Imatra,
Société Anonyme pour la Production et la Distribution de l'Énergie Électrique.
1908 kolme suomalaista olivat perustaneet Ab Forcen ostamaan tiettyjä koskiosuuksia
Vuoksessa (Vallinkoski ↓ Ensosta ylävirtaan
sekä pienet
Myllykoski ja Torpankoski). 1912 Ab Force siirtyi Imatra
S.A. -yhtiön omistukseen.
Sen tarkoitus oli tuottaa vesivoimalla sähköä Pietaria varten;
lehti
2
3.
Vahva Imatra S.A. edusti saksalaisten Siemens & Halsken, AEG:n ja niiden
pankkien intressit. Ranskalaiset pankit olivat tukeneet paikallisen yhtiön
Peterburgskoe Obshchestvo Peredachi Sily Vodopadov (St. Petersburg Company
for the Transmission of Power from Waterfalls, ks.
Siitola Ab) pyrkimyksiä.
Imatra S.A. perustettiin 1912 Brysselissä belgialaisten,
sveitsiläisten, saksalaisten ja venäläisten pankkien sekä
kaikkien kolmen pietarilaisen sähkölaitosten* toimesta. Ks. Mercator
46/1912. Pääomaosakkeiden kaikki 19 merkitsijää luetellaan
yhtiöjärjestyksessä. Ne
merkitsivät myös kaikki muun lajiset osakkeet, keskenään sopimassaan
suhteessa.
*Suurin omistaja oli Deutsche Bankin hallitsema Obshchestvo Elektricheskogo Osveshcheniia
(Company for Electric Lighting), ns. 1886-yhtiö.
1926 op. alennettiin 30 milj. Belgian frangista 12 miljoonaan, 1929
10,2 miljoonaan ja 1934 9,6 miljoonaan. Sanotaan, että vain 10 %
osakepääomasta maksettiin sisään. 60.000 kantaos. à 500 fr, 120.000 pääomaos. ilman na. ja
120.000 perustajaos. ilman na. Haltijaosakkeita. Pääomaosakkeilla oli
etuoikeus ainakin 5 % osinkoon. Kaikilla osakkeilla oli 1 ääni.
Osakekirja (action ordinaire, vihreä)
2 (action de capital,
ruskea) 3 (action de capital
50 os.). Koko on 40x28 cm ilman kuponkiarkkia. Kaikki osinkokupongit ovat jäljellä. Kanta- ja
pääomaosakekirjat
ovat keräilymarkkinoilla erittäin yleisiä. Lokakuussa 2008 207 ordinaire-
ja 248 capital-osakekirjaa
myytiin Boonen huutokaupassa Belgiassa.
1919 Suomi kielsi sähkön maastaviennin.
1924 Ab Force -osakkeet tarjottiin Suomen valtiolle, joka hylkäsi tarjouksen, mutta
1926 Ab W. Gutzeit & Co (Enso-Gutzeit Oy) osti Imatra
S.A.:lta kaikki Ab Forcen osakkeet. Vallinkoskea ei koskaan rakennettu.
Imatrankoskea yhtiö ei missään vaiheessa omistanut, vaan siihen valmistui
1928 valtion voimalaitos.
1914 tai 1915 Imatra S.A. oli ostanut 1886-yhtiön tytäryhtiön Company for Electric
Regional Stations. Vallankumouksen jälkeen Imatra S.A. ei useaan
vuoteen pystynyt laatimaan tilinpäätöstä Venäjällä olevan omaisuutensa
kansallistamisen epäselvyyden vuoksi. Imatra S.A. piti
yhtiökokouksen ainakin vielä
1952. Osoite oli silloin sama kuin alussa: Rue Royale 143.
[Hoving Enso-Gutzeit s. 520–4. Ahvenainen Enso-Gutzeit II s. 371–2. Auer &
Teerimäki Imatran Voima s. 15. Hirn Imatran tarina s. 170–1.
Coopersmith The Electrification of Russia s. 85 86 105 112. Mercator
46/1912 s. 959 ja 3/1917 s. 38–40. Teknill. Aikakausl. 4/1915 s. 79.]
© G. Kock
|
TÄYDENTÄVIÄ
YRITYSTIETOJA
