Aktiebolaget Uleå Osakeyhtiö

Per. 1912, lak. 1938.

Aloittaessaan yhtiö osti perustajiltaan oululaisten kauppahuoneiden Bergbomin, Candelinin (seuraajien), Snellmanin ja Sohlbergin aikaisemmin omistamaa neljä höyrysahaa Oulun seudulta: Korkeasaari (Uleåborgs Sågverks Ab, per. 1874), Pateniemi (per. 1873, kuva ↓), Warjakka (Warjakka Trävaru Ab, per. 1899) ja Toppila (per. 1878) sekä laajat metsäalueet, yli 200.000 ha [Tif]. Vrt. Kemi Oy:n synty.

1920-luvun lopulla sahausliiketoiminta keskitettiin Pateniemeen ja Toppila myytiin. 1927 yhtiö työllisti 1700 myynnin ollessa 110 Mmk ja 300.000 m³ sahatavaraa. TJ Reinhold Weckman. Pääkonttori.

Vuosina 1922–26 yhtiö omisti Kajaanin Puutavara Oy:n osake-enemmistön, 55 %, mikä tuntuvasti rasitti Uleå-yhtiön taloutta. Syksyllä 1926 myytiin Toppilan sahan alue Oy Toppilalle sellutehdasta varten ja Niskakosken alue Oy Vaalalle, sekä Kajaani-osakkeet sen yhtiön omistajille ja maita Kajaani-yhtiölle.

Suunniteltua sellutehdasta, tai kuitulevytehdasta, Ab Uleå Oy ei pystynyt toteuttamaan. 1935 perustivat yhtiö ja Veitsiluoto Oy 50/50-yhtiön Oulu Oy:n, johon Uleå-yhtiö siirsi apporttina Pateniemen sahansa.

Pörssilista 26.9.1916–31.12.1928. Otettu listalle pörssivälittäjän esityksestä. 1921 pörssi hylkäsi yhtiön anomuksen päästä listalta pois. Ennen 1921 osake vaihdettiin runsaasti ja kurssi kaksinkertaistui yli 7000 mk:aan. Sen jälkeen vaihto romahti ja kurssi heikkeni 1500 mk:aan, kunnes parina viimeisenä pörssivuotena Kajaani-yhtiön ostokset vilkastuttivat kaupankäynnin.

13.810 os. à 1000 mk, op. 13,81 Mmk. 1921 na. korotettiin 2000 mk:aan, op. nyt 27,62 Mmk. Osakekirja.

1912 yhtiön omistajat olivat Uleåborgs Sågverks Ab (K. Th. Sohlberg) 22 %, G. & C. Bergbom Ab 22 %, Karl August Snellman (J. W. Snellman G:sonin TJ) 20 %, Reinhold Weckman 20 % sekä Warjakka Trävaru Ab (K. Th. Sohlberg) 16 %. 1925 yhtiön hall. pj. ja TJ Reinhold Weckman (1865–1949) 11 %, Karl Pentzin 5,7 %, Signe Snellman 5,3 %, Lotty Snellman 5 %.

1927 Kajaanin Puutavara Oy osti osake-enemmistön, 82 %, 53 Mmk:lla (Kajaanin velat lisääntyivät kaupan johdosta 50 %). 1928 Kajaani-yhtiöllä oli 96 % ja 1935 100 %. 1912 oli 19 osakkeenomistajaa, 1927 191 ja 1929 31.

Omistajien eripuraisuus oli hankaloittanut yhtiön kehittämistä, mikä johti tappiollisuuteen. 1925 Liittopankki Oy:n luotot ja takaukset yhtiölle olivat nousseet 203 Mmk:aan, mutta 1926 yhtiö siirsi luottonsa Yhdyspankkiin. Ab Uleå Oy fuusioitiin Kajaanin Puutavara Oy:hyn (Kajaani Oy) 28.12.1937.

[PRH. Nuottasaaresta Wall Streetille s. 40–55. Oulun kaupungin historia IV s. 187 ja V s. 105–9. Veitsiluodosta valtaväylille s. 53–54. Lehtonen Kajaanin Puutavara s. 56–59 ja 65–66 ja 73–86. Susitaival Kajaani s. 105–116 ja 148–162. Kainuuseen sijoitettu s. 117 ja 120–138 ja 141 ja 165–7. Puusta elävä s. 37. Metsäsnellmanit s. 66–71. Vapaasta virrasta valjastettuihin vuosiin s. 142. Kantanen s. 152. K&S s. 32. Tekniikan Waiheita 3/2021 s. 86–114 (Varjakka). Lisää: H Oulu s. 37, Tif s. 201, St s. 670.]

© G. Kock

Oy Uleå