TÄYDENTÄVIÄ YHTIÖTIETOJA
www.porssitieto.fi:n luetteloon Suomen keräilyosakekirjoista. Lak*. CC-lisenssit.


Ylistaron Sähköosakeyhtiö (uusi)

Ylistaron Sähkö Per. 1922 (46.258), lak*. Paikalla oli aikaisemmin ollut pieni vesivoimala puisessa rakennuksessa. Samanniminen edeltäjäyhtiö ei ollut kaupparekisterissä. Sen seuraaja oli osk 30.237, joka 1923 alussa myi sähkölinjojaan ym. otsikon yhtiölle.

Sähkön myynti ja siirto vuodesta 1923 koko Ylistarossa sekä Ilmajoen neljän kylän alueilla yht. 11.550 asukkaalle. Yhtiön oma 220 MWh vesivoimala Kylänpäänkoski ↓ valmistui 1922, saha ja mylly.

4000 os. à 500 mk. Osakekirja. Osakekirjassa on kuva yhtiön voimalaitoksesta patoineen.

Suurin omistaja Ylistaron kunta 25 %, satoja pienosakkaita.

Ylistaron Sähkö, vesivoimalaitos

AB Skånska Cementgjuterietin (nykyinen Skanska) rakentaman vesivoimalaitoksen ↑ säännöstelypato epäonnistui ja 1939 se kaatui. Urakkahinta oli 2,4 Mmk. Vaikka yhtiö lopulta sai korvauksena 1 Mmk, taloudellinen asema oli niin heikentynyt, että jo 18.5.1925 yhtiökokous tarjosi laitoksen Ylistaron kunnalle.

Padon valmistuminen myös viivästyi, eikä tilaaja hyväksynyt töiden laatua lopputarkastuksessa 11.1923. Valtakunnallista huomiota saanut riita meni ensin välitystuomioistuimeen, joka antoi tuomionsa 12.1924. Mutta 1926 jouduttiin asettamaan uusi välitystuomioistuin, jonka tuomio tuli 10.1926. Skanska pyrki saamaan tuomion kumotuksi raastuvanoikeudessa. 3.1927 Skanska kuitenkin tarjosi sovintoa, joka hyväksyttiin kunnanvaltuustossa. Huhtikuussa riitaisuudet oli saatu sovittua 1 Mmk:lla ja Ylistaron Sähkö Oy voitiin asettaa konkurssiin. [Mm. Vaasa 21.11.1923 ja 9.9.1924. Ilkka 8.1.1925. Vaasa 10.6.1926. Ilkka 16.10.1926. Vaasa 13.1.1927 ja 24.3., 6.4. ja 27.4.]

26.4.1927 yhtiökokous päätti luovuttaa yhtiön omaisuuden konkurssiin. Hakemus jätetty 20.5.1927. Taseessa oli varoja 4,4 Mmk ja velkoja 6,6 Mmk. Suurin velkoja oli Ylistaron kunta, joka pakkohuutokaupassa 31.8.1927 huusi yhtiön omaisuuden 2,02 Mmk:lla ja otti alueen sähköntuotannon ja -jakelun hoitaakseen.

Vuotavan padon vuoksi turbiinit eivät saaneet tarpeeksi vettä ja kunta joutui ensi töikseen ostamaan suuren höyrykoneen tuottamaan apuvoimaa. 1939 lähtien omaa tuotantoa ei enää ollut. 1993 kunta myi sähkölaitoksensa 43 Mmk:lla Lapuan Sähkö Oy:lle (toinen). Nykyään Elenia Oy:n.

[PRH. Ylistarolaisten historia s. 747–753.]

© G. Kock