Aktiebolaget Ekö Ångsåg & Fabriker

Per. 1907, lak*. Edeltäjä Roeringin 1906 per. tmi 18.568 sekä Ab Dahlberg & Ekholm.

Edeltäjä-oy:n D&E:n tehtyä vararikon 1905 Ekön kolmiraaminen saha (kuva 2, sisäkuva ↓) myytiin 1906 julkisella huutokaupalla ins. Georg (Yrjö) Wilhelm Roeringille (1874–1939, kuva →, Ekön TJ 1900–21, myöh. Oy Mahoganyn TJ) kumppaneineen, jotka perustivat otsikon yhtiön.

Toiminta laajeni kun 1908 aloitti Tvärminnen Norrgårdin kalkkihiekkatiilitehdas (kahi) ja kalkkiuuni (toinen kuva). Kalkkikivi tuotiin yhtiön Finbyn ja Kemiön louhoksista. Ekö-yhtiö osti 1909 kuunari Edlan ja omisti myös Ekö-pursia ja hinaajia (Sunnan, Vesta). 1911 hankittiin vielä 1880 per. konttorikalusteita valmistava Hangon höyrysaha ja höyrypuuseppätehdas (Hangö Ångsåg & Ångsnickeri Ab, oy purettu 1911, kuva, mainos), joka oli ollut D&E:n omistuksessa [Kta II s. 30]. Tulipalo vaurioitti. Tehdas myytiin sittemmin.

1911 Ekö-yhtiö osti myös Helsingin savilaastitehtaan (Helsingfors Murbruksfabrik, tmi, Kr. 26.571) sekä Kaukassalon (Kolsjö) kalkkilouhimon Särkisalossa. Ekössä sahatyömiehiä oli n. 70 ja enimmäistuotanto 28.000 m³, lähinnä vientiä varten. Lisäksi Hangossa oli 70 työntekijää. Esitys.

Ekön höyrysaha, sisäkuva

Pörssilista 30.10.1918–31.12.1923. Otettu listalle yhtiön hakemuksesta. 1919 myytiin viisi Ekö-osaketta à 2600 mk ja 1920 viisi à 4000 mk. Ei muuta vaihtoa pörssissä.

1917 U merkintähinta à 1250 mk, uusi op. 2 Mmk. 1920 op. rahastoannilla 3 Mmk:aan, op. nyt 3000 os. à 1000 mk. Haltijaosakkeita.

1908 Albert Vilén omisti 40 %, Evert Ekholm 30 % ja yhtiön TJ G. W. Roering 27 %. 1921 omistussuhteet muuttuivat: Arvid A. Andersson 75 % (ml. hänen Oy Olkkalan 52 %). 1927 rkm. J. Koskinen, J. E. (Torsten?) Glantz, Väinö Kivi, kukin 1/3.

Kommunaltidningenin mukaan saha oli ollut suljetti 1929 lähtien. 29.4.1932 yhtiö jätti konkurssihakemuksensa, joka jätettiin sillensä. Varat olivat 1,2 Mmk ja velat 3,0 Mmk. Saarella jotain toimintaa jatkoi nyt päävelkojan Arthur E. Nikanderin omistama Ekö Ångsåg & Slip (ei rek.) ja mantereella hänen Tvärminnen Kalkkiteollisuus (92.772). 1938 Nikander tarjosi sahalaitoksen myyntiin. Ekössä ei ole tänä päivänä mitään jäljellä sahasta.

[PRH. Historiikit. Finlandssvenska tekniker II s. 223 (Vilén) ja III s. 39. Kemin på Hangöudd 2 s. 287–307 328–337 (kalkkihiekkatiilet). Pienpainate 347519 1911 Kansalliskirjastossa. Mercator 10/1911 s. 108–9. Kommunaltidningen 8/1936 s. 124. Hangö-Bladet 24.1.1914 s. 2. Lisää: Kta II s. 30–32, Kta I s. 201.]

© G. Kock

Ekön höyrysaha, ulkokuva