Ruukki Oy (toinen)

Per. 1924 (51.144), lak. 1970. Nimi vuoteen 1946 Siikajokilaakson Metsä-Oy. Markkinointinimestä Ruukki ks. Rautaruukki Oyj. Kuntaliitokset: Paavola > 1973 Ruukki > 2007 Siikajoki. Edeltäjä 1920 per. Ab Ruukki Oy myi 1924 kaikki laitoksensa po. Siikajokilaakson Metsä-Oy:lle 2,3 Mmk:lla. Bergbomien, myöh. Pentzinien vesisaha Ruukissa oli aloittanut 1844 ja heidän tiilitehtaansa 1903.

Saha (kuva 2 3, höyrysaha, sähkökäyttöiseksi 1927), höyläämö, laatikkotehdas (sodan jälkeen puutalon- ja puusepäntehdas), tiilitehdas (kuva 2, vuodesta 1936 myös sementtikattotiiliä), viljamylly, vesivoimalaitos (valm. 1941, aikaisemmin voima-asema, sähköä myyntiin), tervatehdas, kaivospölkkyjen, paperipuun ja polttopuun kauppaa. Ilmakuva, kartta. Tuotantokyvyt yhtiön alussa olivat 20.000 m³ sahatavaraa ja 1 milj. muuraustiiliä. 1954 tuotanto 20.000 m³ sekä 3 milj. 1918 ha metsää.



1931 ostettiin Raahen Puutavaraosakeyhtiö, jolla oli lähettyvillä saha (kuva), 15.000 m³, mutta muuttui pian kiinteistöyhtiöksi ja fuusioitiin 1944. Fuusioituminen 1930 Metsätalous-Osk Pyhäjoki (puunhankintaorganisaatio). TJ 1924–60 Lauri Kallinen (1892–1978, kuva ↓). 1938 liikevaihto 28 Mmk, 1957 276 Mmk. 1962 sahaus 30.000 m³, yli 200 työntekijää. Tytäryhtiö Ruukin Maanviljelys Oy (2400 ha peltoa ja metsää), Raahen Puutavara-oy. Sisaryhtiö Ruukin Terva Oy.

1700 os. à 300 mk, 1925 op. 2400 os., 1930 3100*, 1946 20.000, 1954 30.000, 1963 op. 180.000 os. à 3 nmk. Osakekirja.

*Metsätalous-Osk Pyhäjoen jäsenet merkitsivät 700 os.

436 metsänomistajaa ja Metsänomistajain Metsäkeskus Oy, suurin omistaja, perustivat. 1928 615 osakasta. Kun M. Metsäkeskuksen yhtiöiden sahalaitokset 1957 siirtyivät Metsäliiton omistukseen Ruukki ei ollut niiden mukana, vaan jatkoi metsänomistajien suoraan omistamana. 1944 Lauri Kallinen 10 %. 1956 Lauri Kallinen 11 %, Eelis Rasinkangas 8 %.

Viljamylly suljettiin 1961. Tappiollisen* Ruukki Oy:n toiminta päättyi syksyllä 1963; sahaus 5.10.1963. 11.10.1967 julkinen haaste yhtiön purkamista varten. 1970 osakkaille jaettiin 12 nmk/os. 1966 A. Ahlström Oy aloitti lasivillan valmistus puretun tiilitehtaan paikalla.

*1959: "Ei saada menemään. Edellytykset puuttuvat. Tuottaa vielä pankille tappion." Mutta Siikajokilaakson historiateoksen mielestä [II s. 642] pankit lopettivat rahoituksen kilpailija-suuryhtiöiden painostuksen vuoksi.

Kun lasivillatehdas 1993 suljettiin perustettiin Ruukin Yrityspuisto, kuva ↓. Siellä aloitti mm. Ruukki Group Oy:n (vanha) tytäryhtiö Ruukin Puunjalostus Oy (Ruukki Wood Oy) liimalevyjen tuotannon; ks. Ruukki Group Oyj. Alueen vanhoista rakennuksista voima-asema on säilytetty.

[PRH. Historiikit. Pruukin Saha Yhtiö 1900–1912 (Oulun yliopisto 2016). Siikajokilaakson historia II s. 138–143, 532–539 ja 641–642. S. tiiliteollisuuden historia s. 254. Liitto 12.9.1925 s. 4. Tapio 6–7/1926 s. 104.]

© G. Kock