LISÄTIETOJA YHTIÖISTÄ T–Ö

Tabacos. Henning von Rettigin ja Victor Ekin perustama Rettig-tupakkavalmisteiden myymälä.
Tammerfors Bryggeri. Edeltäjä lienee ollut Santalahti Aktiebryggeri, ja panimotoiminnan seuraajaksi tuli ilm. Mustanlahden Mietojuomatehdas Oy (31589), 1905–25. Santalahden kiinteistö siirtyi kuitenkin 1904 Tampereen Höyrypuusepälle (16737). Tampereella toimi panimo, joka käytti nimeä "Näsijärven & Tampereen Juomatehdas Osakeyhtiön Juomatehtaat".
Tammerfors Nyheter. Lehti. (nimi 1916– Tammerfors Aftonblad) oli Tampereen ruotsalaisen klubin (Konversationsklubbenin) äänenkannattaja. Lehti lakkasi 1972.
Tammerfors-Tavastehus jernväg. Valtion rahapulasta johtuen elinkeinoelämä yritti omilla toimillaan nopeuttaa ratojen rakentamista. Valtio kuitenkin rakensi Hämeenlinna-Tampere -välinkin, joka avattiin 1875. Vrt. Åbo-Tammerfors-Tavastehus jernvägs Ab. Rata Turku-Toijala valmistui 1876.
Tammi Kauppa. Suomen varhaisimpia osuustoimintaperiaatteen mukaan toimivia kauppoja. 1922 toiminnan jatkoi Osuusliike Tammi.
Tampereen Hienonahkatehdas, Pyynikki. Oli J. N. Salmisen yhtiöitä.
Tampereen Höyrypuuseppä. Edeltäjä: Tampereen Höyrypuuseppä Karl K. Tallqvist (370). Huonekalutehdas oli aloittanut panimon (8603) kiinteistössä. 1924 per. uusi yhtiö, Höyrypuuseppä Oy (51798) jatkamaan toiminnan. Tämä yhtiö lakkasi 1995 (KRL §24). 1944 sen toiminta oli jatkanut edelleen toimiva, samojen omistajien, Visuvesi Oy (96760, vaneritehdas), mutta Santalahden kiinteistö autioitui jo n. 1980 kunnes ne purettiin 2001.
Tampereen Naisvoimistelutalo. Suomen Naisten Voimisteluliitto perusti omistamaan voimisteluopiston, H. Liljeroosin ent. huvilassa Varalassa.
Tampereen Paperinjalostustehdas. Kotelo- ja kirjekuoritehdas, johon 1939 liitettiin Tampereen kivipaino (10488:n seuraaja).
Tampereen Saippuatehdas. Tampereen Palvelukiinteistöt Oy osti saippuatehtaan ja rakensi tontille uuden ns. Tietotalon kaupungin tietotekniikkakeskukseksi 2005.
Tampereen Sanomain. Julkaisi Sanomia Tampereelta, myöhempi nimi Maaseudun Sanomat. Ilmestyi 1866-1919.
Tampereen Sementtivalimo- ja Rautabetoni, Tammelankatu 9. Viemäriputkia, rumpuputkia, kaivonrenkaita, massateollisuuden altaita ym., rakennustöitä. Lopetti 1931, jolloin jatkajaksi tuli Tampereen Sementtivalimo ja Rakennus Oy, vuodesta 1945 Tasera Oy. Edeltäjä Rich. Helanderin Rakennusliike oli perustettu 1945.
Tampereen Suomalainen Yhteiskoulu. Koulun omistajana jatkoi, ja jatkaa edelleen, Tampereen yhteiskoulun säätiö. Oma talo oli valmistunut 1901. Nyk. Tampereen yhteiskoulun lukio.
Tampereen Teatteri. Avattiin 1904. 1912 valmistui oma talo, jonka nyk. omistaa Tampereen Teatteritalosäätiö (per. 1946). Uusi Tampereen Teatteri Oy (85686, per. 1938) vastaa teatteritoiminnasta.
Tampereen Telefooni. 19201201 Tampereen Puhelin Osk osti yhtiön koko laitoksen. 1997 osk muuttui Tampereen Puhelin Oy:ksi, v:sta 2001 Soon Communications Oyj. 2002 se fuusioitiin Elisa Oyj:hin.
Tampereen Trikootehdas. Tuli varhain Suomen Trikoo Oy Ab:n tytäryhtiöksi, jonka nimissä valmistettiin sukkia. Konkurssin jälkeen S. Trikoo perusti uuden tytäryhtiön, Tampereen Trikoo Oy:n (70491), joka jatkoi sukkien valmistusta 1980-luvun puoliväliin asti. Nämä ja 8858 ovat kaikki kolme eri yhtiöitä.
Tampereen Välityskonttori, Itäinenkatu 20. Toi maahan amerikkalaisia Waterman perä- ja sisämoottoreita veneisiin.
Tavastehus Bryggeri, Hämeenlinnan Panimo. Kaupungin keskussa, Vanajaveden rannalla. Sittemmin kiinteistössä toimi Kultakeskus Oy ja lopuksi maakunta-arkisto ja kaupungin virastoja, ja sinne tullaan rakentamaan asuntoja.
Tavastehus Ångsåg. Saha oli Aug. Eklöf Ab:n omistuksessa 1895–1942.
Teisko. Omisti laivat: ms Intti ja ss Teisko, molemmat vuoteen 1955.
Temintaipaleen Puunjalostusliike. Omisti vuoteen 1933 ss Temin.
Terijoen Suomalainen Yhteiskoulu. Koulu aloitti 1907 ja valtiollistettiin 1919. Oma koulutalo oli valmistunut 1910.
Terijoki Ölbryggeri, Terijoen Oluttehdas. Perustettu 1868, oy 1899. Lakannut 1938.
Terrakotta. Osti 1910 Skogäng-tontin Sipoon Martinkylän kylässä pystyttääkseen siellä uunin terrakotan ja savitavaran polttamiseen. Ei osakeanteja. Haki konkurssia 8.10.1914.
Tervalahti. Omisti ainakin vuodesta 1921, vuoteen 1955, ss Tervalahden.
Tieto. Juho Kaupin perustama. Yhtiö kustansi 1912–41 n. 60 erillistä nimikettä, joista 3/4 tietokirjoja.
Tietosanakirja. Otavan ja WSOY:n yhteinen yritys, joka kustansi ensimmäisen suomalaisen ensyklopedian, "Tietosanakirjan" 1908–1920, 10 osaa. Tämän jälkeen yhteisyritys oli tehnyt tehtävänsä.
Tilgmann (no. 718, nimi vuodesta 1919 Ab F. Tilgmann Oy). Per. 1869 (oy 1894), Lönnrotinkadun ja Annankadun kulma (nyk. rakennus 1937). Oli maan johtava kivi- ja kirjapaino. 1905 per. tytäryhtiö Ab Chromo (no. 17231) jalostamaan taidepainopaperia. 1916 Amos Anderson hankki T:n osake-enemmistön. 1918 T. osti Öflund & Petterssonin (Aleksanterinkatu 13), Lilius & Hertzbergin (per. 1898, Hallituskatu 10, nyk. Yliopistonkatu 6), Weilin & Göösin kivipainon, Helsingin Kirja- ja Kivipainon sekä Åbo Stentryckerin (vanha, 5.784). (Ab Öflund & Pettersson Oy (per. 1902, oy 1919), oli 1916 ostanut Liewendahlin vanhan kivipainon.) 1921 kaikki em. tytäryhtiöt fuusioitiin T:hen.
1956 liiketoiminta siirrettiin Oy Anderson & Öflund Ab:lle (97.575, per. 1942, fuusioitu 1979 Oy Tilgmann Holding Ab:na Fastighets-ab Forum Henriciin; osakekirja), joka samalla 1956 muutti nimeään T:ksi. Vanhan 718-yhtiön nimeksi tuli silloin Graafinen Teollisuus Oy, joka 29.12.1969 fuusioitiin vuoden 1956 T:hen. Amos Andersonin (k. 1961) jälkeen T:n omistus siirtyi Konstsamfundetille. 1972 painon tuotanto siirtyi Espoon Suomenojalle.
1977 Kymi osti T:n liiketoiminnan (perustaen Manntilg Oy:n) ja 1985 se siirtyi Yhtyneille Paperitehtaille. 1999 UPM-Kymmene myi liiketoiminnan Editalle, joka 2000 fuusioi uuden Oy Tilgmann Ab:n Lauttasaaren Paino Oy:hyn (jonka nyk. nimi on Nordic Label Oy). [ST s. 880.]
Tolkis Ångsåg. Aloitti 1875 Kattsundetin varrella. Sahan kahden konkurssin jälkeen Aug. Eklöf Ab osti sen 1885 ja rakensi paikalle sellutehtaan. Saha toimii edelleen (suljettu 2009?).
Tonsor. Mahdollisesti ruotsalaisen partakoneterien valmistuskoneita tekevän AB Tonsorin tytäryhtiö.
Torneå Rederi. Omisti 1902 puuparkin Hannah Blanchardin.
Torneå Ångbåts. Osti 1871 ss Aavasaksan, myytiin 1887. Omisti 1885–1909 ss Norra Finlandin. Reitti oli Tornio–Pietari.
Torneå Ångsågs (Torneå Ångsåg). Saha valmistui 1862 ja paloi 1928 lopullisesti. Ks. Kemi Oy. Sahatoiminta aloitettiin uudestaan 1951 nimellä Röyttän saha, jonka Rauma-Repola Oy osti 1962. Se lakkasi 1985. Osakekirjoja oli 120 kpl, jotka mahdollisesti kaikki ovat säilyneet. Alan keräilijöiden arvostamia isohampaisia leimamerkkejä esiintyy osakekirjan etupuolella (paras paikka), takasivulla tai ei ollenkaan (ensimmäinen omistaja ei ollut J. W. Snellman G:son, vaan mm. Ferd. Granberg tai Paul Govenius). Leimavero saattoi liittyä Snellmanin velkaantumiseen pankkiin 1870-luvulta lähtien (saha paloi 1875). [Ks. mm. Auer (1968) s. 12–13.]
Trafiks. Perustettu 1875 J. W. Rautellin johdolla. Osti silloin ss Grefve Bergin, jolle annettiin nimi ss Trafik. 1880 se upposi ja yhtiö purettiin.
Transito. Omisti 8 höyryalusta Suomen ja Saksan välistä liikennettä varten. Varustamo liitettiin 1924 Boreen.
Tryckeri Tidnings Kristinestad. Nimi oli 1989–94 Tryckeri & Tidnings Ab i Närpes. N. 1990 silloinen Ab Vasabladet pakkolunasti vähemmistöosakkeet. 1998 Ab Vasabladetista tuli HSS Media Ab ja uusi Vasabladet Ab perustettiin sen tytäryhtiöksi.
Trångsunds Utskeppnings. Omisti 1925–40 kuusi höyrylaivaa, pisimmän ajan ss Silvan.
Turku, Ångfartygs. Turkusteamersin mukaan yhdistettiin 1885 ss Åbo -varustamo ja Ångfartygs-ab Finland (ks. sitä ylh.) Ångfartygs-ab Turuksi. ss Åbo ja ss Finland -laivat seurasivat mukana. 1893 FÅA osti yhdistetyn Turku-varustamon.
Turun Suomalainen Kirjapaino-yhtiöt. Kustansi Uusi Aura -lehden 1896–1916. 1916 kustantajaksi tuli Uuden Auran Oy (33927), joka 1962 vaihtoi nimeään Auraprint Oy:ksi. Se yritys toimii edelleen. Turun Suomalainen Kirjapaino-Oy (20971) perustettiin hankkimaan liikepääomaa Turun Suomalainen Kirjapaino- ja Sanomalehti Oy:lle. 4.5.1945 tukiyhtiö päätettiin purkaa.
Tykö Bruk. Osti 1916 Mathildedalin (6916). 1924 yhtiö jatkoi Åbo Jernmanufakturin puimakoneiden ja lokomobiilien valmistusta. 1934 Lennart Baumgartner (Oy Stockfors Ab) osti yhtiön. 1945 Oy Aga Ab hankki yhtiön sijoitusmielessä. 1958 Antti Wihuri osti ruukin ja muodosti siitä Teijon Tehtaat Oy:n (uusi, 161691, rek. 1961, lak. 1983). 1978 ruukki myytiin Finnmekano Oy:lle ja vars. teollinen toiminta lakkasi. Sittemmin alue joutui Arsenal Oy:n omistukseen. [ST s. 272.]
Työväen Konepaja. Konkurssin jälkeen toiminnan jatkoi Kuopion Osuuskonepaja (14429, per. 1902). 1919 konepaja myytiin (Pohjois-Savon Rautakauppa OY:lle?, vrt. 35520), mutta konepajan toiminta ehkä päättyi 1933.
Uleåborgs Boktryckeri. Nimi vuodesta 19xx Kirjola Oy. Kirkkokatu 29/Saaristonkatu 12. Julkaisi 1877–1949 kokoomuslaista sanomalehteä Kaikua. Kirjakustantamo. Akateeminen Kirjakauppa osti yhtiön 1974. 1997 kirjakauppa myytiin Suomalaiselle Kirjakaupalle. 2007 Akateeminen palasi Ouluun ja jatkoi kirjakauppaa nykyisissä tiloissaan. Kuva.
Uleåborgs Mekaniska. 1874 per. edeltäjä teki konkurssin 1878. Valmisti mm. hinaajia ym. pienehköä laivaa, höyrykattiloita ja höyrykoneita. Nimi v:sta 1935 Oulun Konepaja Oy. 1953 se liitettiin osaksi Raahe Oy:tä (ei muodollista fuusiota).
Waasan Suomalainen Tyttökoulu. Omisti Vaasan suomenkielisen tyttökoulun, 1891–1904. Nyk. jatkaja Vaasan yhteislukio.
Walhalla (Byggnads-ab W., k.rek. 12676, Alppikatu 9, Helsinki). Per. 19010411 rakentamaan asuintalon osakkailleen. 14 osaketta à 500 mk. Nimi vuodesta 1952 Bostads Ab Walhalla. 1961 uusi yhtiö Asunto Oy Alppikatu 9 oli hankkinut kaikki osakkeet ja rakennutti ilmeisesti vanhan paikalle uuden asuintalon. Vanha yhtiö haki vuosihaastetta 11.8.1961.
Valistus, Kansanopettajain. Koulutarvikeliike. Kustansi 1905 alkaen Opettajain Lehden. [S. Tukkuk. s. 137.] Tytäryhtiöksi perustettiin Oy Koulukalusto. No. 39.392 Oy Valistus oli 1919 rekisteröity oppi- ym. kirjakustantamo ja paperikauppatukkuri (vekseli), jonka Amer-yhtymä Oy osti 1979. Valistus oli alusta lähtien lähellä raittiusliikettä ja osaomisti kiinteistön Helsingin Annankatu 29. Yrityksen historiikin [1951 s. 26–28] mukaan osakeyhtiölaki ei sallinut vanhan yhtiön osakepääoman nostamista, minkä inflaatio olisi edellyttänyt, koska osakkeen nimellisarvo oli liian pieni. Käytännössä muodollinen ratkaisu oli uuden Valistus-yhtiön perustaminen, joka 1919 osti vanhan yhtiön liiketoiminnan sitoumuksineen ja jonka osakkeet vanhan yhtiön osakkaat saivat merkitä etuoikeudella. Uusi yhtiö lunasti vanhan yhtiön osakkeet à 20  mk.
Walkiakoski Ab. Granbergien perustama 1873, 1 200 os. à 1 000 mk. Konkurssiin 1886. Oli Ab Walkiakosken (per. 1888) edeltäjäyhtiö.
Wasa Ångbryggeri. Oli helsinkiläisten kauppiaiden perustama: Axel Björkman, Axel Holmström ja A. Wiborg (rva?), mutta 1899 he olivat myyneet paljon osakkeita monelle paikkakuntalaiselle. TJ oli Aino Lindeman. Yhtiön leima. Tehdasrakennus (kuva n. 1905) Vetokannaksen kaupunginosassa nyk. Kruunantien päässä (kohde 6 kartassa) rakennettiin 1898. Mutta yhtiön panimotoiminta päättyi jo 1902 tai 1903. Yhtiö oli tehnyt vain perusilmoituksen. Tuotantoa jatkoi 1902 perustettu uusi yhtiö Ångbryggeri Ab Kronan, samassa tehtaassa. Suurimmat omistajat olivat Aino Lindeman ja Axel Holmström ja lisäksi oli useita vaasalaisia kauppiaita. 10.4.1905 yhtiö haki vuosihaastetta ja 1906 se lakkasi. Ilmeisesti 1905 Bockin samassa kaupunginosassa toiminut panimo oli ostanut yrityksen ja siirtänyt tuotannon omaan laitokseensa. (1908 perustettu ja 1910 lakannut Waasan Kalja- ja Wirvoitusjuomatehdas osk 21.465 tuskin liittyy tähän.) 1910 samaan rakennukseen tuli Hiivatehdas Oy Kronan. Yhtiökokous 26.5.1910 päätti ostaa Bockilta ko. tehdasrakennuksen tontteineen 105 140 mk:lla. Yhtiö oli hajaomistuksessa. Vähitellen suurimmiksi nousivat yhtiön TJ E. A. Piispanen, Lennart Backman ja Matti Haglund. Tehtaan omistus siirtyi valtiolle 6.1919 kun kieltolaki alkoi, ja siitä tehtiin Valtion Hiiva- ja Alkoholitehdas Kronan. 1920 yhtiö haki vuosihaastetta, mutta se lakkasi virallisesti vasta 1943. Hiivan valmistuksen yhteydessä tuotettiin spriitä, jota tarvittiin lääketieteellisiin ja teknisiin tarkoituksiin. Mutta 1926 hiivan- ja spriinvalmistus keskitettiin Rajamäkeen. Valtio antoi 1928 rakennuksen lastenkodin (on nyk. Kustaalassa) käyttöön, vuoteen 1940 asti. Sotien aikana siellä toimi Valtion Ruutitehtaan kaasu- ja suojeluvarikko (kaasunaamarien valmistusta ym.), josta 1946 Vihtavuoren tehtaan kanssa muodostettiin Kemiran tytäryhtiö Vihtavuori Oy. 1950-luvulla siellä alkoi rikkihapon tuotanto. Rakennus on edelleen olemassa ja Kemira Oyj:n käytössä.
Wassberg. Toimi Helsingin Malmissa (konttori Mikonkatu 15 B) ainakin vielä 1926. Valmisti silloin liha- ja kalasäilykkeitä ja purkitettuja keittoja, anjovista ja erilaista silliä sekä toimitti tuoreita, savustettuja ja suolattuja lihatuotteita ja makkaroita sekä parsaa ja kaviaaria.
Westerberg. Aleksanterinkatu 46 C. 1902: Ulkomaisia ja kotimaisia viinejä, punssia ja konjakkia. Kieltolaki tuli 1919.
Westerlund. Karamellitehtaan entiseen kiinteistöön Töölössä muutti 1916 Medica. Omisti 1912–15 tytäryhtiön Tukholmassa.
Wiborgs Nya Telefon. Nimi vuodesta 1914 Wiipurin Telefooni-oy, vuodesta 1929 Viipurin Puhelin-oy. Yhtiökokoukselle 23.3.1942 ilmoitettiin, että valtio tulee ottamaan hoitaakseen puhelinliikenteen Viipurissa, joten yhtiö päätettiin purkaa. Lakkaaminen rekisteröitiin 1950 Kouvolassa.
Wiborgs Trädgårds. Viime vuosisadan alussa se kasvatti omenapuun taimia ym. ollen yhteistyössä mm. pietarilaisen Regelin taimitarhan kanssa. 1938: konttori Myllysaari, kukkakauppa Karjalank. 19, viljelykset Avonen.
Wiborgs Trävaru. Suuri saha Pekonlahti Laatokalla. A. Ahlström Oy osti 1910.
Wiborgs Ångslups. Omisti 17 laivaa 1917, mutta seur. v. se luopui laivaliikenteestä keskittyen Kaksoissaaren telakkaan ja konepajaan, joiden juuret ulottuivat 1880-luvun alkuun. 1924 työntekijöitä oli 330.
Wicander & Larson. Aluksi pullojen korkkitulppien tehdas (100 työntekijää), myöhemmin myös tapettien ja mattojen myynti. Alkuperäinen op. 600 à 1 000 mk muutettiin 1910  100 à 10 000 mk:ksi. Ruotsalaisen W&L:n tytäryhtiö. Nimi vuodesta 1999 Tarkett Oy.
Vieremäen Höyryvenhe. Omisti 1921 asti ss Vieremän.
Vihdin Työväentalo. Talo (nyk. nimi Puistola) paloi 1923 ja uusi rakennettiin. Se ulosmitattiin 1930-luvulla ja HTS-pankki perusti Kiinteistö Oy Raasakan. SDP.
Wiiala Filfabrik. Konkurssin jälkeen toiminta jatkoi yhtiömuotoisena 1919: Oy Viialan Viilatehdas (vuodesta 1956 Viialan Viila Oy), edelleen Estlanderin omistuksessa. 1950 Rautakonttori Oy sekä Rautakauppojen Oy ja sen tytäryhtiö Puolmatkan Teollisuus Oy ostivat yhtiön (kukin 1/3). Tuotanto siirrettiin ulkomaille 1996. Tehdas oli silloin Sandvik AB:n omistuksessa.
Wiipurin Kauppa. Pääperustajat olivat Wilho Karjalainen ja Juho Räsänen. Vilja- ja siirtomaatavaroiden tukku- ja vähittäiskauppa. Viimeksi mainitusta luovuttiin 1921.
Viipurin Työläisten. Viipurin konepajan työmiesten perustama. Lienee Suomen ensimmäinen osuustoimintaperiaatteiden mukaan toiminut yhtiö. Arvellaan aloittaneen jo 1879 ja jatkoi toimintaansa Viipurin Työläisten Kauppayhtiönä vuoteen 1925.
Wiipurin Uusi Yhteiskoulu. Koulun (per. 1906) nimi vuodesta 1940, jolloin se siirtyi Helsinkiin: Karjalan yhteiskoulu. 1913 oli valmistunut oma talo. Yhdistettiin 1986 Töölön yhteiskouluun. Yhtiön omistukseen jäi koulutontti, jonka se 2005 lahjoitti Helsingin Rudolf Steiner -koulun kannatusyhdistys ry:lle, joka omisti 67 % yhtiöstä.
Wiitasaaren Höyrylaiva. Per. kokous 1905. Omisti ss Ylä-Keiteleen. Yhtiön alus myytiin 1952 ja vuosihaaste haettiin. Osakeanteja oli 1909, 1919, 1923 ja 1923, ei 1932?
Wiklund. 1895 Axel Wiklund oli ostanut Turun Rakennuskonttorin. Turun Osuuskauppa osti silloin tavarataloksi muuttuneen yrityksen 1950-luvulla. Nyk. Sokos Wiklund.
Villan Lugnet (Tyynelä). Yhtiön kahdessa talossa os. Lapinlahdenkatu 10 asui n. 1910 yli 400 ihmistä 79 vuokra-asunnossa. Ränsistyneissä puutaloissa (joiden rakennusvuodeksi yleensä manitaan 1857) ei ollut vesi- eikä viemärijohtoa. Aikoinaan talot olivat kuitenkin merkinneet edistystä asuinoloihin ja osakkeiden merkitseminen oli ollut osittain kaupungin liikemiesten hyväntekeväisyyttä. [Hki hist. III:2 s. 194, IV:2 s. 154.] Schybergson mainitsee epävarmana tietona, että oy olisi perustettu 1857. Lehtitiedon 1872 mukaan yhtiö perustettiin 1858 (eli ennen oy-asetusta, eikä sitä missään vaiheessa ilmoitettu senaatille) ja kootuilla varoilla (38 osaketta à 2000 mk, 1872) pystytettiin seuraavina vuosina vuokratontilla rakennuksia. Uuden 1.674-yhtiön ensimmäisessä kaupparekisteri-ilmoituksessa sanotaan, että tämä uusi oy perustettiin 1889 "för att övertaga Arbetarebostäderna å Villan Lugnet", mutta osakepääoma on erilainen. 1923 Torsten Bjurström (Kulosaari) omisti käytännössä 100 % [PRH]. Kun yhtiö ilmoitettiin lakanneeksi mainittiin, että sen toiminta oli päättynyt 1938 [PRH]. Villa Lugnet purettiin 1939 ja paikalle rakennettiin samana vuonna Lapinlahden kansakoulun uusi koulutalo. (Vanha sijaitsi vuoteen 1970 asti Lapinlahti 6:ssa.) Helsingin suomalaisen lyseon (Ressun) yläaste muutti Lapinlahti 10:een 1995.
Winter, K. F. 1894 per. lelukauppa oli myöhemmin Signe ja Ane Gyllenbergin säätiön omistuksessa 1942–?  Citykäytävä. Liikevaihto 0,8 Mmk 1939. No. 528.963 per. 1991, lak*.
Wuojoki Gods. 1916 kartanoyhtiö, pitäen enin osa valtavista maa-alueistaan, myi Rauman tehdaslaitoksensa uudelle Oy Rauma Wood Ltd:lle (34921). 1938 tämän yhtiön nimi muuttui Rauma Oy:ksi ja 1942 Rauma-Raahe Oy:ksi Raahe Oy:n fuusioitumisen johdosta. 1952 muodostettiin Rauma-Repola Oy.
Väinölänniemen Huvila. "Suuremman puukartanon rakennuttamalla hankkia Kuopion kaupungille tarpeellinen ulkoravintola sekä suuri kokoushuone, jota voisi käyttää myös laulajaisia, soittajaisia ja näyttelyjä varten." Sittemmin talo oli lottajärjestön käytössä ja paloi viime sodan jälkeen.
Wästra Pargas. Aloitti 1902 jolloin hankittiin ss Bläsnäs. Alus myytiin 1909 ja yhtiö purettiin.
Yhteiskirjapaino. Lopetti kirjapainotoiminnan 1989. SOK:lainen yhtiö, joka omisti enää vain rakennuksen (Hankasuontie 13), siirtyi Rakennusliike A. Puolimatka Oy:n omistukseen ja fuusioitiin.
Åbo Aktie Asfaltfiltfabrik. Kuului Hjalmar Karlström Oy:n kanssa H. Karlströmin rakennuskonserniin. Asfalttihuopatehdas oli Turun suurin sementtivalimo, mutta 1963 se lopetti toimintansa.
Åbo Ingeniörsbyrå. Linnankatu 10. Kirkkaita ja eristettyjä sähkökaapeleita, muita korkeajännitteen asennustarvikkeita, sähkömoottoreita, venepropellereita. Hissien, tuulettimien ja pumppujen valmistus. Liikevaihto 3,7 Mmk 1939.
Åbo Klädesfabrik (Turun Verkatehdas). kv. Edeltäjä oli Multavieru Oy (ks. sitä). Leo Wainstein osti Verkatehtaan 1924. Lisää, 2.
Åbo Mekaniska. Turun uusi konepaja. Lopetti toimintansa 1898, jolloin uusi Ab Vulcan osti laitteet.
Åbo Rederi. Alvar Söderlund omisti 22 % ja G. A. Lindholm 20 %. Vuosihaaste haettiin 28.1.1916 ja yhtiö lopetti 1.6.1916, mutta kaupparekisteri-ilmoitus siitä tehtiin vasta 1935.
Åbo Stads Gamla Skepps-Warf. Oy 1800.  Kartta. 26.10.1882 tämän vanhan telakan yhtiökokous päätti, että yhtiö puretaan. Omaisuus myytiin vapaaehtoisilla huutokaupoilla (lähinnä) W:m Crichtonille perustettavan yhtiönsä lukuun, esim. kiinteistöt 28.12.1882. Blanco-osakekirja (kivipaino Spong & Cardon, Tukholma) on päiväämätön, mutta sen etusivulla viitataan 3. kesäkuuta "tänä vuonna" hyäksyttyihin sääntöihin. Schybergsonin [1964 s. 103] mukaan telakkayhtiön uudet säännöt hyväksyttiin 3.6.1841. Vinjetti on myös kuvattu Govert Indebetoun teoksessa (Stockholm 1925) ss. 12 ja 13, jossa ajoitus on n. 1840.
Åbo Svenska Samskola. Koulu perustettiin 1888. 1910 se sai oman talon. 1930 koulun omistus siirrettiin Stiftelsen för Åbo svenska samskolalle. 31.7.1972 koulu valtiollistettiin. Jatkaja Katedralskolan i Åbo.
Åbo Telefonförening. Per. 1882 yhdistyksenä, oy 1894. 1916 osake-enemmistö Turun kaupungille. 1945 kunnallistettu Turun kaupungin puhelinlaitoksena. 1997 yksityistetty. 2000 Loimaan Seudun Puhelin Oy (Sonera) saa osake-enemmistön. 2003 Soneran tytäryhtiöksi. 2004 fuusioitu Auria Oy:ksi (Soneran tytäryhtiö).
Åbo Ångfartygs. Omisti ss Nordkustenin, joka myytiin 1904.
Åggelby Elektriska Belysnings. 1946 Helsingin kaupunki omisti 99 % ostettuaan lähinnä Kurt Grönlundin (PNJ ja yhtiön TJ, om. 87 % 1934) osakkeet. Vuosihaaste 14.6.1946.
Ålands Fabriker. Sikuritehdas. 5 työntekijää. Tuotannon arvo 12 000 mk.
Åminne Zink ja Åminnefors. Sijaitsivat lähellä toisiaan, mutta olivat täysin eri yrityksiä. Åminnefors (per. 1875, 1 000 os. à 500 mk) meni ensimmäisen kerran konkurssiin 1879 tai 1880, jolloin valtio velkojana otti ruukin omistukseensa vuoteen 1882 asti. Toiminnan jatkoi nyt avoin yhtiö, joka joutui vararikkoon 5.1889. 1890 Åminneforsin osti Fiskars. Sahanteränvalmistus lopetettiin. Åminnefors paloi 1876 ja 1889.
Åströms Borst. 1919 yhtiö myi kaiken omaisuutensa Ab Åströms Fabriker Oy:lle (19xx).
Östermyra Bruk. Yhtiö osti 1900 Törnävän kartanon tilan Seinäjoella ja rakennutti höyrysahan. Wasastjernojen tehdaskartano oli 1890 siirtynyt vakuutusyhtiö Kalevalle, ja pian rautaruukki ja ruutitehdas lopetettiin. 1903 tila siirtyi uusiin omistuksiin. Seinäjoki on saanut alkunsa Törnävän kartanosta.