Nykarleby Aktiebank

Per. 1899, lak. 1914.

Suomen Maanviljelys- ja Teollisuus-Pankki Oy:n alullepanema, 9.9.1899 aloittanut paikallinen liikepankki, Suomen pienin. Alussa tarkoitus oli kerätä varoja Pohjanmaan ruotsinkielisiltä alueilta Maanviljelyspankin käyttöön.

Norra Torggatan 42 (nykyinen nimi Bankgatan, talo on säilynyt), Uusikaarlepyy. Sivukonttoreita Vöyri (1905–), Vaasa (tärkeä, 1906–) ja Oravais (1913–). N. 5000 tallettajaa. TJ oli koko ajan Georg Emil Felix Lönneström (1868–1913, kuva ↓).

3000 os. à 100 mk, 1911 3000 uutta os. hintaan à 115 mk. Haltijaosakkeita. Osakekirja. Osinkoa pankki maksoi vuosilta 1900...12: 0–0–0–4–4½–5–5–6–6–7–7–8–8 % ja mk.

Birck ja Nykarlebyvyer kertovat ylimääräisen yhtiökokouksen päättäneen 10.1911 antaa vielä 8000 uutta os. lisää à 115 mk, ja että ne lienee tulleet merkityiksikin. Kysymys on kuitenkin väärinkäsityksestä ja kirjoitusvirheestä. Yhtiökokous 16.10.1911 vain vahvisti johtokunnan aikaisemmin päättämän em. osakeannin ja päätti, hyväksyen tehdyt merkinnät, emittoida uudet 3000 os.

1899 Suomen Maanviljelys- ja Teollisuus-Pankki Oy 47 %, Georg Lönneström 12 %.

Vasta 8.11.1913 kerrottiin Vasabladetissa pankin vaikeuksista liikkuneista huhuista, jotka kiistettiin. Mutta 20.11. TJ Lönneström teki itsemurhan ja pankki keskeytti maksunsa. Konkurssianomustaan Nykarleby Aktiebank jätti 15.12. Lehti.

Konkurssi johtui TJ:n törkeästä huolimattomuudesta ja kevytmielisestä antolainauksesta sekä kirjanpitoväärennyksistä ja kavalluksista. Velat 6,6 Mmk ylittivät pankin varoja 3,2 Mmk:lla. Rosengrenin nahkatehdas ja Pietarsaaren Konepaja aiheuttivat 1913 pankille suuria tappioita.

Georg Lönneström

Taseet 1912. Tilinpäätökset oli väärennetty ensimmäisestä vuodesta lähtien; 15.12.1913 havaittiin esim. talletusvelan olevan 1,5 Mmk todellista pienempi. Tallettajat saivat 68,6 % takaisin, viimeiset erät 1921 ja 1924. Mutta rahan arvo oli silloin enää kymmenesosa vuoden 1913 arvosta.

[PRH. Nykarleby stads historia III s. 302–323. Nykarlebyvyer (kopioi em. teosta). Korpisaari Suomen pankit s. 149–151. Svenska Österbottens historia III s. 414. Mercator 46 ja 47/1913.]

© G. Kock