LISÄTIETOJA YHTIÖISTÄ K–O

Tämän sivun pikalinkit:  yhtiöt  Ki ,  L ,  M ,  N ,  O .
Additional notes, based on my own original research, to the information
in the complete PÖRSSITIETO catalogue of Finnish companies
est. before 1913. Names are without
Osakeyhtiö Oy ja Aktiebolag Ab (Ltd). Main page. Introduction.

Kailaniemen Puutavara. Omisti 1911–15 ss Pallas -hinaajan.
Kajaanin Sanomalehti. Nimi v:sta 1908 Kajaanin Sanomalehti- ja Kirjapaino Oy. Yhtiön julkaisema Kajaanin Lehti ilmestyi 1899–1922 (1921–22 Kajaanin Sanomalehti- ja Kirjapaino Oy & Kni:n (no. 43.373) Kajaanin Uutisina). Urho Kekkonen oli sen toimittajia. Vrt. Oy Kokoomus. 1899 op. 200 os., 1908 op. 500 os. Kajaanin kaupunki oli osakkaana. Vuosihaaste 30.8.1937. Ed. kr.-ilmoitus oli ollut 1913.
vanha osakekirja Kaisaniemen Keilarata Kajsaniemi Kägelbans. Keilarata: kuva, lehti, kartta, mainos. 1919 uusia omistajia: Alexander Manelius (1882–1952) 27 %, Robert Ekman 11 %. V:lta 1913 maksettiin mahdollisesti viim. osinko. Viim. kr.-ilmoitus 1922. Rakennus purettiin 1929. Vrt. Oy Bowling Ab.
Kirjapaino Kaleva. Nimi v:sta 1998 Kaleva Kustannus Oy, v:sta 2009 Kaleva Oy. Yhtiön julkaisema 1899 per. sanomalehti Kaleva ilmestyy edelleen. 1985 liikevaihto 101 Mmk, henkilök. 400, 160 osakasta. 1979 op. 2400 os. à 1000 mk, 1998 2218 K- ja 6654 A-os. 1989 Väinö Tolonen 15 %. 1993 Antje Tallgren 15 %.
Kallaveden Höyryvenhe. Omisti 1893–1906 ss Kallan. Seur. 1907 osk no. 20.514. Oy sai kuitenkin apporttia Pielavesi-Maaninka -yhtiöltä 1908.
Kalliokoski. Alun perin 1861 per. ikkunalasitehdas, Taavetti. 1884 venäläinen omistaja kreivi Georg Mengden oli mennyt konkurssiin, lehti. 43 työnt. 1898. Tehdas vuokrattiin 1919 Ikkunalasi Oy:lle, mutta Lahteen 1923 per. Kindbergin (myöh. Borupin) suuri ikkunalasitehdas kaatoi Kalliokosken 1931.
Kangasalan Lepo- ja Matkailijakoti. Yhtiön perustivat pitäjän kartanonomistajat Ukkijärven lähelle. Yhtiön purkauduttua isäntäpari Adler sai talon omistukseensa ja jatkoi liikkeen 1921 toiminimenä. Toiminta täyshoitolana päättyy 1986 ja tänään talo toimii juhlatilana ja museona.
Kangaskoski. Paperitehdas, kuva. Meni konkurssiin 1903, jolloin toiminnnan jatkoi C. J. H. Standertskjöld. 1920 Ab Simpele osti tehtaan, käyttäen sen puuhiomoa. 1925 koskeen valmistui vesivoimalaitos ja tehdasrakennus purettiin. Hiitolanjoen yläjuoksuun oli perustettu toinenkin paperitehdas, Atlas, josta tuli Simpeleen tehdas (myöh. YPT).
Kangasniemen Höyrylaiva (vanha). Lehti. Varustamon tilaama uusi laiva ss Puula otettiin käyttöön 1891. Yhtiö omisti nähtävästi myös ss Ilmarin (aik. Ilmarinen) v:een 1893. Kesästä 1894 lähtien Matti Ikonen oli Ilmarin omistaja. 1896 hän oli riidoissa Puulan varustamon kanssa. 1897 Puula myytiin Hiskias Kirjalaiselle. Laiva toimi hinaajana 1906 lähtien. Viktor Topeliuksen 1916 perustama uusi Kangasniemen Höyrylaiva Oy (no. 34.575) omisti ss Ilmarin v:een 1933.
Suomalainen Kustannusosakeyhtiö Kansa Suomalainen Kustannus Kansa. Esitys. 1908 op. 500 os. Liiketoiminta liitettiin 1912 Kustannusosakeyhtiö Kirjaan no. 28.233. Vuosihaaste 10.12.1921.
Kansan Näyttämö. Antoi teatteriesityksiä Vanhalla ylioppilastalolla. Hall. pj. Yrjö Sirola. Kirje. Osakekirja on signeerattu AH. Viim. kr.-ilmoitus 1916. 1920 Kansan Näyttämön Kannatus-Oy osti vanhan yhtiön omaisuuden tämän velkojen määrää vastaavalla hinnalla ja jatkoi teatteritoiminnan.
Karhula Ångsåg. Ruotsalainen Knut Hjalmar Cassel s. 1837 osti 1873 Karhulan niemen, mihin 1874 valmistui höyrysaha. Otsikon yhtiö perustettiin 1875 ja se oli Casselin luotonantajien, tukholmalaisten Guillemot & Weylandtin, myöh. J. Cederlunds Sönerin (66 %) hallussa. Osakekirja on 1-lehtinen. Oltuaan Casselin rahoitusvaikeuksien vuoksi jonkin aikaa toimimattomana itse sahalaitos myytiin 1881 William Ruthille, joka 1902 yhtiöitti liiketoiminnan Karhula Oy:nä.
Karjalan Halkoliike. Halko- ja puutavaraliike. 1915 op. 150 os. K. V. Lindberg 47 %, Gerhard Sohlberg 47 %. Viim. kr.-ilmoitus 1916.
Karjalohjan Laiva. Yhtiön laivan, ss Elias Lönnrotin(?) liikennöinti lienee päättynyt 1916.
Kaskö-Sundsvalls Ångfartygsaktiebolag Kaskö-Sundsvalls Ångfartygs. Varustamo omisti 1859 rak. ss Falkenin, joka kuljetti matkustajia reitillä Kaskinen–Sundsvall–Härnösand–Örnsköldsvik. TJ Erik Henrik Nygård, myöh. J. E. Degerstedt. Lehti. Yhtiö oli 11.5.1899 myynyt ss Falkenin Nygårdille 50.000 mk:lla. Yhtiökokous 30.11.1899 päätti kuitenkin ostaa laivan takaisin samaan hintaan, jonka yhtiö maksoi heti. Vuosihaaste 12.6.1911. Alus myytiin pois 1911 ja haaksirikkoutui ss Vestkusten -nimisenä 1913.
Työväen Kasvi (no. 15.939). Nimi v:sta 1931 As-Oy Vihtilä, toimii. Otsikon yhtiö osti 1765 m² tontin kaupungilta 1889, mutta yhtiö on merkitty kaupparekisteriin vasta 1904. Oli puutalo Pursimiehenkatu 23/Kankurinkatu 6. Artturi Hiidenheimo (ks. Hermetic) osti 1928 Kasvin kaikki osakkeet ja rakennutti paikalle kivitalon 1931.
Kaukas Fabriks (vanha). Lankarullatehdas (kuva), maan ensimmäinen, Mäntsälän Keravanjoessa olevan Kaukaan kosken rannalla Jokelassa valmistui 1873 ja suljettiin 1898. 1891 yhtiö rakensi toisen lankarullatehtaan Lappeenrannan lähelle. Osakekirja on tod.näk. v. 1890 annista. Useita omistajia, kunnes Hugo Standertskjöld 1894 osti tehtaat omiin nimiinsä ja yhtiö purettiin. Uusi yhtiö, Ab Kaukas Fabrik, perustettiin 1903.
Kelivaara. Viime vuosisadan alussa oli löydetty Kelivaaran malmikenttä Impilahdessa Laatokan Karjalassa.
Kemijärven Höyryvene. Matkustajalaivat ss Saattaja, ss Aalto, ss Helmi. Varustamo paransi kulkuyhteyksiä Kemijärven ja Pelkosenniemen välillä aikana ennen kunnollista maantietä. Matti Lahtelan perustama. Toimi ainakin 1925. ss Aalto myytiin 1936.
Kemin Kaupungin Sanomalehti. Julkaisi Perä-Pohjolainen -sanomalehteä 1897–1921. Hajaomistuksessa. Raahe Oy:llä oli suurin omistaja, kun yhtiökokous 1921 päätti purkaa yhtiön. Painokoneet myytiin Rovaniemi-lehden kirjapainolle.
Kemin Rautakauppa. Myymälä Pohjoispuistokatu 9. Fuusioitu Oy H. W. Snellmaniin, yhtiön pääomistaja alusta alkaen.
Kemin Saha. Sahalaitos Keminmaassa. Omisti ss Woima-hinaajan. Raahe Oy osti yhtiön.
Kemin Sähkö. Kemissä, Kemin mlk:ssa ja lähikunnissa toiminut sähkönjakeluyhtiö. Siirtyi asteittain kuntien omistukseen ja 1939 sähkönjakelusta tuli kunnallinen laitos. Se lopetti 1949 toimintansa Kemin ympäristökunnissa ja Keminmaan Energia Oy (nimi v:sta 1991) perustettiin.
Kemin Telefoni (myös Telefooni). Toimialueena oli myös Tornio. Oy F. O. U. Nordberg om. 26 %. 1906 perustettiin Kemiin kilpailija Telefooni/Puhelin-Osk Pohjola. Sen tarkoitus oli myös pyrkiä ostamaan oy:n verkon, sillä oy oli pitänyt ylikorkeaa hintatasoa. 1910 senaatti määräsi molempien puhelinverkot yhdistettäviksi 1.1.1911 alkaen. Oy purettiin. Osuuskunta taas liitettiin Posti- ja lennätinlaitokseen 1937/42.
Kempeleen Tiilitehdas. Tiilitehdas, per. 1898. 1920 op. 600 os. Hjalmar Wilhelm Hägg 45 %. 1921 W. Lagerbohm 39 %, A. A. Ensio 31 %. 1924 Manne Muoniovaara (myöh. Oy Constructor Ab (vanha)) ja Hj. Wiklund 50/50. 1945 Oy Constructor Ab (siirtyi myöh. Tukon omistukseen) 100 %. 1968 Tukkukauppojen Oy 100 %. Tehtaan toiminta päättyi 1952. Vuosihaaste 19.2.1968.
Keravan Mylly ja Puunjalostus. Rakennuspuusepänteollisuutta (julkisten tilojen huonekaluja), saha, höyläämö. Kuva. 1962 Oy Tikkakoski Ab 100 %. Viim. kr.-ilmoitus 1962. Jossain vaiheessa 1970 jälkeen yhtiö meni konkurssiin.
Kerimäen Pitäjän Uusi Telefooni. Edelt. no. 20.476. Puhelinlaitos. Alussa suurimmalla oli 8 os., 1954 11 os. 1955 Savonlinnan Puhelinyhdistys osti yhtiön omaisuuden. Vuosihaaste 10.12.1956. Purkuvastike 1959 ulkona olleelle 107 osakkeelle: 27.250 mk/os.
Keski-Suomen Sanomat. 1911–13 ilmestynyt saman niminen lehti, joka edusti Nuorsuomalaisten vasemmistosiipeä.
Keski-Suomi. Yhtiön saman niminen sanomalehti ilmestyi 1871–1917. Nuorsuomalainen (oikeistosiipi) ja suomenmielinen. Lehti. Yhdistyi (myytiin) 1917 Suomalainen -lehden (vanhasuomalainen) kanssa Keskisuomalaiseksi.
Keuhkotautisten Parantola. Matti Äyräpään ja Duodecimin aloitteesta yhtiö rakensi 1903 parantolan Takaharjuun. On nykyisin Kruunupuiston kuntoutuskeskus, Punkaharjulla.
Keuru-laiva. ss Keuru kuljetti v:sta 1885 tavaraa, puuta ja matkustajia Kolhosta Mäntän kautta Keuruulle. Ss Keuruun likennöinti loppui 1901, lehti. G. A. Serlachius oli 1890 ostanut tilalle ss Elias Lönnrotin.
Keuruun Telefooni. Per. 1898 (rek. 1907). Nimi v:sta 1922 Keuruun Puhelin Oy. Puhelinjohto Keuruun, Multian ja Pihlajaveden kirkonkylien välillä. 1922 op. 150 os. 1924 G. A. Serlachius Oy 11 %, Kolho Ångsågs Ab 10 %, Ostolan Höyrysaha Oy 10 %. Viim. kr.-merkintä 1927. Valtio osti yhtiön laitteet 1951.
Kevola Torfströfabrik. Osti Kevolan turvesuot Paimiossa 40.000 mk:lla. Alussa ins. Arnold Rafael Hindström (1887–1962) omisti 100 %, lopussa Martti Nieminen 50 %, Oskari Keskitalo 25 % ja Heikki Voutilainen 25 %. Vuosihaaste 4.12.1928.
Kiando Ångslups. Osti 1874 höyrylaivan, ss Wilkas, joka tuotiin Suomussalmen Kiantajärvelle (Ämmän ruukki). Laiva siirrettiin Ouluun 1882. Lehti.
Kimito Telefon. Puhelinlaitos. 1921 op. 89 os., 1935 145, 1946 535. Alussa hajaomistuksessa. 1960-luvulta Kemiön (sittemmin Dragsfjärd) kunta 2 %.
Kimo Bruks. Per. 1703 rautaa valmistamaan. 1800-luvun lopussa ruukin toiminta muuttui sahaksi ja myllyksi; ks. Hellnäs Såg (no. 13.899). Konkurssiin 1894. Vesivoimalaitos 1922. 1885 vanhaan masuunirakennukseen oli perustettu Oravais Fabriks Ab (no. 3.810, ks. ↓). 1962 tehtaat siirtyivät Oy Keppo Ab:lle, joka lopetti ne ja perusti tilalle suuren minkkitarhan. Keppo on nyk. osaa KWH:ta.
Kirja. Muodostettiin yhdistämällä yhtiöt no:t 20.609 (Weilin) ja 23.931 (Kansa). WSOY osti kustannusyhtiön 1931.
Kirja-Aitta (Viipurin Kansalliskirjakauppa). Nimi v:sta 1938 Viipurin Kirjakauppa Oy. Torkkelinkatu 18.
Kirkollinen Kustannus. Kustansi Herättäjä-lehteä 1909–85 (vrt. Herättäjä). Konttori Aurakatu 14. 120 os. à 50 mk, 1921 op. 300 os., 1926 600, 1948 900. Vapautettu 1946-velvoitteista. Turun ev.-luth. srk ja Suomen luth. ev.yhdistys olivat suurimmat omistajat (15–20 %). 1970-luvulla Oy Turun Sanomat hankki tukimielessä n. 15 %.
Kitinojan Kauppa. Oy aloitti toimintansa 2.1.1903. 95 perustajaa, suurin yhtiön kaupanhoitaja J. K. Kuoppala 7 %. Tämä yhtiö lienee lakannut jo ennen 1910. 1922 perustettiin Kitinojan Kauppa om. Juho Kuoppala. Nykyinen samanniminen Kuoppaloiden osakeyhtiö (per. 1980) ilmoittaa harjoittavansa 1899 aloitettua maataloustuotteiden tukkukauppaa ja maatalouskonekauppaa.
Kiukaisten Telefooni. Nimi v:sta 1940 Kiukaisten Puhelin Oy. Puhelinlaitos. 1940 op. 60 à 1500 mk, 1960 op. 250 os. 1965 fuusioitu toiseen puhelinyhtiöön.
Kiuruveden Höyryvenhe. ss Kiuruvesi liikennöi Kiuruveden ja Iisalmen välillä. 1906 saatu uusi Kiuruvesi-alus otti 120 matkustajaa. Purkuvastike oli 465 mk/os. 1926.
Kivennavan Telefooni. Puhelinlaitos. 1910 op. 400 os. Laitteet myytiin valtiolle 1924. Vuosihaaste yhtiön purkamista varten 1926.
Veljekset Kivinen. 1907 aloitettu rauta-, väri- ja rakennusaineiden kauppa, Turunkatu 12b. Omisti myös naulatehtaan Möhkössä.
Kiviniemen Saha sekä Prolankoski. Suomalainen Puuliike Oy (Viipuri) oli ostanut ja purkanut molemmat yhtiöt n. 1915. Kiviniemi 1916 ay:ksi? Prolankoski oli saha Värtsilässä. [Tif s. 265.]
Klaile. Liittyi Hovinmaan paperitehtaaseen Vahvialassa.
Laiva Koitto. Vasemmistolainen Raittiusyhdistys Koitto vuokrasi 1904 Helsingin kaupungilta Lammassaaren (kuva 2 3 4 5) Vanhankaupunginlahdessa. Jäsenet rakensivat saareen 240 mökkiä, joista alle puolet on jäljellä. 1906 hankittu höyryalus Koitto pystyi proomuineen kuljettamaan 75 matkustajaa keskustan ja saaren välillä. Asiakirja. Yhtiö päätti purkautua 1909, mikä ei liene toteutunut, sillä yhtiö omisti ss Koiton v:een 1924. 1970-luvulle asti liikenne saareen hoidettiin vesibusseilla, sen jälkeen vain pitkospuita pitkin kävellen.
Koiviston Höyrylaiva. Omisti ss Ainamon v:een 1934. Ostettu ennen 1912.
Kojon Kartano. Maatila Koijärvellä, 700 ha peltoa, 1000 ha metsää. Omistaja v:sta 1891 oli Axel Wahrenin (vrt. Forssa-yhtiö) poika Ernst. Hän joutui 1908 taloudellisiin vaikeuksiin ja möi kartanon paikallisten perustamalle otsikon yhtiölle. 1912 yhtiön tilat jaettiin osakkaiden kesken.
Kokkolan Suomalaisen Yhteiskoulun. 1898 per. koulu sai oman talonsa 1899. Koulu toimi yksityisenä v:een 1918, jolloin se siirtyi valtiolle. Vuosihaaste 3.7.1931. Nyk. Kokkolan yhteislyseo.
Kokkolan Telefooni - Gamlakarleby Telefon. Nimi v:sta 1930 Kokkolan Puhelinosakeyhtiö. Teleyritys, kaapelitelevisioverkko. 1990 konserniliikevaihto 31 Mmk, liittymiä 17.430, henkilök. 100. Tytäryhtiö Kälviän Puhelinosakeyhtiö. 1989 op. 130.000 os. à 2 mk. Hajaomistuksessa kunnes posti- ja lennätinhallitus 1962 osti 52 %. 1972 valtio 95 %. 1992 Vaasan Läänin Puhelin Oy (Anvia Oyj) 87 %, 2009 95 %. Lunastamatta oli silloin 24 osakkaan yht. 6769 os. Pakkolunastushinta välitystuomiossa 9.6.2010 oli 251 €/os. Fuusioitu 2010 Anvia Oyj:hin.
Trävaru Kolari. 1911 yhtiö oli ostanut Ruonavaaran tilan.
Komet. Per. 1910, lak. 1927. Kiinteistöjen ostaminen ja rakennuttaminen. Neljä yhtä suurta osakasta. 1918 neljä uutta omistajaa, TJ Gust. A. Tenlén. Lopussa Fast.-ab Eriksgatan 42* ja Fast.-ab Lasarettsgatan 5 i Åbo** om. kukin 50 %. 1925 päätettiin purkaa yhtiö. *Vastapäätä sijainnut tontti, jota ei enää ole. **Kiinteistön nyk. omistaja. Nyk. nimi As. Oy Turun Eerikinkatu 41, talo.
Konttoritarpeita Oy Konttoritarpeita. Konttorikoneiden ja -kalusteiden sekä -tarpeiden kauppaa, korjauspaja. Myymälä. Mainos 2 3. 1924 vuosivaihto 4 Mmk. Henkilök. 38, liikevaihto 8,2 Mmk 1936. 1914 op. 1000 os., 1921 3000, 192x 5000, 1927 7500. Yhtiön omistajat: Arvid Hollming, 1919 yhtiön pitkäaik. TJ Walter Lindfors (1887–1960), 1960 Veli Lounamaa (1925–69). 1970 AB Addon (Malmö) tytäryhtiö Oy H. Federley Ab osti 100 %. 1971 fuusioitu emoyhtiöön.
Kooperatiivinen Työväen Kauppa- ja Teollisuus. Kankaiden ja vaatetustavaroiden kauppa, räätälinliike; lehti. Yhtiön tarkoitus oli perustaa työläisten omistamia sivuliikkeitä koko maahan. 1902 op. 2000 os. Suurimmalla omistajalla oli 30 os. Konkurssiin 15.8.1904.
Kopolanniemen Saha. Varkauden keskustasta 3 km itään, per. 1900. (Varkaus oli silloin osaa Leppävirtaa.) Yhtiö osti osakeapporttilla Kopolonniemen tilan omistajan Daniel Cajanderin (1862–1939) höyrysaha- ja myllylaitokset tontteineen, metsineen ja rakennuksineen 395.000 mk hinnasta. Cajander om. 99 %. Vain perusilmoitus. Osk. Huttunen ja Heikki Peura ostivat sahan alkuvuonna 1907 80.000 mk:lla. Se paloi 14.6.1908, eikä rakennettu uudestaan. Lehti. Cajander oli myöh. asioitsija ja keksijä. Ks. myös no. 14.861.
Korkeakosken Kauppa. 1903 Korkeakosken Osuuskauppa rl perustettiin yhtiön tilalle.
Korkeavuori. Per. 1907, toimii. Nimi v:sta 1935 As.-oy Korkeavuori. 1908 rak. asuintalo (kuva 2, kuva 3) Korkeavuorenkatu 8/Tarkk'ampujankatu 5 omalla 775 m² tontilla. 160 os. à 500 mk. Asuntojen haltijoiden omistama.
Koskel- ja Vaalijärven Kuivaus. Kuivausyhtiö perustettiin alun perin 1859 ja merkittiin oy:nä kaupparekisteriin 1912. Otti haltuunsa entisen kuivausyhtiön hallitsemat vesijättömaat ja jatkoi kuivattamista. 1953 rahastoanti 1:9. Hajaomistuksessa. 1988 ympäristöministeriö osti 7,45 Mmk:lla kuivatusyhtiön maa- ja vesialueet yht. 335 ha luonnonsuojelutarkoituksiin.
Yrjö Jahnsson Koskelan Tiilitehdas. Heikkas Rekolassa. Tehdas aloitti 1910. PR Yrjö Jahnsson (1877–1936, kuva →) 40 %, O. E. Koskinen 33, Hilma Jahnsson 7 %. 1913 Yrjö Jahnsson 56 %. 1916 ei enää liiketoimintaa. Maa-alueensa yhtiö palstoitti v:sta 1920 lähtien asuntotiloiksi.
Koskenniska Ölbryggeri. Tämä oy oli per. 1857. Snellmanien, Åströmin (sukupuu) ja Pentzinien omistama. Ks. myös Oy Otto Lindgrén. 1922 tuotannon jatkoi Oulun Osuuskauppa aputoiminimellä Koskenniskan Mallasjuoma- ja Vesitehdas, sekä v:sta 1949 Koskenniskan Panimo Oy -tytäryhtiönä. 1967 yhtiö päätettiin purkaa.
Kostian Mylly ja Saha. Mylly- ja sahalaitos Kostianvirran varrella, omisti metsiä. Op-korotuksia 1921, 1926, 1929, 1947, 1951, 1955 (op. 3 Mmk). Hajaomistuksessa, perustettaessa K. Heikki Turvanen (s. 1883) oli suurin 12 %:lla, sodan jälkeen M. Turvanen. 25.3.1969 vuosihaaste yhtiön purkamista varten.
Asunto Koti. Nimi v:sta 19xx As. Oy Koti Eerikinkatu 41. Yhtiö osti 1891 tyhjän tonttinsa, johon 1963 valmistui Ilmarisen pääkonttori. Nyt Erikinkatu 41:n ja Ruoholahdenkatu 22:n läpikorttelitontit omistaa 2001 per. As. Oy Helsingin Eerikinkatu 41. Ilmarisen vuokra-asuntotaloja, rak. 1963 ja 2007.
Kotimaa (vanha). 1905 aloittaneen kristillis-yhteiskunnallisen lehden Kotimaan kustantaja. Ei muita kustanteita. Ei op.-korotuksia. Hajaomistuksessa, suurimmilla 3 os. Viim. kr.-ilmoitus 1916. Yhtiön sanotaan menneen konkurssiin. Lehden julkaisemista jatkamaan perustettiin 1917 uusi yhtiö, Kustannusosakeyhtiö Kotimaa.
Koukunjoen Höyryvenhe. Fuusio 1913 Hernejärven Höyryvene-Oy, lehti. Omisti ss Hernejärvi II:n, sekä ss Pitkäkosken v:een 1955. 1915 Pekka Halonen, Juho Kaarakainen ja Pekka Lukkarinen kukin 10 %. Viim. kr.-ilmoitus 1932, mutta yhtiö täytti 1946-velvoitteensa, lopetti liikennöinnin 1949 ja omisti laivan v:een 1955.
Rakennus Koulutalo. Per. 1896 (rek. 1899). Nimi v:sta 1926 Oy Porvoon Jatkoluokat. Ostaa tontit 2 ja 5 korttelissa 34 (Piispankatu 24–26) Porvoossa ja rakentaa niihin talon Suomalaiselle Yhteiskoululle. Talo valmistui 1896. 1926: Yhtiön tarkoituksena on, Porvoon Suomalaisen Yhteiskoulun viiden ensimmäisen luokan muodostuttua [1924] valtion omistamaksi Porvoon Suomalaiseksi Keskikouluksi, kannattaa ja ylläpitää Yhteiskoulun kolme ylintä, yliopistoon johtavaa luokkaa eli Porvoon Suomalaiset Jatkoluokat. 1926 op. 400 os. à 25 mk. Ei omistustietoja. Viim. kr.-ilmoitus 1926. 1930 jatkoluokatkin siirtyivät valtiolle. Koulu on nyk. Linnankosken lukio.
Kovorinkoski. Puuhiomo, Rytty. 1915 op. 500 os. à 200 mk, 1924 op. 2300 os. à 100 mk. Yhtiö vaihtoi omistajaa 7 kertaa. Vuosihaaste 19.9.1947.
Kristian 17. Per. 1905, toimii. Nimi v:een 1936 As.-oy Kristianinkatu 17. Asuintalo Kristianinkatu 17, rak. 1905. 9 asuntoa 71...95 m². Tontin, 635 m², yhtiö osti 1905 Oskar Magnus Nurmelta 35.000 mk:lla. 33 os. à 1000 mk. Asuntojen haltijoiden omistama.
Kronoby Handels. Toiminta. Op. tuli täyteen maksetuksi 1902 (1897 maksettu oli 4391 os.). Viim. kr.-ilmoitus ja konkurssi 1912.
Kukka. Osti 1890 Pursimehenkatu 31:n, mutta myi sen jo 1896. Lehti.
Kumo Ölbryggeri. Panimotoiminta alkanut 1873 ja päättynyt 1910.
Suomalainen Oy Kuokkala. Kiinteistöjen kauppa, huviloiden ym. rakennuttaminen. Lehti. Yhtiön TJ Carl von Ernst 64 %, Georg Feodorowitsch Mertens 18 %, Gustaf Iwanowitsch Kawalkewitz 16 %; kaikki Pietarista. Vain perusilmoitus.
Kuopio Nya Ångfartygs. Gust. Ranin ym. ostivat Rauha-laivan, joka siirrettiin Kuopio Ångbåts Ab:lle 1865. 1869 Ranin hankki osuuksia höyrykuunareista Ystävästä ja Toivosta, joiden omistajat perustivat otsikon yhtiön 1870. Lehti. Laivat kulkivat Kuopiosta Lyypekkiin ja Pietariin. Molemmat viimeksi mainitut yhtiöt yhdistyivät 1875 Kuopio Rederi Ab:ksi, joka poisti vanhat alukset liikenteestä ja hankki tilalle: ss Konkordia, Törnudd, Savotar; lisäksi vanha rataslaiva Seura. Lehti. Useimmat laivat myytiin 1880-luvulla, Konkordia ja Savotar 1894 Wiborgs Rederi Ab:lle (ks. sitä). Suoritustilaan 1893. Kuopion varustamoita.
Kuopio Svenska Samskola. Kuopiossa toimi 31.12.1913 asti Privata svenska reallyceum för gossar och flickor i Kuopio, joka 1897 oli saanut oman rakennuksensa. Kysymyksessä lienee tämän koulun yhtiö.
Kuopio Ångslups Ab (epävirall. Kuopion Höyryvene Oy) ja Kuopion Höyryvene Oy (epävirall. Kuopio Ångslups Ab) näyttäisi olevan sama yhtiö. Molemmat omistivat höyrylaivat Ilma, Tippa, Ansio, Kaino, Lilli. Lehti. Osakkeiden na. on eri, mutta lukumäärä sama. Vuosihaaste 1887 koski ilm. op:n ja na:n alentamista. Yhtiökokous 30.3.1897 ilm. päätti yhtiön lopettamisesta.
Kuopion Höyryvene Oy Kuopion Kirjapaino- ja Sanomalehti. Vanhasuomalainen sanomalehti Savotar ilmestyi 1906–18. Herman Saastamoinen oli suurin omistaja.
Kuopion Klubi. Klubi- ja tilausravintola, kokoustila, Kuninkaankatu 10. (1969) op. 120 os. à 1 mk. Nyk. osakkeita on 447 à 50 €. Kullakin osakkaalla on yleensä 1 os.
Kuopion Kylpyhuone(en), myös Kylpyhuone Oy Kuopiossa, Ruotsin kielisinä vahvistettujen sääntöjen mukaan Badhus Ab i Kuopio (uusi). Edeltäjä oli palanut 1877. Kuva. Lehti. Viim. kr.-ilmoitus 1912.
Kuopion Suomalaisen Yhteiskoulun. Nimi v:sta 1936 Oy Kuopion Yhteiskoulu. Ylläpitää reaalisuuntaista yliopistoon johtavaa yhteiskoulua, Minna Canthin katu/Haapaniemenkatu. Osakekirjat lienee vaihdettu uusiin 1934. Hajaomistuksessa, lopussa Aarne Turusen kp 16 os., Liisa Karttunen 10 os. Julkinen haaste 20.12.1976 yhtiön purkamista varten koulun tultua luovutetuksi Kuopion kaupungille 31.7.1975. Kaupunki maksoi osakkaille 2,50 mk/os.
Kuopion Tehdas. Mylly, myöh. myös rullatehdas, Haapaniemi. Herman Saastamoinen osti laitteet yhtiön vapaaeht. huutokaupassa. Liitetty 1912 Saastamoinen Oy:hyn (no. 27.847).
Kuopion Telefooni Oy. Yhtiön korvasi 1909 Kuopion Telefooniyhdistys/Puhelinosuuskunta KPY (v:sta 2006 Osuuskunta KPY). KPY harjoittaa sijoitustoimintaa ja omistaa mm. Enfo Oyj:n. Se myi Kuopion Puhelin Oy:n teleliiketoiminnan DNA Oy:lle 2007.
Kuopion Tiilikivitehdas. 1948 kotipaikaksi tuli Vehmersalmi. Lopussa konttori oli Jänissalossa. Tiilitehdas toimi 1863–1955, v:een 1927 myös mylly, Vehmersalmi. Hinaaja ss Tuulikki. 1927 op. 0,5 Mmk, 1948 op. 1,5 Mmk. Alussa J. E. Mansnerus 38 %. 1927 lähtien yhtiön TJ Karl Oskar Albin Larsson s. 1884 100 %. Vuosihaaste 7.5.1954. Seur. v:een 1955 Suvasveden Tiili K. O. A. Larsson. [Lisää: KL 25.5.1910 s. 40.]
Kuopion Uusi Kirjapaino. Nimi v:sta 1943 Kirjapaino Oy Savo. Edelt. per. 1878. Kuva 2 3 (Tulliportinkatu 9–11). Yhtiön julkaisema kokoomuslainen sanomalehti Savo ilmestyi 1878–1972. 1948 henkilök. 150. Osti 1950 Sanomalehti-Oy Pieksämäen (ks. sitä). 1972 Savon Sanomat Oy osti 79 % otsikon tappiollisesta yhtiöstä, joka ajettiin alas.
Kuopion Uusi Sanomalehti. Julkaisi Savon Lehteä 1911–12. Hajaomistuksessa, Ernst Biese 10 %. Yhtiö teki vain perusilmoituksen.
Kuopion-Wiipurin Laiva. Matkustajavarustamo omisti Wiborgs Rederi Ab:ltä ostetut laivat sekä 1912–16 ss Kuopion ja ss Sammon. Myi 1911 Konkordian ja 1914 Otavan Laatokkaan.
Kuppis Kägelbans. Keilaratayritys. Lehti. Kuva. 1895 yhtiö päätti sulkea ja myydä ratansa. Uusi omistaja jatkoi toiminnan pari vuotta. Ks. myös Oy Bowling Ab.
Kurikan Puutavara. Saha- ja puutavaraliike. Juho Korpela 36 %, Frans Isak (Iisakki) Kurikka (1881–1943, kuva) 15 %. Vuosihaaste 6.9.1920.
Kurun-Ruoveden-Wirtain Telefooni. Nimi v:sta 1924 Ruoveden Puhelin Oy, v:sta 1954 Pohjois-Hämeen Puhelin Oy. Puhelinlaitos. 1954 op. 9000 os., na. kor. 2000 mk. 1964 26.702 à 20 mk. Alussa suurin om. oli Alexander Aminoff runsaalla 10 %. 1954 G. A. Serlachius Oy 36 %, 1980 6 %.
Kuusamon Höyryvene. Liikennöintiä keväästä 1911 lähtien Kuusamo- sekä Muo-, Kiitämö-, Suininki- ja Joukamojärvillä höyrypurrella ss Kuusamo. Reitti oli Kirkonkylä–Heiskasenharju–Kajava–Heikkilä. Varkaudessa 1911 rak. alus oli 14 m pitkä ja siihen mahtui n. 30 matkustajaa. Lehti. Pääosakas oli Paavo Ahava. Yhtiö teki vain perusilmoituksen. Höyrylaiva pantiin myyntiin 1916 ja toimi sen jälkeen Uleå-yhtiön ss Santeri -nimisenä hinaajana Kuusamon järvellä. [Ervasti, Kuusamon historia I, 1978, s. 462–4.]
Höyrylaiva Kuusisto. Matkustajaliikennettä Turun saaristossa etenkin Uusikaupunkiin. Varustamon höyrylaivat olivat Kivimaa, Kuusisto, Kustavi (ex Necken, ostettu 1918), Toimi, Vehmaa, Kivimaa II ja Iniö. Kirje. 1918 op. 4000 os., 1920 op. 3000 os. à 100 mk, 1923 10.000. Yhtiön pääomistaja ja TJ oli Oscar Wikeström (1862–1912). 1913 Fredric von Rettig ja Hans von Rettig (sukupuu) yht. 12 %. 1920 Hjalmar Aarnio 12 %, Niilo Helle 7 %. 4.4.1930 vuosihaaste yhtiön purkamista varten. [Wikeström & Krogius 1950 s. 56.]
Kylpylaitos Savonlinnassa. Olavin kylpylaitos ja rantahotelli Kylpyläsaaressa/Kasinosaaressa aloitti 1896. Kuva 2 3 4. Vanhoja rakennuksia ei enää ole. Hajaomistuksessa, 1912 Savonlinnan kaupunki 10 %, William Juutilainen 8 %. Yhtiökokous 1934 päätti purkaa yhtiön; vuosihaaste 16.4.1934. Seur. Savonlinnan Kylpylaitos Oy.
Kymin Telefooni. Nimi v:sta 1924 Kymin Puhelin Oy, v:sta 1951 Karhulan Puhelin Oy. Puhelinlaitos. 1953 A. Ahlström Oy 13 %, Karhulan kauppala 11 %. 1959 Kotkan Puhelinyhdistys 100 %. 21.8.1959 vuosihaaste yhtiön purkamista varten. Yhtiö liitettiin nykyiseen Kymen Puhelin Oy:hyn (joka 2013 fuusioitiin Elisa Oyj:hin).
Kyrkstad Ångsågverks. 1875 per. saha Lohjanjärven rannalla nykyisen Virkkalan naapurissa. Lehti. 130 työntekijää ja 23.000 m³ sahatavaraa 1898. Yhtiön pääomistaja oli Axel Hornborg. Konkurssin 1883 jälkeen saha ja tila tulivat huutokaupassa sahan konttoristin August Dahlbergin omistukseen 113.000 mk:lla. 1896 Sandvikens Ab ja Pauw & Sundberg ostivat sahan. 1917 Lohjan Kalkkitehdas Oy osti sahan ja sulki sen pian.
Käkisalmen Kirjapaino- ja Sanomalehti. Per. 1896, lak. 1905, kun J. Lahtinen osti yhtiön kirjapainon ja oikeudet lehteen.
Käkisalmen Viinakauppa ja Käkisalmen Viini- ja Olutkauppa toimivat yhdessä. Lehti. Yksinoikeus väkijuomien vähittäismyyntiin ja anniskeluun. Ks. myös Oy Väki- ja Mallasjuoma Kauppaa varten Käkisalmessa.
Lahden Petrolintuonti. Petrolin, bensiinin, öljyn ja tervan tukkukauppa. Ilmoitus. 4 suurinta osakasta omistivat 17 % kukin. Vain perusilmoitus. Vuosihaaste 22.10.1917.
Lahden Sementti-, Asfaltti- ja Kalkki. Suoritti rautabetoni- ja asfalttitöitä, valmisti porrasaskeleita, sementtiputkia, kaivosrenkaita ja siltoja, myi kalkkia. Tehdas. 1914 op 180 os. Perustajat: Alfred Törnroos, Heikki Lähde ja Frans Fr. Vathén. 1914 Paraisten Kalkkivuori Oy osti osuuden. Viim. kr.-ilmoitus 1917. Oli yhtiönä olemassa vielä 1920. Seuraaja per. 1918.
Ångfartyget Lahtis. Oy per. 1868. 1865 Crichtonilla valmistunut siipirataslaiva Lahtis siirrettiin talvella 1866 hevosilla Päijänteelle. Liikennöi Jyväskylän ja Anianpellon, Vääksyn kanavan avaamisen 1871 jälkeen Lahden, välillä. Kuva (hieman taiteellinen). Yhtiön pääomistajat olivat Johannes Parviainen ja Leopold Topelius. 1876 Parviainen tuli laivan yksinomistajaksi myyden sen 1904.
Lahtis Ångsågs. Saha per. 1869. Ruotsalaisen Knut Hjalmar Casselin (s. 1837, vrt. Karhula ↑) omistama. Yhtiön v. 1879 konkurssin jälkeen saha toimi yksityishenkilön omistamana, kunnes 1919 perustettiin Lahden Saha-Oy (nimi v:sta 1941 Lahti Oy, jatkosta ks. sitä). [St s. 655, Tif s. 694.]
Lainetar. Liikennöi Päijänteellä ja Vesijärvellä höyrylaivolla ss Lainetar ja ss Suopelto. Lehti. Alussa Tenhunen ja Walholm omistivat kumpikin 10 %. Vuosihaaste 3.9.1906, minkä jälkeen lakannut.
Lalli Bryggeri. Panimotoiminta alkanut 1864 ja päättynyt 1912. Toby. Pääomistaja oli Alfred Herler.
Lamminrahka. Aloitti 35 ha:n suolla polttoturvetuotantoa, joka 1905 päättyi tulipaloon. Lehti. Sandman & Co omisti 16 os. Vuosihaaste 1905, lakkaamisilmoitus vasta 1912. Muutoin vain kr.-perusilmoitus. [Lisää Sanup historiikki s. 18.]
Lapin-Hinnerjoen Telefooni. Per. 1905, rek. 1911. Nimi v:sta 1944 Lapin-Hinnerjoen Puhelin Oy. Johdot Rauman kaupungista Rauman mlk:n, Lapin Tl:n ja Hinnerjoen pitäjien kautta Honkilahden pitäjään. 1925 op. 180 os., 1952 325. Fuusioitu 1960 Rauman Seudun Puhelin Oy:hyn. Vastike 1 LHP = 6 RSP.
Lappeenrannan Kylpylaitos. Kylpylaitostoiminta oli alkanut 1824. Vielä nykyisin käytössä oleva rakennus on valmistunut 1912.
Lappträskin Tiilitehdas (Lappträsk Tegelbruk Ab). 1915 op. 135 os., 1919 245. Gösta Alander 58 %, O. S. Tamminen 38 %. 1919 pääomistajiksi Wallén, Viktor Andersson ja Rosenqvist. Viim. kr.-ilmoitus 1946. Tiilitehtaan toiminta päättyi 1965.
Lapuan Sähkö (vanha). Esitys. Yhtiö myi 7.1918 kaiken omaisuutensa Lapuan Osuuskaupalle ja haki vuosihaastetta 26.11.1918. Mutta 1918 aloitti pitäjässä kilpailija, Oy Sähkö Voima (no. 39.427). Kummallakin oli omat voima-asemansa ja sähköverkostonsa. 1921 Oy Sähkö Voima joutui vaikeuksiin. Nyt perustettiin uusi Lapuan Sähkö Oy (no. 45.221), joka osti molemmat sähkölaitokset ja yhdisti ne.
Lapuan Yhteiskoulu. Koulu aloitti 1904. Osakekirjan vinjetissä on kuvattuna koulun vanha rakennus 1906–51 (paloi). Suurin omisti 11 os. Viim. kr.-ilmoitus 1949. Koulu valtiolle 1.9.1952. Nyk. Lapuan lukio.
Laurila. 1906 Laukon ja Tottijärven kartanoiden torpparit ryhtyivät lakkoon ja 1907 ne häädettiin. 1907 tukijat perustivat Oy Laurilan, joka osti Laurilan talon minne osa torppareista asutettiin. Tila palstoitettiin 1911. Lehti. Edvard Gylling, Väinö Hakkila, Lauri af Heurlin ja Yrjö E. Sirola, 1 % kukin, muut pienempiä. Kuvan osakekirja oli 1932 Sulo Wuolijoen omistuksessa. Sen nyk. sijainnista ei ole tietoa. Vain perusilmoitus, mutta yhtiö piti yhtiökokouksen vielä 1920.
Lemin Höyryvene. Varustamon matkustajalaiva ss Wäinölä liikennöi Kivijärvellä. 7.5.1902 konkurssiin. Vrt. Luumäen Höyry- ja Moottorivene Oy ↓.
Lempäälän Telefooni. Nimi v:sta 1921 Lempäälän Puhelin Oy. 1921 op. 50 os., 1950 240. Yleensä 1 os./osakas. 1952 Lempäälän kunta 5 %. 1927 jälkeen seur. kr.-ilmoitus 1951. Laitos TPO:lle 1953. Vuosihaaste yhtiön purkamista varten 1954.
Viktor Leppänen Virvoitusjuomatehdas. Lapualainen kauppias Viktor L. omisti 42 %, 1917 69 %. Tappioiden vuoksi yhtiökokous päätti 1917 myydä kiinteistön ja kaluston Viktor L:lle sekä hakea vuosihaastetta (10.5.1919) ja purkaa yhtiön.
Leppäveden Laiva. Laiva: ss Matti, toimitettu 1905, myyty 1916. Se siirtyi GAS:n omistukseen hinaajaksi.
Leppävirran Höyrylaiva (vanha). Omisti matkustajahöyrylaivat Kalla, Leppävirta I, II ja III sekä Sulo. 1913? op. 1600 os., 1920 3200, 1921 6400, 1961 25.000. 1958 Martta Ritvanen, Viljo Nykänen ja Niilo Väätäinen kukin 16 %. 1967 Saim. Laivam. osti 56 % ja ss Leppävirta II:n; Niilo Väätäinen om. 28 %. 1981 samat omistusosuudet. 1981 viim. kr.-ilmoitus.
A. T. Lesche. Nahka- ja luujauhotehdas, Saksalanjoen suu, per. 1874. Henkilök. 20 1898, tuotannon arvo 80.000 mk 1888, 176.000 mk 1898. Alfred Theodor Lesche (1843–1909) 33 %. Seur. ilmoitus: lakkaamispäätös 5.10.1931, kuitenkin yhtiö oli tehnyt konkurssin jo 1908. Liiketoiminnan oli silloin jatkanut ay Mikkelin Nahka- ja Luujauhotehdas no. 22.766, per. 1909.
Levins. Viinanjalostustehdas, Kiala. Om. C. A. Levin, lehti. 7.1883 oy:n privilegio siirrettiin Levinille henkilökohtaisesti. Per. alunperin 1865. Seur. 1897 ay no. 3.953, sen seur. 1898 no. 8.248 Kiala Ab. C. A. Levin toimi myös Turussa.
Liljendals (Bränneri) "till hämmande af lönnbränning". Aloitti 1872. Sävträskin kylä, Liljendalin keskustassa. Creutzien omistama. Lehti. Oli myynnissä Berndt Brandtin toimesta myös 1885 ja 1894. Vrt. Ilolinna.
Lindholms Lack. Nimi v:sta 1939 Oy Lindholmin Lakkatehdas. Toimi Raunistulan Vierusmäentien lähellä. 1918 op. 80 os., 1920 250, 1921 500, 1931 750, 1941 1500, 1947 na, 300 mk, 1950 na. 600 mk. 1954 op. 2500 os. Carl Lindholm (myöh. leski Irene L.) 88 %. 1931 isännöitsijä Otto Adamsson 97 %. Vuosihaaste 25.10.1965.
Linotol Beton. Fabianinkatu 27. Ruotsalaisen keksimä lattianpäällystysaine, joka oli valmistettu puunsyistä ja tarkoitettu korvaamaan korkkimatot. Levitettiin kylmänä sentin paksuisena massana puu-, betoni- tai tiililattioiden päälle ja kuivui vuorokaudessa.
Liperin Telefooni. Perustaa Joensuusta puhelinjohto Liperin kirkonkylään [33 km] sekä paikallisjohtoja pitäjässä. Ei op-korotuksia. Suurimmilla 2 os. Viim. kr.-ilmoitus 1932, mutta yhtiö täytti 1946-velvoitteensa. Vuosihaaste 28.1.1952. Laitoksen verkko ja toiminta lienee myyty valtiolle 1952. [Jaakko Räsänen. Keskuksen Anni ja Liperin Telefooni Oy. Kotiseutu-uutiset no. 82, 26.10.2006.]
Littoisten Telefooni. Puhelinlaitoksen linjoista. 1934 op. 30 os., 1935 60. Alussa kukin omisti 1 os. (Littoisten Osuuskauppa, Littoinen Oy, Littoisten Kartano Oy ym.). 1934 Littoinen Oy 37 %, 1947 Barker-Littoinen Oy 2/3. Vuosihaaste 20.1.1948. Purkuvastikkeena maksettiin 1949 1000 mk.
Loimaan Ajorata. Per 1912, lak? Ei löydy kr. Senaatti vahvistanut säännöt 7.11.1912. Kesäravirata Torkkalan kylässä Knuutilan tilan mailla (ilm. n. N=6752886 E=275862). Lehti. Ajoradalla pidettiin useita hevoskilpa-ajoja, näyttelyitä ja muita tapahtumia. Alun perin 50 os. à 10 mk, enimmäismäärä 500 os. Vuosihaaste 11.12.1918. Yhtiön omaisuus siirrettiin Loimaan Hevoskasvatusyhdistykselle. 1945 perustettiin Loimaan Ravirata (Oy?).
Loimijoki Pappersbruk (vanha). Osti perustettaessa Ab Ferrarialta tontteja Mattilan tilalta Vesikosken kylässä, kolme myllyä ja sopi Loimijoki Ångsågs Ab:n ↓ kanssa jätepuutavaran hankinnasta. Kuva. Axel Lorentz Granfelt (1851–1911) 25 %, Wilhelm Bensow 20 % sekä Johan Leonard Lupander, Karl Fazer ja Konrad Georg Fazer kukin 18 %. 17.8.1909 alkoi konkurssi. Seur. no. 24.564. Lopuksi kiinteistöön tuli Loimaan Nahkatehdas. [W. Bensow 1993 s. 76.]
Loimijoki Ångsågs. Omisti myös Kyrön (ks. sitä, ostettu 1898, no. 3.837), Taipaleen ja Someron sahat, yht. 33.000 m³ sahatavaraa 1898. Kirje. Ks. myös Wesikoski. 1901 op. 600 os. 1897 yhtiön TJ Jacob Fredrik Mittler (1833–1906) 43 %, Axel Lorentz Granfelt (myöh. yhtiön TJ) 16 % ja Karl Lagerström 16 %. 1903 Mittler 40 %, Lagerström 28 % ja Granfelt 23 %. 1906 Granfelt 24 %, Mittler 23 % ja K. H. Renlund 20 %. Viim. osinko v:lta 1906. Vuosihaaste 1.7.1913.
Lokalan Meijeri. Aloitti 1893. 1898 4 työnt., 13.960 kg voita. Vain perusilmoitus. 1.2.1904 lähtien yhtiön toiminnan jatkoi Lokalahden Osuusmeijeri.
Lolaks Ångsågs- och Qvarn. Per. ottamaan haltuunsa 1897 per. A. Kullman & Co:n omaisuus ja liilketoiminta (saha). Mahd. nimenmuutos 1934 Lolax Såg Ab (ei rek.). Höyrysaha- ja jauhomyllylaitos, Maalahti. 1934 yhtiökokouksessa oli läsnä 15 henkilöä edustaen yht. 135 os. 10 talonpoikaa sekä sahatyöntekijää perustivat, kullakin 1 os. Perusilmoituksen jälkeen seur. oli 1932 ja viim. 1934.
Sanomalehti Louhen. Nuorsuomalainen sanomalehti ilmestyi 1890–1906. Päätoim. Teuvo Pakkala.
Ångbåts Lounas-Suomi. Liikennöi Lounais-Suomen kaupunkeihin sekä Tukholmaan ss Ebba Munckilla. Lisää. TJ oli Isak Reinhold Isaksson (ks. Nystads Slip ↓). Hajaomistuksessa. Toiminta päättyi 16.1.1899. Laivan myöhempi omistaja oli Ebba Munck -varustamo (ks. sitä).
Lovisa Fiskexport och Frysinrättnings. Kuva. F. W. W. Udd 67 %. Vain perusilmoitus. Toimi 1919.
Lovisa Telefon. Puhelinlaitos. 1898 op. 140 os., 1917 500 uutta etuoik. os. Alussa 1 os./henk. Keräilyosakekirjassa on vesileima 1890. 1918 Carl Lundgren 32 %. Yhdistetty 1919 Lovisa Elektricitetsverkin kanssa uudeksi Lovisa Telefon & Elektricitets Ab:ksi.
Lovisa Ångfartygs. Omisti seuraavat rahtihöyrylaivat: Delet (Ulrika), Greta, Inga, Margareta, ms Nina ja Södern sekä matkustajalaiva ss Lovisa. TJ rkm. Wilhelm Ekman. 1910 op. 553 os. à 100 mk, 1917 1200, 191x 2400, 1921 3600, 192x 12.000, 1928 24.000, 1957 op. 30.000 à 1000 mk. 1926 Ab R. Nordström & Co Oy (vanha, lisää) tuli osakkaaksi. 1936 RN & Co 38 %, Alb. Krause 9 %. 1967 RN & Co 64 %. Fuusioitu RN & Co:hon 1969. Vrt. Lovisa Rederi Ab.
Lumijoen Kauppa. Sekatavarakauppa. Säännöt. 1909 3730 mk op:sta oli maksettu. 18.12.1917 vuosihaaste yhtiön lopettamista varten, mutta liiketoiminta lienee päättynyt jo paljon aikaisemmin.
Luodon Telefooni. "Telefoonijodon [oli valmistunut kesällä 1902] rakentaminen ja ylläpito Uudenkaupungin, Pyhämaan Luodon ja Lyökin [kylä Iso-Kaskisen saaressa etelämpänä] välillä." Lehti. 1931 vir. kotipaikaksi Pyhämaa. 1908 Pyhämaan Luoto ja Pyhämaan Rohdainen erotettiin kahdeksi kunnaksi: Pyhämaa (saaret) ja Pyhäranta (mantere). Vuosihaaste 27.2.1946. Seur. 1945 Pyhämaan Puhelin-osk (no. 100.514). Vrt. Pyhämaan Telefooni Oy no. 20.338 (ilm. mantereella). Pekka Granqvistin yksityinen puhelinmuseo Hämeenlinnassa suljettiin 2015, joten sen tiedossa olevat osakekirjat (tämä: 1902) on siirretty pois arkisto- ja museokohteiden listalta.
Luonnonparantola. Kirvulaiset olivat per. oman parantolayhtiön ja saanet enemmän os. merkityiksi, kuin otsikon yhtiö, joka siksi hyväksyi kirvulaisten yhdistymisehdotusta. Kuhne-parantola rakennettiin siksi Kirvun Herajärven rannalle. Lomake. 1910 op. 3000 os. Apuhtiö Karjalan Luonnonparantola Oy:n tarkoitus oli tukea otsikon yhtiötä lainaamalla op:nsa sille. 27.10.1919 molemmat yhtiöt hakivat vuosihaastetta. Samana vuonna per. uusi yhtiö, Kirvun Luonnonparantola Oy, kuva. [Lisää: Uusi Terveys 3/1935.]
Luopioisten Sillanpään Meijeri. Meijeri, joka omisti ss Kukkia-purren. Lehti. Luopioisissa on kaksi Sillanpää-taloa, yksi pitäjän länsiosassa (joka on metsämaata) ja toinen Ämmätsän kylässä idässä. Se on maanviljelysaluetta, mutta melko kaukana etelän Kukkiajärvestä, missä pursi liikennöi. Yhtiön perustaja oli Mikkolan talon (Ämmätsä) agronomi Abraham Olof Regnell (k. 1893). Poika A. H. Regnell myi Mikkolan 1895.
Luumäen Höyry- ja Moottorivene. Ss Hanhi siirrettiin talvella 1912 maata pitkin Kivijärvelle, missä se kuljetti matkustajia ja hinasi lotjia. Perustettiin kauppias Elias Sunin aloitteesta. Liikennöinti loppui 1923 ja laiva myytiin Kivijärven Saha Oy:lle. Vrt. Lemin Höyryvene-Oy ↑.
Aarne Lång Lång & Leppäaho. Jatkoi Kustaa Jalmari Leppäahon (v:een 1905 Ahlstedt, s. 1883) ja Aarne Långin (s. 1886, kuva →) 1906 per. konttori- ja kirjoitustarvikkeiden ja postikorttien tukku- ja vähittäiskauppaa (no. 18.550), Aleksanterinkatu 13. Keskittyi 1910 paperikauppa-alalle. Yhtiöesitys, sisäkuva, mainos. Op. 1913 0,125 Mmk, 1917 0,2, 1919 ?, 1921 1,2. Pörssinjohtaja Otto Engelbrekt Jaatinen oli yksi omistajista. Konkurssihakemus 13.12.1924.
Läsäkoski. Maanviljelystila. Sahan toiminta lakkasi 1939 ja myllyn 1950-luvulla, jolloin yhtiö siirtyi Vakuutusosakeyhtiö Pohjolan omistukseen. Kangasniemi ja Mikkelin mlk ostivat tilan 2000. Edelleen merkittävä harrastuskalastajien kohde.
J. Löfdahl. Edelt. H. Koskinen & Co. Oy otti haltuunsa t:mi J. Löfdahlin (no. 1.814) 1890 aloitetun rautakaupan, Linnankatu 1. Mainos. 1915 op. alennettiin 0,88 Mmk:aan ja na. 800 mk:aan. Johan Löfdahl (1852–1913) 100 %. 1912 Hjalmar Karlström osti 63 % ja n. 1925 koko yhtiö myytiin Ab Axel Wiklundille (ks. sitä). 1931 vuosihaaste.
Maakansa (vanha). Kustannusliike. Sen julkaisemana Maakansa-lehti ilmestyi 1909–12 (1912–14 Maakansan Kannatusyhdistys). Ei omaa kirjapainoa. Kuvaus osakekirjasta. Haltijaosakkeita. Yhtiö oli karjalaisten maanviljelijöiden perustama. Viim. kr.-ilmoitus 1911, mutta vuosihaaste lopettamista varten haettiin vasta 1932. Erään tiedon mukaan yhtiö olisi hakenut konkurssia 1912, mutta se ei näytä pitävän paikkansa. Vrt. uusi Oy Maakansa.
Maaningan Telefooni. Toiminta lienee tosiasiallisesti alkanut jo ennen oy:tä: lehti. 6 osakasta. "Telefoonivalmistelutoimikunta" teki yhtiön omaisuudesta 4000 mk tarjouksen, jonka yhtiö hyväksyi. Vuosihaaste 29.9.1915 yhtiön purkamista varten, koska omaisuus oli myyty. Seur. osuuskunta (per. 1919?, mutta rek. vasta 1946).
Maarian Telefooni. Pitää yllä puhelinlinjoja Maariassa ja Kaarinassa. 1904 annettiin 20 uutta os. 1.6.1909 yhtiökokous päätti lakkauttaa yhtiön.
Maaseututeaatteri. Nimi v:sta 1918 (rek. 1925) Viipurin Näyttämö Oy. Suomalaisen Kansanteatterin lopetettua toimintansa tilalle syntyi 1897–99 kiertueita järjestänyt Uusi Teatteri, jonka korvasi Maaseututeaatteri. Vapautettu 1946-velvoitteista. Hajaomistuksessa, 1935 V. Sario 14 %. Vuosihaaste 12.5.1964. Yhtiön varat, 30.000 mk, luovutettiin Pamaus-seuralle.
Maat ja Kansat. Tuotti lyhytelokuvia (mm. uutisfilmejä sekä "Vasikan häntä") ja esitti ne omistamassaan Ympäri Maailman -teatterissa. Ilm. lopetti 1912.
Machinery. Nimi v:sta 1942 Oy Machinery Ab. 1952 kotipaikaksi Helsinki. Kauppaa koneöljyillä, konetarpeilla, koneilla ja työkaluilla; ilmoitus. Kirje. Esitys. Op. 1911 0,2 Mmk, 1917 0,5, 1918 0,7, 1922 1,5, 1928 2, 1941 4,5, 1947 5. Perustajat: Frans Hall, Ferdinand Jacobsson, Arthur D. Lindeberg ja Ferdinand Tefke, kukin 25 %. 1940 kauppaneuvos Ferdinand Jacobsson (1882–1950) 66 %. 1953 Hugo Timonen 97 %. Nyk. Timosten Machinery Group Oy:n omistama.
Mainiemi Ångsågs. 1888 aloittanut Mainiemen saha ja mylly. 48 työnt. 1898. Yhtiön meijerissä 5 työnt., 10.600 kg voita 1898. 28.9.1909 yhtiö myi laitoksensa ja lopetti 1910 toimintansa. Saha paloi 1910. Lehti. 1929 per. uusi Mainiemen Saha Oy no. 63.391 (konk. 1963) oli eri yhtiö, osake.
Mariefors Sanatorium. Kellokosken sairaala on toiminut psykiatrisena sairaalana 1915 lähtien valtion ostettua Marieforsin kartanon 1910-luvulla.
Mathildedals Bruk. Valssaamo, valimo, konepaja. 154 työntekijää 1898. Lehti. Noin 1876 valtio oli ottanut takaajana tehtaan haltuunsa ja perusti uuden oy:n. 1916 valtio myi yhtiön lähistöllä sijaitsevalle Tykö Bruks Ab:ille (no. 3.323).
Medeor Drogaffär. Nimi v:sta 1949 Oy Medeor Ab. Edelt. 1908 per. t:mi Medeor Drogaffär no. 21.909, jonka oy osti Edvin Pettersonilta 12.000 mk:lla. Rohtojen, kemikalien, saippuoiden, parfyymien, happojen, öljyjen, harjojen, laitteiden ym. tukku- ja vähittäiskauppa. Mikonkatu 9, n. 1930 no. 11. Lopussa: valmistaa teknokem. tuotteita sekä harjoittaa tukku- ja vähittäiskauppaa rohdoksilla ja kemikalioilla, Oulunkylä. 1913 op. 70 os., 1947 op. 600 os. à 250 mk. Edvin Petterson 40 %. 1919 Hanna Limnell 100 %. 1945 Hildur Martikainen 100 %. Konkurssiin 1953.
Mellilä Torf. Fredric von Rettig (sukupuu) perusti 1892. Valmisti turvepehkua navettoja ja hevostalleja varten sekä seinän- ja välikatontäytteeksi. Kuva. Hankkija osti liiketoiminnan 1980(?) ja muodosti siitä Satoturve Oy:n, jonka Kekkilä Oyj osti 1988 ja fuusioi itseensä 1996.
Mercators Tryckeri. Yhtiö osti apportilla Amos Andersonin (1878–1961) 1909 per. Mercators Tryckerin (Yrjönkatu 27, kuva 2) 205.000 mk:n arvoiset koneet ja inventaarit. Amos A. oli ensin 1909 ostanut kirjapaino Valon. Kuva 2 3. Kirje 2. Ks. myös Tidn. Tryck. ja Index. 1919 op. 0,5 Mmk, 1920 1,5 Mmk. Amos A. 1910 76 %, 1919 96 %. Vuosihaaste 26.3.1935, purkautunut. Yhtiön omaisuus siirtyi Ab F. Tilmann Oy:lle. [T. Steinby Amos Anderson 1980.]
Merkator. Oli Edvard Åströmin (sukupuu) perustama vuota- ja nahkatuotteiden vientyritys. Tehdas.
Messukylän Puhelin. 254 liittymää. Liitettiin 1956 Tampereen Puhelinosuuskuntaan (Soon).
Metsänotto. "Stockarbeten", ilm. puunhankinta sisaryhtiön Viborgs Trävaru Ab:n sahalle. Lehti. Yhtiön omisti tukholmalainen t:mi J. E. Francke ja sen perustajan pojat Eduard, Otto ja Robert. Vuosihaaste 10.5.1909. Konkurssiin 1910.
Metvikens Ångsåg. V:sta 1965 rinnakkaisnimi Oy Onkilahden Höyrysaha. Saha paloi 1919. 1943 op. 720 os, 1964 na. 15 mk. Svanljungit tulivat yhtiön omistajiksi n. 1905. 1964 Oy Gustaf Svanljung Ab 100 %. Viim. kr.-merkintä 1965.
Mikkelin Kauppa. Tuonti- ja vientikauppaa, Nikolainkatu 41. Ilm. ympäristön maanviljelijöiden hajaomistuksessa. Vuosihaaste 29.1.1906. Toimi kuitenkin vielä 1909.
Mikkelin Polttimo- ja Oluttehdas. Edelt. t:mi Miller & Pulkkinen ("St. Michels Bolags Ölbryggeri") no. 11.785. Viinatehdas, valmisti olutta 1891–1963. Hilda A. Miller ja David Pulkkinen 50/50. 1931 Einar Miller 10 %. Viim. kr.-ilmoitus 1936. Yhtiö täytti 1946-velvoitteensa. Vuosihaaste 31.12.1962.
Mikkelin Suomalainen Tyttökoulu. Oppilaitoksen omistajayhtiö. Rakennuksen (joka tuhoutui ilmapommituksessa 1940) omisti koulun johtokunnan 1884 perustama Toivo eli Mikkelin Koulukartanon Oy. Ei op-korotuksia. Alussa 33 osakasta. Suurin, Kauppahuone A. Pylkkänen, omisti 9 os. 1.9.1926 koulu siirtyi valtiolle. Vuosihaaste 30.5.1949.
Minerva. Kirjakauppaliike, alussa etupäässä antikvaarinen, uusia aikakauslehtiä. Myöh. uudet kirjat Aleksanterinkatu 17, vanhat Läntinen Heikinkatu 20. 1897 op. 400 os., 1898 500. Perustajat: Gustaf Grotenfelt, Onni Hellsten ja yhtiön TJ Theodor Schwindt. Konkurssi. Helsingin Suomalainen Kirjakauppa Oy osti varastot konkurssipesältä.
Molnby Gård. Mm. saha ja mylly, Porvoo. Lienee Porvoon Myllykylän (Molnby) Molnbo gård.
Mossebackens Pensionat. Täysihoitolan talo rakennettiin 1897 ja paloi 1946. Sijaitsi Antinkyläntien lähellä Kukkukivestä lounaaseen. Uusi samanniminen yksit. t:mi (no. 79.004) perustettiin 1941.
Jordbruks Mulli. Per. 1902, mutta rek. 1904. Maa- ja metsätaloutta. 24 perustajaosakasta, joista 11 omisti 30 os. kukin. 1917 Armas Uno Koskinen ja Vihtori Alexander Koskinen 49 % kukin. Yhtiökokous 1.12.1919 päätti purkaa yhtiön. Vuosihaaste 1920, mutta lakkaamisilmoitus jätettiin vasta 1932.
Munakka Såg. Höyrysaha. Lehti. 1909 op. 160 os. Ins. Carl Joel Appelberg (1853–1921) 69 %. Toiminta päättyi 10.9.1910.
Mynämäenlahden Höyrylaiva. Perustettiin jo 1909, mutta merkittiin kaupparekisteriin vasta 1912. Laivat Louhi ja Ahti (ex Esbo).
Mårtensby Tegelbruk. Lehti. Kutsuttiin myös Martinkylän ja Fredsbackan/Rauhamäen tiilitehtaaksi. Sipoon Talmassa. Toiminta loppui 1920. Saman pistoradan varressa lähempänä asemaa oli Ab Terrakotta Oy (ks. sitä). Alueella toimii nyk. Semtu Oy.
Työväen Männistö. Per. 1899 (no. 10.880), toimii. Kaivopuistontie 2/Koivistonkatu 2/Männistönkatu 2, Rauma. Asuintontit 58, 59 ja 61, kortteli 311, kaupunginosa III. Korttelin 12 yksikerr. 1899 rak. puutalot ovat säilyneet.
Ångbåts Nagu. 1911 rakennettu ss Nagu 595 rt aloitti Turku–Nauvo (Kirjais) -liikenteen 1912. Carolus Wrede 15 %. Vain perusilmoitus. Laiva pakkohuutokaupattiin 28.5.1915. Laiva myytiin ensin Ab Vulcanille, 1918 sipoolaiselle Norrkulla Ab:lle ja myöhemmin Trafikaktiebolaget Sibbo Skärgårdille (ss Norrkulla). 1938 Säämingin Saariston Höyrylaiva Oy osti aluksen. Höyrylaiva on edelleen olemassa.
Necken. Per. 1901, lak. 1964. Sörnäisten rantatie 5. 24 os. Yhtiön talo purettiin ja kiinteistö myytiin 1961 uudelle As. Oy Näkinhoville.
Nerkoon Höyryvene. Liikennöi Iisalmesta käsin Saimaalla laivoilla ss Janne (–1912), Nerkoo I ja II v:een 1916. Suurimmat om. Kalle Niskanen 12 %, T. Sanninen 8 %. Viim. kr.-ilmoitus 1915. Näyttää siltä, että suunniteltu fuusio Onkiveden Höyryvenheosakeyhtiön (ks. ↓) kanssa ei olisi toteutunut.
Nevskin Steariiniyhtiö. Venäläinen yhtiö, jolla oli tehdas Kotkassa (ennen 1925 ilm. Viipurissa, jossa konttori oli). Valmisti saippuaa ja kynttilöitä. Kotkan tehdas myytiin 1927 Havin Oy:lle.
Niinijoen Osuusmeijeri. Per. oy 1901 (no. 14.290), lak*. Edelt. ky per. 1897. Meijeri, kotitarvesaha, aik. myös mylly; Mellilä. Kuva. Oy-muotoinen osuuskunta. 650 os. à 10 mk, 1909 mennessä op. 1198 os., 1930 op. 1500 os. à 100 mk. Hajaomistuksessa. 1959 suurin oli Eero Johannes Kurppa 2 %. Julkinen haaste 25.11.1975. [Historiikki: Karjantuote 48/1922 s. 759.]
Nikolainkatu N:o 16. Per. 1908, toimii. 1908 rak. 6-kerr. asuintalo Snellmaninkatu 16/Liisankatu 23. Yhtiön tontti on 919 m². 128 kanta- ja 122 etuoik. os. à 400 mk. Asuntojen haltijoiden omistama.
Ångfartygs Nord. Tarkoitus oli hoitaa kolmella jäävahvisteisella aluksella (ss Nord I, II, III) voin vientiä ja kuljettaa matkustajia Tanskaan ja Englantiin. Liikennöinti ei kuitenkaan kannattanut. Ei op.-korotuksia. Osakekirjan vinjetin laivassa lukee Nord I, peilikuvana. Victor Ek 38 %, Ernst Dahlström yli 10 %, E. Wahlström 10 %. Victor Ekin historiikin mukaan osake-enemmistö myytiin 1904 FÅA:lle. Varustamotoiminta päättyi 1905 ja yhtiö luovutettiin konkurssiin 17.2.1910. [Ks. myös: Ginström Tallberg 1930 s. 60.]
Nordfinska Ångbåts. Varustamo osti keväällä 1865 Ruotsista 1856 valm. 75 hv ss Härnösandin, jonka nimi muutettiin ss Pohjolaksi. Alus kuljetti matkustajia ja rahtia Oulun ja Tukholman välillä ja käyden Pohjanlahden suomalaisissa rannikkokaupungeissa. Lehti. Yhtiöjärjestys. Yhtiön perustivat oululaiset kauppahuoneet J. W. Snellman G:son, Simon Wilhelm Antman (JWS:n pojan appi, 1815–89) ja Toussaint Wilhelm Liljeblom (1832–82). Jo keväällä 1868 yhtiö joutui panemaan laivansa myyntiin. Ruotsalainen ostaja muutti sen nimen ss Hudiksvalliksi. [Oulun maakunta-arkistossa on varustamon akteja.]
Nordiska Träagenturen. Puutavara-agentuuri, joka 10.000 mk:lla osti edeltäjänsä Nordiska Träagenturen Carlsson & Co -ay:n. Eteläesplanadi 8. Carl A. Carlsson, Georg W. Roering (1874–1939, ks. Ekö) ja Fredrik Thuring kukin 1/3. Toiminta päättyi 1908.
Nummelan Rukoushuone. Rakennus Helsinkiin johtaneen tien varrella oli v:een 1907 asti ollut kansakouluna. Rukoushuone vihittiin kirkoksi 1930 ja oli käytössä v:een 1969, jolloin Nummelan seurakuntakeskus valmistui. 1912 op. 400 os. Perustamisen jälkeen seur. kr.-ilmoitus 1931. Julkinen haaste 1971. Rukoushuonerakennus purettiin 1970–80 -lukujen taitteessa ja sen paikalla on nykyisin As. Oy Nummelan Portti.
Nurmeksen Kauppalan Telefooni. Nimi v:sta 1921 Nurmeksen Puhelin Oy. 1922 op. 600 os. Vrt. no. 29.698. 1939 laitteet myytiin posti- ja lennätinhallitukselle.
Nya Aktie-Bryggeriet. Edelt. Brummer & Co. Lehti. Sijaitsi Albertinkatu 34:ssä. 35 työntekijää 1898. 1894 Sinebrychoff Ab osti osake-enemmistön.
Oskar Durchman Nya Droghandeln - Uusi Rohdoskauppa. Nimi v:sta 19xx Kiinteistö Oy Durchman. Otsikon oy no. 1.686 jatkoi ay:n toiminta. Vrt. myös no:t 15.608, 21.112, 74.425, 74.426. Lääkeaineiden, kemikalioiden ja kosmetiikan valmistus, myöh. tukkukauppa, Ruoholahdenkatu 22. Apt. Oskar Durchman eli 1862–1942, kuva →. Yhtiön 1934 per. seuraajasta Oy Durchman-Rohdos Ab:sta tuli 1940-luvun lopulla Kustannusosakeyhtiö Otavan tytäryhtiön Koulutarpeiden Keskusliike Oy:n tytäryhtiö. [St s. 371.]
Nya Pressen. 1906 RKP:n perustaja Axel Lille (1848–1921, kuva 2) perusti uudelleen Bobrikovin lakkauttaman sanomalehden Nya Pressenin (uusi, vrt. Tidn. Tryck.). Otsikon yhtiö julkaisi Lillen lehden 1909–14. Axel Lille 100 %. Vain perusilmoitus. Lehti yhdistettiin 1914 Dagens Tidningin kanssa Dagens Pressiksi. Vuosihaaste 28.1.1922.
Nya Svenska Läroverkets Byggnads (no. 5.436). Nimi v:sta 1974 Asunto Oy Mikonkatu 25. Omisti yksityisen oppikoulun (Nya svenska läroverket) 1888 rak. koulukiinteistön, Mikonkatu 25. Kouluyhtiö ↓ omisti suurimman osan Byggnads Ab -yhtiönsä osakkeista. 1962 koulu muutti Etelä-Haagaan ja kiinteistöyhtiön osakekanta myytiin grynderille, joka 1973 rakensi paikalle uuden asuintalon.
Nya Svenska Läroverkets i Helsingfors (no. 6.357). Yksityinen oppikoulu (Nya svenska läroverket), Mikonkatu 25. 1962 koulu muutti Etelä-Haagaan. Kouluyhtiö omisti suurimman osan Byggnads Ab ↑ -kiinteistöyhtiönsä osakkeista. Vapautettu 1946-velvoitteista. Ei omistustietoja. 1960 koulutoiminta siirtyi otsikon yhtiöltä Stiftelsen Nya svenska läroverket i Helsingforsille. Yhtiö haki vuosihaastetta 27.6.1964.
Byggnads Nya Svenska Samskolan. Yksityiskoulu sai Lönnrotinkatu 12:n oman puurakennuksensa 1911, kun otsikon yhtiö osti kiinteistön 230.000 mk:lla. 1954 otettiin käyttöön uusi talo Sandelsinkatu 3. 1911 op. 160 os. John Tornberg 9 %. 1929 Stiftelsen Nya Svenska Läroverket (koulutoimen ylläpitäjä) 63 %, 1953 91 %. 1979 Helsingin kaupunki 95 %. Yhtiö siirtyi kaupungille korvauksetta. Koulu kunnallistettiin per 1.8.1977. Yhtiö haki 12.12.1978 julkista haastetta ja lakkasi 1979. Koulutalossa toimii nyt Tölö gymnasium.
Nykarleby Aktiebank. S. Maanviljelyspankin alullepanema liikepankki. Sivukonttoreita Vaasa, Vöyri, Oravais. TJ Georg Lönneström (1868–1913). 1911 3000 osakkeen ja myöh. 8000 lisäosakkeen annit à 115 mk. Uusi anti 1913. 20.11.1913 pankki keskeytti maksunsa; TJ Lönneström teki samana päivänä itsemurhan. Konkurssissa, joka johtui törkeästä huolimattomuudesta sekä kirjanpitoväärennyksistä ja kavalluksista, velat ylittivät pankin varoja 3,2 Mmk:lla. Velkojat saivat 68 %, viim. erät 1921 ja 1924.
Nykarleby Ångbåts. Lehti. Kaupungin historiikki [E. Birck 1988] tuntee tämän nimisen varustamon, (vaikkakin 1906 perustettuna), muttei kaupparekisteri. ss Aino oli yhtiön omistama. Yhtiö meni konkurssiin 1908. Lienee eri, kuin 1875-yhtiö. Nykarleby Ångslups Ab:ta historiikki ei tunne.
Nylandsgatan 31. Per. 1907, toimii. 1909 valm. asuintalo (kuva 2) Uudenmaankatu 31 omalla, 1350 m² tontilla. 237 kanta- ja 107 etuoik. os. à 250 mk. Asuntojen haltijoiden omistama.
Nystads Slip- och Mekaniska Verkstads (vanha). Isak Reinhold Isaksson (ks. Lounas-Suomi ↑) perusti otsikon yhtiön 1892 Pietolanniemeen. Maaliskuun 1897 konkurssin jälkeen laitokset tulivat ensin hetkeksi valtion haltuun velkojana. 1900 eräs konsortio osti ne, mutta mitään toimintaa ei ollut. 1917 telakka siirtyi Aleko Liliuksen (1890–1977) hallintaan. 1918 telakan ja konepajan käynnistivät uusi omistajataho, Uudenkaupungin Telakka ja Konepaja Oy, mutta 1921 sekin oli konkurssissa.
Ångslups Nådendal. Varustamon omistuksessa oli laivat Nådendal, Oihonna, Naantali ja Lemu. 1910 op. 400 os. (korotettu koska varustamo osti toisen laivan, reitille Naantali–Raisio). 1915 Atte Franck 16 %. Vuosihaaste 22.3.1924 yhtiön purkamista varten. Sota sekä rautatieyhteyden valmistuminen heikensi matkustajaliikenteen kannattavuutta ja 1925 yhtiö myi viim. aluksensa, ss Nådendalin.
Näsijärvi Pappfabriks. Edelt. Tammerfors Aktie Pappfabrik. Pahvitehdas Pispanrannan Rantatiellä (kartta). Lehti. Seur. olivat ay no. 1.971 v. 1895 ja Näsijärvi Oy (no. 38.042, tuotekuva) v. 1919, joka lakkasi 1988 (vararikko 5.1985; tuotanto päättyi 1989). Yhtiön TJ 1934– Rafael Breitenstein (1886–1977) oli ostanut yhtiön 1934.
Näsijärvi Transport. Tiilitehtailija A. H. Solinin alullepanema. Omisti laivat ss Sulhanen, ss Koljo; puurunkoisia hinaajia. Lehti.
Oikos Kiinteimistö Oikos. Nimi v:sta 1939 Kiinteistöosakeyhtiö Oikos. Osti 1,5 Mmk:lla 1907 rak. ns. Pietisen palatsin ja tontin Karjalankatu 31/Kolmikulma 1, kuva 2. Matti Pietinen s. 1859, punaisten ampuma 1918; poika Arvo ks. Carborator. Talossa oli mm. KOP:n konttori. 1923 op. 600 os. Yhtiön ensimm. omistaja oli hovineuvos N. A. Manuchin (Moskova). 1922 F. W. ja F. M. Hosainoff omistivat yhtiön. Vuonna 1930 yhtiö vaihtoi omistajaa kolme kertaa, viim. ja lopullinen oli KOP:n tytäryhtiö Oy Talola.
O. Olanders. Edelt. Theodor Jakob Bilkenroth oli 1853 saanut räätälinoikeutensa. Rek. 1899 toiminimenä Skrädderifirman O. Olander inneh. P[etter Ernst] Ringvall (perusti 1910 no. 25.119:n). 1903 omistajaksi tuli Carl Christian Georg Schröder. Muutettu 1904 oy:ksi samalla kr.-numerolla. Räätälinliike oli v:sta 1864 sijainnut talossa Erottaja 2. 1918 op. 300 os., 1919 900. Schröder 100 %. 1907 Oskar Lindfors 100 %. 1951 Christian Rosenbröijer 100 %. Viim. kr.-merkintä 1955.
Kiinteistö Oma. Per. 1906 (no. 18.215), toimii. 1907 valm. asuintalo (kuva 2) Fredrikinkatu 18/Iso Roobertinkatu 34, 828 m² tontilla. 90 os. à 1000 mk. Vuoden 1951 osakekirja on annettu kuoletetun tilalle. Asuntojen haltijoiden omistama.
Oma Liesi. Yleishyödyllinen yhtiö omisti Salmissa Salmelan 37 ha maatilan, jota oli pieninä viljelyspalstoina annettu vuokralle. 1917 yhtiö halusi myydä tilan ja 1924 se ilmoitettiin pakkohuutokaupattavaksi; lehti. Vapautettu 1946-velvoitteista. Alussa 6 yhtä suurta osakasta. 1939 Karl Ernst Nissinen 13 %. Yhtiökokoukset 1939 päätti lopettaa yhtiön tarpeettomana. Haki vuosihaastetta 19.6.1939. 1946, jolloin lakkasi, yhtiöllä oli nettovaroja 7000 mk.
Ompelukone- ja Polkupyöräliike. Valmisti Vauhti-merkkisiä polkupyöriä.
Onkiveden Höyryvenhe. Omisti ss Onkiveden 1908–39. Näyttää siltä, että suunniteltu fuusio Nerkoon Höyryvene Oy:n (ks. ↑) kanssa ei olisi toteutunut.
Operakällaren. Ravintola toimi jo 1860-luvulla, nimi sittemmin Royal. Sijaitsi Nya teaternin talossa (nyk. Svenska teatern). Yhtiö meni konkurssiin 1930.
Oravais Fabriks - Oravaisten Verkatehdas. Ruukki per. 1700-luvun alussa. 1885 per. kutomo. 1893 vanha yhtiö meni konkurssiin ja otsikon uusi oy osti tehtaat. Vrt. Kimo Bruks ↑. Tuotanto (villatuotteita) päättyi 1977–79. Rakennuksessa ruvettiin valmistamaan KWH-Mirkan hiekkapaperia. [Mercator 1909.]
Oravi-Haapakoski Bruks. Haapakosken ja Oravin rautatehtaat ja valimo, tiilitehdas, saha. 243 työntekijää, tuotannon arvo 470.000 mk 1898. Vrt. Niemiskosken Oy.
Oriveden Nuija. Omisti Honkala-nimisen seurantalon. Hajaomistuksessa, yksi omistaja oli Oriveden Suomalainen Nuija (suomenmielisten aatteellinen ylioppilasjärjestö), jonka rakennus oli valmistunut 1908. Yhtiö myi talonsa 1.6.1912 Keski-Hämeen (myöh. Oriveden) kansanopistolle 40.000 mk:lla. Yhtiön purkaamispäätös tehtiin 1919. Vuosihaaste 14.5.1919.
Oriveden Telefooni. Edelt. 1898 per. Oriveden Telefooni Yhdistys, lehti. Fuusioitu Tampereen Puhelin-osk:aan (Soon) per 1989. [Historiikki: L. Korjus 1968 37 s.]
Orkester-Aktiebolaget. 1870 N. B. Emanuel perusti Teatteriorkesterin. 1879 se yhdistettiin oopperan orkesterin (per. 1877) kanssa Helsingin konserttiorkesteriksi. Taloudellisista syista yhtiö lopetettiin 1882.
Orkesterföreningen. Robert Kajanus perusti Orkesterföreningenin 1882. Oy:ksi 1889 rahoituksen turvaamiseksi, nimenmuutos 1895 orkesterin tasoa koskeneiden väärinkäsitysten vuoksi. Syksyllä 1914 Oy Helsingin Filharmooninen Seura ja tuore Helsingin Sinfoniaorkesteri yhdistettiin kunnalliseksi Helsingin kaupunginorkesteriksi.
Ostrobotnia. Pohjalaisten osakuntien talo vihittiin käyttöön 1912. Kun taloyhtiö päätettiin lopettaa 1942 omaisuus luovutettiin Pohjalaisten Talosäätiö Ostrobotnialle, joka edelleen omistaa kiinteistön.
Ota. Turun Sanomien kustannusyhtiö 1904–33. Lehti. Ota Oy osti 1906 lehden painon Polytypos Oy:n ja 1919 Kauppiaskatu 5:n. 19xx op. 1500 os., 1920 3000, 1928 4500, 1932 10.000. Yhtion TJ v:sta 1917 Arvo Ketonen (1888–1948): 1920 14 %, 1928 12 %, 1948 55 % (lisäksi Oy Turun Sanomat 6 %). 1958 Oy Turun Sanomat 86 %, Arvo K. kp 5 %, Irja K. 5 %. 1960 Ota Oy fuusioitiin Oy Turun Sanomiin.
Otava. Osti opettaja Vilho Rossilta tontit 93 ja 94, Pellervokatu 16, Viipurin Kalevalan kaupunginosassa, ja rakennutti siihen vuokra-asuntotalon. 28 uutta os. 1923. Rossi oli suurin omistaja (29 %), kunnes Rudolf Pehrsson 1938 osti koko osakekannan. Vuosihaaste 1947.
Oulujärven Laiva. Omisti v:een 1937: ss Salo ja ss Salo II.
Oulun Suomalainen Yhteiskoulu. Koulu per. 1902. Sen rakennus valmistui 1908. 1.7.1920 koulu valtiolle. Seuraaja on Kuusiluodon lukio.
Oulun Työväen Kauppa. Sekatavarakauppa, Iso-Uusikatu 22. Ilmoitus, lehti. Vain perusilmoitus.