|
Etelä-Suomen Kaukopuhelin Osakeyhtiö - Södra Finlands Interurbana Telefonaktiebolag![]() Yhtiö perustettiin jo olemassa olevien kaukopuhelinlinjojen omistajien toimesta rakentamaan, omistamaan ja käyttämään kaukopuhelinverkkoa Etelä-Suomessa, kartta. Pääkonttori 2 oli Korkeavuorenkatu 37:ssä (talo purettu). Pörssilista 17.10.1912–31.12.1934. Vaihto oli koko ajan kohtalaisen suurta ja hyvin säännöllistä, mutta lukuisten osakeantien vuoksi todellisesta kurssikehityksestä on vaikea saada käsitystä. 1934 ylin/alin oli 205/175 mk. ![]() Vanhanmallisiin osakekirjoihin ennen 1925 on painettu vain yhtiöjärjestyksen vahvistamisvuosi 1894. Säilyneisiin specimen-kappaleisiin kirjapaino on kuitenkin käsin merkinnyt päivämäärät. 20.12.1920 (5 os. painettu 140 arkkia), 21.12.1921 (50 os. painettu 190 arkkia), 16.4.1924 (5 os. painettu 250 arkkia), 1.12.1925 (50 os. painettu 1175/1236 arkkia) ja 16.6.1930 (1 os. painettu 1355 arkkia, 5 os. painettu 363 arkkia). Uusi malli: 1925 allekirjoittajina on Dan. Joh. Wadén ja Karl Strömberg, 1930 Karl Strömberg ja Axel Solitander. 1930 ruotsalainen L. M. Ericsson -yhtiö alkoi ostaa osakkeita omistaen 43 % 1934 [Berg, s. 163]. Nämä osakkeet valtio osti 1934 [Berg, s. 165. Risberg]. ![]() Kilpailija, valtionpuhelin, syytti yhtiötä siitä, että se hoiti vain kannattavat linjat ja jakoi osinkoa [Turpeinen]. Yhtiön toiminta päättyi 1.4.1935, kun valtio (Posti- ja lennätinhallitus) lunasti yhtiön koko puhelinverkon ja muun omaisuuden valtion sanelemaan hintaan 41 Mmk. Valtion edustajan perusteluja valtiollistamiselle [kerrottu 1959 teoksessa Risberg Suomen lennätinlaitos s. 538]: "Olisihan yhtiön johdon pitänyt oivaltaa, ettei maan hallitus ja eduskunta pitkään voisi sallia sellaisen tilanteen jatkua, että yksityinen yritys, jonka osakekannasta päälle päätteeksi 43 % oli ulkomaisen trustin [LME] käsissä, saisi edelleen sellaisenaan jatkaa toimintaansa ja oman mielensä mukaan rakentaa vain taloudellisesti kannattavimmat puhelinyhteydet Etelä-Suomen asutuskeskuksien välille ja jättää valtion tai köyhien pikkuosuuskuntien asiaksi huolehtia taloudellisesti kannattamattomista puhelinlaitoksista, milloin nämä harvaan asutut syrjäseudut eivät kokonaan jääneet vaille puhelinyhteyksiä kaukopuhelinyhtiön jakaessa osinkoina [~10 %] ne varat, jotka olisi pitänyt käyttää harvaan asuttujen syrjäseutujen puhelinolojen kohentamiseen." Etelä-Suomen Kaukopuhelin Oy haki vuosihaastetta 29.12.1934. Osakkaille 1935 maksettu purkuosuus oli 214 mk/os. Yhtiö merkittiin kaupparekisterissä lakanneeksi 20.4.1937. [PRH. Historiikit. Suomen lennätinlaitos (1955) s. 329–39 422–40 532–41. Puhelin ja puhelinlaitokset Suomessa 1877–1977. Turpeinen Yhdistämme 1 (valtionpuhelin) s. 185. Rautkallio Pohjoinen liitto Wallenbergit ja Suomi s. 170–6. Kantanen s. 48. K&S s. 40. Lisää: H Hel-LK s. 247. Yhtiön laaja arkisto on Kansallisarkistossa.] © G. Kock ![]() |