Fastighetsaktiebolaget Parkgatan 11
Per. 1916, toimii. Nimi vuoteen 1920 Ab
Walter, vuodesta 1945
Bostadsaktiebolaget Parkgatan 11 A.
Kiinteistö
2
3 oli ollut Reinhold Hausenin
omistuksessa 1884–1917 (asui nykyisessä 11b:ssä).
Asuintalo, joka valmistuessaan
1921 oli
suomen korkein asuinrakennus. Puistokatu 11a. Kuva
2. 20 huoneistoa, 8 kerrosta.
Pohja. Oma tontti 1348 m².

50 os. à 500 mk, 1920 op. 1800 os., 1921 3800,
1924 3940 (140 uutta os.
Neitsytpolku 1a). Osakekirja.
Asuntojen haltijoiden omistama. Talossa on asunut mm. Rafael von Frenckell.
[PRH. HS 19.8.1969 s. 8.]
1920-luvun alussa yhtiön omistama iso kulmatontti jaettiin
neljään
tonttiin: Puistokatu 11a (tontti 91-7-135-7, ark. Sigurd Frosterus 1921), Puistokatu
11(b) (tontti -9, Runar Finnilä 1924),
Neitsytpolku 1a (tontti -8, Finnilä 1924) ja
Neitsytpolku 1b (tontti -1, Finnilä
1927).
Puistokatu 11(b):n talon ja tontin on vuodesta 1924 omistanut Bostads-ab Park
Asunto-oy.
Neitsytpolku 1a:n juridinen asema on sen sijaan erikoinen:
yhtiöjärjestyksen ja sopimusten perusteella taloon oikeuttivat määrätyt
osakkeet ja se hoidetaan käytännössä itsenäisesti, vaikka kuuluukin
edelleen muodollisesti Parkgatan 11A -yhtiöön.
Kuvaus Neitsytpolku 1a:n
vaiheista
(Neuvostoliitto, Venäjä).
Neitsytpolun
talot olivat molemmat toimisto/teollisuustaloja. 2006 talo 1b tontteineen myytiin asuintaloksi
muutettavaksi (valmistui 2011, Asunto Oy Helsingin Neitsytpolku 1B, per. 2001).

Neitsytpolku 1b -kiinteistön (kuva ↑,
kuva 2) oli vuoteen 1973 omistanut FDUV:n
Finlands Svenska Omsorgsstiftelse ja sen jälkeen Suomen valtio. Siellä oli vuodesta
1924 autokorjaamo ja
akkutehdas (1940–52 nimellä Ab A E N (omistaja oli
Arthur E. Nikander),
49.926, joka 1963 fuusioitiin Akkuteollisuus Oy:hyn). Sen jälkeen talossa oli
akkutehtaan konttori ja varasto sekä
vuoteen 2000 toiminut Helsingin yliopiston teologinen tiedekunta ja slaavilainen
kirjasto. [St s. 175.]
[PRH. En wiborgare i Hfors och Sthlm s. 100. Bulletin/Laboratorium för folk och
kultur 1/1993 s. 15–18.]
© G. Kock |