POISTUNEET PÖRSSIYHTIÖT
Yhtiöesitysten 1912–72 hakemisto.
www.porssitieto.fi  CC-lisenssit.

Läskelä Bruks Aktiebolag

Läskelän Tehdas Per. oy 1905, lak. 1941. Nimi vuodesta 1929 Osakeyhtiö Läskelä Aktiebolag.

Metsäteollisuus. Sortavala, josta 1922 erotettiin uusi Harlun kunta, missä Läskelä sijaitsi. Nils Ludvig Arppe osti 1860 Läskelän kosken siinä jo olevine vesi­sahoineen. Hänen perilliset muodostivat 1892 Ab N. L. Arppes Arfvingar (josta 1898 tuli Wärtsilä-yhtiö) oy:nä. 1893 rakennettiin puuhiomo. 1895 koski tehtaineen siirtyi sijoittajien omistukseen. [Kta]

N. 1906 otettiin käyttöön paperikone. 1912 työntekijöitä oli 550 (1927: 1000, tuotannon arvo 70 Mmk) ja tuotanto 45.000 m³ sahatavaraa, 2500 t puuhioketta ja 9500 t ruskeata käärepaperia [Kta]. Käärepaperi vaihtui 1919 sanomalehtipaperiin. Yhtiön 3,3 m levyinen paperikone oli aikoinaan Suomen suurin; metsää yhtiö omisti 75.000 ha [Kta], lopussa 100.000 ha. 1916 ostettiin osa Hämekoski Ab:stä ja 1924 Leppäkoski Fabrikers Ab (sellun vuoksi, yhtiö fuusioitu 1929).

Läskelä teki huomattavat tappiot 1928–30 johtuen ylisuurista investoinneista ja puntalainoista (velat 75 % taseesta) [J 31]. Pohjavuotena 1931 tappio oli 18,9 Mmk. 1937 paperia 26.500 t (Läskelä 19.000 t ja Leppäkoski 7400 t), sellua 24.200 t ja hioketta 20.300 t. Tehdas 2 3 4 5 6 7, asunto.

Läskelän Tehdas

Pörssilista 24.8.1915–14.3.1932. Otettu listalle pörssivälittäjän aloitteesta. Läskelä kuului pörssin paljon vaihdettuihin osakkeisiin. 1918 kurssi oli lähes 3000 mk, mutta siitä se laski jatkuvasti, 400 mk:aan 1924. Seurasi kolme vuotta tasolla 800 mk, mistä kurssi romahti vuoden 1932 70 mk:aan. Poistettiin listalta yhtiön pyynnöstä.

1916 uusi op. 4 Mmk, 8000 os. à 500 mk. 1919 R 1:1, op. 8 Mmk. 1926 U 2:1, R 2:1 ja lisäksi etuoik. 4 Mmk (PYP), op. 20 Mmk. 1927 U à 800 mk, R 12 Mmk, op. 40 Mmk (josta etuoik. 4 Mmk). 1932 op. jouduttiin laskemaan 11,88 Mmk:aan (79.200 os. à 150 mk). 1933 annettiin uusmerkinnässä (PYP) 184.800 uutta etuoik. os., op. 39,6 Mmk (yht. 264.000 os. à 150 mk). Osakekirja. Obl.

1916 K. H. Renlund kp. 20 %, Severin Avellan 12 %, Eduard Polón 11 %, Fredrik Sohlberg 11 %. 1918 Wärtsilä 18 %, Mauritz Hallberg 10 %. 1926 PYP 20 %. 1928 Wärtsilä myi Läskeläosakkeensa [J 31], ilmeisesti PYP:lle (omisti 73 % 1933). 1935 Kymin Oy osti 3/4 osakkeista PYP:ltä ja tarjosi muiden osakkeista niiden nimellisarvon. 1940 Kymin Oy 99,7 %.

Oy Läskelä Ab fuusioitui Kymin Oy:hyn per 1.6.1941. Fuusiovastikkeena sai 1941 joko 15 Läskelää vastaan 1 Kymi tai 220 mk/os.

[PRH. Historiikit. Hoving Kymi II s. 57. Paperitehtaasta suuryhtiöksi s. 243. Laatokka (2021) s. 97–128. Kantanen s. 160. Teknill. Aikakausl. 8–9/1913 s. 150–2. S. Pap. Puutav.l. 6B/1935 s. 365–6. Metsämies 11/1937 s. 309. Lisää: HKaiku 46/1910 s. 531, Kta I s. 420, Tif s. 221, Stal s. 166.]

© G. Kock