LISÄTIETOJA H–K
YHTIÖISTÄ JA NIIDEN HISTORIASTA

Tämän sivun pikalinkit:  yhtiöt  I ,  J ,  Ka ,  Ko .
Alkulähdetutkimuksiini perustuvia täydentäviä tietoja Pörssitiedon nettikatalogiin Suomen
keräilyosakekirjoista. Katso myös johdantoa. Suurimmat teollisuusyritykset 1912–87.
Lak*. Yhtiöt aakkosjärjestyksessä, Osakeyhtiö Oy ja Aktiebolag Ab pois jättäen.

Haapamäen Urheilukenttä. Per. 1927 (rek. 1929), lak*. Urheilukentän perustaminen ja ylläpitäminen Keuruun Haapamäen kylään. Kenttä valmistui 9.1930, Tavaratie 20. Lehti. 250 os. à 100 mk, 1930 op. 500 os. Vapautettu 1946-velvoitteista. Haapamäen Yhteiskoulun Kannatusyhdistys, Haapamäen Lotta Svärd -yhdistys, Haapamäen Suojeluskunta, Voimistelu- ja Urheiluseura Haapamäen Visa; kukin 25...40 os. Viim. kr.-ilmoitus 1936. Kenttä on edelleen olemassa, Keuruun kaupungin omistuksessa.
Haapamäen Vesi ja Viemäri. Per. 1954, lak*. Rakentaa ja kunnossapitää vesi- ja viemärilaitteita Haapamäen asemaseudulla. Lehti. 300 os. à 1000 mk. Keuruun kunta 42 %, Haapamäen Seudun Osuuskassa 17 %. Viim. kr.-ilmoitus 1961.
Hakalaxgatan 91. Per. 1971, toimii. 1972 rak. 7-kerr. 28 huoneiston asuintalo Kokkolassa, Snellmaninkatu 37/Hakalahdenkatu 91. 10.000 os. à 80 mk. Asuntojen haltijoiden omistama.
Juho Hakkarainen J. Hakkarainen. Per. oy 1918, lak*. Edelt. 1909 per. t:mi J. Hakkarainen no. 23.495. Tukku- ja vähittäiskauppaa koti- ja siirtomaatavaroilla, Torikatu 11 (v:sta 1921). Lehti. 120 os. à 5000 mk, 1920 op. 180 os. Nähdyt osakekirjat ovat blankoja no.  >180. Pääomistajat olivat kauppiaat Juho Hakkarainen (1879–1927, kuva →)  ja Bruno Grönroos, kumpikin noin puolet. Hakkarainen erosi 3.1927 perustaen silloin oman tukkuliikkeen Juho Hakkarainen ja Kumpp. [Liikeapulainen 20/1927 s. 545–7]. Konkurssi alkoi 12.5.1928.
Hakkilanhovi. Per. 1989, lak*. Omisti rakentamattoman 22.000 m² tontin 92-66-204-5 Vanha Porvoontie 243. 4 os. à 5000 mk. Graniitti-yhtymä Oy 100 % (Raimo Salminvuo (s. 1940, v:een 1991) ja Veikko Eklund s. 1947). 6.4.1994 alkoi konkurssi, joka varojen vähyyden vuoksi raukesi.
Halikon Vuorela. Per. 1937, lak. 2000. Seurojentalo. Yhtiö osti 3.4.1935 E. Toivoselta 4000 mk:lla 1,6 ha maa-alueen, Halikon Kultolan kylään kuuluva Huvila R 3:21. 600 os. à 100 mk. Yhtiön asiakirjat eivät löydy Kansallisarkisto-PRH:sta. Talo on nyt yksityiskotina.
Halkotuote. Per. 1947, lak*. Puutavaraliike, sirkkelisahalaitos, pärehöyläämö. Rautatienkatu 8 myöh. Myllypohjankatu 6, Lahti. Rakennuksen koko oli 10x30 m. TJ Jooseppi Seppänen. 200 os. à 5000 mk, 1948 op. 400 os. Perustettaessa 39 osakasta. Konkurssi alkoi 30.7.1957.
Hammastarvike. Per. 1956, lak*. Hammasteknillisten välineiden ja tarvikkeiden valmistusta ja maahantuontia, Arkadiankatu 14 B myöh. 12 A 27. Kirjepää. 4000 os. à 1000 mk, 1961 op. 6000 os., 1966 12.000. Hammasteknikoiden omistama, suurimmat Maunu A. Korkeala 5 %, K. J. Laine 5, Kauko Kokkonen 2,5, Niilo Kostiainen 2,5. 12.12.1984 alkoi konkurssi.
Vilhelm Westman Hangöby Ångslups. Per. 1918 (no. 39.476), lak. 1929. Laivaliikennettä Hangosta ympäröivään maaseutuun (esim. Hanko–Bromarv–Lindö) lähinnä Hangonkylästä, joka siihen aikaan kuului Bromarviin. Osti 1918 ss Hangöbyn (ent. Håkansvik). Perustaja sekä TJ 1918–24 Vilhelm Westman (1878–1955, kuva →). 30 os. à 1000 mk, 1918 op. 80 os. 1927 yhtiökokous totesi, että 1920 ostettu ss Sandels (SQPM) oli myyty, että kolmen ed. vuoden kertyneet tappiot olivat 55.302 mk ja että osakepääoma oli kulutettu, joten yhtiö päätettiin lopettaa.
Sementtivalimo Hanka. Per. 1946 (no. 103.162), lak. 1972. Jo ennen kr.-ilmoitusta yhtiö joutui (este: no. 92.517) muuttamaan nimensä Sementtivalimo Hanki Oy:ksi. Sementtivalimo, Siltakatu 57. 200 os. à 1000 mk, 1955 op. 600 os. Yhtiön TJ työnjohtaja Taavetti Ahokas (1887–1959) ja autonkuljettaja Viljo Peltola vaimoineen 50/50. 1968 yhtiö tarjosi liikkeensä myyntiin ja 1972 se haki julkista haastetta purkamista varten.
Hankoniemen Kehitysyhtiö - Hangö Udds Utvecklingsbolag. Per. 1988, lak. 2015. Edistää alueen työllisyyttä, elinkeinoelämää ja palveluiden markkinointia. Voi sijoittaa pääomaa yrityksiin ja omistaa kiinteistöjä. 7000 K- ja 1000 E-os. à 1000 mk. Hanko om. 20 % ja Tammisaari 20 % sekä Tenholan kunta, Fiskars, Kone ja PSP kukin 10 %. Selvitystilaan yhtiön purkamista varten 2014.
Harjukatu 4 a. Per. 1938 (no. 85.829), lak*. Yhtiö osti 664 m² tontin 1938. 84 os. à 1000 mk. Tunnetun osakekirjan na. on kuitenkin 500 mk. Arvo Elo 82 os. Konkurssiin 23.1.1941. Paikalla on nyt 1939 rakennettu asuintalo, jonka omistaa 1940 per. As. Oy Harjuhovi, joka oli ostanut tontin pakkohuutokaupassa.
Carl Haschke. Per. oy 1920, lak*. Edelt.: Räätäli Carl Haschke (1872–1919) oli perustanut vaatturinliikkeensä 1897; vähitellen siitä kehittyi myös kangaskauppa. Torikatu 4. 400 os. à 500 mk. Nikolai Fokin (v:sta 1921 Lammetmaa, Serg. Tup. TJ) ja Kalle Massinen (vrt. Kerho) olivat osakeyhtiön perustajat. 10.9.1928 alkoi konkurssi (lehti 2).
Hauhon Sähkö (vanha). Per. 1919 (no. 39.973), lak. (1962). Sähkönjakelua pitäjän alueella. 7000 os. à 100 mk, 1920 op. 11.000 os. Litterat: A 100 os., B 10, C 5, D 1. Hauhon kunta 75 %, muut pieniä. Asetettu konkurssiin 25.1.1927, mutta poistettu rekisteristä vasta 1962. Seur. ↓.
Hauhon Uusi Sähkö. Per. 1927 (no. 59.928), lak. 1974. Nimi v:sta 1963 Hauhon Sähkö Oy (uusi). Edelt. ↑. Sähkönjakelua. 1972 liikevaihto 1,1 Mmk, henkilök. 10. 7402 os. à 150 mk. Fuusioitu 1974 Hämeen Sähkö Oy:hyn: 1=0,74 os.
Hauki & Leppälax. Per. 1919, lak. per 1.1.1925. Agentuuri- ja tuontiliike, Luotsikatu 16. 200 os. à 1000 mk. Matti Hauki 35 %, yhtiön TJ Anders Leppälax 35, William Leppälax 15 ja Helge Arnkil 15. Pian Hauella oli 90 %. 1924 yhtiökokous päätti lopettaa yhtiön.
B. M. Heede (vanha). Per. 1932 (no. 70.903), lak*. Nimi v:een 1946 Oy Suomalainen Konetoimisto Ab, v:sta 1966 Oy Cicero Ab. Teollisuuden koneiden, öljypolttimien ym. maahantuonti. (1946) Mannerheimintie 18. 50 os. à 100 mk, 1945 op. 50 os. à 2000 mk. 1946 ins. Berge (Birger) Mossin Heede Sr, New York, tuli hallitukseen ja 1950 hän omisti 70 %. 1966 viim. kr.-ilmoitus. 1967 perustettiin uusi Oy B. M. Heede Ab (no. 189.785), joka edusti 1967–95 David Brown Hydraulicsia (ent. Hamworthy Hydreco). Se oli ruotsalaisen B. M. Heede AB:n tytäryhtiö.
Jafet Heikkinen vpi Heikkisen Konepaja Heikkisen Konepaja. Per. 1931 (edelt. 1913), lak. 1984. Konepaja, auto- ja kumikorjaamo, myöh. autokauppa (merkki VW). Satamakatu 8, lopussa Venemiehenkatu 2–4. Kirjepää. TJ Jafet Heikkinen vpi (1885–1949, kuva →), myöh. Aarne Kalervo Heikkinen (1912–67). 240 os. à 500 mk, 1951 na. 5000 mk. Heikkinen 56 %, ins. Yrjö Vänttinen 22 %. 1943 Heikkinen 100 %. Yhtiö purettiin 1984.
Heinolan Faneeri. Per. 1930, lak*. Vaneritehdas Tommolan alueella, 14.000 m³/v. 700 os. à 10.000 mk. Konkurssiin 2.3.1932. Jo valmistumisvuonna 1931 tehdas oli myyty vastaperustetulle ay Heinolan Faneritehdas Zachariassen & Co:lle. Enso-Gutzeit Oy osti tehtaan 1975 ja Schauman Wood Oy 1990. UPM-Kymmene Oyj sulki sen 2009. [Stk V s. 59, St s. 610.]
Helsingby Elektriska (myös Helsingby Elektricitets). Per. 1919 (rek. 1922), lak*. Sähkön jakelua. 400 os. à 100 mk, 1921 op. 600 os. Hajaomistuksessa, suurimmalla 20 os. Seur. kr.-ilmoitus 1953 ja sitä seur. vuosihaaste 5.10.1968.
Rederi Helsingfors. Per. 1918, lak*. Rahtilaivavarustamo, Unioninkatu 19, omisti ss Roburin (myyty keväällä 1920), joka oli valmistunut Uusi Telakka Oy:ltä keväällä 1919, ss Emily Rickertin ja ss Tarmon (myyty 1919). Ks. lehti. 6000 os. à 500 mk. 1921 Gustaf Westerlund (ks. Uusi Telakka Oy) 100 %, aik. useita om. mm. Rederiaktiebolaget Silvia. Vuosihaaste 7.10.1926.
Helsingin Auto Expo. Per. 1988, lak. 1999. BMW-autoliike ja -korjaamo, Aamuruskontie 12, Ala-Tikkurila. Tytäryhtiöitä Oy Bemarent Ab, Auto-Lasaret Oy. 1991 oma po. oli jo negatiivinen. 1000 os. à 1000 mk. 1989 Wiklöf Holding Ab (Anders Wiklöf, s. 1946) 43 %, 1991 90 %. 1992 uusia omistajia. 13.1.1993 alkoi konkurssi. Jako-osuus muille velkojille 8,8 %. Suurin velkoja Merita Pankki 7 Mmk.
Helsingin Autotarvike (vanha). Per. 1925, lak*. Ford- ja Chevrolet-varaosia, moottoripyöriä, renkaita, tarvikkeita, Vilhonkatu 9. (1946) Mikonkatu 15, TJ Tauno Marttinen. 48 os. à 1000 mk, 1925 op. 64 os., 1926 144, 1928 500, 1932 na. (ja op.) alennettu 500 mk:aan, 1960 50 à 5000 mk. Om. alussa Arvo Hummelin, J. G. Miettinen ja R. Salmi sekä E. Candolin. 1945 Emil Marttinen (1884–1962) ja hänen J. Neumann -makkaratehtaansa. Viim. kr.-ilmoitus 1962.
Helsingin Faneri (myös Helsingin Faneeri). Per. 1936, lak. 1972. Vaneria ym. alan tuotteita tukuttain ja vähittäin, Fredrikinkatu 31 (300 m², 1940, 1970). TJ Sigfrid Lönnqvist (s. 1892, myöh. Sähkö Tukku Oy TJ), v:sta 1967 Patrik Lönnqvist (s. 1935). 1969 henkilök. 6. 100 os. à 1000 mk, 1947 op. 1500 os. Lönnqvistin perhe oli koko ajan yrityksen omistaja. 1972 yhtiö päätettiin purkaa.
Helsingin Herkku-Säilyketehdas. Per. 1929, lak*. Valmistaa vihannes-, hedelmä- ja lihasäilykkeitä, soijakastiketta, Sepänkatu 9. Mainos. 50 os. à 1000 mk. Lauri Kuusisto 90 %. Viim. kr.-ilmoitus 1929. Ei näytä toimineen enää 1933.
Helsingin Kalastus. Per. 1938, lak. 1951. Valtamerenkalastus omilla laivoilla, kalakauppa. Omisti: ss Toras kuva 2 1939–47 (vrt. Rederiaktiebolaget Mars), ss Adolf 1946. Alukset kuljettivat myös paljon rahtia. Liikevaihto 1,3 Mmk 1938. TJ Yrjö Viktor Hurstinen. Osoite oli yhtiön pääomistajan konttori Bulevardi 34b 2, Hki. 300 os. à 5000 mk. Emoyhtiö Torasjoen Saha Oy (myöh. nimi Toras Oy*), Hurstisten yhtiö. Vuosihaaste 1950. Purkuvastike 21.000 mk/osake. *Omisti Torasjoen ja Piitsjoen sahat Suojärvellä. Sodan jälkeen Kuohun Tehtaat ja Rauman Tynnyritehtaan sekä osan As. Oy Bulevardia Ab:stä.
Helsingin Kansanteatteri Helsingin Kansanteatteri. Per. 1933, lak*. Teatterin synnystä ks. Kansan Näyttämön Kannatus Oy (ks. sitä). 300 os. à 100 mk. Vapautettu 1946-velvoitteista. Suurimmilla 10 os., useimmilla 1 os. 1948 jälk. seur. ja viim. kr.-ilmoitus 1964. Teatteri yhdistyi 1948 Helsingin Työväenteatterin (per. 1902) kanssa Helsingin Kansanteatteri-Työväenteatteriksi, josta 1965 muodostettiin Helsingin Kaupunginteatteri.
Helsingin Kiinteistötoimisto. Per. 1936, lak*. Edelt. ilm. no. 27.983. Kiinteistöjen ja asuntojen välitystä, niiden rahoitusten hoitoa (isännöintitoimisto) ja hallinta. Arkkit. Ragnar Gustafsson (1890–1970, ks. Arkkitehti 5–6/1940) oli yhtiön TJ ja toinen perustajista. Osakkuusyhtiö Oy Erim Ab. 1000 os. à 100 mk, 1945 op. 400 os. Om. Johan Eric Dahlström. 1960 Aimo Lindgren. 1979 Matti Ylönen. 1998 yhtiön osoite oli Lohjalla, ja se oli viim. kr.-ilmoitus.
Helsingin Koivusaarentie 8. Per. 1994, toimii. Asuintalo valm. 1966, Lauttasaari. Neljä huoneistoa à 114 m². Oy Julius Tallberg Ab oli myynyt talon ja tontin po. yhtiölle 3,80 Mmk:lla. 456 os. à 8330 mk. Asuntojen haltijoiden omistama.
Helsingin Laivaus. Per. 1923, lak. (rekisteröity) 1939. Yhtiö osti samojen omistajien Helsingin Puu Oy:n kaikki Sörnäisten satamassa olevat laivaustarpeet ja koko sen uloslaivausliikkeen. Välitysliike toimitti sahatun puutavaran varastoimista omassa lautatarhassaan sekä sen laivoille luovuttamista. Omat proomut. 600 os. à 1000 mk. 1933 K. A. Paloheimo 64 %, G. M. Wallin 28 %. 12.12.1933 yhtiökokous päätti lopettaa yhtiön toiminnan ja hakea vuosihaastetta.
Helsingin Lyhyttavara (uusi). Per. 1931 (no. 68.292), lak. 1995. Lyhyttavaroiden tukku- ja vähittäiskauppa, Hämeentie 4. TJ Konstantin Vakula (v:een 1940 Vlasoff, k. 27.5.1977). 100 os. à 1000 mk, 1941 op. 250 os. Konkurssiin 30.1.1991. Ks. myös Vihannespuutarha Oy.
Helsingin Mehu- ja Kivennäisvesi. Per. 1926 (no. 54.970), lak*. Hiilihapotettuja virvoitusjuomia, mehuja; lehti. Meritullinkatu 1 (Konstantininkatu 1, Borgströmin tupakkatehtaan talo). 300 os. à 1000 mk. Uno Gerlander 96 %. Konkurssihakemus 17.12.1931. Gerlander oli 1922 Turkuun perustanut Santos-kivennäisvesitehtaan (no. 45.404) ja omisti tehtaan Sortavalassa sekä perusti 1932 Lempäälään Oy Virvokkeen (no. 70.582).
IKL Helsingin Musta Karhu. Per. 1934, lak. 1955. IKL:n ravintola Keskuskatu 7:ssä (VPK:n ent. talo). 1939 liikevaihto 4,3 Mmk, henkilök. 95. 4000 os. à 100 mk, 1938 op. 6000 os. IKL:n Kannatusyhdistys 33 %, IKL:n Kauppa Oy 25 %, lukuisia pienomistajia 1–2 os. kukin. 1948 ja 1951 IKL:n Kauppa Oy 59 %. 19.6.1952 vuosihaaste yhtiön purkamista varten. 1945 tiloihin oli tullut ravintola Kestikartano. Rakennus purettiin 1967.
Helsingin Puuteollisuus. Per. 1941, lak*. Puutavarakauppaa, laatikkotehdas, mahd. myös oma pieni saha. 1942 ja 1946 lautatarha** ja konttori olivat Haagassa, Ratapihantie 3***. 1951: Laatikkotehdas, Iso Puistotie 16 B; TJ Meeri Lamminen. 50 os. à 1000 mk, 1943 op. 150 os. (haltijaosakkeita, vaikka ovat nimellä). Oskar Lamminen ja Oki Tuomisto 50/50. Viim. kr.-ilmoitus 1948. **Nyk. Orapihlajatie 4:n kohdalla. ***Nyk. Haagan pappilantie 2:n eteläpuolella lähellä nykyisiä ratoja.
Helsingin Rahamarkkinakeskus. Per. 1989, lak. 2004. Nimi v:sta 1997 Rahakontti Oy. Arvopapereiden ja arvo-osuuksien, käytännössä lähinnä sijoitustodistusten omistussuhteiden kirjaamis- ja hallinnointipalveluita (clearing). 1996 voitto oli 13,1 Mmk. 20.000 os. à 1000 mk, 1991 op. 67,85 Mmk. Omistajina olivat Suomen Pankki, Valtiokonttori ja liikepankkeja. 1.1.1997 yhtiön (samoin kuin Suomen muiden arvopaperikeskusten) toiminta myytiin uudelle Suomen Arvopaperikeskus Oy:lle (nyk. nimi Euroclear Finland Oy). [Historiikki.]
Helsingin Tekstiilitukku. Per. 1947, lak. 1950. Tekstiilien ja lyhyttavarain tukku- ja vähäittäismyynti. Vrt. Helsingin Kravatti-Tehdas (no. 32.525). 60 os. à 5000 mk. Kaarlo ja Sirkka Kajanti 50/50. Vuosihaaste 23.7.1948.
Helsingin Tiirasaarentie 30. Per. 1994, toimii. 8 huoneiston asuintalo valm. 1967. Omalla tontilla Lauttasaaressa. 772 os. à 130 mk. Asuntojen haltijoiden omistama.
Lucina Hagman Helsingin Uusi Yhteiskoulu. Per. 1937 (rek. 1938), toimii. 1936 Lucina Hagman (1853–1946, kuva →) luovutti yhtiölle 1899 perustamansa Helsingin Uuden Yhteiskoulun, joka toimi Kirkkokatu 12:n kivitalossa 1902–65. Rakennus purettu 1972. Koulu toimii 1965 lähtien Pihlajamäellä. 50 os. à 1000 mk, 1954 op. 300 os. Useimmilla oli 1–10 os. kukin. 1965 lähtien Pihlajanmäen Oppikouluyhdistys ry omisti 2/3 ja 1987 lähtien Helsingin Uuden Yhteiskoulun Säätiö 2/3.
Helsinginkaduntalo. Per. 1930, lak*. Edelt. As. Oy Helsinginkatu 8, per. 1927, oli mennyt konkurssiin. 1928 valm. 83 huoneiston asuintalo omalla 1016 m² tontilla Helsinginkatu 8/Aadolfinkatu 7 (silloinen 91-11-338b-8, nyk. 91-11-3-8). 94 os. à 500 mk. Emil Leschin Oy Lesy Ab 91 os. Konkurssiin 1934. Sinä vuonna KOP:n omistama uusi As. Oy Harjunrinne (myöh. nimi Oy Harjutähti, no. 74.825, lak. 1971) osti kiinteistön pakkohuutokaupassa. Nyk. omistaja on As. Oy Harjumaja, per. 1965.
Helsinginkatu 19. Per. 1919, lak. 1963. Talon toinen osoite on Fleminginkatu 19. 1544 m² kulmatontti ostettiin 1920. 1913 rak 2-kerroksinen puutalo (53 yksiötä) purettiin 1961. 100 os. à 500 mk. Paikalla on nyt 1963 valm. As. Oy Helsingin Satolinnan asuinrakennus.
Hem och Härd. Per. 1935, lak. 1975. Virall. kotip. v:sta 1945 Helsinki. Julkaisi yksityisten suomenruotsalaisten kauppiaiden Hem och Härd -asiakaslehteä 1934–68. Helsingissä yhtiön kantava voima oli kauppias C. A. Gustavson. 500 os. à 100 mk. Johan Andersson 5 %. 1944 Finlands Svenska Köpmannaförbund rf (FSK, 1930–2003) 12 %, Jakobstads Köpmannaförening rf 7 %. 1946 FSK 60 %. 19.2.1975 alkoi konkurssi, joka varojen vähyyden vuoksi raukesi.
Frans Henrikson. Per. oy 1918, lak. 1928. Edelt. per. 1895, no:t 8.003, 32.193. Siirtomaatavaroiden kuten kahvin, sokerin ja suolan tukkukauppaa: lehti. Rakennus. Liike siirrettiin 1923 Helsinkiin. Frans Henrikson eli 1870–1960. Lahjoittaja. [S. Tukkuk. s. 116.] 700 os. à 500 mk. Frans H. 58 %. Yhtiö purettiin 1928.
Paavo Huhtamäki Herkkumylly. Per. 1949, lak. 1952. Yhtiön alkuperäinen, suunniteltu nimi oli Roi Oy. Makeisten ja ravintotuotteiden tehdasmainen valmistus ja kauppa. Ei mukana SK 1949/50. 50 os. à 10.000 mk. Yhtiön väärennetystä osakekirjasta. Paavo Huhtamäki* (1905–72, kuva →) 48 os. Jo 6.1950 yhtiökokous päätti lopettaa yhtiön ja hakea vuosihaastetta. Velkojia ei ollut. 22.12.1951 yhtiökokous totesi, ettei yhtiöllä ole enää muuta omaisuutta kuin rahavaroja 188.158 mk, jotka jaettiin omistussuhteen mukaisesti. *Heikki H:n veli ja mm. Huhtamäki-yhtymä Oy:n Tampereen toimiston hoitaja 1946–56.
Heros (vanhin). Per. 1919 (no. 40.987), lak. 1932. Nimi v:een 1920 Venus Oy. Lakka-, haju- ja hiusvesi-, saippua- ja väriteollisuutta. 600 os. à 100 mk. Vilho Giers, Oskari Rantala ja Valle Sovero, kukin 28 %. Yhtiö lopetti toimintansa 1921, mistä kuitenkin ilmoitettiin kr:lle vasta 1932. Seuraajat: ay sekä Teknillinen Tehdas Heros Oy no. 56.618 (esitys), Oy Heros Ab no. 71.052. [Ks. myös Stk III s. 184.]
Herrfors Träsliperi. Per. oy 1916, lak. 1988. Nimi v:sta 19xx Oy Herrfors Ab (vanha). Strengberg-yhtiö oli perustanut edeltäjän 1901 (no. 12.245). Alun perin valkoisia kartonki- ja harmaita pahviarkkeja valmistava puuhiomo (lopetettu 1946) ja rasiatehdas, Kolppi. V:sta 1921 jakelusähkölaitos, jolla kaksi vesivoimalaa Ähtävänjoessa. Lupa voimalitoksen rakentamiselle myönnettiin 1919. Ks. myös 1963 fuusioitua Kållbytä (Långforsin voimala). 150 os. à 500 mk, 1921 op. 400 os. Omistajista. Oy Katternö Ab (ks. Björkfors) osti yhtiön 1976.
Hetuus. Per. 1951, lak. 1994. Tekstiilituotteiden valmistus. Etsi 1951 verstashuonetta, konttori Mechelininkatu 28 A 19. 1953–79 ei kr.-ilmoituksia. Ei mukana puh.luett. 1956. 28.3.1988 yhtiö sijoitti varojaan viiteen kiinteistöön. 100 os. à 1000 mk. Kauppaneuvos Yrjö Paulow (s. 1928, Tekseks ry/Oy, Teks-Invest Oy, Virke Oy ym. omistaja) 80 %, Maija Paulow 19 %. 1987 yhtiö myytiin Mancon-konsernille. 21.6.1989 alkoi konkurssi.
Hevonen. Per. 1978 (no. 263.821), lak. 1984. Esteratsastushevosten omistaminen ja kilpailuttaminen. Säästöpankkitahojen perustama sponsoroimaan Christopher Wegeliuksen kilparatsastustoimintaa (lähinnä Moskovan olympialaiset), v:een 1980 ja sen jälkeen Juhani Ehon. 1500 os. à 2000 mk. 127 omistajaa (lähinnä säästöpankkeja), suurimmat om. Suomen Kiinteistönhoito Oy (omistaja Säästöpankkien Kiinteistönvälitys Oy) 22 %, SKOP 17 %. 6.7.1982 julkinen haaste yhtiön purkamista varten.
Hevosten Vienti- ja Tuontiliike. Per. 1945, lak*. Sodan jälkeen hevosten vienti Suomesta Neuvostoliittoon kukoisti. Kesän 1948 jälkeen yhtiöllä ei enää ollut liiketoimintaa. 1949 yhtiö lainasi kullekin osakkaalle 60.000 mk 10 os. panttaamista vastaan. Takaisinmaksu vaadittaessa. 100 os. à 10.000 mk, 1948 op. 200 os. Kaikilla osakkailla 10 os. kukin. 18.4.1961 alkoi konkurssi, joka raukesi varojen vähyyden vuoksi.
Hietamäen Graniitti. Per. 1946, lak*. Nimi v:sta 1960 Vehmaan Kivi Oy. Edelt. Hietamäen Graniitti Aalto & Kumpp. no. 79.667 per. 1936. Louhia ja jalostaa graniittia, rakennus- ja hautakiviä, Mietoisten pitäjän Hietamäen kylä radan varrella. 40 os. à 5000 mk. 8 omistajaa à 5 os. kukin. Konkurssiin 1968.
Hietasen Puutavara. Per. 1943, lak*. Edelt. 1936 per. Hietasen Mylly ja Saha omist. Albin Kääriäinen (no. 74.736). Saha ja mylly, Hietanen as. Mikkelin mlk, R 4:47 Soikkelin kylässä. Lankkua ja kakkosnelosta Helsinkiin myytäväksi. 15 työntekijää. Sisaryhtiö Kurkisalmi Oy ↓. 300 os. à 1000 mk, 1946 op. 900 os. Emoyhtiö (miltei 100 %) Puunvälitys Oy, jolla oli lautatarha Helsingissä. 1957 sahalaitos myytiin Hietasen Saha K. ja M. Heikkilälle (no. 150.884). Vuosihaaste 3.7.1958. Saha suljettiin 1968. (Kotkan Hietasen saha on eri.)
Hiiliteollisuus - Kolindustri. Per. 1940, lak*. Puuhiilen ja polttopuun valmistus ja kauppa, konttori Runeberginkatu 17 B 23. 75 os. à 1000 mk. Aarne Gillberg, Axel Sumelius ja Birger Wahlroos, kukin 1/3. Yhtiö teki vain perusilmoituksen, eikä ole mukana yrityshakemistossa 1946.
Hinnerjoen Sähkö. Per. 1920 (rek. 1925), lak*. Sähkönjakelua. 600 os. à 200 mk, 1937 op. 700 os., 1941 900, 1942 1350, 1946 3500. Hajaomistuksessa, suurimmalla 12 os. Fuusioitu 1961 Oy Laitilan Sähköön (vanha).
Hirvineva. Per. 1947, lak. 1957. Yhtiön tarkoituksena oli haltuunottaa, kuivattaa ja hyväksikäyttää maanviljelystä varten laajat Hirvinevan suot Limingan eteläpuolella, esite (PDF). Yhtiö osti maata n. 950 ha. 600 os. à 5000 mk, 1950 op. 1000 os. 1955 maakiinteistö myytiin ja yhtiö päätettiin purkaa. 12.9.1955 vuosihaaste.
Hisra. Per. 1962, lak. 1978. Radio-, TV- ja kodinkonemyymälä, Hallituskatu 15. 100 os. à 50.000 mk. Yhtiön TJ Gustaf Nikolai Lavanti (1902–85, Seximo Oy TJ) 50 %, Arvo A. Himberg* 25 %, poika Arvo E. Himberg 25 %. 1967–73 koko osakekanta siirtyi Seximo Oy:n omistukseen. Kuului siten Oy E. Ahlström & Co Ab -yritysryhmään. Yritys ei liene toiminut n. 1970 jälkeen. Fuusioitu 1977 Opa Oy:hyn. *TJ Astor Filmi Oy, joka myös toimi Hallituskatu 15:ssa.
Hiukko. Per. 1929, lak*. Saha-, sähkö- ja myllylaitos (Hiukon saha Paneliassa). 200 os. à 1000 mk. 1929 Hannes Konstari 21 %, Eetu Mattila 18 %, Nestori Juusela 16 %. 1944 18 omistajaa, joista 16 oli maanviljelijöitä. 1962 Lauri Lepistö 36 %. Viim. kr.-ilmoitus 1962, toimi 1964.
Elias Hollon Puunjalostustehdas Oy Elias Hollon Puunjalostustehdas. Per. 1944 (oy no. 99.140), lak. 1969. Edelt. ay no. 80.550 per. 1936. Alun perin per. 1891. Huonekaluja, ovia, ikkunoita, puuastioita; oma saha. Kuva. Tehdas tuhoutui täysin tulipalossa 1936. Perustaja, laihialainen puuseppä Elias Hollo eli 1862–1941. (Loimaan Elias Hollo on eri henkilö.) 80 os. à 10.000 mk. Aino (s. 1893), Eeli (s. 1895), Saima (s. 1899) ja Yrjö Hollo (s. 1902) kukin 20 %. Samoin 1967. Yhtiökokoukset 20.4. ja 12.5.1967 päättivät purkaa yhtiön. Vuosihaaste 26.5.1967. [Lisää: Ilkka 2.3.1912.]
Holmström ja kumpp. Per. 1925, lak*. Lainojen ja asuntojen välitys, kiinteän ja irtaimen omaisuuden kauppa, agentuurikauppa; Eteläesplanadi 12. Johtajat TJ VT Alfred August Holmström (1872–1926), myöh. Ivar Adolf Gulin ja R. G. Holmström. 80 os. à 500 mk. Alfred Holmström 50 %, Gösta Holm 38 %. 1929 leskirouva Anna Holmström 50 %, VT Axel Fredrik Londén 38 %. 27.5.1930 vuosihaaste lopettamista varten.
Holvikiinteistöt. Per. 1989, toimii. Omistaa ja vuokraa kiinteistöjä ja huoneistoja. Yhtiö toimi 1993 Puolimatka Oy:n konsulttina Tammiston ja Petikon kaavoitusasiassa, mikä johti lahjussyytteisiin. Viim. tilinpäätös PRH:ssa: 2013 liikevaihto 3000 €. 40 os. à 5000 mk. Raimo Salminvuo s. 1940 ja Veikko Eklund s. 1947 50/50. 1996 Salminvuo 100 %. Vrt. Elementtikiinteistöt, Graniitti-Yhtymä, Peruspilari.
Holy. Per. 1954, lak. 2004. Finncelliä lähellä oleva holding-yhtiö, joka omisti yhdistyksen ulkomaisia selluloosan myyntiyhtiöitä. 1000 os. à 1000 mk, 1958 op. 15.000 os. Enso-Gutzeit 16,5 %, Kaukas 12, Kemi 9, Oulu 7,5.
1975 Enso-Gutzeit 13,3 %, Kaukas 10,7, Kemi 9,4, Oulu 9,0, Kajaani 7,9, Sunila 7,1, Rauma-Repola 6,5, Serlachius 5,9, Schauman 4,1, Vetsiluoto 4,1, Kymin 3,4, Ahlström 3,2, Metsäliiton Teollisuus 2,7, Tampella 2,7, Yhtyneet Paperitehtaat 2,6, Rosenlew 2,4, Joutseno-Pulp 2,4, Fincrell 1,4, Nokia 1,2. 2003 Stora Enso 47 % (2004 100 %), UPM-Kymmene 23, M-Real 16, Metsä-Botnia 13,5. Fuusioitu 2004 Stora Enso Oyj:hin.
Juho Honkasen Honkamäenniitty. Per. 1959, toimii. Kolme asuinkerrostaloa Kivikartiontie 3–7, Turku. 8-kerr. talot rakennettiin 1959 ja 1961. Yht. 448 asuntoa. Yhtiöön kuuluu myös erillisellä tontilla oleva 1-kerr. myymäläkiinteistö Kivikartiontie 1. 44.880 os. à 1100 mk. Vanhat osakekirjat on vaihdettu uusiin. Asuntojen haltijoiden omistama.
J. Honkanen. Per. 1948 (no. 107.426), lak*. Oy jatkoi tehtailija Juho Jaakko Honkasen (s. 1876, kuva →) 1902 per. kirjapaino, kirjansitomo, tilikirjatehdas sekä paperivähittäiskauppa, Valtakatu 22. TJ 1948–58 Erkki Honkanen s. 1906. 100 os. à  10.000 mk, 1948 op. 200 os. Perustajan suvun omistuksessa. Konkurssi 7.11.1958. 1958 Erkki H. perusti Satakunnan Paperi Oy:n.
Hopeakoski Oy Hopeakoski. Per. 1965, lak*. V:een 1976 ky. Konsultoi konttorirationalisointia, myi konttoriteknisiä apuvälineitä. 100 os. à 30 mk. Viljo (Ville) Ensio Juhani Hopeakoski (1930–94) 50 %, Matti Sundström 34 %, Ritva Hopeakoski 16 %. Viim. kr.-ilmoitus 1982.
Hufvudstadsbladets Förlags och Tryckeri. Per. 1921, lak. 1972. Nimi v:sta 1946 Hufvudstadsbladets Tryckeri Ab. Sanomalehden kustantamo ja paino. 3000 os. à 1000 mk. Perustettaessa Amos Anderson 33 %. Pian hänellä oli kaikki osakkeet (jotka v:sta 1940 alkaen siirtyivät Konstsamfundet rf:lle). Per 1.1.1970 yhtiö fuusioitiin Hufvudstadsbladets Förlags Ab:hen (no. 98.286, myöh. nimi Hufvudstadsbladet Ab). [T. Steinby Amos Anderson 1980.]
Huhtalan Makkaratehdas Huhtalan Makkaratehdas. Per. 1948, lak*. Ensio Karhilan** leski Emmi Karhila (ent. Huhtala) jatkoi 1917 per. Huhtalan Makkaratehdas E[nsio]. Karhilan (no. 64.361) harjoittama makkaran ja lihajalosteiden valmistusta oy:nä. Tuotanto 1000 kg/pv. Isolinnankatu 6, Pori. 160 os. à 5000 mk. Emmi Karhila 90 %. Vuosihaaste 12.12.1955. Liiketoiminta oli 1.11.1950 myyty Karjakunnalle, joka jatkoi Porissa omissa nimissään. **Eli 1894–1938; hävittäjä-ässä Kyösti Karhilan isä.
Huittisten Paloasema. Per. 1933, lak*. Paloaseman kannatusyhtiö. Kuva, historiikki. 750 os. à 100 mk. Huittisten ym. Kuntain Paloapuyhdistys 36 %, Huittisten VPK 16 %. Vain perusilmoitus.
Huittisten Tiilitehdas. Per. 1921, lak*. Tehdas Kaharilassa valmisti 20.000 tiiltä päivässä 1933. TJ Emil Arkolin. 1500 os. à 100 mk. Erkki Kanni 7 %, I. T. Nyman 7 %, H. Nurmela 5 %. Viim. kr.-ilmoitus 1924. Seur. Huittisten Saviteollisuus Oy per. 1925. Tiilitehdas toimi v:een 1966 asti.
Kalle Aukusti Käyrä Huittisten Vilja. Per. 1943 (rek. 1946), lak*. Mylly, leipomo, maanviljelystä. 500 os. à 1000 mk. Yhtiön TJ Kalle Aukusti Käyrä** (1883–1968, kuva →) 36 %, yhtiön myöh. TJ Kalle Pellervo Käyrä (1927–93) 30 %. Julkinen haaste 25.5.1971. **Päätoimi TJ Huittisten Mylly ja Saha Oy.
Hukka-Sijoitus. Per. 1988, lak*. Arvopaperikauppaa. 150 os. à 100 mk. Urpo Satukangas 100 %. Vain perusilmoitus.
Huolto ja Kauppa. Per. 1957, lak*. Autojen, polttoaineiden ja autotarvikkeiden kauppaa. Kun Kemin Autoilijat ry lopetti kaupallisen toimintansa yhdistyksen huoltoaseman henkilökunta siirtyi oy:n palvelukseen. Ilmoitus. 100 os. à 5000 mk, 1958 op. 300 os., 1962 600, 1965 1200. Kemin Autoilijat ry 100 %, 1960 52 %, 1966 13 %. 1960 muilla osakkailla 1...8 os. kukin. 1966 toiseksi suurimmalla 9 %. Konkurssi alkoi 28.1.1969.
Huoltokumppanit. Per. 1970, lak*. Ajoneuvojen Teboil-huoltoasema, aik. Shell Kaukas, Standertskjöldinkatu 2. 1999 liikevaihto 5,7 Mmk, 3 työnt. 1200 osakasta. [Lisää: Etelä-Saimaa 18.12.2002 s. 12.] 300 os. à 50 mk, 1977 op. 550 os., 1978 700, 1982 800, 1985 900, 1991 1200. Hajaomistuksessa, lopussa suurimmalla 6 os. Liiketoiminta päättyi 2008. Yhtiön  viim. tilinpäätös 2014. PRH poisti yhtiön toimimattomana kaupparekisteristä 23.10.2017. Paikalla on nyt GT-automaattiasema.
Huonekaluaula. Per. 1950, lak*. Edelt. per. 1923. Huonekalu- ja verhoiluliike, Aninkaistenkatu 4. TJ Sven Henry Sundsten**. 200 os. à 1000 mk. J. V. Vendelin 75 %. 1959 Liisa Sundsten 75 %. 1972 (viim. kr.-ilmoitus) Pauli Reinvall 90 %. **Jönköpingissä on haudattu tämän niminen henkilö, joka eli 20.3.1919–15.6.1997. Suomal. lähteiden mukaan saman niminen henkilö oli s. 20.2.1919.
Huonekalutuotanto. Per. 1928, lak*. Edelt. 1927 per. Lahden Puuseppäin Osk. Valmisti huonekaluja etenkin puolivalmisteina, Jaakonkatu 1 Möysä. 30 työntekijää. Lehti. 60 os. à 5000 mk, 1930 op. 80 os. Hannes Hynynen s. 1883, Ville Hynynen, Juho Jäntti 20 % kukin. Vuosihaaste 10.1933.
Huopanankosken Sähkö. Per. 1944, lak*. Edelt. rekisteröimätön Huopanan Sähköyhtymä. Sähkönjakelua linjayhtiönä Huopanan(kosken) kylässä. 700 os. à 300 mk. Matti Nirhanen 17 %, Matti Räihälä 17 %. Vuosihaaste 7.12.1959. Vrt. Huopanan Voima Oy, per. 1951, joka myös jakeli sähköä. Yhteisiä omistajia.
Hyvinkään Leipä (vanha). Per. 1952, lak*. Leipomo, virvoitusjuomatehdas, kahvila. Toukolankatu 13. Liikevaihto 21 Mmk 1954. L. Perttula. 250 os. à 10.000 mk. Ei muita kr.-ilmoituksia. Toimi vielä 1962.
Hyvinkään Sementtitiilitehdas. Per. 1928, lak*. Sementtitiilien valmistus. Vuokrasopimus Hiekkakivi Oy:n kanssa. 300 os. à 1000 mk. Yhtiön TJ rkm. K. Osk. Koivisto 33 %, Y. Viinikka 33 %, K. Kontu 18 %. 1930 Hannes Jokinen 40 %, Mikko Kontu 23 %. Vuosihaaste 18.8.1938. [Vrt. Kta II s. 134, T III s. 199.]
Hyvinkään Seuratalo. Per. 1944, lak*. Ent. suojeluskuntatalo Viertolankadulla (kartta) yhtiöitettiin 1944 ja muutettiin seurantaloksi. 100 os. à 1000 mk. 9 yksityishenkilöä à 10 tai 20 os. Vain perusilmoitus. Vuosihaaste 17.10.1953. 1953 otsikon yhtiö lahjoitti pois talon ja se purettin 1970.
Minette Donner Hyvinkään Urheilukenttä. Per. 1917, lak? Ei löydy kr. Senaatti vahvisti yhtiöjärjestyksen 7.6.1917. Urheilukenttä rakennettiin Minette Donnerin (kuva →) Ahdenkallion kartanon lahjoittamalle alueella (kartta) ja vihittiin käyttöön 3.8.1919. 26.3.1922 tiedetään yhtiökokous pidetyn. 200 os. à 20 mk, 191x op. 500 os., 191x 1000. Hyvinkään Tahko 26 %, Hyvinkään kunta 25 %. [S. Urheilulehti no. 33 19.8.1919 s. 5–6.] Ks. seuraajayhtiö per. 1933.
Hämeen Maa. Per. 1922 (no. 47.084), lak*. Maalaisliittolainen sanomalehti Hämeen Maa ilmestyi 1922–29, Kyttälänkatu 11. Lehti lakkasi kannatuksen puutteessa. 500 os. à 100 mk, 1925 op. 4500 os., 1928 8000. Hajaomistuksessa, suurimmat puutarhayrittäjä Svante J. Syrjänen 13 % ja Hanne A. Kämppi 12 %. Vaadittu konkurssiin 9.12.1929, jätti konkurssihakemuksensa 25.11.1930. Yhtiön varat olivat 720 mk ja velat yli 800.000 mk, joten konkurssi raukesi. Seuraajalehti: Hämeen Maaseutu.
Hämeen Radiohuolto. Per. 1942, lak*. Radioioiden, vahvistimien ym. kodinkoneiden kauppaa ja huoltoa. Rautatienkatu 13, myöh. Tuomiokirkonkatu 25, yksi sivumyymälä. TJ Kurt Lindholm. 50 os. à 1000 mk, 1943 op. 150 os. Sanny H. Lindholm 96 %. Seur. kr.-ilmoitus 1976; Sanny L. 83 %. Yhtiö toimi 1962. Viim. kr.-ilmoitus 1983.
Hämeen Tukkuliike. Per. 1914 (rek. 1920), lak*. Edelt. t:mi Valto U. Kallioinen. Myi mm. lyhytavaraa, tekstiilejä, makeisia, koneöljyä, rauta- ja paperikauppatavaraa tukuttain. 400 os. à 250 mk. Suurimmat om. Valto U. Kallioinen ja Ralf Kytöharju. Vuosihaaste 17.9.1927, lak. 1928.
Hämeen Vesijohtoliike. Per. 1939, lak*. Rakennusten vesi- ja lämpöjohtoasennuksia, tarvikekauppaa. Toimisto (1950) Puutarhakatu 11. 50 os. à 100 mk. Om. alussa Johan (Juho**) ja Saimi Silván. 1948 Lauri** ja Hilma Mertokoski. Vuosihaaste 27.3.1952. **Juho (1892–1956) ja Lauri (1889–1953) olivat veljeksiä. Veljesten oikeusriidasta koskien otsikon yhtiötä ks. HS 8.6.1950 s. 7, 28.6. s. 3 ja 25.7. s. 2.
Oy Hämeenkatu 25. Per. 1914, toimii. Nimi v:een 1939 As.-Oy Hämeenkatu 25. Nyk. Vakuutusyhtiö Turvan 1938 rak. toimisto-, liike- ja asuintalo. 1939 op. 250 os. à 10.000 mk.
Hämeenlinnan Kansantalo. Per. 1947, lak*. Työväentalo, tanssilava, Myllymäen Keinokallio, Puistokaarre 1. Tanssilava paloi 1955. 1957 valm. kansantalo, joka purettiin 1990-luvulla. 200 os. à 1000 mk, 1953 op. 300 os., ennen 1962 500, 1971 600. Omistajina oli lähinnä kommunistien ja kansandemokrattien järjestöjä. Viim. kr.-ilmoitus 1990. Talo ja tontti lahjoitettiin Hämeenlinnan Järjestöyhdistys ry:lle 1991.
Hämeenlinnan Keilahalli. Per. 1956, lak*. Yhtiö omisti keilahallin irtaimiston Osuuspankilta vuokratuissa tiloissa Raatihuoneenkatu 21:ssä. Nyk. keilahallirakennus valmistui Liitolle 1989. 600 os. à 5000 mk, 1957 op. 900 os., 1981 740 à 50 mk. Om. alussa Hämeenlinnan Tarmo ry 24 %, myöh. Hämeenlinnan Keilailuliitto ry 18 %. 1991 yhtiökokous päätti asettaa yhtiön selvitystilaan. Vrt. Oy Bowling Ab.
Hämeenlinnan Sato. Per. 1957, lak. 2002. Sosiaalista asuntorakennuttamista. 200 os. à 10.000 mk, 1963 op. 600 os. à 100 mk, 1986 1100. Hämeenlinnan kaupunki 35 %, Keskus-Sato Oy 22 %, eri yhtiöitä. 1987 Tampereen Tasa Oy 45 %. 2000 Sato-Yhtymä Oy 100 %. 4.2.2000 yhtiökokous päätti asetta yhtiön selvitystilaan purkamista varten.
Hämeenlinnan Verkatehdas. "Osakeyhtiö" yhtiön nimessä muuttui "Oy":ksi 1941. (Osakekirjan sisäpuolella oleva yhtiöjärjestyksen otteen sananmuoto pysyi samana v:sta 1917 yhtiön loppuun saakka.) V. 1941 annin osakekirjat lienee päivätty 1942. Seuraava, ja viim., osakepääoman korotus oli 1956, mutta ko. osakekirjat eivät liene siitä annista.
Hämeenpuisto 35. Per. 1937, toimii. Asuinkerrostalo Hämeenpuisto 35/Hallituskatu 17 rak. 1939, omalla tontilla. 39 os. à 1000 mk. Asuntojen haltijoiden omistama.
Härmän Ravirata. Per. 1933, toimii. Kesäravirata Kauhavalla ent. Alahärmän kunnassa ½ km kirkosta pohjoiseen. 1933 jälk. seur. kr.-ilmoitus vasta 1985, mutta yhtiö täytti 1946-velvoitteensa. 425 os. à 100 mk, 19xx op. xxx os., 1985 na. 1→40 nmk. Os. vertailuarvo 98 €, joten vain rekisteröintikelvottomat ja blancot ovat keräilykohteita. Ei lunastus-§. Hajaomistuksessa, suurin Alahärmän Alapään Hevosjalostusyhdistys 8,5 %.
Hörnedal. Per. 1972, lak*. Maa-alueiden ym. kiinteistöjen kauppaa ja omistamista. Hörnedal on tila Sipoossa. 100 os. à 100 mk, 1972 op. 300 os. Kalevi Koskinen 96 %. 1980 Ratna Vehalla (Helsinki) 33 %, Suomen Aluesuunnittelu Oy 33 %. Viim. kr.-ilmoitus 1980. 16.1.1979 pakkohuutokaupattiin Niilo Emil Helinin omistama Hörnedal-tila R 10:46 Martinkylässä. 5,5 ha lähinnä metsää, ei rakennuksia. 16.9.1983 sama tila pakkohuutokaupattiin jälleen, nyt Saumatex Oy:n omistamana.
Ibex Artist Agency. Per. 1969, lak*. Viihde- ja kulttuuritapahtumien järjestäminen. Hoiti v:een 1971 myös Miximilianin kahvila-ravintolan. 120 os. à 10 mk, 1987 op. 1500 os. Kolme opiskelijaa omistivat kukin 1/3. Viim. kr.-ilmoitus 1987.
Iijoen Voima. Per. 1992, toimii. Nimi v:sta 1998 PVO-Vesivoima Oy. Omistaa vesivoimalaitoksia Kemijoen (2, yhtiön suurin Isohaara), Iijoen (5) ja Kokemäenjoen vesistöissa. 1993 nettotuotanto 1241 GWh, liikevaihto 109 Mmk, henkilök. 132. Omisti 50 % Tornionlaakson Voima Oy. 1992 op. korotettiin 15.000 mk:sta 1 Mmk:aan, na. 10 mk, annilla Pohjolan Voima Oy:lle, joka luovutti apporttina vesivoimalaliiketoimintansa.
Iin Puutavara - The Ijo Wood Company Ltd. Per. 1920 (no. 42.686), lak*. Puutavaraliike, sahateollisuutta. Valmisteli tuotantolaitosta etelä-Iin Praavanlahdessa. TJ John Antell. 3000 os. à 1000 mk (litterat 1, 10, 100). Ben-Zion Skurnikin Ab Fre 50 %, David Morduch 47 %. Lisää heistä ks. Ab Fre. Vuosihaaste 2.9.1922. [Ks. Samuli Skurnikin artikkeli yhtiöstä, Kaleva 20.9.2015.]
Ikaalinen. Per. 1914 (no. 31.082), toimii. Julkaisi ja painoi paitsi paikallislehteä Ikaalista 1913–34, myös kirjoja. Lehden jatkaja oli Pohjois-Satakunta, joka ilmestyi v:een 2016 (lopussa eri kustantaja). Nyk. kiinteistöyhtiö. 100 os. à 5 mk, 1933 (rek., anti 1918?) op. 1000 os. 2005 tulivat A- (10 ääntä) ja B-osakkeet. Os. vertailuarvo 262 €. Hajaomistuksessa, alussa V. Stenroos 19 %, Einari Autero 2,5 %. 2005 kuusi tasasuurta omistajaa.
Ilmajoen Urheilu. Per. 1922, lak*. Ilmajoen Säästöpankki oli lahjoittanut 13.500 m² pellon silloisen kunnantalon vierestä 1923 valmistunutta urheilukenttää, juoksurataa ja paviljonkia varten. Alullepanija oli Viljo Aro. 500 os. à 1000 mk. Suojeluskunta oli vahvasti mukana. [Nuijasoturi 3/1923.] Yhtiö toimi 1935.
Iltatähti. Per. 1924, lak*. Voikkaalainen elokuvateatteri, jonka toiminta lienee päättynyt viim. 1989. Myös muita esityksiä. Alkup. teatteritalo paloi talvella 1925. 200 os. à 500 mk, 1928 op. 400 os., 1949 na. leimattu 2000 mk:ksi. 1929 J. Huuskonen 26 %, Yrjö Suhonen 26, Alvar Brejlin 24, Viljo A. Durchman 24. 1937 ja 1953 pääomistajat olivat Suhonen ja Durchman. 1929 jälkeen seur. ja viim. kr.-ilmoitus 1954. PRH poisti yhtiön toimimattomana kaupparekisteristä 23.10.2017.
Jäätelötehdas Imatra. Per. 1950 (no. 119.115), lak*. Jäätelön valmistus, Elontie 9 Pakila. 20 os. à 5000 mk. Ossian Tilly 10 ja Hellin Tilly 9 os. Jo 1951 yhtiön omistajiksi tulivat Konstantin Barannik** 10 ja Ksenia Barannik 9 os., eikä yhtiö tehnyt sen jälkeen kr.-ilmoituksia. Ei mukana SLk 1951/52 eikä SK 1953, mutta toimi 1952. **Hedelmä- ja turkiskauppias, eli 1896–1966, sairastui n. 1954.
Imatran Kattohuolto. Per. 195x?, lak? Ei löydy kr. Ei mukana SK 1946, SLk 1950/51, SK 1953.
Imatran Yhteiskoulu. Per. 1915, lak*. 1909 per. oppikoulu Siitolan kylässä sai oman koulutalon 1923. Uusi rakennus valmistui 1937. 200 os. à 25 mk, 1923 op. 1200 os. Vapautettu 1946-velvoitteista. Suurimmilla omistajilla (Puhakat, Pätilät) oli n. 8 % kukin. Vuosihaaste 7.11.1949. Koulu oli siirtynyt valtion haltuun 1949.
Impilahden Sähkö ja Mylly (vanha). Per. 1918, lak*. Saha, mylly, sähkönjakelua. 375 os. à 200 mk. Petter Bogdanoff 13 %, Rafael Wegelius 5 %. Konkurssiin alkuvuonna 1920.
International Agency. Per. oy 1936, lak*. Edelt. 1936 per. Granströmin t:mi no. 80.392. Agentuuriliike, Kluuvikatu 8. 100 os. à 200 mk, omistajina Charles R. Jensen ja Karl F. Granström. Jo 30.7.1937 yhtiö haki vuosihaastetta.
Itä-Kuopion Höyryvenhe. Per. 1917, lak. 1955. Sisävesimatkustajaliikennettä mm. Kuopio–Melalahti. Omisti 1916–49 ss Lokin. Ostettu 4.12.1916 Kasurilan Höyryvenhe Oy:ltä. TJ Pekka Hiekkala. 1000 os. à 100 mk. Hajaomistuksessa. Yhtiökokous 1951 päätti purkaa yhtiön. (Ed. kr.-ilmoitus oli ollut 1935.) Vuosihaaste 14.10.1955.
Itäinen Viertotie 78. Per. 1926, lak*. Nimi v:sta 1928 As.-Oy Itä-Viertotie 78. Kaupungin vuokratontille rakennettiin 1927 6-kerroksinen kivitalo. Edvard Pajusen ensimm. kauppa sijaitsi talossa koko ajan. 500 os. 2000 mk. Asuntojen haltijoiden omistama. Konkurssi 1935. PRH poisti yhtiön toimimattomana kaupparekisteristä 21.9.2018. Seur. As. Oy Hämeentie 78. Kivitalo ja pari pientä puutaloa purettiin 1966 ja 1968 valmistui tontin nyk. asuintalo.
Itäpuisto. Per. 1938, toimii. 1939 rak. asuintalo Itsenäisyydenkatu 23, Tampere. 700 os. 2000 mk.
Otto Engelbrekt Jaatinen Pankkiiri Jaatinen & Co. Per. 1918 (no. 38.035), lak. 1922. Pankkiiriliike, joka oli pörssin jäsen 1918–21, corporate finance -toimintaa, valuutankauppaa, Bulevardi 3. Osti 12.1918 liiketalon Kööpenhaminasta. 600 os. à 1000 mk. Yhtiön TJ Otto Engb. Jaatinen* 2/3, K. E. Kontro ja Juho Kuosmanen kukin 1/6. Vuosihaaste 1921. *Otto Engelbrekt Jaatinen (1881–1934, kuva →) oli aik. ollut pörssinjohtajan varamies. Pankkiiriuran jälkeen hänestä tuli Helsingin satamajohtaja.
Sähkötoimisto Jake. Per. 1943, lak. 2000. Sähköasennusurakoitsija, sähköliike, Linnankatu 15. 70 os. à 1000 mk, 1944 op. 140 os. 7 sähköteknikkoa kukin 14 %. 1951 Matti Oksanen 61 %. 1977 ins. Aarno Harju 61 %. 1990 KRT-Sähkö Oy 100 %. 1.12.1993 alkoi konkurssi.
Jakobstads Speditionsaffär. Per. 1935, lak*. Huolintaliike, Alholma. 30 os. à 1000 mk. Walter Wingren 53 %, Karl Nars ja muita Narseja yht. 47 %. Yhtiö teki vain perusilmoituksen, mutta täytti 1946-velvoitteensa. Toimi 1946, muttei 1951.
Tidskrift för Jakt och Fiske. Per. 1919, lak. 1931. Yhtiön julkaisema aikakauslehti Jakt och Fiske ilmestyi 1918–30. Pitkäaik. päätoim. Ludvig Munsterhjelm (1880–1955), hall. pj. Aleko Lilius. 250 os. à 100 mk. Yhtiön perustaja Munsterhjelm 88 %. Vain perusilmoitus.
Jalkarannantie 41. Per. 1969, toimii. 1969 rak. 3 asunnon rivitalo omalla tontilla Lahdessa, Jalkarannantie 41. 405 os. à 1400 mk. Hakan Kiinteistöt Oy, Lahden Osuuskauppa, Rakennuskunta Haka, kukin 1/3. 1981 asuntojen haltijoiden omistama.
Jallen Kartano. Per. 1968, toimii. Kiinteistö, jossa 11 asuntoa yht. 1204 m², Juvantie 5/Kelloseppä Jallen tie, 178-420-16-1, 2100 m². 1149 os. à 700 mk. Juvan kunta 24 %, Juvan Sp 13 %.
Karl 
Gustaf Jalonen K. G. Jalonen. Per. oy 1928 (no. 60.480), lak. 1930. Edelt. t:mi no. 2.558. Hedelmiä, herkku- ja siirtomaatavaroita; Mariankatu 17. Yhtiön TJ ja perustaja Karl Gustaf Jalonen (Mikonoja, s. 1860, kuva →) oli ollut mm. TOK:n, Sörnäisten Puutavara Oy:n. Aatran ja Oy Kaffe Ab:n johtajia ja perustajia. 100 os. à 1000 mk. Vuosihaaste 22.3.1930.
Jalostaja (vanhin). Per. 1916, lak*. Nimi v:een 1919 Helsingin Perunajauhotehdas Oy. Elintarvikkeiden (aik. perunajauhon) valmistus. 500 os. à 200 mk, 1917 op. 1000 os., 1919 10.000 à 100 mk, 1921 16.000. Lopussa Vilho Giers Oy 30 %. Konkurssiin 18.4.1922. Vrt. Huhtamäen Jalostaja.
Jan. Per. 1936 (no. 78.775), lak. 1953. Aik. Koivisto. Rahtilaivavarustamo. Ainoa alus ss Jan 1936–52. Ks. myös Seppinen & Kemppi Oy. 30 os. à 10.000 mk, 1935 op. 60 os., 1945 90. Mkp. Anton Ratia (1883–1965) 13 %, laivuri August (Aukusti) Soini (1889–1971) 13 %. 1943 Henry Hagman (1887–1963) 23 %, Alina (Alli) Murto-Leminen (s. Kemppi, 1887–1960) 23 %. Fuusioitu Rauman Meriliikenne Oy:hyn per 31.5.1951 (juridisesti ei ehkä toteutunut).
JC Ruukkigolf. Per. 1986, toimii. Omistaa ja ylläpitää golfkenttää Pohjankurussa, Hiekkamäentie 100, Brödtorpin kartanon mailla. Golf- ja kilpaulutoiminnan hoitaa Ruukkigolf ry. Ruukkinimi lienee peräisin Brödtorpin sinkkikaivoksesta. 1988 op. 45 A-, 55 B-, 40 C- ja 30 D-os. à 6000 mk. Perustajat ja suurimmat om. olivat Raseborgs Juniorhandelskammare ("JC") ja Ernst Knape.
JC Ruukkigolf Oy Joensuun KTK. Per. 1956, lak. 1994. Nimi v:een 1979 Pohjois-Karjalan Kuljetusliike Oy. Yksityisten kuljetusyrittäjien omistama paikallinen kuorma- ja pakettiautojen tilauskeskus (KTK-yhtiö). 1979 op. 3000 os. à 50 mk. Suurin osakas omisti 4,5 %. 8.12.1992 alkoi konkurssi. Liiketoiminnan jatkoi Pohjois-Karjalan KTK Oy.
Joensuun Puhelin. Per. 1993, lak. 2006. Nimi v:sta 2001 Tikka Communications Oy. Edelt. 1889 per. Joensuun Telefooni Oy, josta tuli Joensuun kaupungin teleyritys ennen uudelleenyhtiöittämistä 1993. 1996 liikevaihto 81 Mmk, henkilök. 106, osakkaita 21.049. Fuusioitu 2005 Elisa Oyj:hin, jolle oli suunnattu osakeanti (20 %) v. 2000. Vähemmistön osakkeiden pakkolunastuksen välitystuomio 8.5.2006.
Johanneksen Sähkö. Per. 1930, lak. 1949. Sähkönjakelua, sähkötarvikkeiden myyntiä. 5000 os. à 100 mk, 1942 op. 8000 os., 1943 10.000. Vapautettu 1946-velvoitteista. Johanneksen kunta 46 % (1947 18 %), muut osakkaat pienomistajia. Vuosihaaste 1948.
Johanship. Per. 1960, lak. 1968. Varustamon rahtilaivat: ss Johan, ms Johanna. ss Johan oli v:sta 1963 viljavarastona Helsingissä. TJ mkp. Nils Rudolf Berg. 70 os. à 100.000 mk, 1963 op. 140 os. à 1000 nmk, 1970 175. Ab Vasa Shipping Oy 100 %. Fuusioitu 1967 emoyhtiöön.
Johanssons Tyg- & Beklädnadsaffär. Per. 1932 (no. 70.233), lak*. Edelt. t:mi per 1919. Valmisvaatteiden, kankaiden ja lyhyttavaroiden kauppa, Kanavapuistikko 18. Sisar/tytäryhtiö Porin Hattu ja Pukimo Oy. Perustaja ja TJ Albin J. Johansson eli 1890–1970. Vrt. Kanalesplanaden 13. 100 os. à 1000 mk. Johansson 69 %. Yhtiö teki vain perusilmoituksen. Liike lopetti 1940-luvun loppupuolella.
Jordbrukarenas Mejeri- & Handels. Per. 1917 (no. 36.752), lak. 1941. Meijerit Vaasassa, Maalahdessa ja Tobyssä, viljan, heinän ja rehun kauppaa. 1500 os. à 100 mk, 1921 op. 4500 os., 1921 5200. Hajaomistuksessa, 1921 suurin omisti 52 os. 1926 yhtiö myi omaisuutensa. Vuosihaaste 14.9.1931.
Joroisten Puhelin. Per. 1924, lak*. Puhelinlaitos, keskuspaikka Häyrilän kylä. Yhtiö osti edeltäjänsä, toimintansa lopettaneen Joroisten Puhelinyhdistyksen omaisuuden varoinen ja velkoineen 15.000 mk:lla. 1940 n. 100 tilaajaa. 50 os. à 300 mk. Vapautettu 1946-velvoitteista. Suurin omisti 2 os. alussa. Viim. kr.-ilmoitus 1929. Posti- ja lennätinlaitokselle viim. 1946.
Joutsenon Kuljetus. Per. 1957, lak*. Ysityisten kuljetusyrittäjien omistama paikallinen kuorma- ja pakettiautojen tilauskeskus (KTK-yhtiö). 40 os. à 5000 mk. 20 autoilijaomistajaa à 5 %. Julkinen haaste 9.10.1975 yhtiön purkamista varten.
JoVe. Per. 1948, lak*. Edelt. 1947 per. Metallityöpaja P. J. Vehkala (no. 105.353). Metallituotteiden valmistus. 100 os. à 3000 mk. Paavo Johannes Vehkala 52 %, William Noppa 23 %. Vain perusilmoitus. Ei mukana SLk 1951.
Juankosken Sanomat. Per. 1986, toimii. Nimi v:sta 2001 Humaniores Oy. Julkaisi Juankosken Sanomat -lehteä 1986–96, minkä jälkeen sijoitusyhtiö. Harjoittaa 2005 lähtien perhekotiliiketoimintaa. 1987 op. 2484 os. à 100 mk. 2001 na. laskettiin 2 euroon. Os. vertailuarvo 9,50 €. 2001 Kankkusen suku 74 %. Nyk. sen osuuden omistaa Ari Marjeta.
Jumin Puu. Per. 1974, lak*. Saha ja höyläämö, Juminkangas Ylikiiminki. 20 työntekijää. 750 os. à 300 mk, 1976 1000 os. 351 osakasta, suurin Ylikiimingin kunta 13 %, muut 1–10 os. kukin. Konkurssiin 28.10.1977.
Jurmo. Per. 1949, lak*. Kiinteistöyhtiö omisti Jurmon tilan R 28:2 Inarin kirkonkylässä. Ostettu 11.2.1949 Constantin Linderiltä 250.000 mk:lla. 30 os. à 10.000 mk. Olavi Talas (1910–67, SMOP) 28 os. Viim. kr.-ilmoitus 1999.
M. E. Juusela. Per. oy 1946, lak*. Edelt. no. 98.445 per. 1945. Kirja- ja paperikauppa, Ylöjärventie 31, Tampereen Lamminpää. TJ Y. I. Laurikainen. 30 os. à 5000 mk. Martti Emanuel Juusela (1908–79) 53 %. 1946 rkm. Yrjö Linnankari ja Hilkka L. 1947 muusikko Arvo Paunu ja Fanny P. 1975 Reijo Aaltonen ja Taina A. Viim. kr.-ilmoitus 1975.
Jyky Jyky. Per. 1945 (uusi, 101.091), lak*. Nimi v:een 1947 Kalustoteollisuus Jyky Oy. Otti haltuunsa 1944 per. Jyväskylän Rauta- ja Puutyö omist. Sorila & Rantanen -tmi:n liiketoiminnan. Metsä- ja maataloustyökalujen, ajokalustojen, ovien, ikkunoiden ja huonekalujen valmistus, Längelmäki. 1979 liikevaihto 30 Mmk, henkilök. 110. 60 os. à 10.000 mk, 1947 op. 180 os. Scantrailerin tytäryhtiö. Viim. kr.-ilmoitus 1950.
Jyväskylän Rauta Oy Jyväskylän Rauta. Per. 1918, lak*. Rautakauppa, rakennustarpeita, tukuttain ja vähittäin, Vapaudenkatu 36. Esitys. 1000 os. à 200 mk, 1918 op. 2500 os., 1919 3780, 1920 4000, 1922 7500. Seudun maakauppiaitten perustama, hajaomistuksessa. Konkurssiin 1931. [S Tukkuk. s. 299.]
Jyväskylän Työväen Sanomalehti. Per. 1948, lak*. Julkaisi SKDL:n Keski-Suomen Työ -sanomalehteä 1947–56. 2000 os. à 500 mk. N. 930 perustajaosakasta. SKDL Jyväskylä 15 %, SKP Jyväskylä 15 %, muilla enint. 10 os. Vuosihaaste 22.4.1965.
Jyväslääkärit (uusi). Per. 1990, lak. 2005. Yksityistä sairaanhoitotoimintaa; vuokrasi lääkäreiden vastaanottotiloja ja henkilökuntapalveluja kiinteistöyhtiö Keski-Suomen Lääkäritalo Oy:ltä (aik. nimi Jyväslääkärit Oy, vanha), Puistokatu 4. TJ Tuomo Vartiainen. 30 os. à 500 mk, 1991 op. 102 os. Hajaomistuksessa, lääkäreitä. 22.11.2004 julkinen haaste selvitystilaa varten. Purkuvastike oli 6200 €/os.
Jyväs-Metka. Per. 1960, lak*. Metallimiesten perustama metalliteostehdas. 310 os. à 5000 mk. Viljo Olavi Kaarrevuo 57 %. Yhtiö teki kaupparekisteriin vain perusilmoituksen.
Jämin-Teollisuus. Per. 1965, lak*. Rakennusosien sekä kevyiden kuljetuslaitteiden valmistus. 100 os à 100 mk. Osakekirja on päivätty Turussa. Ritva Jokinen 36 %, Esko Kaikumäki 35 %. Yhtiö teki vain perusilmoituksen.
Jämsän Vesijohto. Per. 1936, lak. 1965. Rakentaa ja ylläpitää vesijohtolaitos Jämsän Jokivarren taajaväkisessä yhdyskunnassa ja ympäristössä, etenkin Jämsän Osuusmeijeriä varten. TJ Sulo Manninen. 1750 os. à 100 mk, (1962) oli ulkona 2529 os. 58 perustajaa, Jämsän kunta 14 %. Yhtiön toiminta päättyi 1958 alussa. Vuosihaaste 13.6.1958. Purkuvastike oli 225 mk/os.
Jäykkälevy. Per. 1958, lak*. Vanerikimpilevyn, lastu- ja rakennuslevyjen valmistus. Levytehdas ja koneita ostettiin Rinta-Könnin Tehtaat Oy:n konkurssipesältä. Lisää koneita sekä tontti Könnällä lähellä Kestopuu Oy:tä ostettiin Yrjö Liljamolta. 5000 os. à 1000 mk. Konkurssiin 4.2.1961.
Jääsken Sähkö. Per. 1919, lak. 1953. Sähkönjakelua. 650 os. à 100 mk, 1932 op. 1680 os. Vapautettu 1946-velvoitteista. Alussa S. Tammisto 20 %, B. Lehtonen 6 %, muut pienempiä. 1948 Imatran kauppala 9 %. 1948 yhtiökokous päätti purkaa yhtiön. Vuosihaaste 14.9.1948.
Kaakkois-Kannas. Per. 1939 (no. 88.198), lak. 1946. Edelt. maaliskuuhun 1939 Kannaksen Lehti Oy, jonka Kannaksen Lehti ilmestyi v:een 1938. Otsikon yhtiö julkaisi Kaakkois-Kannas -paikallissanomalehteä loppuvuoden 1939 aikana. Lehti lopetti talvisodan johdosta. 200 os. à 100 mk. Vapautettu 1946-velvoitteista. Yhtiö purettiin. Lehden jatkaja on Viikko Pohjois-Karjala.
Kaarelan Puusepät. Per. 1962, lak*. Valmistaa ja myydä puusepäntuotteita. 100 os. à 3000 mk. Osakekirjat ovat vailla allekirjoituksia, mutta osakeleimavero on maksettu. Heikki Turri (1912–86) 60 %, Airi Turri 20 %, Leo Turri 20 %. Vain perusilmoitus.
Kaarinan Maitokauppa. Per. 1921, lak*. Myymälöistä myydä osakkaiden ja muiden tuottajien karjatalous- ym. tuotteita. 50 os. à 100 mk. Urho Haavisto 14 %, Juho Silvola 12 %. Vain perusilmoitus. No. 60.437 lienee seuraaja.
Verner Elias Sågfors Kackur & Sågfors. Per. 1933 (edelt. no. 66.026), lak*. Siirtomaa-, kangas- ja lyhyttavaroiden vähittäiskauppaa, mm. alusvaatteita, paitoja, sukkia. Raatihuoneenkatu 5. Etiketti. 16 os. à 10.000 mk. Verner Elias Sågfors (1901–89, kuva →) 38 %, rkm. Paul Kackur (1905–79) 31 %, Josef Nyberg 31 %. Vain perusilmoitus. Toiminta päättyi ennen sotia. Vuosihaaste 1.1944.
Kahilaisentie 1. Per. 1972, toimii. Nimi v:een 1988 Kiinteistö Oy Kahilaisentie 1. 1972 rak. 4-kerr. 28 huoneiston asuintalo omalla tontilla Karkkilassa. 1300 os. à 100 mk, 1988 op. 3405 os. à 39 mk. Kymin Oy 100 %. 1988 Karkkilan Konepajakiinteistö Oy (om. Suomivalimo, joka 1985 oli ostanut Högforsin) 100 %. 1989 asuntojen haltijoiden omistama.
Kaiko Insinööritoimisto Kaiko. Per. 1948, toimii. Nimi v:een 1962 Kai-Ko Oy. Vedenkäsittely- ja vesihuoltoalan laitteiden (mm. Culligan) tukkukauppaa; aik. maa-, vesi- ja pohjarakennusalan koneiden myyntiä. Henkilök. 22, liikevaihto 15 Mmk 1987. 1988 na. muutettiin 100 mk:sta 20 mk:aan, op. 43.200 os. Oli Vesto Oy:n tytäryhtiö 1986 asti, jolloin Kaikon TJ ins. Veli Salmi s. 1938 osti yhtiön. Myyty 2002 Arto Kalvakselle.
Kaivannon Matkailu. Per. 1946, lak. 1972. Matkustajakoti ja ruokakauppa. Kaivannon kanava oli avattu Kangasalan Vehoniemenharjun läpi 1830. 400 os. à 1000 mk. Myllylä- ja Sipilä-nimisiä omistajia, lopussa n. 30 Sipilää. 1971 julkinen haaste yhtiön purkamista varten.
Kaivopuisto 3. Per. 1934, toimii. 1935 valmistunut asuintalo Itäinen Puistotie 3, missä asui mm. presidentti Risto Ryti (1889–1956). 3200 m² tontin myyjät (hinta 2 Mmk) olivat Kaarlo ja Olga Kaira. 1500 à 1000 mk. Ks. myös Muut (Sekalaiset). Asuntojen haltijoiden omistama.
Olavi Leimu Kajaanin Kirjapaino. Per. 1923, lak. 1975. Kustansi Kajaani-sanomalehteä 1922–66, kirjapaino, Kainuunkatu 34. Kirjepää. TJ 1934–56 Olavi Leimu (1904–76, kuva →). 1956 liikevaihto 21 Mmk. 400 os. à 250 mk, 1923 op. 460 os., 1925 1200, 1955 6000 à 500 mk, 1957 10.000. Kajaani Oy: 1923 32 %, 1945 12 %, 1964 24 %. Kokoomuspuolue ja Oy Uusi Suomi olivat osakkaita v:een 1932. 1955 TJ Olavi Leimu 5 %. 1974 Kansallisen Kokoomuksen Kainuun Säätiö 90 %. 13.5.1974 julkinen haaste yhtiön purkamista varten.
Kajaanin Sauna. Per. 1923, lak. 1942. Harjoitti sauna- ja pesulaliikettä. 600 os. à 500 mk, 1927 op. 1200 os. Kajaanin kaupunki 48 % (1928 74 %), Kajaanin Puutavara Oy (Kajaani Oy) 17 % (1928 8 %). 1.4.1933 omaisuus myytiin Kajaanin kaupungille 1,6 Mmk:lla ja yhtiö päätettiin purkaa. Vuosihaaste 15.5.1933.
Rahoitusyhtiö Kajaste. Per. 1975, lak*. Nimi v:een 1988 Tilitoimisto Kajaste Oy, kotip. Helsinki. Edelt. t:mi Tilitoimisto (Into?) Olavi Kajaste. 1988 toimialaksi tuli "kehittää linja-autoliikennettä harjoittavien yhteistoimintaa". 1988 op. 10.000 A- ja 50.000 B-os. à 100 mk. B-os. myytiin uusmerkinnässä à 140 mk. 1988 Jarmo Kytölä oli ostanut yhtiön. 5.12.1990 alkoi konkurssi.
Kalannin Sähkö. Per. 1922, lak*. Nimi v:een 1950 Uudenkirkon T. l. Sähkö Oy. Kyläyhtiö, joka jälleenmyi Laitilan Sähkö Oy:n toimittamaa sähköä ja myi sähkölaitteita. Per. jälkeen seur. kr.-ilmoitus 1948. 1350 os. à 150 mk, 1949 op. 6700 os., 1967 8000 à 1,50 mk. Hajaomistuksessa, suurimmalla n. 1 %. Fuusioitu 1973 Laitilan Sähkö Oy:hyn.
Kalastustarpeet. Per. 1925, lak*. Kalastus- ja urheiluvälineiden (mm. Puijo-uistimien) valmistus, Snellmaninkatu 28 tai Savonkatu 26 (1946). TJ J. Emil Oksman (Otva). 300 os. à 100 mk, op. 900 os., 1946 2700. J. E. Otva 42 %, Arvi Tuominen 42 %. 1946 Aarre Otva 42 %, Kusti Otva 31, J. E. Otva 14, Arvi Tuominen 13. Viim. kr.-ilmoitus 1948. Toimi 1961.
Kalevanpuisto. Per. 1946, lak. 1969. Omisti kiinteistön Kalevanpuisto (aik. Kalevanpuistokatu) 6/Malminkatu 26, jossa 2-kerr. 1948 rak. asuintalo. 627 os. à 4000 mk. Osuusliike Kansa (myöh. nimi Ol Sataseutu, E-liike) 76 %, SKDL:n Satakunnan Piirijärjestö 8 %. 26.9.1968 vuosihaaste yhtiön purkamista varten koska Ol Kansa omisti 100 %. Kiinteistön nyk. om. on As. Oy Porin Kalevanpuisto 6, per. 1980.
Kalja- ja Mallastehdas. Per. 1913 (no. 29.214), lak*. Edelt. ay Mellin & Runsten per. 1910/1906 (no. 24.837). Valmisti kaljaa ja virvoitusjuomia, Aninkaistenkatu 16, koko toiminta-ajan. Lehti. Tuotanto 3. neljännes 1915: 360.900 l kaljaa. Kuva. 600 os. à 100 mk. Stefan Runsten 33 %, yhtiön isänn. Jaakko Nikolai Leinonen 32 %, Juho Heikki Lauste 17 %, Juho Vihtori Paaskunta 17 %. 1928 H. J. Linnaluoto 100 %. Tehdas toimi 1933. 17.3.1934 alkoi konkurssi. Tontin nyk. talo on rak. 1938.
Kallan Kirjakauppa Kallan Kirjakauppa. Per. 1935, lak. 1983. Edelt. P. Aschan & Co per. 1847. Kirja- ja paperikauppa PYP:n talossa, Kauppakatu 20 (muuttoja), sivuliike. 1973 liikevaihto 1 Mmk. 300 os. à 500 mk, 1942 op. 600 os., 1945 900, 1951 na. 1000 mk, 1954 na. 2000 mk, 1966 na. 40 mk. Perustajat olivat opettajia. Koko ajan hajaomistuksessa. Viim. yhtiökokouksessa 1982 oli vain kolme omistajaa ja yht. 11 os. läsnä. Yhtiö lopetti toimintansa 1978 ja haki julkista haastetta 6.2.1979.
Kallavesistön Metsä. Per. 1925, lak*. Puunhankintaorganisaatio, omisti Oravikosken vesisahan ja -myllyn. Lisää. Konttori Minna Canthin katu 25. Ks. Metsänomistajain Metsäkeskus Oy. 1400 os. à 300 mk. 247 osakasta. Saha myytiin 1934 Matti Heikkilälle (1903–68). Vuosihaaste 9.7.1934. Seur. t:mi Oravikosken Saha ja Mylly om. Matti Heikkilä, no. 76.720. 1954 Outokumpu Oy osti maa-alueen nikkelikaivosta varten, jolloin saha ja mylly suljettiin.
Kallion Kirjakeskus (vanha). Per. 1946 (no. 103.599), lak*. Nimi v:sta 1959 Tilkan Kirja Oy (edelt. no. 119.152). Kirjamyymälän osoitteet: (1946) Läntinen Brahenkatu 4 (myös seuraajayhtiö no. 152.200 toimi siinä 1973), 1960 Koroistentie 6 C (myöh. 3). [S. Kirjakauppalehti 1967.] 100 os. à 3000 mk. A. A. ja Hilda Penttilä 100 %. 1977 Olli ja Tuula Linsiö 100 %. Viim. kr.-ilmoitus 1978. [Lisää: Suomen Kirjakauppalehti 69/1967.] Uusi Kallion Kirjakeskus Oy oli Tammen ja Kirjatukun ja myöh. Elannon omistuksessa.
Kaluste-Yhtymä Oy Kaluste-Yhtymä. Per. 1959, lak. 2000. Hoiti huonekalualan pienten ja keskisuurten tehtaiden sekä yksityisten huonekalukauppiaiden yhteistyöelimenä osakkaidensa yhteismainontaa (myös tuoteluetteloita) ja menekinedistämistä. Vapaudenkatu 14, Lahti (1982). 2000 os. à 5000 mk, 1978 op. 2300 os. Osakkaita oli perustettaessa 123 ja oli 1977 80 kauppaa ja 15 tehdasta. Konkurssi alkoi 29.12.1992. [62-siv. historiikki ilmestyi 1984.]
Kamppiparkki. Per. 1983, toimii. Omistaa ja operoi P-Forumin maanalaisen pysäköintilaitoksen. 1990 kiinteistön tuotot 0,5 Mmk, tase 38 Mmk. 1986 op. 450 os. à 20.000 mk. 1984 Konstsamfundetin yhtiöt 39 % (suluissa 1990: 66 %), Helsingin kaupunki 20 % (20 %), HSp 16 % (4 %), SKOP 14 % (– %), Polar 11 % (10 %). 2.2012 Kuntien Eläkevakuutus 100 %.
Kanalesplanden 13. Per. 1931, lak*. Asuintalokiinteistö jossa oli 3 asuntoa ja 19 huonetta. Osoitenumeroinnin muutoksen vuoksi nykyosoite on Kanavapuistikko 23 (tontin nyk. talo rak. 1957). Kiinteistö oli ollut kauppias Albin J. Johanssonin, joka oli joutunut taloudellisiin vaikeuksiin. Lisää ks. Johanssons Tyg ↑ ja Ab Stadshotellet. 20 os. à 1000 mk. A. J. Johansson 90 %. Vain perusilmoitus.
Kangasalan Urkutehdas. Per. (oy) 1947, lak. 1984. Edelt. t:mi no. 27.816 Anders Thulé per. alun perin 1843. Suomen suurin urkurakentamo mm. kaudella 1844–98. Valmisti myös urkuharmooneja. 90 os. à 5000 mk. Eva Tulenheimo** 44 %, poika, yhtiön TJ Pertti Tulenheimo 30 %, tytär Marjatta Tyrkkö 15 %. Konkurssi alkoi 31.3.1883. 1955 jälkeen seur. kr.-ilmoitus lakkaaminen 1984. Seur. Kangasalan Urkurakentamo Oy, per. 1984 lak*. **Yhtiön ent. TJ:n Martti T:n leski. Martti T. oli Bror Axel Thulén poika.
Kangasalan Vehnämylly ja Saha. Per. oy 1946, lak. 1952. Edelt. Verner Juvosen (1888–1936) 1914 perustama Kangasalan Vehnämylly (ay, no. 133.351). Vehnä- ja ruismylly, saha. Uuden yhtiön TJ 1936–45 oli Iida Ruotsalo (1896–1964, Verner Juvosen leski) Turusta. Hän oli myös Turun Vehnämylly Oy:n hall. pj. 60 os. à 5000 mk. Oy:n pääomistaja Iida Ruotsalo. Yhtiökokous päätti purkaa yhtiön.
Kankaanpään Puhelin. Per. 1923, lak. 2002. Teleyritys, Keskuskatu 31. 1960 680 tilaajaa. 100 os. à 250 mk, 1945 op. 200 os., 1955 na. 25.000 mk, 1957 op. 383 os., tämän jälkeen useita korotuksia. Alussa suurimmilla 2...5 os. 1956 Kankaanpään kunta 14 %. 2001 Satakunnan Puhelin Oy 84 %. Fuusioitu 2001 emoyhtiöönsä (lisää ks. Lännen Puhelin Oy), joka ensin oli tehnyt osakevaihtotarjouksen. Fuusiovastike 1 KP = 2 SP A-os. [Historiikki 1973.]
Kannaksenkatu 11. Per. 1938, lak*. Nimi v:een 1939 Ilves-oy. 40 huoneiston asuintalo Repolassa. 100 os. à 1000 mk, 1939 op. 1951 os. Vapautettu 1946-velvoitteista. Perustajat Juho Miettinen 45 %, Aleksanteri Timonen 33 %, Onni Pirinen 22 %. 1939 asukkaiden omistama. Viim. kr.-ilmoitus 1946. PRH poisti yhtiön toimimattomana kaupparekisteristä 18.9.2018.
Kansan Sivistys. Per. 194x, lak. 19xx. Ei löydy kr., eikä KTM diaari. Leimassa yhtiön nimi on Kansansivistys Oy, mutta ei löydy silläkään nimellä kr:stä. OA-leimamerkitkin yhtiö oli siis ostanut. Kirjakauppa, Hallituskatu 20. Ei mukana SK 1946, SLk 1951/52, SK 1953. Hämeenlinnalainen SKDL:n ja SKP:n kansanedustaja ym. peltiseppä Juho Hukari on allekirjoittanut osakekirjan. Harald Toivola taas oli 1945–50 ilmestyneen SKDL:n Työn Vallan päätoim. ja suurimpia omistajia. Työn Valta aloitti Hämeenlinnassa, mutta siirtyi 1947 Lahteen.
Kansan Voima. Per. 1928, lak. 2000. Edelt. 1906 per. Karjalan Työväen Sanomalehti-, Kirjapaino- ja Kirjansitomo-Osk, Sortavala. Kirjapaino ja lehtikustantamo, Koulukatu 30. SDP-läinen Kansan Voima ilmestyi 1919–89, v:sta 1940 Joensuussa ja v:sta 1964 Pohjois-Karjala -nimisenä. 1938 liikevaihto 0,5 Mmk, henkilök. 18. Tytäryhtiö 1992 Viestittäjä Oy (Jokiradio). 1500 os. à 100 mk. Vapautettu 1946-velvoitteista. Konkurssi 1993. Lehden jatkaja on Viikko Pohjois-Karjala.
Kansantalo Viinikka-Nekala. Per. 1948, lak* (1965). Talo vuokratontilla omakotitalokaupunginosien kansalaisjärjestöjen toimintaa varten. Talo sijaitsi mahd. Jokipohjantie 18:ssa. 500 os. à 500 mk. Vasemmistolaiset järjestöt omistivat n. puolet, yksityishenkilöt (suurimmilla 3 os.) loput. Vuosihaaste 19.2.1964.
Kanto (vanha). Per. 1918 (no. 38.069), lak. 1934. Tärpätti-, puuterva-, piki- ja puuhiili- sekä punamultatehdas, Lahden Niemen kaupunginosassa. Valmisti myös voitelu- ja lamppuöljyjä ym. puukemiallisia tuotteita kuten karbolineumia. Lehti. Tuotannon arvo 1,8 Mmk, 26 työntekijää 1923. 450 os. à 1000 mk, 1919 op. 600 os., 192x 850, 1922 970, 1924 300 uutta etuoik. os. Alinko Handels Ab (ent. nimi Baltiska Handels Ab, per. C. Saxlund) 24 %, Heinola-Koskensaari Ab-Oy (uusi) 24 %, Ab Agraria Oy 18 %. 11.5.1933 vuosihaaste yhtiön purkamista varten.
Karelia. Per. 1916 (rek. 1918), lak*. Ostaa ja myydä kiinteistöjä. 400 os à 200 mk. Neljä venäläistä henkilöä omisti n. 20 % kukin. Yhtiö teki vain perusilmoituksen.
Karhuvuori Oy Karhuvuori (vanha). Per. 1982, lak. 1985. Patruuna-merkkisiä maa-, metsä- ja kotitalouksissa sekä puutarhoissa käytettävien koneiden valmistus, mm. maatilakuormaajia. Yhtiö rakennutti itselleen teollisuushallin. 35 työntekijää. 100 os. à 1000 mk, 1983 op. 250 os. Väinö Takala 24 %, muut Takalat yht. 36 %. 1984 Pellonpaja Oy (nyk. Pellon Group Oy, Takaloiden omistama) 100 %. 1984 tuotanto siirrettiin emoyhtiön yhteyteen ja  halli myytiin. 1984 otsikon yhtiö päätettiin fuusioida emoyhtiöön. Karhuvuori Oy (uusi) per. 1985 oli ilm. nimenkantoyhtiö.
Karis-Billnäs Samskola. Per. 1914, lak*. Ruotsinkielinen yhteiskoulu, Karjaa. Vanha koulurakennus paloi 1941 ja uusi valmistui 1943. 65 os. à 100 mk, 1918 op. 300 os., 1942 15.000, 1943 20.000, 1944 33.000. 32 perustajaa, suurimmilla 5 os. 1919 Fridolf Leopold Hisinger (Billnäsin om.) 34 %. 1942 Oy Billnäs Ab 23 %, Karjaan kauppala 20, Lojo Elektricitets Ab 15, Oy Fiskars Ab 10. 1959 Karjaan kauppala 17 %, Pohjan kunta 12, Karjaan mlk 6. Koulu siirtyi valtiolle 1961. Vuosihaaste yhtiön purkamista varten 19.10.1962.
Karjalan Aamulehti. Per. 1923, lak*. 1913 oli per. edeltäjä, Arvo Inkilän Kirjapaino Oy Ilmarinen kustantamaan (v:een 1923) Karjalan Lehteä, josta 1915 oli tullut Karjalan Aamulehti. Se oli Kansallisen Edistyspuolueen huomattava lehti. 1000 os. à 100 mk. John Lindgren 10 %, Vilho Karjalainen 5 %, Taavi Siltanen 4 %, lukuisia omistajia. Lehti lakkasi jo 1924. Yhtiö teki vain perusilmoituksen.
Karjalan Koivu. Per. 1942, lak*. Sirkkelisahalaitos ja autopilkevalmistamo, Viipurin Ristimäki. Sisaryhtiö Metsätavarain Kauppa Oy. 225 os. à 1000 mk. Emil ja Väinö Bister sekä Väinö Nikander, kukin 1/3. 1948 Emil Bister 96 %. 6.7.1955 alkoi konkurssi.
Karjalan Mallasjuoma. Per. 1943 (rek. 1947), lak*. Panimon olivat kansanhuoltoministeriön kehoituksesta logistisista syistä perustaneet panimoteollisuusliiton jäsenet. Yhtiön 1948 valmistunut mallas- (Pielis-olut) ja virvoitusjuomatehdas sijaitsi Pielisensuun kunnan puolella. 3000 os. à 1000 mk. Muiden panimoiden omistama. Toiminta päättyi 1950 ja kiinteistö myytiin Joensuun Osuusmeijerille juustovarastoksi. [BeerFinland.com]
Karjalan Martat. Per. 1925, lak*. Valmistaa [valmistuttaa?] käsitöitä ja säilykkeitä sekä kaupata siipikarjan- ja kaikkia kotitaloustuotteita. 500 os. à 100 mk. Vain perusilmoitus. 6.11.1931 vuosihaaste lopettamista varten, mutta yhtiö täytti 1946-velvoitteensa.
Karjalan Nahka- ja Liha. Per. 1947?, lak? Ei löydy kr. Ei mukana SLk 1950/51, SK 1953. Pohjois-Karjalan Nahka Oy, Tohmajärven Kemien kylästä, oli ilm. yhtiön entinen, rekisteröity nimi. Maksukuitti. Se yhtiö teki vain perusilmoituksen; 300 os. à 1000 mk. Uudella toiminimella olevan osakekirjan numero on 301–310. Leimavero on oikea 2 % osakkeen na:sta. Merkintähinta olisi viisi kertaa nimellisarvon. Otto ja Eero Hämäläinen, Lauri Karhunen, om. kukin 1/3.
Karjalan Naisten Voimistelutalo. Per. 1917 (rek. 1918, no. 37.329), lak*. Nimi v:sta 1937 Tanhuvaara Oy. Viipurin Naisvoimistelijat ja sen jäsenet perustivat em. yhtiön rakentamaan 1920 voimistelu- ja kesäkodin Viipurin Tanhuvaaraan. Opiston rakennukset tuhoutuivat tulipalossa 1940 ja opisto siirtyi 1950 Sääminkiin. 600 os. à 50 mk, 1919 op. 1000 os. Yhtiön liiketoiminnan jatkoi 1952 Tanhuvaaran Säätiö. Urheiluopisto toimii edelleen.
Karjalan Painotyö. Per. 1937, lak*. Painoi kirjojen ohella IKL:n sanomalehteä Karjalan Suuntaa ↓ 1937–39 ja julkaisi lopussa Viipurin kaupungin osoitekalenteri ja liikehakemistoa. Uudenportinkatu 7 (missä myös IKL:n toimisto). 300 os. à 500 mk, 1938 op. 600 os. Konkurssiin 5.7.1940.
Karjalan Suunta. Per. 1936, lak. 1939. IKL:n sanomalehti Karjalan Suunta ilmestyi 1933–39, Karjalan Painotyö Oy:n ↑ painamana. Uudenportinkatu 7 (myös IKL:n toimisto). V:een 1936 lehti oli Kansan Sanan Oy:n kustantama. 250 os. à 200 mk, 1937 op. 500 os. Konkurssiin 5.7.1940.
Karjalankunnas. Per. 1966, toimii. 1966 rak. 4-kerr. 18 huoneiston asuintalo Kotkassa, Tommonpolku 3. Talohanke oli lähtöisin Kotkan Karjalaseura ry:n piiristä. 17.800 os. à 10 mk. Asuntojen haltijoiden omistama yhtiö.
Karjatalousopiston Talo. Per. 1922, lak*. Hankkia kiinteistön Karjatalousopiston huoneistoksi. Opisto toimi v:sta 1922 Sepänkatu 9:ssä (sittemmin maanmittauslaitoksen rakennus), kuva. 200 os. à 500 mk, 1924 op. 380 os. Hajaomistuksessa, suurimmalla 10 os. 1955 Karjatalousopiston Stipendirahasto 26 %, Kuopion Maanviljelysseura 22 %. 31.3.1959 vuosihaaste. V.sta 1929 valtion ylläpitämä oppilaitos koulutti 1920–87 karjatalousteknikoita ja alan esimiehiä.
Karkkilan Seutu. Per. 1949, lak*. Äärivasemmistolainen Karkkilan Seutu -sanomalehti ilmestyi 1948–92. 1000 os. à 200 mk, 1989 op. 10.000 os. à 2 mk. Karkkilan kauppala, Metallityöväen ammattiosasto ja Osuusliike Tuki kukin 10 %. 1989 Pirkko Luotonen 13 %, Kari Virta 10 %, SKDL Karkkila 10 %. 14.12.1992 alkoi konkurssi, joka jätettiin sillensä yhtiön varojen vähyyden vuoksi.
Karlebygatan 42. Per. 1971, toimii. Nimi v:sta 1978 As. Oy Kaarlelankatu 42 Bost. Ab. 1972 rak. 4-kerr. 15 huoneiston asuintalo Kokkolassa, Kaarlelankatu 42. 100 os. à 500 mk, 1977 op. 10.000 os. à 50 mk. Kaustinen & Kattil Rakennustoimisto 100 %. 1977 asuntojen haltijoiden omistama.
Kartanonmaan Sähkö. Per. 1927 (vahv. 1929, rek. 1935), lak*. Jakaa sähkövirtaa. Kartanonmaa on Punkalaitumen kylä. 400 os. à 200 mk, 1947 op. 800 os., 1948 1500. Hajaomistuksessa, suurin 1947 Kalle Hannula 17,5 %. Vuosihaaste 28.2.1959. Sallilan Sähkölaitos Oy oli ilm. ostanut jakeluverkon 1958.
Karttiala. Per. 1932, lak. 1949. Virall. kotip. Kangasala. Omistaa maakiinteistöjä ja harjoittaa maanviljelystä. 29.3.1932 yhtiö osti 0,7 Mmk:lla agr. Eino Långin konkurssihuutokaupassa tilat Karttiala R 3:15 (161 ha) ja Klemola R 3:17 (155 ha) Kangasalan Tursolan kylässä. 50 os. à 1000 mk. Yhtiön omistajiksi merkittiin KOP Tampereen johtajia. Lopussa osakkeet myytiin August ja Ida Vihervuorelle. 5.6.1948 yhtiö haki vuosihaastetta.
Karttulan Kassatalo. Per. 1953, toimii. Kolme 1954 rak. liike- ja toimistorakennusta (28 huoneistoa) Kissakuusentie 2–4/Kirkkotie 1 (4 tonttia) Karttulan kirkonkylässä nyk. Kuopiossa. 2000 os. à 1000 mk, 1989 op. 2980 os. à 70 mk, 1991 6946. Karttulan Osuuskassa 100 %. 1963 Kuopion Seudun Osuuskassa (myöh. Kuopion Op, nyk. Pohjois-Savon Op) 100 %, nyk. 87 %.
Kasärngatan N:o 2. Per. 1917 (no. 35.635), lak. 1923. 2-kerr. kivi/puutalo, jossa 37 huonetta Kasarmikatu 2/Vuorimiehenkatu 23a:n kulmassa. Tontti 1081 m². 60 os. à 1000 mk. Yhtiö purettu 1923, jolloin tontin uudeksi omistajaksi tuli uusi As. Oy Kasarmikatu 2 (no. 47.697). Sen asuintalo valmistui 1924.
Kauhajoen Peruna. Per. 1961, lak. 1976. Perunajauhon sekä kuivaperunoiden valmistus. 3620 os. à 10.000 mk, 1967: fuusioidun Kainaston Perunajauho Oy:n omistajille 800 uutta os. N. 1300 viljelijäosakasta, yleensä enint. 10 os. kukin. Kauhajoen kunta 7 %, Kauhajoen Osuusmeijeri 4 %. 1974 yhtiön irtain omaisuus myytiin Hämeen Peruna Oy:lle. Julkinen haaste 3.4.1974. Tehdas suljettiin 1986.
Kauklahden Lämpöasennus - Köklax Värmeinstallation. Per. oy 1986, toimii. Per. ky:nä 1982, edelt. 1951. Putki- ja LVI-urakoitsija, Espoo. 2010 liikevaihto 8,2 M€, henkilök. 30. 50 os. à 500 mk. Gösta Ilander 80 %. 2010 KLA-yhtiöt Oy 100 %, 2015 ESP Suomi Oy 100 %.
Keijärven Sähkö. Per. 1918 (rek. 1920), lak. 1992. Sähkönjakelua 5300 kuluttajalle, toiminta-alueena puolet Ylöjärvestä sekä osittain Hämeenkyrö, myös sisäasennusurakointia. Yhtiön esitys, vanhin muuntoasema. 500 os. à 100 mk, 1922 op. 1000 os., 1930 3000, 1938 6250. 1984 72 osakasta: yksityiset henkilöt yht. 70 %, Ylöjärven kunta 20 %, yritykset yht. 10 %. 1990-luvun alussa Leppäkosken Sähkö Oy osti yhtiön ja fuusioi sen itseensä 1992.
Keilasijoitus Oy. Per. 1989, lak. 2001. Sijoitusyhtiö, arvopaperisalkun arvo 1,3 Mmk 1998. (Nimi liittynee yhtiön sijaintiin Keilaniemeen. Osakkaat näyttävät olleen Neste Oy:n henkilökuntaan kuuluvia.) 220 os. 100 mk, 1990 op. 880 os., 1992 1495. 22 perustajaosakasta, jokaisella 10 os. Yhtiökokous 26.3.2001 päätti purkaa yhtiön. Julkinen haaste 2001.
Keimo. Per. 1919, lak*. Elintarpeiden tuottaminen maanviljelyksellä ja sen sivuelinkeinoilla, kartano Muijalassa. Yhtiö omisti ravihevosia. 200 os. à 1000 mk. John C. Engelberg, Wilho Hirvensalo ja G. J. Winter kukin 25 %. Vain perusilmoitus. Vuosihaaste 14.3.1927.
Keinosuoli. Per. 1945, lak*. Keinosuolien valmistus, luonnonsuolien maahantuonti, Sääksjärvi. Lehti. Vrt. Oy Visko Ab. 100 os. à 1000 mk. Osakeantileimavero on määräysten vastaisesti maksettu veromerkillä, vaikka ao. ostokuitti on OA-leimamerkeistä. Toivo Kouhia 40 %, Aarne ja Toivo Humalisto 30+30 %. Vuosihaaste 28.2.1949.
Keljon Työväentalo. Per. 1947, lak. 1996. "Valorinne"-talo, Kukkumäki Kyllöläntie 16 (179-9-24-1). Talo rakennettiin talkoilla 1949. 200 os. à 1000 mk, 1947 op. 400 os., 1961 600, 1990 1800 à 10 mk. SKDL:n ja SKP:n järjestöjen hallinnassa. Asetettu konkurssiin 21.1.1994 yhtiön omasta hakemuksesta. Kiinteistön osti Jyväskylän kaupunki. Talo on suojeltu.
Kelkkala. Per. 1931, lak. 1949. Virall. kotip. Viipuri osakekirjalomakkeen esipainetusta Helsingistä huolimatta. Kiinteistöjen omistaminen. 100 os. à 1000 mk. Ilm. KOP:n bulvaaniyhtiö. Perustajat olivat KOP:n Viipurin konttorin johtaja Hannes Saarinen (Eliel S:n veli), KOP:n pankinjohtaja Viipurissa ja yhtiön TJ Eino J. Hevonpää sekä pienempänä Emil Vuorivirta. Sodan jälkeen omistaja oli KOP:n Oy Talola. Yhtiö purettiin, koska sen omaisuus oli jäänyt luovutetulle alueelle.
Kellankosken Voima. Per. 1929, toimii. Ottaa käyttöön ja jakaa Kellankosken vesivoimaa, mylly. Yhtiö omistaa v:sta 1981 teollisuushallin, joka käyttää suuren osan tuotetusta sähköstä, sekä myy kalastus- ja majoituspalveluja. 1500 os. à 300 mk, 1956 op. 2800 os. à 2500 mk, 1984 81.200 à 25 mk, 1986 na. (ja op) alennettiin kertyneillä tappioilla, 162.400 à 0,25 mk, 1987 324.800. Alussa suurin om. oli J. P. Sirkka 10 %. 1975 Myllykoski Oy 34 %, Hankasalmen kunta 26 %, Konneveden kunta 12 %. 1988 Myllykoski Oy 99 %. 2011 Heikki Räty 100 %.
Niilo Pettinen Kello ja Silmälasi. Per. 1949, lak*. Edelt t:mi no. 91.932 per. 1940. Kellojen, kulta- ja hopeateosten sekä silmälasien kauppa, Kirkkokatu 9. 60 os. à 10.000 mk. Kelloseppä Reino H. Saastamoisen perhe omisti alussa 100 %, mutta myi yhtiön 1950 kelloseppä Niilo Pettisen (1891–1980, kuva →) perheelle. Seuraava ja viim. kr.-ilmoitus oli julkinen haaste 10.9.1971.
Kellonsoittajankatu 7 a. Per. 1921, toimii. Nimi v:sta 1994 As. Oy Kellonsoittajankatu 19, katunumeroinnin muututtua. Ko. tontin (853-1-22-5) nyk. talo on rak. 1995. 1050 os. à 100 mk.
Kemijärven Teurastamon Kiinteistö. Per. 1959 (no. 153.908), lak*. Nimi v:sta 1982 Riekkoniemen Kiinteistö Oy. Rakennuksessa 1963–83 toiminut Kemijärven Teurastamo Oy oli erikoistunut poroihin, Riekkoniemi. 100 os. à 60.000 mk. Suurin om. Osuusliike Salla. Konkurssiin 1982.
Kemijärven Vuostimon Höyrysaha. Per. 1910 (rek. oy 1914, no. 30.198), lak*. Saha, höyläämö ja mylly Kemijärven Vuostimon kylän Kenttäniemessä. Kuva. Lehti. TJ Eemil Kulpakko. 1000 os. à 20 mk. Vuostimon, Oinaan ja Tapioniemen kylien talollisten perustama. Yhtiö meni konkurssiin 1936, mutta haki silti vuosihaastetta 18.10.1950. Seuraajayritys Vuostimon Saha Oy jatkoi kunnes Kemijärven säännöstely lopetti sahantoiminnan 1965; vesi nousi ja katkaisi tieyhteyden sahaan.
Kemikalituote. Per. 1941, lak*. Kemikaalitavaroiden tukkuliike, tavaramerkki mm. Marléne. Kluuvikatu 8 tai Tähtitorninkatu 8. 100 os. à 1000 mk. Nils R. Mellin ja Lars Lundberg omistivat 50/50, kunnes 1949 Yrjö Fellmanin Oy Scanport Ab osti yhtiön. Viim. kr.-ilmoitus 1949.
Kemin Autoilijat. Per. 1928, lak*. Ammattimaista henkilö- ja tavaraliikennettä henkilöautoilla, busseilla ja kuorma-autoilla. 300 os. à 500 mk. Arvid Vinblad alussa 10 %, 1938 33 %. Viim. kr.-ilmoitus 1938. Ei mukana SK 1946.
Kemin Lohi. Per. 1918, lak? Ei löydy kr., mutta senaatti on vahvistanut säännöt 14.11.1918. Kalastusta, tuoreen ja suolatun lohen tukkukauppaa. 1919 kaupunki vuokrasi yhtiölle alueen Hahtisaaresta. 1919 yhtiö sai luvan viedä 20.000 kg lohta ulkomaille. Lehti. 30 os. à 1000 mk. Kemiläiset perustajat ottivat seur. määrät osakkeita: rkm. Juho Junkkonen 10, mv Matti Wiheriälä 5, mv J. Wiheriälä 5 ja liikemies Joel Jänkälä 5.
Jorma Ilmari Rauvala vpi Kemin Pukimo. Per. 1943, lak*. Yhtiö osti T:mi E. Pietiläisen pukimoliikkeen Kemissä. Vaatetustarvikkeiden ja muiden tekstiilialan tuotteiden kauppaa, Pakkahuoneenkatu 14. TJ Jorma Ilmari Rauvala vpi (1909–84, kuva →). Samat omistajat olivat perustaneet myös Lapin Puku Oy:n. 200 os. à 1000 mk. Yhtiön TJ Jorma Rauvala ja Väinö Hirvonsalo (1910–67), kukin 50 %. Vuosihaaste 16.6.1952.
Kemistri. Per. 1945, lak*. Teknokemiallisten tuotteiden agentuuriliike. Päämiehiä olivat mm. Hercules Powder Co**, Imperial Chemical Industries Ltd ja Finnish Chemicals Oy. 100 os. à 5000 mk. Fil.tri. Carl-Wilhelm Chydenius (1897–1966) 97 %. Chydenius oli Oy Medica Ab:n TJ 1945–62 ja Finnish Chemicals Oy:n TJ 1941–62. **Wilmington, Delaware. Oli kuuluisa tuliaseiden patruunaruutien valmistaja.
Kemitas Kemitas. Per. 1947, lak*. Kemikaalien ja väriaineiden myyntiedustus ja tukkukauppa, Punavuorenkatu 2 B. TJ Kurt Herbert Naupert (1893–1959). 300 os. à 1000 mk. Naupertin perhe oli pääomistaja. 1960 yhtiö haki vuosihaastetta.
Keravan Keilahalli. Per. 1972, lak*. 1972 valmistunut 6-ratainen keilahalli, Aleksis Kiven tie 3. 1000 os. à 20 mk. 41 perustajaa, joista ainakin viidellä oli 115 os. kukin. 1985 Ilkka Löthman 50,1 %. Viim. kr.-ilmoitus 1988, jolloin yhtiön hallinnossa väitettiin olevan epäselvyyksiä. Keilahalli toimii edelleen samassa paikassa, Keilakerava Oy:n (per. 1989) ja Keravan Keilailuliitto ry:n hoidossa. Rakennus, Aleksintori-keskus, on nyttemmin on purku-uhan alla. Vrt. Oy Bowling Ab.
Kerigolf. Per. 1989, toimii. 1990 avattu golfkenttä sijaitsee Kerimaan Lomakeskuksen yhteydessä, Kerimaantie 65. Sen ympärillä on kaksi golfyhtiön omistamaa tilaa. Urheilutoiminta: Kerigolf ry. 1452 A- ja 1455 B-os à 1000 mk. Enää ei ole erilajisia os. 1992 suurin om. oli Antti Koponen 31 %. Nyk. lähes 500 osakasta, pääosin yksityishenkilöitä joilla 1–7 os.
Keski-Hämeen Ravirata. Per. 1950, lak. 1961. 1000 m pitkä, 1951 valmistunut ravirata, jossa järjestettiin ravi- sekä moottoriurheilu­kilpailuja, kartta. 5000 os. à 1000 mk, 1951 op. 7500 os. Hajaomistuksessa, lopussa suurin oli Huuska Oy 16 %. 1960 kiinteä omaisuus myytiin Toijalan kauppalalle ja 1961 yhtiö haki vuosihaastetta. Purkautuneen yhtiön varat lahjoitettiin Keski-Hämeen Raviseuralle. Ent. raviradan alueelle tuli 1960 VKT:n tehdas.
Keski-Suomen Karhu. Per. 1935, lak. 1944. IKL:n ravintola ja kahvila (mainos), Kauppakatu 41:n liikekerros. Rakennus on edelleen olemassa. 300 os. à 100 mk. Suurimmilla 9 %. Vuosihaaste 2.11.1942.
Keski-Suomen Maarakentajat. Per. 1961, lak*. Maarakennusurakointi, Kauppakatu 2. Kun Sysmän Raivaus Oy:n toiminta lopetettiin 31.12.1961 sen omistamat Keski-Suomen Maarakentajat Oy:n 50 os. myytiin ay:lle Sysmän Maansiirto Tapanila ja Kumpp:lle. 200 os. à 5000 mk, 1963 op. 400 os. à 50 mk, 1971 (rek. 1981) 600. Perustavassa kokouksessa oli 30 läsnä, suurimmalla 20 os. 1981 Maarakentajien Keski-Suomen Piiriyhdistys ry 36 %. 1984 Erickson & Erickson 70 %. Yhtiökokous 31.5.1984 päätti lopettaa yhtiön ja asettaa se selvitystilaan.
Keski-Suomen Metsä. Per. 1922, lak*. Sammallahden saha Vaajakoskella. Ks. Metsänomistajain Metsäkeskus Oy. 3500 os. à 300 mk. Alueen metsänomistajien perustama, 862 osakasta. Yhtiö meni konkurssiin 1931. 1931 saha myytiin SOK:lle, joka lopetti sen 1984.
Keski-Suomen Minkki. Per. 1965 (rek. 1967), lak*. Tavoitteena oli toimia maakunnan minkkitarhaajien keskuselimenä ja rakentaa reuhusekoittamon ja jäähdyttämön. 42 os. à 500 mk. Väinö Sääksvuori ja Olavi Urtti, kukin 38 %. Vain perusilmoitus.
Keski-Suomen Ravirata. Per. 1973, toimii. Ravirata Killeri, Killerijärvi, Jyväskylä. 10.000 os. à 50 mk, 1994 op. 44.000 os. Os. vertailuarvo 6 €. 1989 Alpo Harju 14 %, muutoin hajaomistuksessa.
Keski-Suomen Suoja. Per. 1926, lak*. Alvar Aallon suunnittelema suojeluskuntatalo (oik. talo kuvassa) Kilpisenkatu 8 valmistui 1929. 2000 os. à 500 mk, ei osakeanteja. Osakekirja on signeerattu Haapakoski -26 (SK-upseeri Eero Ilmari H., 1893–1929). Suojeluskuntapiirin esikunta omisti 48 % osakekannasta. Valtio osti yhtiöltä sen kiinteistön 1934 mm. postiksi ("Valtiontalo") ja myi sen 2011.
Keskustan Kustannus. Per. 1972, toimii. Nimi v:sta 1990 Lalli Oy. Edelt. Satakunnan Painotalo Oy (Satakunnan Maakunta Oy). Julkaisi keskustalaista Lalli-sanomalehteä 1972–2009 ja kustantaa nykyisin Satakunnan Viikkoa. Kuvaus. 2000 os. à 50 mk, 1982 op. 6000 os., 1988 35.600, ... . Os. vertailuarvo 11 €. Alussa hajaomistuksessa, myöh. Maakuntien Viestintä Oy, nyk. Joutsen Media Oy 25 %.
Kevyt-Kivi. Per. 1967, lak*. Valmistaa betonituotteita ja -elementtejä sekä myydä kevytsoraa, sementtivalimo, tehdas Kurejoki. 125 os. à 1000 mk, 1967 op. 250 os., 1972 op. 1250 kanta- (2 ääntä) ja 500 etuoik. (5 % osinko) os. à 200 mk. Alussa 59 osakasta. 1981 Pauli Ylisaari 27 %, Väinö Sippola 17 %. Julkinen haaste 6.9.1983. Konkurssiin 1984.
Kiladälden. Per. 1945, lak. 1968. Omisti 6 vierekkäistä omakotitaloa, joissa oli yht. 12 henkilökunta-asuntoa, vuokratonteilla Borgmästarsinkatu 19...29 (kuva) Karjaalla. 600 os. à 1000 mk. Oy Karia Ab 83 %. 1968 Oy Suomen Autoteollisuus Ab 90,5 %. Samana vuonna osakkeet siirtyivät kuudelle yhtä suurelle henkilöomistajalle, jotka kukin saivat yhtiön purkauduttua oman asuintalonsa.
Killinkosken Puhelin. Per. 1926, lak. 1963 (rek.). Puhelinlaitos. 300 os. à 250 mk. Ab P. G. Holm Oy 48 %, Ab J. W. Enqvist Oy 24 %. Kaikki osakkaat olivat laiminlyöneet 1946-velvoitteidensa hoitamisen yhtiössä minkä vuoksi yhtiökokous 1952 päätti luovuttaa yhtiön omaisuuden valtiolle per 1.11.1952. 1953 purkupäätös.
Kimito Ångbåts. Per. 1919, lak. 19xx. Ei löydy kr. Valtioneuvosto vahvisti yhtiöjärjestyksen 19.6.1919. Matkustajavarustamo per. 1918, jolloin ostettiin ss Ilma. Liikennöi Turun ja Helsingin välillä. 1000 os. à 100 mk. Pääomistaja Volmar Söderholm (1876–1944), joka silloin vielä omisti Orrnäsin kartanon, 52 %; Johan Sundblom 25 %. 1924 yhtiö sotkeutui veksilijuttuun. Alus myytiin 1924 ja yhtiö lopetettiin 1932?
Kino-Arkadia (uusi). Per. 1931 (no. 69.590), lak*. Edeltäjäyhtiö Oy Kino-Arkadia Ab (vanha, no. 47.215) oli olemassa 1923–31. Vrt. myös no. 22.794. Elokuvanäytäntöjen esittäminen. Yhtiön elokuvateatteri Arkadia (myöh. nimi Roberta) toimi Iso Roobertinkatu 30:ssä. 50 os. à 1000 mk. Om. Gustaf Adolf Silander, 1932 Hemming Blomqvist, 1933 F. U. L. Löfgren. Viim. kr.-ilmoitus 1933.
Kirja-Torppa. Per. 1960, lak*. Kirja-, paperi- ja koulutarvikekauppa, Kauppalantie 44. 100 os. à 10.000 mk. Yhtiön TJ 1960–70 Toivo Kannikoski (1909–94) ja puoliso Helvi Kannikoski yht. 100 %. 22.1.1975 alkoi konkurssi, joka yhtiön varojen vähyyden vuoksi raukesi.
Kirjakumppanit. Per. 1970, lak*. Virall. kotip. v:sta 1977 Tampere. Kirjojen tilaushankintaliike, Uusikatu 24 F, Oulu. V:sta 1977 Tampere, Vuolteenkatu 13 B. Toimistot: Oulu, Tampere, Jyväskylä, Rovaniemi. 20 os. à 100 mk. Timo Manninen 55 %, myöh. 80 %. 1982 Suomen Kirjapalvelu Oy 45 %, Superkirjat Oy 25 %. 2.6.1983 alkoi konkurssi.
Väinö Juntto Kivijärven Saha. Per. 1931, lak*. Saha ja mylly, Jurvala. Sisaryhtiö puutavaraliike no. 137.794. 100 os. à 1000 mk, 1956 op. 300 os. Erkki Somerharju 80 %. 1955 yhtiön TJ 1953–70 Väinö Juntto (s. 1902, kuva →) 95 %. Viim. kr.-ilmoitus 1957.
Kivilinna. Per. 1924, toimii. Asuintalo Turussa Sirkkalankatu 11a/Kellonsoittajankatu 15. Rak. 1924. 2048 os. à 300 mk.
Knàpes Beklädnadsatelier. Per. 1927, lak*. Jatkoi E. A. Knàpe om. Leo Sandell -toiminimen (per. 1924, no. 51.561) räätäliliiketoiminta, myös vaatekauppa. Flaamilaisperäinen Emil Alexander Knàpe (1863–1936) oli aloittanut oman kangas- ja räätälinliikkeensä 1884. Aleksanterinkatu 17 2. krs. (kuva 2). 200 os. à 500 mk. Yhtiön leikkaaja K. F. Hyrske 10 %, E. A. Knàpe 9,5 %. Konkurssihakemus 24.8.1928. 1944 per. uusi Pukimo Oy Knàpe Ab ilmoitettiin kr:iin, mutta ei ole rekisteröity.
E. A. Knàpe
J. H. Knuts. Per. 1957, lak*. Autojen (?), autotarvikkeiden ja -varaosien maahantuonti ja kauppa, Malminkatu 24. Kirje. 60 os. à 20.000 mk, 1959 op. 180 os. Osakekirjassa 1957 on maininta sen leimaverovapaudesta. Sivulla 2 on kuitenkin leimamerkit 2 %:sta. Bertel Forsström 45 %, Lauri Kokkonen 45 &, yhtiön TJ Johan Hugo Knuts (1906–87, vrt. Oy Urvila Ab) 10 %. Konkurssiin 12.1.1960.
Koivisto Marina. Per. 1989, lak*. Satamapalvelujen tarjoaminen. Yhtiö liittyi 1946 valmistuneen kuunari Koiviston pelastamisyrityksiin, jotka olivat alkaneet 1983, mutta päättyivät hylyn upottamiseen 2007. 25 K- (20 ääntä) ja 75 E-os. à 1000 mk. Erik Bruunin piirtämä osakekirja. Yleisöosakeannin alkaessa sai merkitä Bruunin signeeraamia E-osakkeita hintaan 10.000 mk/kpl. Kuunari Koivisto -Säätiö 100 %. Viim. kr.-ilmoitus 1990. Yhtiön toiminta päättyi 2003.
Koiviston Kuvaamo. Per. 1943, lak. 1975. Valokuvaus- ja -tarvikeliike, Rautatalo Saaristonkatu 11. TJ vakuutusasiamies Matti Emil Koivisto s. 1885. 150 os. à 1000 mk. Valokuvaaja Tyyne Maria Koivisto s. 1893 ja Matti E. K. 50/50. 1951 Raili Suorsa s. 1925 85 %. Toiminnan osoittauduttua kannattamatomaksi päätettiin, että yhtiö puretaan ja että sen toiminta lopetetaan 1957 alusta lukien. Vuosihaaste 15.10.1957. Lakkaamisilmoitus jätettiin kuitenkin vasta 1975.
Koivuhaka. Per. 1946, lak*. Yhtiö jatkoi Carin Cairéniuksen (o.s. Danielsson, k. 1970) aloittaman ravitsemusliiketoiminnan. Kuva. 80 os. à 5000 mk. Carin C. 20 %. 1949 yhtiön omistajaksi tuli Lahja Luojala ja 1953 Raoul Micklin. 1953 viim. kr.-ilmoitus.
Kokkikartano Stekia. Per. 1999, toimii. Nimi v:sta 2004 Kokkikartano Oy, v:sta 2006 Snellmanin Kokkikartano Oy. Valmistaa laatikoita ym. valmisruokia. Kotipaikka Sipoo (Nikkilä), v:sta 2004 Kerava (Jäspilä). 1200 os. à 1000 mk, 200x op. 900 os. Esa Heikkinen 55 %, Norrfrys AB 25 %, Jaakko Jokinen 20 %. 2006 pietarsaarelainen Oy Snellman Ab 91 %, 2008 100 %.
Sanomalehti Kokkola. Per. 1929 (no. 62.721), lak*. Kustansi 1897–1936 sanomalehti Kokkolaa. 2500 os. à 100 mk. Kesällä 1934 IKL:läinen Kansan Sanan Oy osti yhtiön ja muutti sen kokoomuslaista lehteä IKL:n äänenkannattajaksi. Kokkola-yhtiö meni konkurssiin 1936, jolloin emoyhtiö perusti uuden lehden, Pohjanmaan Suunnan.
Kokkolan Kirjakauppa - Gamlakarleby Bokhandel. Per. 1960, lak*. Kirjakauppa, myöh. INFO-ketju, Rantakatu 13 tai 15. Kirjepää. Pitkäaik. TJ Bjarne Boije (s. 1921, myös Församlingsförbundets Förlags Ab:n TJ). 2000 os. à 1000 mk, 1973 op. 4000 os. à 10 mk. Svenskt Församlingsarbete i Finland rf 92 %, 1978 68 %. Asetettu konkurssiin 1.3.2002.
Kokkolan Kirjapaino (uusi). Per. 1950 (edelt. 1898), lak*. Kirjapaino, kustansi 1950–63 Kokkola-sanomalehteä (per. 1938). 1953 liikevaihto 15 Mmk. 6000 os. à 1000 mk. Korotuksia 1951, 1951, 1952. 1955 op. alennettiin 18→1,8 Mmk na. 100 mk. 1958 op. 21 Mmk. Paljon pienomistajia. Oy Kokkolan Kappatehtaan (Evald Vainio) osuus kasvoi vähitellen 17:sta 47 %:iin. 29.12.1962 vuosihaaste yhtiön purkamista varten.
Kokkolan Moottoritehdas - Gamlakarleby Motorfabrik. Per. 1922 (rek.), lak*. Valmisti 6–20 hv Monark-merkkisiä hehkukupumoottoreita maataloudelle ja veneille, sekä mm. puimureiden sähkömoottoreita ja maanviljelyskalusteita. 1000 os. à 500 mk. Viisi osakasta, kullakin 20 %. Vain perusilmoitus.
Kokoomus. Per. 1919, lak*. Julkaisi Ylimaa-sanomalehteä 1919–20. Lehden edelt. v:sta 1905 oli Kustannus-Oy Kainuu Kajanissa (no. 19.010) -yhtiön Kaikuja Kajaanista/Kajaanin Kaiku, jonka Oy Kokoomus osti. 500 os. à 100 mk. Suurin omisti 20 os. Vuosihaaste 13.6.1923. 1921 Ylimaa-lehti oli yhdistetty Kajaanin Lehden kanssa Kajaanin Uuutisiksi.
Kolhon Kauppahuone. Per. 1949, lak*. Siirtomaa-, ruoka-, lyhyttavara- ja rautakauppa. 300 os. à 5000 mk. Hannes Johannes Nisula, Oiva Nisula ja Kaarlo Ossian Rautavesi, kukin 1/3. Vain perusilmoitus.
Kolmperän Sähkö. Per. 1950, lak. 1962. Espoon Kolmperän alueella toiminut jakelusähkölaitos, ilm. kesähuviloita varten. 40 os. à 25.000 mk. 24 perustajaosakasta, joista 21 asui Helsingissä. Suurimmilla 5 os. Yhtiökokous päätti purkaa yhtiön per 1.9.1959, jolloin yhtiön omaisuus ja toiminta oli luovutettu 200.000 mk:lla Espoon Sähkö Oy:lle. Vuosihaaste 22.1.1960.
Kolosjoen Kauppa. Per. 1943, lak 1944? Ei löydy kr., mutta on KTM:n arkistossa: 1 2 3 4 5 6. Virall. kotip. Kokkola. Petsamon Kolosjoki on nyk. Nikel. 2000 os. à 1000 mk. Osakekirjasta puuttuu leimamerkki, eli ei emittoitu. Osakekirjan allekirjoittajat ovat Uno Granholm, Ab Granholm & Koll Ab:n perustaja, ja Frans Engelbert Jokinen (1890–1958), kokkolalaisen Kangas-Asusteen omistaja. Sivulla 2 lukee: "Transporteras på Hugo Hallman [Kokkola]. Uno Granholm."
Kolpin Nahkatehdas - Kållby Läderfabrik. Per. 1942 (edelt. ennen 1924), lak. 2005. Nahkatehdas, Kolppi. TJ v:sta 1924 Anders Elof Slotte (1893–1946, vrt. Ab Slotte & Gustafsson Oy). 250 os. à 1000 mk, 1943 op. 500 os. Anders Elof Slotte 50 %, Folke A. Slotte 30 %. 1981 (seur. kr.-ilmoitus 1943 jälkeen) Kokkolan Krominahkatehdas Oy 100 %. 2004 (seur. kr.-ilmoitus 1981 jälkeen) fuusioitu emoyhtiöönsä.
Kolsi. Per. 1934, lak. 1995. 1945 valmistunut 170 GWh vesivoimalaitos, Kokemäen Pahringinkoski. Ks. myös Kolsinki Oy ↓. [Länsi-S. Voima 1946 s. 117.] 1500 os. à 1000 mk, 1943 op. 9000 os. 1973 Oy Nokia Ab 60 %, A. Ahlström Oy (Pekonlahti Oy) 40 %. Fuusioitu 1995 A. Ahlström Oy:hyn. 1999–2014 voimalaitoksen omisti ruotsalainen Graninge AB. Nyk. se on sähkölaitosten Kolsin Voima Oy:n omistama.
Kolsinki. Per. 1938, lak. 1954. Omisti 110 kV voimansiirtojohdon Kokemäeltä Kolsi Oy:n ↑ 1945 valm. vesivoimalaitokselta Helsingin pitäjän Hanabölen kylään, 187 km. 4000 os. à 1000 mk. Etelä-Suomen Voima Oy 50 %, A. Ahlström Oy 25 % ja Oy Nokia Ab 25 %. Yhtiön toiminta päättyi 31.12.1952 ja voimajohdon omistus jaettiin osakkaiden kesken.
Koneharju (vanhin). Per. 1952, lak. 1953? Ei löydy kr., eikä ole löytynyt KTM:n arkistosta. Ei mukana SK 1953. Konepaja Harjurannan kylässä Kangaslammilla. Yht.järj. alku. 150 os. à 10.000 mk. Osakekirja tunnetaan blancoina sekä leimamerkein varustettuina kappaleina (korkein nähty no. 14). Yhtiön maksama osakeantileimavero on 1953 hakemuksesta palautettu Mikkelin lääninhallituksen päätöksellä. Yhtiöiden 1.4.–31.12.1952 kaupparekisteriin merkityt osakepääomat olivat tilapäisesti leimaverosta vapaita. Osakkeenomistaja ja allekirjoittaja Tahvo Pasuri omisti sahoja, muttei tiettävästi Savossa.
Koneluotto. Per. 1963, lak. 1998. Osamaksusopimusten ostaminen ja niihin perustuvien saamisten periminen. Liikevaihto 11,5 Mmk 1967. 1970 vastaanotetuista sopimuksista (määrältään 12,2 Mmk) oli Hankkijan kautta saapunut  92 %, Autonovon 7 % ja Laborin 1 %. TJ Kimmo Varjovaara. 100 os. à 1000 mk, 1980 op. 1000 os., 1982 4000. Hankkija (myöh. nimi Novera-Yhtymä Oy) 65 %, tytäryhtiö Autonovo Oy 33 %. 1983 Hankkija 99 %. 29.10.1992 alkoi konkurssi.
Konesaarni. Per. 1978, lak*. Koneiden ja laitteiden valmistus, korjaus ja huolto. 100 os. à 1000 mk. Toivo Saarni (ks. Rymättylä) 52 %. Viim. kr.-ilmoitus 1981.
Kontiolahden Vesi. Per. 1961, lak*. Yhtiö osti per 1.1.1962 kunnalta sen rakentaman vesi- ja viemärijohdon 4,1 Mmk:lla ja ryhtyi vetämään johtoa maantien toisella puolella. 300 os. à 10.000 mk, 1962 op. 600 os. Kontiolahden kunta 53 %. Julkinen haaste 17.7.1973.
Korhosen Veljekset. Per. 1928, lak*. Edelt. t:mi Korhosen Veljekset (no. 58.991, per. 1927) oli 1927 ostanut kauppias J. Järvenkylän liiketoiminnan. Talous-, lamppu-, lasi- ja posliinitavarain vähittäis- ja tukkukauppa, Kauppakatu 16. 100 os. à 1000 mk. Aarne K. 60 %, Reino K. 20 % ja Lauri K. 20 %. Konkurssi alkoi 4.2.1929.
Koristetuotanto Oy Koristetuotanto. Per. 1946, lak*. Valmisti joulu-, pääsiäis- ja vappukoristeita mm. paperista ja kankaasta, myös kotitöinä. Valpurintie 6 piha, myöh. Kuusitie 5 A, Hki. 100 os. à 1000 mk. Yhtiön TJ Olli Aleksi (1919–83) ja Maj-Lis Salolatva 50 %, Oskar Wilhelm (1918–2004) ja Raili Friskberg (myöh. Riskala) 50 %. Vain perusilmoitus. Toimi 1950.
Korpo Rederi. Per. 1950, lak*. Omisti 1951–70 rahtihöyrylaivat: Concordia (I) ja (II), Constantia, Contella sekä Contina. Kirje. TJ 1950– mkp. Frans Nylund (1915–77). Liikevaihto 68 Mmk 1953. 1000 os. à 10.000 mk, 1951 op. 2000 os. 1953 Theodor Hansson 16 %. 1957 Emil Höglund (yhtiön hall. pj.) 30 %. 1966 Frans Nylund 58 %. 7.10.1970 alkoi konkurssi.
Korpolaistie 6. Per. 1952, lak. 1966. Omisti tontti 5:n Vähäheikkilän kaupunginosan 5. korttelissa ja sillä olevat rakennukset. 2-kerr. talossa oli 8 asuntoa yht. 194 m². Käymälät olivat ulkorakennuksessa. 750 os. à 1000 mk. Arvo Rassi 77 % (loput perheellä). 1966 Arvo R. 39 % ja hänen vaimonsa Helmi 61 %. Välillä oli myös ulkopuolisia osakkaita. 8.11.1966 yhtiön rakennukset myytiin Wärtsilälle.
Korsholms Torvströ. Per. 1922, lak*. Yhtiö vuokrasi turvepehkun tuotantoa varten alueen Stormossenissa Södra Jungsundin kylän eteläosassa 75 vuodeksi 50 mk vuosivuokralla sekä rakensi suolle 7 kuivatuslatoa. Turvepehkua käytettiin kuivikkeena navetoissa, rakennusten välipohjissa, maanparannusaineena. 400 os. à 100 mk. Hajaomistuksessa. Perusilmoituksen jälkeen ainoa merkintä kr:ssä koskee v. 1946 leimausvelvollisuuden täyttämistä. Mukana SK 1939, ei mukana SK 1946.
Korsnäsin Tuulivoimapuisto. Per. 1991, lak. 2009. Neljä 200 kW:n tuulivoimalaa, Suomen ensimm., Bergön lossipaikan kupeessa Bredskärissä. 1000 os. à 500 mk, 1991 op. 1200 A- ja 1684 B-os., 1994 1200 A ja 2004 B. Suurin om. Vaasan Sähkö Oy, esim. 2003 64 % (77 % äänistä). 2008 Vaasan Sähkö Oy osti laitteistot, minkä jälkeen yhtiö purettiin vapaaehtoisesti.
Kosken Höyryvenhe. Per. 1898  (rek. 1915), lak*. Sisävesimatkustajaliikennettä Kuopiosta Muuruvedellä. Varustamo omisti alukset ss Koski 1898–1952, ss Lempi ja ss Karjalankoski 1905–62. Liikevaihto 0,4 Mmk 1939. 350 os. à 100 mk, 1917 op. 700 os., 1927 1400, 1925 op. 1400 os. à 250 mk. 1915 VT Heliodorus Guseff 17 %.1930 Lauri E. Heikkinen 10 %. 1946 Heikkinen 11 %, yhtiön TJ mv Niilo Zitting 7 %. Julkinen haaste 12.8.1968. [25-v. historiikki 1922.]
Koskikilta. Per. 1965, lak*. Järjesti osakkailleen tilaisuus seurusteluun ja ylläpiti siinä tarkoituksessa Kuusankosken Kauppakerhon huoneiston 140 paikan ravintoloineen, Kauppakatu 1. 200 os. à 500 mk, 1971 op. 250 os. Hajaomistuksessa, suurin om. Kuusankosken Liikemiesyhdistys 5 %. 3.5.1973 alkoi yhtiön konkurssi.
Koskinen. Per. 1930, lak*. Turkisten, päällystakkien, pukimien ja hattujen valmistus ja kauppa, Kuninkaantie 13. 50 os. à 1000 mk. Saima Koskinen (Hoikkala) 40 %, Yrjö Lahti 20, yhtiön TJ Sulo Koskinen 20, Katri Koskinen 10. Vuosihaaste 19.5.1961. Toiminta lienee päättynyt jo paljon aik. Ei mukana SK 1946.
Koti - Hemmet. Per. oy 1935, lak*. Edelt. ay no. 75.313 per. 1934. Huonekaluliike, sisustustoimisto, taideteollisuutta. Myi mm. Alvar Aallon ja arkkitehti Kiljanderin suunnittelemia tuoleja. Wäinö Aaltonen oli hallituksessa 1937–38. Myymälä alussa Unioninkatu 30 (Ab Hemflit), 1937– Fabianinkatu 29. 30 os. à 1000 mk. Perustajat Elna Kiljander (1889–1970) ja Marianne Strengell (1909–98). Kilpailu Artekin kanssa kävi pian ylivoimaiseksi ja 1949 tuli konkurssi.
Kahvila Koti. Per. 1925, lak*. Leipomo-, kahvila- ja biografiliikkeen harjoittamista. Yhtiön kahvila Raastuvankatu 15 avattiin 5.4.1925. 600 os. à 100 mk. Hajaomistuksessa, suurin kauppaneuvos Frithiof Tikanoja 30 os. Vuosihaaste 25.4.1927. Konkurssiin.
Kotkan Aitta. Per. 1919, lak*. Päivittäistavaramyymälä avattu 29.11.1919, Kirkkokatu 14, sivuliike Hovinsaarella. Lehti. 2000 os. à 100 mk. 8.10.1919 yhtiökokous päätti, että op. korotetaan enint. 300.000 mk:aan. Lukuisia omistajia, joista ainakin kuudella oli 100 os. Viim. kr.-ilmoitus 1925. Yhtiö ilm. lopetti toimintansa ja huutokauppasi varastonsa 1925–6.
Kotkan Autoilijain Bensiini. Per. 1935 (no. 77.509), lak*. Nimi v:sta 1958 Kyminlinna Oy. Bensiinin ja voiteluöljyjen SP-jakeluasema Kyminlinnassa. Konttori Itäkatu 14. 100 os. à 500 mk, 1949 op. 300 os., 1953 900, 1955 1200. Alussa 69 osakasta, useimmilla 1 os., Evert Kalliomaalla 20 os. 1958 Autotilaus Oy, Kotkan Ammattiautoilijat ry ja Kotkan Kaivukone Oy kukin 12 %. Viim. kr.-ilmoitus 1959. Toinen kotkalainen yhtiö, Autoilijain Bensiini Oy (per. 1930, no. 67.361), oli lakannut 1933.
Kotkan Näyttämö. Per. oy 1924 (teatteri 1918), toimii. Nimi v:sta 1941 Kotkan Maakuntateatteri-Oy, v:sta 1951 Kotkan Kaupunginteatteri Oy. Ammattiteatteri, talo v:sta 1948 Keskuskatu 15. 1940 tähän teatteriin yhdistyi Kotkan Työväenteatteri (per. 1908). 250 os. à 100 mk, 1943 op. 350 os. (uudet ilm. Kotkan kaupungille). Alussa suurimmilla oli 10 os. 1950-luvulta lähtien Kotkan kaupunki 100 %.
Paul Eriksson Kouran Laiva. Per. 1936, lak. 1958. Omisti rahtilaivat ss Koura (II), ss Kemiö ja ms Korsholma. TJ 1936–53 MKN mkp. Paul Eriksson (1880–1970, kuva →). 110 os. à 1000 mk, 1948 op. 330 os. Heikki A. Kurikka ( erikoisartikkeli) 21 %, veli Svante Kurikka 19 %. 1955 useita om., suurimmilla 8 %. Fuusioitu Vaasan Laiva Oy:hyn (3.) per 30.6.1956. Fuusiovastike.
Kouvolan Kauppakerho. Per. 1947, toimii. Ylläpitää kerhohuoneistoa kauppias- ja liikeväelle. Toimi alussa Kouvolan vanhan linja-autoaseman yläkerrassa, jossa ravintola 680 m² ja 6 matkustajahuonetta. Pito oli annettu vuokralle. 200 jäsentä 1962. 70 os. à 10.000 mk, 1953 op. 210 os., 1959 420. Yleensä 1 os. per osakas, 2011 suurimmalla oli 15 os.
Kovjoki Vatten. Per. 1968, toimii. Vesilaitos: pohjaveden otto soraharjusta ja puhdistus v:sta 1969 Uusikaarlepyyn mlk:n ja Pedersören, myöh. myös kaupungin, Munsalan ja osittain Jepuan alueita varten. Kuluttajajakelun ovat hoitaneet kunnalliset Lepu Vattenledning Ab ja Pedersöre Vatten Ab. 100 os. à 500 mk (osakekirjat painoi J. W. Nesslers Tryckeri), 1974 op. 300 os., 1981 900. Uusikaarlepyy* 50 %, Pedersöre 50 %, koko ajan. *Alussa vain mlk, myöh. ml. kaupunki.
Kristallipalvelu. Per. 1969, lak*. Kristalli- ym. kotivalaisimien maahantuonti mm. Itävallasta, myynti sekä huolto, Pietarinkatu 22, 35 k-m². TJ Eino Frans (Frantsi) s. 1925. Lisää. 100 os. à 200 mk, 1986 op. 400 os. (korotettu selvitystilauhan vuoksi). Reino Johannes Hallenberg ja Eino Frantsi 50/50. 1983 Hellenberg osti Frantsin osakkeet. Viim. kr.-ilmoitus 1986.
Kristiinan Pesulaitos ja Kauppa. Per. 1949, lak*. Pesula, talous- ja siirtomaatavara- sekä liha- ja maitokauppa. Yhtiö osti 3 pesukonetta, kuivauslingon ja mankelin. 200 os. à 2000 mk, 1950 op. 300 os. Yhtiön TJ Laura Laaksonen 75 %. Ei muita kr.-ilmoituksia. Jo puolen vuoden kuluttua, 12.8.1950, yhtiö yritti myydä pesulansa vapaaehtoisessa huutokaupassa, sekä myös 1951. Yhtiö toimi kuitenkin vielä 1956.
Kristine-Boats. Per. 1964, lak*. Veneiden rakentaminen. 600 os. à 100 mk. Kymmeniä omistajia, suurimmalla 30 os. Vuosihaaste 10.1.1966.
Kruununhaan Kustannus. Per. 1990, lak. 2003. Julkaisi ilmaislehdet Kruununhaan Kronikka 1989–92 ja Kruununhaka Katajanokka 1992–2000. 15 os. à 1000 mk. Kaikki nähdyt osakekirjat ovat vailla allekirjoitusta. KTM Kaija (Kaisu) Marjatta Holopainen (vrt. Mainososkarit, Ritoluoto) 100 %. Vain perusilmoitus.
Kråkholmsvägen 32 Kiint. Oy. Per. 1970, lak*. Omisti asuinkerrostalon vuokratontilla Kråkholmantie 32. Rak. 1971, 6 kerrosta, 25 asuntoa. 1300 os. à 50 mk, 1981 op. 2600 (1971 päätetty sama korotus oli rauennut). Oy Wilh. Schauman Ab (pääom. koko ajan) 71 %, Kaustinen & Kattil Rak.tsto 20 %. Fuusioitu 1988 Fast. Ab Sveden Kiint. Oy:hyn. Seur. no. 693.283 Kråkholmsvägen 32 As. Oy, per. 1996 toimii.
Kråklund Golf. Per. 1989, toimii. Vaasan Golf ry:n (per. 1969, toimii) Kråklundissa, Golfkentäntie 61, sijaitsevalla golfkentällä on pelattu v:sta 1969. Otsikon yhtiön toimesta kenttä valmistui 18-reikäiseksi 1993. 1990 op. 25 K-, 216 A-, 73 B-, 31 C- ja 15 D-os. à 10.000 mk. Alussa Vaasan Golf ry om. 100 %.
Kullervonkatu 9. Per. 1938, lak. 1950. 1939 rak. 37 huoneiston asuintalo Kullervonkatu 9 Pantsarlahdessa. 200 os. à 500 mk. Vapautettu 1946-velvoitteista. Perustajat Veikko I., Arvi ja Siiri Koskinen yht.100 %. 1939 asukkaiden omistama. Yhtiökokoukset 22.12.1946 ja 16.3.1947 päättivät purkaa yhtiön. Vuosihaaste 27.3.1947.
Veljekset Kulmala Veljekset Kulmala. Per. 1927, toimii. Edelt. ay O. & W. Kulmala no. 57.965 per. 1923. Virall. kotip. v:sta 1941 Huopalahti. Paloautojen, ruiskujen, ambulanssien, palokaluston valmistus ja kauppa. Tehdas, mainos. Hall. pj. ja TJ Otto Kulmala eli 1886–1949. Liikevaihto 156 Mmk 1954. 30 os. à 10.000 mk, (1946) op. 1,3 Mmk. 1952 yhtiön omistajaksi tuli Oy Masalin & Kumpp. (jonka nimi v:een 1930 oli ollut Oy Palokalusto, v:sta 1961 Mako Oy).
Kulosaaren Yhteiskoulun. Per. 1940, toimii. Yksityiskoulu aloitti toimintansa Domuksessa, 1955 valmistui oma rakennus Ståhlberginkuja 1. 300 os. à 500 mk, 1951 op. 600 os. Vapautettu 1946-velvoitteista. Os. vertailuarvo 184 €, mutta kelvolliset siirrot ja saantoselvitykset puuttuvat yleensä. VN Heikki H. Herlin oli suurin om. 27 %:lla, seuraavalla oli 7 %. Nyk. Kulosaaren Kotiseuturahaston Säätiöllä on 32 %.
Kulta. Per. 1946, lak. 1972. Kulta- ja kelloseppäalan tukkuliike, Vellamonkatu 2. 30 os. à 10.000 mk. Yhtiön TJ Veikko, Helmi ja em. poika Heimo Santala 1/3 kukin. 6.10.1971 alkanut konkurssi raukesi yhtiön varojen puuttuessa.
Kultainen Karhu. Per. 1933, lak*. "Isänmaallisen [eli IKL:n] väen suosima" kahvila-ravintola, Repolankatu 6. 200 os. à 50 mk, 1937 op. 1000 os. Onni Orava 20 %, Lauri Launne 19 %. Viim. kr.-ilmoitus 1938.
Kaarlo Aleksander Railo Kultala. Per. 1922, lak. 1972. Edelt. per. 1919. Kultasepänliike joka valmisti pääasiassa (rinta)merkkejä (leima o/yK), Fredrikinkatu 25 E. TJ Kaarlo Aleksander Railo (1879–1947, kuva →). 250 os. à 500 mk. Railo 40 %, Sven Oskar Kunnas 40 %, Kalle Kustaa Kultala 12 %. 1928 Railo 95 %, perhe loppuun asti. 14.12.1971 alkoi konkurssi, joka varojen vähyyden vuoksi raukesi.
Kumisto. Per. 1942, lak*. Koneellinen jalkine- ja kumikorjaamo, kauppa, Annankatu 16. TJ Eino Kauppi. 50 os. à 1000 mk. 5 yhtä suurta osakasta. Vain perusilmoitus. Toimi 1946, ei enää 1951.
Kunes. Per. 1972, lak*. Virall. kotip. v:sta 1978 Oulu. Autojen ja kiinteistöjen lämmityslaitteiden sekä pakokaasujen suodattimien tuotekehitystä yhteistössä Rovaniemen Konepaja Timo Hietala Ky:n (RKP, vanha, konkurssiin 1994) kanssa. 1978/79 (12 kk) liikevaihto 4900 mk, tase 209 tmk. 90 os. à 1000 mk, 1974 op. 150 os. Kumi-Helenius Oy oli ajoittain suurin, myös RKP oli osakas. Viim. kr.-ilmoitus 1980.
Kunnallisten Sanomain. Per. 1925 (rek. 1927), lak*. Yhtiö julkaisi Virtain, Ähtärin, Alavuden ja Töysän Sanomat -nimistä sanomalehteä 1925–61 (paikkakunnat nimessä vaihtelivat hieman). V:sta 1962 lehden nimeksi tuli Suomenselän Sanomat, millä nimellä se edelleen ilmestyy. 750 os. à 100 mk, (1946) op. 0,15 Mmk, ei rek. Lehden päätoim., nimismies Arvi Onni Sario (1891–1963) 33 %. 1976 Pentti Sario 60 %. 1935 jälk. seur. ja viim. kr.-ilmoitus 1976. 1977 lehden uudeksi kustantajaksi tuli Suomenselän Sanomat Oy.
Kuntien Asuntoluotto Oy Kuntien Asuntoluotto. Per. 1993, lak. 2001. Luottolaitos rahoitti kuntien sosiaalisten vuokra-asuntojen uustuotantoa laskemalla liikkeelle yleisö-JVK-lainoja. Yhtiö ja Kuntarahoitus Oy (vanha) kilpailivat pankkien kanssa. Toinen linja 14. 1996 tase 3016 Mmk, korkotuotot 147 Mmk, henkilök. 8. 25.263 os. à 1000 mk, 1994 op. 34.546 os. 207 kuntaa: Helsinki 20 %, Espoo 7, Vantaa 6, Oulu 4, Tampere 4, Turku 4. Fuusioitu 2001 Kuntarahoitus Oyj:hin (uusi).
Kuntun Kauppa. Per. 1934, lak*. Koti- ja siirtomaatavaroiden vähittäiskauppa. Etiketti. Vrt. J. Hietanen Oy, Räisälän Liike Oy. 50 os. à 1000 mk. 1939 Martti Hietanen 78 %, Juho Hietanen 20 %. Viim. kr.-ilmoitus 1939; yhtiö täytti 1946-velvoitteensa. Kuluisalla liikemiehellä Mooses Kuntulla (1847–1904) ja hänen perillisillään oli useita eri alojen yrityksiä Uusikirkossa, mm. no:t 902, 29.097, 29.637, 45.927 ja 75.214 (po. yhtiö). Juho Hietanen oli ollut maakaupassa oppipoikana ja toimi sittemmin yhtiön hall. pj:na.
Pekka Kastikainen Veljekset Kuokkanen. Per. oy 1947, toimii. Edelt. t:mi 1878, ay 1923. Siirtomaatavaroita, rautakauppa, rakennustarvikkeita, kankaita; v:sta 2008 pitopalvelu. Etiketti. 1953 liikevaihto 238 Mmk. 400 os. à 10.000 mk, 1950 op. 600 os. Yhtiön TJ 1921–54 Pekka Kastikainen (1901–54, kuva →) 40 %, Toivo, Kaarlo ja Antti Kuokkanen yht. 60 %. 1970 Kastikaiset 100 %. [Lisää HS 19.11.1953 s. 14.]
Kuopion Kumikauppa. Per. 1943 (edelt. 1938), lak*. Kumituotteiden ja jalkinetarvikkeiden kauppaa, Kauppakatu 15. 300 os. à 1000 mk. Yhtiön TJ Eino Selin 60 %, Veikko Niinimäki 35 %. 1947 Eino Selinin perhe 100 %. Viim. kr.-ilmoitus 1947. Toimi 1951.
Kuopion-Nilsiän Telefooni. Per. 1901/35 (no. 77.975), lak*. Senaatti vahvisti yhtiön säännöt jo 26.4.1901 ja osakekirja on päivätty 20.1.1902, mutta yhtiö vietiin kaupparekisteriin vasta 1935. Puhelinlaitos. 25 osaketta à 200 mk. Yhtiökokouksessa 3.6.1953 päätettiin myydä yhtiön omistamat puhelinlinjat ja laitteet Kuopion Puhelinyhdistykselle. Yhtiö jatkui kuitenkin vielä v:een 1956. Vain perusilmoitus.
Kuorihumus. Per. 1967, lak*. Kuorihumuksen (osakassahojen havupuun kuorijätteistä valmistama) tutkimista sekä markkinointia tukkuliikkeille ja kauppapuutarhoille. Valmistuksen hoiti Kemi Oy. 20 os. à 500 mk, 1968 op. 40 os., 1969 80. 1968 omistajina olivat 40 puunjalostusyhtiötä 1 os. kukin. Yhtiö myytiin 1979 3 yksityishenkilölle. 1979 viim. kr.-ilmoitus. Toimi 1982. Kuorihumusta käytetään edelleen puutarhanhoidossa.
Kupittaa 49. Per. 1957, toimii. 1958 rak. 6-kerr. asuintalo Kupittaankatu 49/Itäinen Pitkäkatu 50, omalla tontilla. 11.099 os. à 100 mk, 1958 na. 5000 mk:ksi. Asuntojen haltijoiden omistama.
Kurikka. Per. 1949 (no. 112.414), lak*. Siirtomaatavara-, ruoka- ja maitokauppa, Harjunalustankatu 12, Lahti. TJ rkm. Erkki Kurikka**. 150 os. à 1000 mk. Erkki Kurikka 93 %. 27.5.1957 alkoi konkurssi. **Ei mukana rkm-matrikkeleissä. Teki rakennusurakoita 1950-luvulla. Henk.koht. konkurssi 1957.
Kulttuurifilmi Kurki. Per. 1926 (no. 56.501), lak*. Opetusfilmien vuokraamo. Tuotti myös kymmenen 16 mm kaitafilmielokuvaa 1929–34 TJ Lauri Karilan johdolla. Arkadiankatu 26. 1000 os. à 200 mk. Yhtiön liiketoiminta liitettiin Suomi-Filmi Oy:hyn 1936.
Kurki-Hotelli. Per. 1972, lak. 1993. Hotelli ja ravintola Seinäjoentie 112, Aronkylä. Samassa rakennuksessa toimi Juhani Ristiluoman Aron Auto Oy. 160 os. à 1000 mk, korotuksia 1974, 1975, 1976 ja 1980 (lajit A ja B). Ristiluoman perhe 100 % (suurin Oiva R. 55 %). 14.3.1989 alkoi konkurssi. Tiloissa toimii nyt hotelli-ravintola Aronkeidas.
Kurkiharjun Seurojentalo. Per. 1932, lak*. Omistaa kiinteistöä ja edistää kristillis-siveellistä kansanvalistusta, Kurkiharju-Vaajasalo. Talon kuva. 60 os. à 500 mk. Nuorisoseura 33 %, Suojeluskuntaosasto 25 %. Viim. kr.-ilmoitus 1935. Vaikuttaa siltä, että talo ei ole enää olemassa.
Kurkimäen Sähkö. Per. 1920, lak. 1928. Sähkönsiirtolaitos, mylly ja saha Vehmasmäen kylässä Kuopion pitäjässä. 750 os. à 100 mk. Loppuvuosina Ville Väänänen 22 %, Albin Laitinen 19 % ja K. A. Kivelä 16 %. Vuosihaaste 24.1.1927.
Kurkisalmi. Per. 1945, lak. 1969. Saha, Mäntyharjun Karankamäki (eli Karakanmäki) Lahnaniemen kylässä, R 9:28. Liikevaihto 6,9 Mmk 1955. Sisaryhtiö Hietasen Puutavara Oy ↑. 30 os. à 10.000 mk, 1951 op. 90 os., 1951 200, 1953 400. Lauri Roitto 93 %. 1951 Hjalmar Pölhö 50 %, Roitto 19 %. 1953 Puunvälitys Oy (om. Roitot) 50 %, Pölhö 45 %. 1964 Puunvälitys Oy 95 %. Fuusioitu emoyhtiöönsä 1968.
Kurun Höyrylaiva. Per. oy 1934, lak*. Edelt. 1913 per. Höyrylaiva-osk Kuru. Varustamo omisti: ss Kuru 1935–40 (proomuksi 1938), ss Hämeenlinna 1935–36. ss Kurun uppoaminen myrskyssä Näsijärvellä 7.9.1929 on Suomen pahin sisävesliikenneonnettomuus: 136 tai 138 kuollutta. 800 os. à 500. Paavo Mäki 12 %, hajaomistuksessa. Vuosihaaste 12.2.1940.
Kuusamon Kivi Kuusamon Kivi. Per. 1932, lak. 1949. Edelt. Kuusamon Kivitehdas Oy per. 1928 (t:mi 1924). Kovasin- ja hiomakiviä, lattia- ja seinälaattoja. Esitys. 60 os. à 1000 mk. Toiminta oli päättynyt jo ennen 1946.
Sanomalehti Kuusankoski. Per. 193x, lak. 19xx. Ei löydy kr. Kuusankoski-niminen sanomalehti ilmestyi 2 kertaa viikossa 1938–39 ja oli 1939 tämän yhtiön kustantama, aik. Vilho Jääskeläisen (päätoim. ja TJ). Vrt. no. 87.257.
Kuusisto. Per. 1942, lak. 1957. Virall. kotip. v:sta 1945 Hyvinkää. Kangas-, valmisvaate- ja lyhyttavarain kauppaa, Kauppakatu 16 Heinola. 150 os. à 1000 mk, 1953 op. 450 os. Martta Kuusisto, Meeri Honkatuki, Sirkku Yrjönen kukin 1/3. 1953 yhtiön TJ Johannes ja Meri Kuusisto 100 %. Vuosihaaste 15.4.1957.
Kuusistonsalmen Höyrylaiva - Kustösunds Ångbåts. Per. 1917, lak. 1943. Matkustajaliikennettä Turun saaristossa, etenkin Turku–Kuusistonsalmi. Omisti: ss Salmetar, ss Måsen. Osti 1924 ss Vapparnin, muttei käyttänyt sitä. Laiva myytiin 1925 Helsingin Itäreitin Höyryvene Oy:lle, joka vaihtoi nimen ss Vapuksi ja myi sen 1930 Oy Marjaniemen Huvilayhdyskunnalle. 620 os. à 100 mk, 1919 op. 2000 os., 1923 2750. Vuosihaaste 22.10.1940.
Rederi Kvarken. Per. 1954, lak. 1967. Varustamon ainoa laiva rekisterissä on rahtialus ms Korshamn 1956–57. Se oli aik. ollut Oy Korshamn Ab:n* omistuksessa. 100 os. à 5000 mk. Om. koko ajan: Johannes Nymark 50 %, Alfred Nord 25 %, Anders Saxberg 25 %. Yhtiökokous 1.12.1966 päätti purkaa yhtiön. Julkinen haaste 6.2.1967. *No. 122.474, 1951–67. Sillä ei ollut muita laivoja. Om. Alfons Håkans, Sigurd Majors, Alfred Nord ja Anders Saxberg, kukin 25 %. 1966 Nord ja Saxberg 50/50.
Kvarnhuset. Per. 1968, toimii. Omistaa tontin 43A korttelissa 12 Pietarsaaren kaup.os. II ja sille rak. 3-kerr. asuintalon, Puutarhakatu 3. 29 asuntoa. 1044 os. à 550 mk. Asuntojen haltijoiden omistama.
Kveflaks Elektricitets (osakekirjassa Kvevlaks). Per. 1919 (rek. 1921, no. 44.105), lak*. Sähkön hankinta ja jakelu Koivulahdessa. TJ Alfred B. Nygård. 250 os. à 100 mk, 1946 op. 2500 os., 1954 3500. Perusilmoituksen jälkeen seur. ja viim. kr.-ilmoitus 1954. 1969 tapahtuneella liiketoiminnan siirrolla Vaasan Sähkö Oy osti Kvevlaks Elektricitets Ab:n sähköverkon ja liittymät sekä sitoutui kunnostamaan huonokuntoisen verkon ja ylläpitämään sitä.
Kylmäkosken Sähkö. Per. 1919, lak. 1973. Nimi v:een 1950 Maamiesten Sähkö Oy Pajukoski. Ostaa Pajukosken koski Kylmäkosken joessa Haaviston kylässä ja rakentaa vesivoimalaitoksen. Sitä ei liene rakennettu, mutta yhtiö toimi jakelusähkölaitoksena. 300 os. à 500 mk, 1926 op. 500 os., 1949 1000. Hajaomistuksessa koko ajan. Fuusioitu 1973 Hämeen Sähkö Oy:hyn, 1 KS = 3,7 HS.
Kymen Kirjapaino (vanha). Per. 1927, lak. 1942. Kustannusliike ja kirjapaino, Koulukatu 12. Julkaisi Kymenlaakson Sanomat -lehteä 1927–34, v:sta 1934 kiinteistöyhtiö. Sen painokalusto myytiin t:mi Etelä-Suomen Kirjapainolle (no. 23.263), joka tuli vuokralaiseksi kiinteistöön. TJ Waldemar Eriksson. 2500 os. à 100 mk, 19xx op. 5000 os. Rahoittajat olivat Edistyspuolue ja Helsingin Sanomat. Vuosihaaste 21.10.1940. Vrt. Kustannus-oy Kymen Kansa.
Kymenlaakson Ravirata. Per. 1948, lak*. Ravirata otettiin käyttöön 8.1948, lehti. Haminassa oli ravirata Mullinkoskentien ja Kirkkojärven välissä ainakin 1970-luvulle. 1000 os. à 3000 mk. Emil Lautala 50 %, Aulis Lautala 22 %. Per. jälkeen seur. ja viim. kr.-ilmoitus 1967.
Kymenlaakson Suunta. Per. 1934, lak*. Virall. kotip. v:sta 1938 Kotka. IKL-sanomalehti Kymenlaakson Suunta ilmestyi 1934–39. Kirjepää. 600 os. à 100 mk, 1934 op. 1000 os., 1935 1800. 1934 Kansan Sana Oy 20 %, Vilho Annala 12 %, Bruno A. Sundström 12 %. Viim. kr.-ilmoitus 1938.
Kymppiasentajat. Per. 1985, lak*. Edelt. samalla osoitteella 1982 per. Ykkösasentajat Oy (konkurssiin 12.12.1984). Autokorjaamo ja -maalaamo, Orikedonkatu 9. 10 os. à 1500 mk. Allekirjoitus puuttuu kaikista osakekirjoista. Hilkka ja Kimmo Lehtonen 100 %. 16.10.1987 alkoi konkurssi. Uusi Kymppi Asentajat Oy on eri yhtiö.
Kyrkslätt Elektricitets. Per. 1921 (no. 43.421), lak. 1927. Sähköisti Luomasta länteen sijaitsevat Kirkkonummen osat, mutta ajautui konkurssin partaalle. Yhtiön aloitteentekijä oli Otto Nyberg. 1925 Espoon Sähkö Oy otti hoitaakseen laitteistot. [Espoon Sähkö 1992, s. 11, 31.] 150 os. à 100 mk. Yhtiö lakkasi samana päivänä (19.7.1927) kun toiminnan seuraaja, Kyrkslätt Elektriska Ab, merkittiin kaupparekisteriin.
Kytötupa. Per. 1950, lak*. Kiinteistöyhtiö, joka omisti tontin 2 korttelissa Ke 21, Puskantie 4, joka oli Seinäjoen Klubi ry:n käytössä. TJ Verner Ekman. 1500 os. à 1000 mk. Seinäjoen Klubi ry 64 %, muilla enint. 20 os. Vain perusilmoitus.
Kållby Tegel- och Träförädlingsindustri. Per. 1941, lak*. Oy osti Valdemar Kållin, Birger Granqvistin ja Wilhelm Alvikin tiilitehtaan. Tiilien sekä huonekalujen, puuvarsien ja puutavaran valmistaminen. TJ Uno Backman. Tiilitehdas toimi 1946–52. 100 os. à 1000 mk. Viisi yhtä suurta osakasta. Yhtiö teki vain perusilmoituksen, mutta täytti 1946-velvoitteensa ja toimi 1951.
Käkisalmen Kettula. Per. 1916, lak*. Kettutarha, jonka maa-alue vuokrattiin tarhaaja Matti Varikselta. Siitosketut hankittiin Suomesta (punaketut) ja Norjasta (pari hopeakettua). 120 os. à 50 mk, 1918 op. 170 os. Hajaomistuksessa. 1920 viranomaiset määräsivät kaikki urosketut lopetettaviksi. Yhtiön viim. kr.-ilmoitus oli ollut 1918. [Kurkijokelainen 7/2005 s. 5.]
Käpylän Urheilijain Talo. Per. 1925, lak*. Perustettiin työväentaloksi Käpylän Urheilijain toimesta, Vipusentie 19. Kaupunki omistaa tontin. 750 os. à 200 mk. Ei omistustietoja. Vain perusilmoitus. 1931 Käpylän Työväentalo Oy (Helsingin Työväenyhdistys) huusi 1926 valmistuneen rakennuksen pakkohuutokaupassa.
Käpylän Yhteiskoulun Talo. Per. 1938, lak. 1978. Yhtiö omisti Käpylän Yhteiskoulun, joka perustettiin 1938. Koulutalo Mäkelänkatu 93 (2) valmistui 1943. 1000 os. à 200 mk, 1939 op. 1250 os., 1942 2000. Vapautettu 1946-velvoitteista. Koulu kunnallistettiin 1977, rakennus on nyk. Käpylän peruskoulu.
Kött & Fisk. Per. 1945, lak? Ei löydy kr., eikä KTM (Db:166–8) 1.12.1944–5.2.1945, on SK 1946:ssa (ilman os. ja puh., Karis-sana mukana, Mannström TJ). Suunniteltu nimi oli ilm. ollut Ab Karis Kött & Fisk Ab. Yhtiön leimassa ei ole mukana 'Karis'. Hoiti 1946-velvoitteensa. Edelt. t:mi no. 72.159 per. 1933. Liha- ja kalakauppa, TJ Ivar Agner Mannström (1901–76). SK 1956:ssa on ay. Seur. ay no. 121.235 (Sigrid Mannström) per. 1951 lak. 1952. Vrt. myös no:t 88.097, 98.684, 124.084.

*Selitys: lak*.
Takaisin ylös.