin eri yrityksiä. Åminnefors (per. 1875, 1 000 os. à 500 mk) meni ensimmäisen kerran konkurssiin 1879 tai 1880, jolloin valtio velkojana otti ruukin omistukseensa vuoteen 1882 asti. Toimintaa jatkoi nyt avoin yhtiö, joka joutui vararikkoon 5.1889. 1890 Åminneforsin osti Fiskars. Sahanterävalmistus lopetettiin. Åminnefors paloi 1876 ja 1889. Kuva.
Åströms Borst. 1919 yhtiö myi kaiken omaisuutensa Ab Åströms Fabriker Oy:lle (19xx).
Östermyra Bruk. Yhtiö osti 1900 Törnävän kartanon tilan Seinäjoella ja rakennutti höyrysahan. Wasastjernojen tehdaskartano oli 1890 siirtynyt vakuutusyhtiö Kalevalle, ja pian rautaruukki ja ruutitehdas lopetettiin. 1903 tila siirtyi uusiin omistuksiin. Seinäjoki on saanut alkunsa Törnävän kartanosta.