LISÄTIETOJA
osuuskunnista, museokohteista,
ulkomaisista yms.

Tilläggsuppgifter till Pörssitietos webbkatalog
över finska samlaraktiebrev.
Katso myös johdantoa.  Nimet ilman Oy ja Ab.  Lak*.

Ardennerföreningen. Per. 1909, lak* (OKL 107 §). Työhevosten jalostustoimintaa siitosoria hankkimalla. Omisti 10 ardennerioria, useimmat Ruotsista tuotuja. Osk toimi Etelä- ja Lounais-Suomessa sekä Hämeessä. PJ oli Georg Ehrnrooth (1866–1935, sukupuu). Vuosihaaste yhtiön purkamista varten 1.4.1930. Osuuskunnan seuraaja 1930 oli Ardennerföreningen i Finland rf - Suomen Ardenneriyhdistys ry (no.  17.252, lak.), joka ei omistanut siitosorit itse vaan toimi paikallisyhdistysten kautta. Yhdistyslaki tuli 1919. Yhdistyksellä oli n. 50 jäsentä, yhtä monta kuin osuuskunnalla. [Yhdistyksen esite-historiikki Åbo 1932 20 s.]

Becos Finland. 1917 perustettiin Helsinkiin Konevälitys Oy, joka 1919 muutti nimensä Ab Becos Oy:ksi. Se oli 95 englantilaisen teollisuusyrityksen yksinmyyjä Suomessa. 1920 yhtiön omistajaksi (miltei 100 %) tuli englantilainen Arthur Grotjan Marshall. 1927 Ab Becos Oy haki vuosihaastetta yhtiön purkamista varten. Marshallin englantilaisen yhtiön Becos Finland Ltd:n osakekirja on päivätty 1932.

Centralgatan. Allan Hjeltin ja mm. Eliel Saarisen perustama 1916, sulautettu Stockmannin Ab Cityyn 1921. Kiinteistö- ja rakennuttamisyhtiö osti heti tontit ja talot nykyisen Keskuskadun alla Rake Oy:ltä (kuva) ja Oy Buildingilta. Yhtiö myytiin 1920 Stockmannille ja katu valmistui 1921. [Ks. Stockmann (1962) s. 105, Schybergson Förvärv och fördärv (2007) s. 93–95.]  Osakekirja on nyttemmin ehkä museoitu.

Etelä-Suomen Osuusteurastamo (ESO). Per. 1936, fuusioitu 1971 Lounais-Suomen Osuusteurastamoon. Ks. LSO-Food Oy ja HKScan Oyj.

Finnish-American Mining Company perustettiin Minnesotassa 1906 amerikansuomalaisten toimesta hyödyntämään Orijärven kuparikaivosta, kuva 2. Lisää [sekä KL 23.11.1914]. Louhinta alkoi 1907. Suomessa rekisteröitiin 7.4.1910 sivuliike (no. 24.332). Emoyhtiö markkinoi uusia osakkeitaan myös Suomessa, missä yhtiön myyntihinta osakkeelta nousi 5 markasta 15,50 markkaan (3 $, na. 1 $) 1909. Päävälittäjä oli Johannes Blenner. 1911 osakkeita oli saatu kaupaksi kaiken kaikkiaan 582.000. Jäljellä oleva malmi oli kuitenkin liian köyhää. 1912 FAM:n kaivostoiminta pysähtyi ja 2.1914 yhtiö haettiin konkurssiin. Fortuna- ja Vulcan-yhtiöt liittyivät FAM:iin. Kaivos siirtyi
28.5.1915 Oy Wuorikaivoksen omistukseen; lehti. 30.8.1918 vastaperustettu, ruotsalaisomisteinen Orijärvi Grufaktiebolag osti kaivoksen. 1945 yhtiö siirtyi Outokumpu Oy:n omistukseen mutta 1954 kaivos suljettiin lopullisesti. [Lisää: Poutanen Orijärven kaivos s. 90–106. Helsingin Kaiku no. 48/1907.]

The Finnish Republican Printing Company. Per. Calumet Mich. syksyllä 1915 S. Mustasen ym. toimesta Valvoja-lehteä (uusi) julkaisemaan. Amerikansuomalaiset julkaisivat useita työväenaatetta tai herätysliikettä kannattavia sanomalehtiä; Valvoja kuului viimeksi mainittuihin. Vuonna 1921 sen levikki oli 9000. Ilm. 1946 kustannusyhtiön nimi muuttui Valvoja Publishing Co:ksi.

Forssa Billardklubb. Senaatti vahvisti yhdistyksen säännöt n. 10.10.1896. Osakekirja on alun perin painettu 1876 (ellei ollut painovirhe).

Helsingin Osuuskauppa Elanto (HOK Elanto). Per. 1919 (HOK). HOK ja Elanto fuusioituivat 31.12.2003 uudeksi osuuskunnaksi. Painetuista osuuskirjoista HOK luopui noin 1990. Vanhoilla on vain keräilyarvoa. [Elanto: Skt III s. 259.]

Herttoniemen fajanssitehdas-yhtiö perustettiin 1762. Herttoniemen kartanon (kartta) vieressä. Osakkeita oli 30. Helsingin kaupunginmuseon osakekirja on tullut sinne Cannelinin kuolinpesästä 1960-luvulla Klaus Variksen tuomana. Kansallisarkistossa on myös yksi tai useampi osakekirja. Ks. myös Schybergson 1964.

Hiekan Höyryvene. Per. 1919. Nimi v:een 1920 Osk. Liikeapu. "Halvan ja mukavan liikeyhteyden aikaansaaminen Viipurin kaupungin ja Monrepos'n välillä." Myöh. höyrypursiliikennettä myös muualle. Hiekka oli Viipurin kaupunginosa. Viim. kr.-ilmoitus 1936. Vuosihaaste 29.6.1950. Lak. 19.10.1951.

Huvila Kiinteistö (AO Datšnyh Nedvižimostei). Vaikka osakekirja on päivätty Lounatjoella kysymyksessä on venäläinen osakeyhtiö. Osakekirjan sivu kaksi on suomenkielinen. Yhtiön tarkoituksena oli rakentaa huvilayhdyskunta Lounatjokeen (nyk. Zahodskoje) Uusikirkossa, Viipurinradan varrella. Moni huvila valmistui alueella ja ruutuasemakaavakin oli merkitty maastoon. Pienoisrautatie kulki Harjuun. Sodan alettua paikkakuntalaisten hyvä työllistäminen päättyi täysin. Paikka kuului v:sta 1925 Kanneljärveen, Harjun kylään. Lounatjoen hiekkaiset mäntykankaat olivat venäläisten kesävieraiden suosittuja huvilapaikkoja.

Imatra. Per. 1912 Brysselissä 17 belgialaisen, sveitsiläisen, saksalaisen ja venäläisen pankkiiriliikkeen sekä pietarilaisen Gesellschaft für elektrische Beleuchtung, joka oli suurin 27 %:lla (yht. 60.000 os. à 500 fr), toimesta. Ainoastaan 10 % osakepääomasta maksettiin koskaan. 1908 kolme suomalaista olivat perustaneet Ab Forcen ostamaan koskiosuuksia Vuoksessa (mm. Vallinkoski Ensosta ylävirtaan). Jossain vaiheessa Force siirtyi Imatra-yhtiön omistukseen. 1924 Force-osakkeet tarjottiin Suomen valtiolle, joka hylkäsi tarjouksen, mutta 1926 Enso-Gutzeit osti Imatra-yhtiöltä kaikki Force-osakkeet. Ko. kosket menetettiin 1945 Neuvostoliitolle ennen kuin niitä ehdittiin rakentaa. Osakekirjoja on ruskealla (tavallisempi) ja vihreällä kehyksellä. [Lähteet: Hoving Enso-Gutzeit s. 521, Ahvenainen Enso-Gutzeit s. 371, Auer & Teerimäki Imatran Voima s. 15. Ks. myös Sven Hirn, Imatran tarina, 1978.]

Inpac (toinen). Per. 1956, lak*. Nimi v:een 1981 Nissen Ky-Kb, v:sta 1989 Oy Paulig Invest Ab. Paulig oli ostanut Nissenin kahvila- ja kahvikauppaketjun 1909. Myyty 1969. 1969 Ulf Lempinen perusti ensimm. Inpac Oy:n Liljendaliin elintarvikkeita ja mausteita pakkaamaan. 1981 Paulig osti yrityksen, jonka liiketoiminta 1990 myytiin MBO-kaupassa Oy Teampac Ab:lle.

International Nickel Company of Canada. Canadian Copper Co. perustettiin kun Sudburyssä (Ontario) oli löydetty kuparimalmia. Se lähetettiin New Jerseyhin rikastettavaksi. Pian huomattiin malmin olevan myös nikkelirikas ja amerikkalaiset ja kanadalaiset yhtiöt perustivat 1902 International Nickel Co. Ltd:n (New Jersey). 1916 perustettiin International Nickel Co. of Canada Ltd:n New Jersey -yhtiön tytäryhtiöksi. Kaikki tuotannollinen toiminta siirrettiin sen omistukseen, samoin kuin itse rikastaminen. 1928 kanadalaisesta yhtiöstä tehtiin osakevaihdolla konsernin emoyhtiö. 1929 se osti suuren brittiläisen Mond Nickel Co:n. Tämä perusti 1934 Petsamon Nikkeli Oy:n (kuva), joka 1940 joutui luopumaan kaivoksensa hallinnasta. Tuotanto alkoi 12.1940. [Autere & Liede 1989, Krosby 1966, Vuorisjärvi 1989.] (Petsamon Nikkeli Oy:n Suomessa kiinni olevia varoja varten muodostettiin ulkomaalaisvapaan Suomalaisia Arvopapereita Oy:n B-sarja.) 1976 emoyhtiön nimi muutettiin Inco Ltd:ksi ja 2006 Vale Inco Ltd:ksi brasilialaisen Valen ostettua konsernin. – Alan keräilijöiden markkinoilla amerikkalaisen ja kanadalaisen yhtiön osakekirjat ovat yhtä tavallisia.

Kivijärven Telefooni. Per. 1907, lak*. Vain perusilmoitus. 1961 Kivijärven nimismies suoritti PRH:n pyynnöstä kuulusteluja selvittääkseen, onko osk edelleen olemassa. Kaikki perustajat olivat kuolleet, eikä heidän jälkeläiset olleet osuuskunnasta perillä.

Kristillisen Työväen Kirjapaino. Per. 1931, lak* (OskL 107 §). Konkurssiin menneen Osk Kristillisen Työkansan toiminnan jatkaja Työkansa-sanomalehden (per. 1907) painamisen osalta. Perustettaessa 200 os. à 100 mk. 1938 painaminen siirtyi toiselle taholle ja 1939 Osk. teki viim. kr.-ilmoituksensa.

Kuokkalan Puhelin. Per. 1948, lak. 1968. Puhelinkeskus Lempäälän Kuokkalankylässä. Toimipiiri siirtyi Tampereen Puhelinosuuskunnalle. Julkinen haaste 31.5.1966.

Lill-Svartö. Per. 1921 (eli rek.; mutta osakekirja annettu 1917), lak. 1956. Saari Porkkalassa. Myytiin 1914 tälle yhtiölle, jonka tarkoitus oli metsästystä ja kalastusta. Yhtiö myi pian suurimman osan saaresta Mikael Lybeckin vaimolle. Saaren omisti sittemmin Christoffer H. Ericsson.

Luottokunta. Per. 1965, toimii. Nimi v:sta 2012 Suomen Luotto-osk. Aloitti OK-kortilla, jota seurasi Eurocard, lounassetelit sekä Visa. Liiketoiminta myytiin 2012 tanskalaisomisteiselle (viime kädessä Yhdysvaltalaiselle) Nets Oy:lle 170 milj. €:lla. Osuuskunta purkautuu 2017. Sen varallisuus, 3400–4000 €/osuus, jaetaan jäsenille korkoina. 2012 maksettiin 935 €, 2013 1000+400 €, 2014 1200 €. Suurimmat omistajat ovat Nordea 27 % ja OP-Pohjola 17 %. Yhden osuuden omistajia (yrittäjiä) on n. 20.000. Osuuksia voi siirtää vain vanhan jäsenen nimiin. Korot maksetaan rekisteröidyn omistajan ilmoittamalle pankkitilille. Näin ollen osuustodistus ei ole enää tarpeellinen ja ne tulevat kaikki jäämään jäsenille (vrt. HPY). E. O. Mansukoski oli hall.neuv. pj. 1982–89 ja Jukka-Pekka Haapanen hallituksen 1980–86.

Onni. Per. 1904, lak. 1980. OTK-lainen osuuskauppa aloitti Kaukaalla ja laajeni 1920-luvulla Lappeenrantaan. Silloin oli myös oma virvoitusjuomatehdas, sementtivalimo ja karjatila. Kuva.

Pantsar.
Per. 1923, lak. 1943. 6-kerr. 1925 valm. asuintalo Pontuksenkatu 30/Pormestarinkatu 1. Rakennus tuhoutui talvisodassa asuinkelvottomaksi. Osk myi kiinteistönsä ja talo korjattiin uuden omistajan As. Oy Pantsarlinnan toimesta. 24.5.1943 pidetty jäsenkokous päätti purkaa osuuskunnan. Vuosihaaste 17.6.1943. Lue Pekka Kantasen tarina talosta. [Lisää: Kotitalomme Pantsar Viipurissa, Edita 2004.]

Petit Ravintola. "Liite Kirjapainotaitoon* N:o 5 1934. Työnäyte, joka on ladottu ja painettu Taideteollisuus­keskuskoulun Graafisilla iltakursseilla."  *Osuuskunta Kirjapainotaidon graafillinen aikakauslehti.

Päijätsalo. Per. 1912, toimii. Perustamisen jälkeen seur. kr.-ilmoitus 1948. Matkailija-aatteen edistäminen ylläpitämällä metsänkasvua Päijätsalon saaren vuorella (näkymä siitä); tarkemmin. Osk osti ja lohkaisi maa-alueen Onni Schildtin omistamasta Ilolan rusthollista Sysmässä. Schildtin vuokralle antama alue mukaanlukien pinta-ala oli n. 240 ha. Osk. ilm. palvelee alueen kesäasukkaita. Osuuspääoma 2016 4724,35 €, nyk. na. 10 €. 2006 osk. perusti Päijänteen Luonnonperintösäätiön.

Raivola & Lintula. Lintulan rälssitila käsitti miltei koko Kivennavan rajapitäjän (Raivola oli 35 km Pietarista): 75.000 ha ja 7000 henkilöä. Raivolan rautaruukki (järvimalmi) lahjoitustilalla pitäjän venäläisten kylässä oli per. 1800, mutta ei koskaan kannattanut ja varsinainen toiminta päättyi 1874. Ruhtinas E. Uhtomski (Esper vanhempi?) oli lyhyehkön omistusajan jälkeen 24.12.1877 myynyt Lintulan 2,31 Mmk:lla tod. valtioneuvos Th. Neronoffille, joka kuitenkin jo  3.3.1879 pakkohuutokaupassa luovutti  valtaosan Lintulasta ruukkeineen Pariisilaisyhtiölle 2,3 Mmk:lla (sama frangeissa). Suomen valtio oli huolestunut asukkaiden asemasta ja lunasti 1879  48.000 ha Lintulan maista 2,3 Mmk:lla. Jo 1880 pietarilainen pankkiiriliike E. M. Meyer & Co. vaati velkojana yhtiön maiden pakkohuutokauppaamista. Tammikuussa 1882 viipurilainen kauppaneuvos Carl Rosenius (nuorempi) ostikin yhtiön loppumaat rautaruukkeineen, mutta ilm. kauppa ei toteutunut, sillä pakkohuutokaupassa 14.4.1882 E. M. Meyer & Co. osti itse kaiken 1 Mmk:lla myyden omaisuuden heti pietarilaiselle pankkiirille Carl Winbergille. Yhtiön (25, rue Taitbout, Pariisi) piti yhtiöjärjestyksensä mukaan  omistaa rautavalimon, masuunin, turvesoita, koskia ja myllyjä Raivolassa ja Lintulassa. Lisäksi yhtiö omisti alun perin n. 80 000 ha maata, josta piti myydä tiloja ja metsää. Op. 7,5 milj. fr. Viim. yhtiökokouskutsu julkaistiin Suomessa 1881.
"Cette société a pour objet la possesion et l'exploitaion de l'usine métallurgique, des hauts fournaux, tourbières, cours d'eau, lacs, moulins, terres et foréts de Raiwola et de Lintula, situés en Finlande (Russie) et traversé par le chemins de fer de Viborg à Saint Petersbourg, à 35 kilomètres de cette dernière capitale, le tout d'une contenance d'environ 80.000 hectares, ainsi que des dépendances; la revente de tout ou partie desdites terres, bois et immeubles; et généralement tout ce qui se rattache directement ou indirectement à l'industrie métallurgique et à l'exploitation des mines et des bois, sans aucunes exceptions ni réserve." Kuva. Kaikki osakekirjan 50 osakekuponkia ovat käyttämättä.

Sampo Mining. Yhtiönimen alla lukee Finland Europe ja sinetissä Sampo Mining & Development Co. of Finland, mutta tiedossa ei ole mitä toimintaa yhtiö olisi Suomessa tavoitellut. Teoriassa kysymyksessä voisi myös olla Yhdysvaltoihin Suomalaisella pääomalla perustetusta yhtiöstä. Vrt. Finnish American Mining. Osakkeen omistaja on ehkä John Wäisänen*, s. 8.12.1878 Pudasjärvellä ja tullut Michiganiin n. 1881. Osakekirjan antamisen aikoihin hän hoiti miesten vaatemyymälää Rocklandissa, Calumetistä lounaaseen. Tai ehkä omistaja pikemminkin on hänen isänsä, John Lars.
*John Väisänen. Miesten valmiiden vaatteiden, kenkien y.m. matka- ja kotitavarain kauppa, laatuaan ainoa suomalainen vaatetuskauppa tällä paikkakunnalla [kuparialueella]. Mr. Väisänen on syntynyt Pudasjärvellä, Oulun läänissä. Ollut täällä maassa pitemmän aikaa harjoittaen kauppaa toistakymmentä vuotta, joista kuusi viim. vuotta Hancockissa. Mr. Väisänen on saavuttanut ihmisenä ja kaup-piaana yleisön luottamuksen. [Juuso Hirvonen, Duluth 1920]

Satavilla. Per. 1948 (rek. 1949), lak*. Nimi v:sta 1949 Rauman Satavilla Oy. Oy Satakunnan Villa oli oli nostanut nimestä kanteen, jonka Rauman raastuvanoikeus hyväksyi tuomiossaan 17.10.1949. Villan ja sillan karstaamista ja kehräämistä. 300 os. à 1000 mk. Maria Tuomola 98 %. 1956 haettiin vuosihaaste. Ko. kohde lienee suunnitellun osakekirjan painatustyön käsikirjoitus.

Skogen Skogen. Per. 1946, lak. 1960. Edelt. 1940 per. Ab Vasaskogen. Pyöreän puutavaran hankintajärjestö ruotsinkielisellä Pohjanmaalla. Liikevaihto 200 Mmk, vajaat 5000 jäsentä 1956. Fuusioitu Osk Metsäliittoon per 1.9.1959.

Suomen Taideteollinen Yhdistys - Konstflitföreningen i Finland (nyk. Suomen Taideteollisuusyhdistys). Per. 1875 taideteollisen oppilaitoksen ylläpitämiseksi. Perusti Ornamon kanssa muotoilun edistämiskeskusta Design Forum Finlandin.

Svensk-Finland (no. 54.191). Nimi v:sta 2001 Veritas Ömsesidigt Skadeförsäkringsbolag. Per. 1925 keskinäisena vahinkovakuutuslaitoksena. 2001 Svensk-Finland ja turkulainen Verdandi yhdistyivät. Vrt. Veritas. Yhtiö fuusioitu 1.1.2009 Aktia Abp:hen (ent. nimi Helsingin Säästöpankki), joka 1.7.2013 fuusioitiin Aktia Bank Abp:hen. 2008 oli per. Aktia Skadeförsäkring Ab, joka 2018 siirtyi Folksam Skadeförsäkring Ab:lle. On myös Aktia Livförsäkring Ab, joka myöntää henkilövakuutuksia.

Tarmo Tanssiaiset. Hauska tapa hyödyntää "osakeantia" on myydä "osakekirjoja" pääsylippuina juhlatilaisuuteen. Näin teki Suomen Merihistoriallinen Yhdistys ry talvella 1983–84, tavoitteenaan kerätä varoja ja hankkia tukea vuonna 1907 valmistuneen jäänmurtajan Tarmon museoimiseksi. Laiva oli viim. kerran ollut käytössä vuonna 1970. Näin yhdistys kirjoittaa verkkosivuillaan: "Keväällä 1984 yhdistys järjesti paljon julkisuutta saavuttaneen tempauksen, jonka tavoitteena oli viimeisen höyrykäyttöisen valtionjäänmurtajamme Tarmon pelastaminen museoalukseksi. Tämä päättäjille, vaikuttajille ja merihistorian ystäville suunnattu informaatiotilaisuus illallistanssiaisineen saavutti suuren suosion, ja lehdistö kirjoitti siitä laajalti." "Osakekirjan" ovat allekirjoittaneet mm. merenkulkuhallituksen pääjohtaja Jan-Erik Jansson ja yhdistyksen puheenjohtaja kontra-amiraali Jorma Haapkylä. "Osakepääoma" näyttää olleen 300x250 mk, eli yht. 75.000 mk kerättiin hyvään tarkoitukseen. Tarmo kunnostettiin 1990–92 ja sen jälkeen se on ollut museojäänmurtajana Kotkassa.

Tarjanne. Osuuskunta perustettiin 1907 ja tilasi laivan Lehtoniemen Konepajalta. 5.1908 ss Tarjanne laskettiin vesille. Laivan matkustajamäärä oli 250. ss Pohjola ostettiin. Molemmat laivat olivat osuuskunnan nimissä 1935–68 (aik. oy). Vrt. Hailuodon Höyryveneen osuuskirjaa. Osuuskunnan tilalle ja sen toimintaa jatkamaan perustettiin 1967 Runoilijan Tie Oy (arvo 2,50 €). Yhtiön omistamana ss Tarjanne liikennöi edelleen. [Historiikki Juhani Valanto: Matka entisyyteen.]

Tornator, Pietari. Suomalaisella Ab Tornatorilla oli pussitehtaita Pietarissa ja Chomelnissa, joiden liiketoiminta oli hoidettava venäläisellä tytäryhtiöllä venäläisin bulvaanein [V. Hoving s. 339]. Historiikissa ei ole paljon tietoa, eikä osakekirjassa ole viitteitä suomalaiseen Ab Tornatoriin.

Vakuutus-ARA. Per. 1961 (no. 159.669), lak*. Vakuutustoiminta liitettiin Vakava-Kekrin ja Sampsan kanssa 1983 silloin muodostettavaan Lähivakuutus Keskinäiseen Yhtiöön (v:sta 2012 Lähi-Tapiola). ARA poistettiin kaupparekisteristä KRL 24 § 1995.

Wiborg. Enbom & Sandelin kirjoittavat teoksessa Hackman 1880–1925 s. 267: 1883 ins. E. F. Gallén vuokrasi Hackman & Co:lta sen 1866 perustetun konepajan Pantsarlahden kaupunginosassa, Karjalankatu 1–3 (tontit 156 ja 155, kartta). Ks. myös W. Arbetarebostäder. Myöhemmin erikoistuttiin laivanrakennukseen. Myös valimotuotteita, sahalaitoksia, höyrykoneita. 1893 yritys meni konkurssiin ja sai uudet omistajat, mm. EFG:n poika Hjalmar. 1899 hän myi konepajan po. belgialaiselle Wiborg-yhtiölle (per. 1898), jonka johdossa oli saksalainen E. W. Prunner. Se perusti konepajaa varten sivuliikkeen Suomeen (kr. no. 10.255). Yhtiö oli nyt alansa kolmanneksi suurin yritys Suomessa. Työntekijöitä oli 1000 (1898: 492). Mainos. Kuori. Mutta pian tämäkin yhtiö teki konkurssin (rekisteröity 15.11.1901) ja 1901 Pohjoismaiden Osakepankki huusi tehtaan, josta muodostettiin Viipurin Konepaja Oy (ks. $). Myös se meni nurin, 1909. Sen entiset työt jakaantuivat mm. Aug. Saariston ja D. J. Vestlundin konepajoille [Kta]. [Ks. myös Tigerstedt Hackman II s. 406–38, Tfif 1885 s. 125, Riimala 1991 s. 76–9 ja Navis Fennica 3 1994 s. 32.]

Vihasjärven Telefooniyhdistys. Ei löydy kr. Toimi 1914 ja kuului silloin Kuhmalahden Puhelinyhdistyksen alaiseksi. Liittymät valtiolle 1958.

Wäinämöinen (no. 14.619). Julkaisi lähinnä Wäinämöinen -aikakauskirjaa 1896–1910. Se oli kristillinen kansanlehti ja lopussa Suomen Rauhanliiton äänenkannattaja.