Oy Wärtsilä Ab (vanha)

Per. tämä oy 1908 (21.037), lak. 1991. Nimi vuoteen 1938 Ab Wärtsilä Oy, vuoteen 1965 Wärtsilä-yhtymä Oy. Edeltäjä Wärtsilä Ab (10.006) per. 1899, edeltäjä Ab N. L. Arppes Arfvingar (osakekirja) per. 1892, vanhin edeltäjä per. 1834.

Konepajakonserni. Kone ja Silta. Hietalahden Telakka. Kartta. Värtsilä 2 3 4 5 6 7 8. Hietalahti 2. Terästeelmien karkeavalssaamo <1975 (Taalintehdas). Wilhelm Wahlforss (1891–1969, kuva ↓) oli PJT 1926–61.

Päälista 1.9.1915–8.5.1931, 15.11.1933–16.1.1991; laji II 3.4.1967–16.1.1991.

Yhtiön osakeantien ehdot. Laji II (1/10 ääni) tuli 1966. Osakekirja 2 3 4 5 6 7. Kirje. Onkilahti (Vaasan tehdas) 2, Wärtsilä Selluloosa. Arppe.

1990 24.900 osakasta: Oy Lohja Ab 29 (33 äänistä) %, Suomen Yhdyspankki Oy (tytäryhtiöineen) 5 (7) %, Stiftelsen Brita Maria Renlunds Minne 2 (3) %.

Oy Wärtsilä Ab fuusioitui 70 % tytäryhtiönsä Wärtsilä Meriteollisuus Oy:n (per. 1987 Valmet Oy:n kanssa) suurten tappioiden ja konkurssin (23.10.1989) jälkeen per 31.12.1990 Oy Lohja Ab:hen. Se muutti nimensä Metra Oy Ab:ksi 16.1.1991.

Metra Oy Ab:n 21.1.–15.3.1991 antama fuusiovastike: 2 Wärtsilä I sid. (na. 60 mk) vastaan 2 Metra A sid. + 1 Metra B vap. + 460 mk; 2 Wärtsilä I vap. vastaan 2 Metra A vap. +1 Metra B vap. + 460 mk; 2 Wärtsilä II sid. vastaan 2 Metra B sid. + 1 Metra B. vap. + 220 mk; 2 Wärtsilä II vap. vastaan 3 Metra B vap. + 640 mk.

Metra Oy Ab:n nimi on 22.9.2000 alkaen Wärtsilä Oyj Abp (uusi), joka valmistaa dieselmoottoreita. 1989 laivatelakoista tuli Masa-Yards Oy, nimi 1991 Kvaerner Masa-Yards Oy, 2004 Aker Finnyards Oy, 2006 Aker Yards Oy, 2008 STX Finland Oy ja 2014 Meyer Turku Oy.

[PRH. Historiikit. PT 1990 s. 140 ja 1981 s. 122. Suomalaisia suurliikemiehiä s. 24. S. vuoritoimi II s. 656 ja III s. 119. Hyttinen Rauta ja teräs s. 180–199. Presidentin vientiritarit s. 68. Salokorpi Suomen rautaruukit s. 128–129. Kansanwalistusseuran kalenteri 1886 s. 114–120. Värtsilä (1981) s. 36–40 ja 174–9. Sisua siloa ja sinappia s. 20 22 24 326–341 (Turun telakat). Aboa 2004 s. 85. Rahan ohjaaja s. 232–3. Iso paha raha s. 109–112. Pietarsaaren historia osa IV s. 355–8 (PK). Oi Maamme Suomi s. 93–113. Suomen rikkaat s. 59–66. Se oli rautaa s. 100–124. Finländska gestalter VIII (N. L. Arppe). Näin tehdään miljoonia s. 184–190 (Wilhelm Wahlforss). Pohjois-Karjala (1955) s. 324–8. Valtion raha vauhditti s. 257. Kantanen s. 199 ja 204. Kotimainen tuotanto 3/1933 s. 73–78. S. Pap. Puutav.l. 7/1934 s. 140. Karjalainen 39/1934 s. 1. Unitas 1/1938 s. 15–21. Maatalous ja Teollisuus 3/1939 s. 161. Kauppias 13–14/1940 s. 152. Lisää: Tfif s. 121, Kta I s. 154, Tif s. 312, St-lehti 0/1923 ja 10/1924 s. 244 ja 1926 s. 302 ja 1930 s. 290, KotimTuot 3/1933 s. 73–78 ja 4/1934 s. 118–120, Liikem 10/1933 s. 439, Stal s. 320, St s. 288 ja 316 (Turun Posliini); Wärtsilä: I Helsinki, I Järvenpää, I Tammis, II Dragsfjärd, II Turku, III H Urjala (Nuutajärvi), III K Kotka, V P Joensuu.]

© G. Kock

Wärtsilä, Värtsilän tehtaat