www.porssitieto.fi
Sivukartta
© 2016–2017 G. Kock 


Sammon paperinen osakekirja menetti osakearvonsa

Sampo osakekirja

"Yhtiökokous päätti osakkeenomistajan ja hallituksen esityksen mukaisesti, että yhteistilillä olevat osakkeet ja niihin perustuvat oikeudet menetetään."

"Menettämisseuraamus koskee niitä vielä yhteistilillä olevia paperimuotoisia osakkeita, joiden osakeoikeuksien kirjaamista arvo-osuusjärjestelmään ei ole vaadittu ennen asiaa koskevaa yhtiökokouksen päätöstä 27.4.2017 klo 14. Päätös ei koske yhteistilillä olevia osakkeita, joiden siirtämistä arvo-osuusjärjestelmään on pätevästi vaadittu viimeistään edellä mainittuun aikarajaan mennessä ja joita koskeva jälkivaihtovaatimus tulee täydelliseksi viimeistään 31.10.2017."

"Tämän menettämisseuraamuksen perusteella yhtiön hallitus mitätöi yhtiön haltuun tulevat omat osakkeet. Noin 98,9 prosenttia yhtiökokouksessa annetuista äänistä kannatti esitystä yhteistilin osakkeiden ja niihin liittyvien osakeoikeuksien menettämisestä." [Sammon tiedote.]

Vasta yhtiökokouksessa voitiin paljastaa, että Sampo oli havainnut väärinkäyttöjä, jotka pakottivat "sulkemaan ikkunan" [Wahlroos TalSan 27.4.] ensi tilassa. Jotkut olivat valitettavasti tainneet keksiä esim. kuolettaa osakekirjoja, jotka eivät olleet heiltä itseltään kadoksissa, vaan jo myyty toiselle ja "toivottavasti" unohtuneet siellä. Kuka nyt Virallisen lehden kuulutuksia lukee? Tai osakekirjoja, jotka ei aikoinaan koskaan edes oltu noudettu pankkikonttoreista ja palutuivat Sammolle (noin 15.500 alkuperäistä osaketta vastaten noin 310.000 nykyistä).

On väitetty, että eräät nimiltäänkin mainitut suuromistajat tai peräti Sampo itse ansaitsivat niin-ja-niin-monta miljoonaa euroa po. toimenpiteestä. Teoriassa jokaisen osakkaan Sampo-salkun arvo nousi nyt noin 1 %. Käytännössä ei noussut (ainakaan tästä syystä), sillä pörssi ennakoi aina ja siksi kurssiin on jo monta vuotta ollut sisäänleivottuna olettama, että valtaosa isännättömistä osakkeista tulevat jäämään lopullisesti kateisiin. On vain hävijöitä. Sammon eräät tunnusluvut paranevat 1 %.


Miten tähän tilanteeseen päädyttiin?

Kun keskinäinen vakuutusyhtiö Sampo 1987 muuttui osakeyhtiöksi, jokainen vakuutuksenottaja tuli yhtiön omistajaksi ja sai tämän osoituksena tyypillisesti kaksi osaketta maksutta. Nyt (4.2017) ne vastaavat 40 nykyistä osaketta ja niiden tämänhetkinen pörssiarvo on noin 1800 euroa. Lisäksi omistajalla oli silloin oikeus takautuvasti kolmen viime vuoden osinkoon.

Yhtiön osakkeista oli marraskuussa 2016 1,23 % eli 6,91 miljoonaa "isännätöntä" osaketta vielä kirjaamatta arvo-osuusjärjestelmään. Ne vastasivat yhteiseltä pörssiarvoltaan 293 miljoonaa euroa. Eri omistajia oli ainakin 75.000. Näille yksityishenkilöille Sampo Oyj lähetti viimeksi marraskuun alussa muistutuskirjeen, mutta osoitetiedothan lienevät olleet usein vanhentuneita (1997) tai omistaja kuollut. 900.000 osaketta saatiin kuitenkin näin "pelastettua" ja kuolettamishakemuksia on vielä vireillä.

Uuden osakeyhtiölain ko. 10 vuoden siirtymäkauden mentyä umpeen 1.9.2016 Sampo Oyj ryhtyi valmistelemaan näiden arvo-osuuksiksi siirtämättä jääneiden "isännättömien" osakkeiden mitätöimistä. Silloin ao-yhteistilillä olevien osakkeiden kaikki osakeoikeudet menetetään, korvauksetta, yhtiön hyväksi. Sammon yhtiökokoukselle 27.4.2017 tehtiin seuraavanlainen esitys, jonka takana yhtiön hallituskin oli:

Ellei paperimuotoisen osakkeen ao-siirtoa ole vaadittu ennen 27.4.2017 kl. 14 ja jälkivaihtovaatimus tule täydelliseksi viimeistään 31.10.2017 osakeoikeudet on menetetty.

Jos Sammon paperisia osakekirjat silloin vielä löytyi, piti omassa pankissaan avata arvo-osuustilin, ellei sellaista ennestään ollut, sekä viedä osakekirjat Danske Bankille ao-jälkivaihtoa varten. Saantoselvitykset ja siirrot oli oltava kunnossa, ellei osakekirja ollut rekisteröity hakijan omiin nimiin. Jos omistaja oli kuollut, eikä osakkeet olleet mukana perunkirjassa, täytyi pyytää lakimiestä laatimaan lisäperunkirjan ja perinnönjakokirjan.


Jos osakekirjaa ei löytynyt

Jos paperinen osakekirja oli kadonnut, piti ensin pyytää Sammolta osakerekisteriotteen, jonka saamista joutui odottamaan. (Silti Sampo oli palkannut 4 kuukaudeksi 50 henkilöä hoitamaan näitä asioita.) Ote ja kuolettamishakemus oli toimitettava Helsingin käräjäoikeuteen osakekirjan kuolettamista varten. Oikeus kuulutti katoamisesta Virallisessa lehdessä.

Marraskuussa Sampo-kuolettamishakemuksia saapui käräjäoikeuteen noin 2500. Prosessi maksoi yhteensä noin 400 euroa/hakemus (plus omat kulut) ja kesti vajaat viisi kuukautta, mihin sisältyi kolmen kuukauden kuulutusaika. Lopuksi kuolettamispäätöksen kopio toimitettiin Danske Bankille jälkivaihdon suorittamista ja osakkeen ao-tilille siirtämistä varten. Sittemmin riitti, että 27.4.2017 mennessä esitti kuoletushakemuksen jälkivaihtovaatimuksen yhteydessä.

Puhelinluettelon paksuisessa Virallisen lehden numerossa 1/2017 oli yli 935 sivua Sammon osakkeen kuolettamishakemuksia. Yhdellä sivulla on viisi hakemusta, joka voi sisältää useita kuoletuksia.

Verohallinnon mukaan kuolettamiskulut eivät ole vähennyskelpoisia. Veronmaksajien Keskusliiton juristin mielestä verohallinnon ohje on väärä. Kulut pitäisi saada vähentää täysimääräisesti pääomatuloista. [Taloustaito 9/2017 s. 75.]


Onko muita vastaavia tapauksia?

Po. mahdolliset ongelmatapaukset liittyvät vain tilanteisiin, joissa ao-järjestelmään kuuluva pörssi- tai muu yhtiö on osallisena. Elisa Oyj:llä oli näihin aikoihin myös melko paljon vaihtamattomia osakkeita – ei kuitenkaan enää Helsingin Puhelinyhdistyksen. Lue erillistä artikkelia Elisasta.

Muita Sammon-kaltaisia pörssiyhtiöitä ei enää ole, sillä kaikkien silloin julkisesti noteerattujen yhtiöiden tuli siirtyä arvo-osuusjärjestelmään 1992–2000 aikana. Vanha OYL (14.2.1997/145) 3a luku 3a §: kun enintään 1 % oli jälkivaihtoajankin jälkeen vaihtamatta arvo-osuuksi yhtiö sai myydä nämä osakkeet ja tallettaa varat lääninhallitukseen [AVI], mistä omistajat olivat oikeutettuja nostamaan varat 10 vuoden sisällä. Alla otteita nykylaista. Esimerkiksi Nokian jälkivaihto-oikeus päättyi 2001, joten 2011 jälkeen paperisella osakekirjalla on ollut vain keräilyarvoa.

Kun noteeraamaton yhtiö pakkolunastetaan tai fuusioidaan on voinut jäädä, ja voi edelleenkin jäädä ulos osakekirjoja, joilla vielä on osakearvoa. Tänä päivänä tämä on kuitenkin epätavallista. Jonkun laajaomisteisen sähkö- tai puhelinyhtiön kohdalla näin voisi vielä käydä.

SELITYKSIÄ JA TAULUKKO: Osakkeiden ao-siirtoja, pakkolunastuksia, talletuksia lääninhallituksiin ym.


KUN REAALIARVO ON JO MENETETTY

Jos osakearvoa ei enää ole tai jos saantoselvityksiä ei syystä tai toisesta pystytä hankkimaan, kaikkien yhtiöiden osakekirjoilla on aina jäljellä keräilyarvo. Katso kulkukaaviota. Vanhojen osakekirjojen harrastajilla on oma yhdistyksensä, Osakekirjakeräilijät ry, jonka nettisivu on
www.osakekirjakerailijat.fi

Osakekirjojen keräilijät ostavat mielellään kaikenlaisia sekä vanhoja että uusia paperisia osakekirjoja. (Kunhan niitä ei ole liikaa liikkeellä, kuten SKOP:n.) Kannattaa tiedustella yhdistyksen meklarilta sähköpostitse (klikkaa linkkiä):
talous@osakekirjakerailijat.fi



Osakeyhtiolaki 21.7.2006/624:
4 luku 10 §. Yhteistilille kirjattavat osakkeet
- - -
Jollei 8 §:ssä tarkoitettua kirjaamista ole vaadittu, vaikka kymmenen vuotta on kulunut ilmoittautumisajan päättymispäivästä, yhtiökokous voi päättää, että oikeus arvo-osuusjärjestelmään kuuluvaan osakkeeseen ja siihen perustuvat oikeudet on menetetty. Menetettyyn osakkeeseen sovelletaan yhtiön hallussa olevia omia osakkeita koskevia säännöksiä.


Laki osakeyhtiölain voimaanpanosta 21.7.2006/625:
8 §. Arvo-osuusjärjestelmä
- - -
Yhtiökokous voi kuitenkin uuden lain 4 luvun 10 §:n 2 momentissa tarkoitetulla tavalla päättää osakkeen ja siihen perustuvien oikeuksien menettämisestä sen jälkeen, kun kymmenen vuotta on kulunut ilmoittautumispäivästä ja uuden lain voimaantulosta [1.9.2006].
 

www.porssitieto.fi/arvotonosake/index.html