Companies no longer listed.  

1912–72 LAKANNEET
PÖRSSIYHTIÖT S–Ö

Linkki: 1973–96 lakanneet
Copyright © Pörssitieto Ky ja G. Kock  10.2004–2017.
 
KATSO SELITYKSET  —  YHTEYDENOTTOLOMAKE

Muut lakanneet yhtiöt:    A–J,    K–R

SANDVIKENS SOCKERBRUK AKTIEBOLAG Helsinki. K-rek. 34.990.
   Per. oy 13.10./17.10.1916 ostamaan kauppayhtiö M. E. Fazer & Co:n [Tif s. 513, etiketti] omistaman sokeritehtaan osoitteessa Köydenpunojankatu 4a/Ruoholahdenranta 3a (kuva, 3, 2 H. T.) Helsingin Hietalahdessa. Etiketti. Tehdas oli käynnistetty 1899 ja sen erikoisuus oli puristettu palasokeri. Toinen perustaja oli Wilhelm Bensow. Työntekijöitä oli 49 [H]. Raaka-ainepulan vuoksi tehdas pysäytettiin 1917.  28.12.1918 maan sokeritehtaat luovuttivat omaisuutensa apporttina uudelle Suomen Sokeri Oy:lle (myöh. Cultor Oyj), minkä jälkeen yhtiöt vuoden 1919 loppupuoliskolla purettiin. Suomen Sokeri Oy jakoi heti Hietalahden koneet muille sokeritehtaille ja myi kiinteistön Helsingin Tupakkatehdas Oy:lle.
   Pörssinot. 22.11.1917–25.6.1919. Osake vaihdettiin melko vilkkaasti nousevin kurssein: 800 mk:sta 1100 mk:aan. Hietalahti oli sokeritehtaista pienin ja yhtiö sai 6,0 % osuuden eli 3,0 Mmk (30.000 osaketta) Suomen Sokeri Oy:n osakepääomasta. Ks. Aura.
   Op. 1916: 1,5 Mmk (3000 os. à 500 mk). Ei osakeanteja. Osakekirja.
   1916 Erik von Frenckell (1887–1977, sukupuu) omisti 64 % ja edeltäjäyhtiön omistaja, Max Edvard Fazer (1854–1922) 27 %.
   R. Urbans Sokeri Suomessa 1500–1917 s. 136;  Suomen Sokeri 1918–1968 s. 21.
[H Hel-T] s. 14 (M. E. Fazer).

SAVO-KARJALAN OSAKE-PANKKI Viipuri. K-rek. 34.814. Pekka Kantanen kertoo yhtiöstä.
   Per. 11.8./9.11.1915.  8.11.1916 pankki avasi ovensa [Tif]. Konttoreita oli yht. peräti 46 Itä- ja Kaakkois-Suomessa. Sisäkuva pääkonttorista. Talletukset 1920 olivat 36 Mmk [Tif]. Pankki oli 1918 perustajaosakkaana Maakuntain Keskus-Pankki O-Y:ssä, mutta myi osuutensa (1922 jälkeen). Muutaman vuoden ajan Savo-Karjala omisti Suomen Kauppapankin osake-enemmistön. 1940 pankin kotipaikaksi tuli lain nojalla Lahti. Sotamenetysten vuoksi yhtiökokous 5.8.1940 joutui asettamaan pankin suoritustilaan. Vuosihaaste haettiin 12.7.1941, mutta vasta 17.12.1952 Savo-Karjalan Osake-Pankki ilmoitettiin lakanneeksi. Osakkaat saivat takaisin 188 %. kv.
   Pörssinot. 26.9.1922–1.4.1940. 1934 lähtien osakevaihto tyrehtyi pieneksi. Ennen sitä osaketta vaihdettiin usein ja suhteellisen paljonkin. Kurssi nousi 45 mk:sta vuoden 1928 170 mk:aan, mistä se laski 60 mk:aan. 1940 ei enää tehty kauppoja.
   1920 op. korotettiin 20 Mmk:sta 30 Mmk:aan (300.000 os. à 100 mk), missä se pysyi. Vapautettu 1946-velvoitteista. Osakekirja.
   Omistus oli hajautunut. 1919 Nikolai Fokin (v:sta 1921 Lammetmaa) omisti 3,6, Emil Tanninen 3 ja K. N. Rantakari 2,3 %.
   R. Klinge Pankkiboomi s. 30 63 liite II.   [Tif] s. 109.   [Stal] s. 459.   [PK] s. 120.

OSAKEYHTIÖ SILFVERBERGIN & WECKSELLIN YHDISTETYT HATTUTEHTAAT Nimi v:sta 1967 Oy Silveks Ab. Helsinki. K-rek. 16.712.
   Per. ../4.12.1903. Hatuntekijä Johan Wecksell perusti tehtaan Turkuun 1828. 1863 liike muutti Helsinkiin. Lasku. 1877 K. G. Silfverberg perusti hattuvalmistamon Turkuun. 1901 nämä kilpailevat liikkeet yhdistettiin avoimeen yhtiöön. 1907 Turun tehdas lopetettiin. 1912 ostettiin Helsingin Hattuteollisuus Oy, 1922 Suomen Hattuteollisuus Oy:n omaisuus ja 1925 Borgå Halmhattfabriks Ab. 1913 oli 78 työntekijää ja tuotannon arvo oli 0,5 Mmk; 1923 70 ja 6,7 Mmk. Miesten (Suomen ainoa 1958) ja naisten huopa- ja olkihattuja, myöh. myös karvahattuja ja vaatetusteollisuutta (mm. solmioita). Raaka-aineena käytettiin villaa ja olkipalmikoita; huopa oli omaa valmistusta. Muotoilu. Kone. Ilmoitus. Lehtijuttu 2 3 4 5. V:sta 1907 tehdas oli kulmatontilla Sörnäisten rantatie 25–27 (1-kerr.; kuva 2 3) ja Vilhonvuorenkatu 11 (7-kerr.; kuva 2, osake, lisää). [St] 1955 Liikevaihto oli 279 Mmk ja kertyneet tappiot (27 Mmk) olivat syöneet lähes koko op:n (30 Mmk). Silveks luovutettiin konkurssiin 1.9.1970. Siinä vaiheessa yhtiö valmisti Kiikassa miesten huopahattuja sekä naisten ja miesten turkispäähineitä 100 työntekijän voimin.
   Pörssinot. 31.3.1917–31.12.1926. Otettu listalle ja poistettu sieltä (pörssin päätös 17.12.1926) yhtiön hakemuksesta. Osaketta vaihdettiin vain kaksi kertaa: 1921 10 os. à 1300 mk ja 1926 20 os. à 2000 mk.
   1917 R, op. korotettiin 0,72 Mmk:sta 1 Mmk:aan (yht. 2000 os. à 500 mk). 1919 R 2:1, op. 1,5 Mmk. Rahastoannit: 1920 op. 2 Mmk, 1926 op. 4 Mmk, 1928 op. 6 Mmk (12.000 os. à 500 mk).
Runar Finnilä    1912 Leopold Lerche organisoi uudelleenjärjestelyn kilpailijan H. Hattuteollisuus Oy:n kanssa, jossa Silveks osti Grönbergin ja Lerchen omistaman yhtiön osakeapportilla. 1919 Artur Grönberg omisti 27, Lerche 24 ja Elisabeth Wecksell (1844–1921, perustajan miniä) 14 %. 1929 Turun Verkatehtaan omistajan Leo Wainsteinin (1883–1978) Ab Nordiska Ullkompaniet omisti 36,5, Sakari Castrén 17,5 ja yhtiön TJ (1931–55) arkkitehti Runar Finnilä (1891–1956, kuva ) 17 %. 1942 Ullkompanietilla oli 68 ja Finnilällä 17 %. 1946 Ullkompaniet omisti 100 %. Ilm. 1967 Wainstein myi kaikki osakkeet Gunnar (yhtiön TJ) ja Lars Palménille.
   Ab Silfverbergs & Wecksells Förenade Hattfabriker 1828–1928.
[St] s. 519.

AKTIEBOLAGET SIMPELE Parikkala (Kivijärven kylä). K-rek. 18.667.
   Per. 2.4./20.4.1906.  1897 per. edelt. joutui rahoitusvaikeuksiin. Rakennustöitä jatkamaan perustettiin Paperitehdas Oy Atlas, joka 1.12.1899 otti työmaan haltuunsa, mutta 1902 Atlas meni konkurssiin [Kta]. Keskeneräisen tehtaan uudet omistajat (Sohlberg ja Ramstén) päättivät viedä työt loppuun, ja perustivat sitä varten 1906 Ab Simpeleen [Kta]. Puuhiomo ja paperitehdas käynnistyivät 1906 lopussa ja tuotanto käsitti paino-, tapetti- ja käärepaperia [Kta]. Kuva tehtaasta. 1912 tuotanto oli 5000 t ja arvo 1,5 Mmk henkilökunnan ollessa 160 [Kta]. 1919 Simpele osti 27,5 % Oy Jämsän­koskesta (Myllykoski osti niin ikään 27,5 % [Juva s. 229]. 21.9.1920 yhtiö fuusioitiin Yhtyneet Paperitehtaat Oy:hyn. Tehdas 2. 1997 UPM-Kymmene Oyj myi Simpeleen tehtaan M-real Oyj:lle.
   Pörssinot. 15.11.1916–21.10.1920. Otettu listalle yhtiön hakemuksesta. Viim. vuotta lukuun ottamatta (jolloin vaihdettiin peräti 13 520 osaketta à 2100 mk) vaihto oli vaatimatonta ja kurssi noin 1500 mk.
   1916 annettiin 526 uutta kantaosaketta à 1000 mk, op. 1,5 Mmk (1139 kanta ja 361 etuoik. à 1000 mk). 1916 na. muutettiin (split) 1000 mk:sta 500 mk:aan. 1917 R 3:1. 1920 R 1:1, op. 8 Mmk (yht. 16.000 os. à 500 mk). Lisäksi omistuksen purkamisanti. Osakekirja 2.
   1916 Seth Sohlberg (1856–1918, Viipuri) ja O/Y Seth Sohlberg A/B omistivat yht. 52 % ja Rudolf Walden (YPT) 14 %. 1918 Waldenin osuus oli jo noussut 28 %:iin Gustaf Westerlundin (ks. Uusi Telakka) omistaessa 11 %.
   K. Alho Suomen teollisuuden suurmiehiä s. 308–338 (Rudolf Walden).
M. Autio & T. Nordberg Vuosisata paperiteollisuutta I s. 152–204.
E. W. Juva Rudolf Walden s. 59–69, 229 ym.
U. Könni & T. Nordberg Simpeleen tehtaiden kahdeksan vuosikymmentä 1906–1986.
I. Sourander Simpele pappersbruk 1896–1920.   [Kta] I s. 439.   [St] s. 734.   [PK] s. 144.

OSAKEYHTIÖ JOHN STENBERG AKTIEBOLAG V:een 1937 John Stenbergs Maskinfabriks Aktiebolag. Helsinki (Siltasaari). K-rek. 5.239.
John Stenberg    Per. oy 1.12.1891/22.1.1892. 1871 (Johannes) John Didrik Stenberg (1841–86) oli aloittanut isänsä Johan Danielin konepajan Ab J. D. Stenberg & Sönerin isännöitsijänä. 1876 hän jätti isänsä yhtiön ja osti tontin omaa konepajaa varten. Se aloitti 1882 (oy 1892), kuva. 1907 perustajan poika John Deger Stenberg (1873–1951) tuli TJ:ksi, v:een 1943. 1912 koko henkilökunnan määrä oli 200 henkeä ja toiminta sisälsi moottoreiden, höyrypannujen ja tavarahissien valmistusta sekä sähköasennustarvikkeiden maahantuontia [Kta]. Tuotannon arvo 5,3 Mmk, 84 työntekijää 1923. Ilmoitus. Kirje. Sittemmin tuotanto fokusoitiin höyry-, sulku-, varo-, syöttö- ym. venttiileihin sekä voimansiirtimiin, tasosiivilöihin ja valutavaraan [St]. 1948 myynti oli 158 Mmk ja henkilökunnan määrä 250 [St]. 1.1.1980 yhtiö fuusioitiin Wärtsilään. Stenbergin teollisuustonteilla 2 3 4 5 on nyt nykyisen Wärtsilän pääkonttori sekä loistohotelli.
   Pörssinot. 7.5.1937–21.12.1955. Vaihto ei ollut suurta, mutta tasaista ja jatkuvaa. Kurssi kaksinkertaistui 4000 mk:aan v:een 1944 mennessä. 1945 Wärtsilän ja puolustajien kilpaostot nostivat osakkeen hinnan jopa 16.000 mk:aan, mistä se vähitellen palautui ennalleen kurssitason ollessa vuodesta 1950 10.000 mk:n paikkeilla. Yhtiön hallitus oli 15.4.1937 päättänyt pyytää osakkeiden listalleottoa, ja ne myös poistettiin yhtiön omasta pyynnöstä.
   1937 U 4:1 à 1200 mk, op. 7,5 Mmk (7500 os. à 1000 mk). 1941 U 5:1 à 1000 mk, op. 9 Mmk. 1948 na. korotettiin 1000 mk:sta 2000 mk:aan, op 21,552 Mmk (10.776 os. à 2000 mk). Osakekirja 2.
   1941 John Stenberg omisti 20,5 ja hänen Agda-puolisonsa 17 %. (Heidän ainoa poikansa kaatui talvisodassa.) 1975 Wärtsilällä oli 68 % [ks. myös Zilliacus Wilhelm Wahlforss s. 180 ja Haavikko Wärtsilä s. 101].
   K. Ekman John Stenberg 1882–1942.   P. Haavikko Wärtsilä 1834–1984 s. 16, 68.
[H Hel-T] s. 273.   [Kta] I s. 43.   [Tfif] s. 126.   [St] s. 247.

OSAKEYHTIÖ SUOMEN AGRAARITOIMISTO – FINSKA AGRARBYRÅN AKTIEBOLAG. Helsinki. K-rek. 32.983. Edelt. 30.894.
   Per. 5.3./23.3.1915 Suomen Hypoteekkiyhdistyksen toimesta [Valkama]. Yhtiön tarkoitus oli ostaa, myydä ja välittää maatiloja sekä välittää lainoja maatilakiinnitystä vastaan. Mm. toivottiin, että maanomistajat ottaisivat osan torpparien lunastamien maiden hinnasta Agraaritoimiston osakkeina [Valkama]. Puoliaatteellinen lainatoimistoidea ei kuitenkaan täysin toiminut, joten Hypoteekkiyhdistys perusti Agraaritoimiston kautta Oy Maakiinteistöpankin, jonka osakekannasta 50 % se osti itselleen 1920 [Valkama s. 31, 33, 36]. Tytäryhtiö: Oy Siemen-Aitta. Yhtiö päätti lopettaa toimintansa ja jätti siksi vuosihaastehakemuksen 20.11.1923. Liiketoiminta oli siirretty uudelle Ab Agraria Oy:lle 1920.
   Pörssinot. 11.9.1918–23.10.1920. Otettu listalle yhtiön hakemuksesta. Vaihto oli pieni. Kurssi laski 1500 mk:sta 1200 mk:aan. 1920 ei enää syntynyt kauppoja.
   1917 op. 2 Mmk. 1918 U 2:1 à 750 mk, op. 3 Mmk (yht. 6000 os. à 500 mk). (Mercatorin mukaan 1920 oli U 2:1 à 600 mk jossa op. nousi 1 Mmk:lla.) Agraaritoimiston osakkeet leimattiin vastaamaan uuden Agraria-yhtiön osakkeita: 1 SAT = 5 A. Osakekirja.
   1915 perustajat: yhtiön TJ (myös MKP:n TJ) Birger Planting* 50, Edvard Joachim Fabritius 25 ja Harald Neovius 25 %. 1917 (ja 1918) Suomen Hypoteekkiyhdistys (Hypo) omisti 50, Planting 10 ja Hypon TJ Emil Schybergson (1856–1920) 9 %. 1920 alussa Hypo myi osakkeensa ja osti tilalle Maakiinteistöpankin osake-enemmistön Agraaritoimistolta [Valkama s. 36]. *Eli 1886–1964, asui v:sta 1930 Ruotsissa (Enhörna).
   H. Valkama Mallioppilas: Maakiinteistöpankista OKO-Investointiluottopankiksi 1917–2000 s. 30.   [PK] s. 106.

SUOMEN FORSIITTI-DYNAMIITTI OSAKEYHTIÖ – FINSKA FORCIT-DYNAMIT AKTIEBOLAGET. Nimi v:sta 1980 Oy Forcit Ab. Hanko. K-rek. 4.341.
Oy Forcit Ab    Per. ../3.2.1893. Valmistaa räjähdysaineita kuten dynamiittia sekä tulilankaa. Tehdas, tehdasalue. 1934 perustettiin trotyylivalimo. Sodan aikana tehdas siirrettiin Vaasaan ja Kokkolaan, ja muutti takaisin 1942 ja 1946. TJ 1919–55 VT Vilhelm Westman (1878–1955, kuva ↓). 1945 myynti oli 74 Mmk ja henkilök. 200. [St] 1998 ostettiin Kemira Oy:ltä Vihtavuoren tehtaat. Sama yhtiö on edelleen olemassa ja toiminnassa.
   Pörssinot. 2.11.1916–12.2.1936, 20.12.1948–12.8.1952. Otettu listalle 1916 yhtiön hakemuksesta. Osaketta vaihdettiin vain 1916, 1919, 1922 ja 1925 yht. 125 kpl. Jälkimmäisellä pörssikaudella kauppoja tehtiin joka vuosi, mutta yht. vain 357 osakkeella (à 400–1000 mk). Poistettiin 1936 listalta yhtiön pyynnöstä ja 1952 pörssin päätöksellä.
Wilhelm Westman   1915 R, op. 0,3 Mmk (1200 os. à 250 mk). 1918 R, U, op. 0,75 Mmk. 1922 U 1000 os. Nitroglycerin Ab:lle, op. 1 Mmk. 1924 U 2000 os. à 300 mk, op. 1,5 Mmk. 1927 U 2000 os. à 300 mk, op. 2 Mmk. 1928 R 2:1, op. 3 Mmk. 1930 R 3:1, op. 4 Mmk. 1933 R, op. 6 Mmk. 1936 R, op. 7 Mmk. 1937 R, op. 9 Mmk. 1937 U 12.000 os. à 250 mk, op. 12 Mmk. 1949 op. 15 Mmk. 1950 na. 250 mk:sta 500 mk:aan, op. 30 Mmk. 1952 na. 1000 mk:aan, op. 60 Mmk (60.000 os. à 1000 mk). Osakekirja 2.
   1922–38 ruotsalainen Nitroglycerin Ab omisti 25 % [Westman s. 113]. 1963 omisti Elsie Stark 10,4, Anita Palmgren 4,6, C. O. Westman 3,9, Eric Tallberg 3,8 ja Erik Palmgren 2,3 %. 1980-luvulla Kemira Oy:llä oli osakkeita, esim. 9,5 % 1980.
   S. Kaisla Oy Forcit Ab 1893–1993.   W. Westman Suomen Forsiitti-Dynamiitti 1893–1943.
[Stk] II s. 232.   [St] s. 393.   [PK] s. 240.

SUOMEN GUMMITEHDAS OSAKEYHTIÖ – FINSKA GUMMIFABRIKS AKTIEBOLAGET. Nimi v:sta 1959 Suomen Kumitehdas Osakeyhtiö. Nokia. K-rek. 9.444.
Suomen Kumitehdas    Per. 18.2./25.2.1898 Eduard Polónin johdolla. Kumikalossit olivat pitkään tärkein tuote. Lasku. Vuodesta 1904 lähtien päätehdas 2 sijaitsi Nokialla, missä tehtiin jalkineita ja renkaita (autonrenkaita 1933 lähtien). Saviossa (minne tuotanto siirretty 1935) valmistettiin hihnat, letkut, teollisuustarvikkeet, matot ym. tekninen kumi ja päällystettiin teloja. Yhtiö osti 1918 Nokia Oy:n (runsaat 50 %), 1922 Suomen Kaapelitehdas Oy:n (ks. alempana), 1930 Oy Nurmi Ab:n, 1932 Savion Kumitehdas Oy:n ja 1937 Kumiteollisuus Oy:n (Tampere) osake-enemmistöt. 1948 henkilök. oli 3000, myynti 1600 Mmk ja suurin tuotannonala autonrenkaat [St]. Kirje. 1956 valmistui Vammalan tehdas. Fuusioitu per 1.1.1966 Nokia Oy:hyn. Lakkaaminen merkittiin kr. 31.12.1966. Vrt. nykyiset Nokian Renkaat Oyj, Teknikum Oy ja Nokian Jalkineet Oy.
   Pörssinot. 20.12.1931–30.9.1966. Nousi jo 1940-luvulla vaihdetuimpien pörssiyhtiöiden joukkoon. Kolmena viim. vuotena kurssi oli noin 70–90 mk. Fuusiossa 2 Suomen Kumia vastasi 1 Nokiaa.
   1929 op. oli 40 Mmk (200.000 os. à 200 mk). 1932 U 20:1 à 325 mk, op. 42 Mmk. 1935 R 2:1, op. 63 Mmk. 1939 U 9:1 à 200 mk, op. 70 Mmk. 1940 na. 500 mk:aan, op. 175 Mmk. 1945–46 U 7:4 à 1000 mk, op. 275 Mmk. 1948 na. 1000 mk:aan, op. 581,712 Mmk. 1952 U 2:1 à 700 mk, op. 825 Mmk. 1955 R 5:1, na. 1500 mk:aan; op. 1500 Mmk. 1959 U 5:1 à 1500 mk, op. 1800 Mmk. 1963 na. 25 mk:aan, op. 30 Mmk (yht. 1.200.000 os. à 25 mk). Kaikki osakeannit. Osakekirja 2 3.
   1948 Mary Weidling omisti 4,6, Torsten Westerlund (1888–1963, yhtiön TJ) 2 ja Suomalaisia Arvopapereita Oy 1,6 %. 1966: Kivekkäät (Suomen Puunjalostustehdas Oy, Emil Aaltosen Säätiö ja Aaltosen Kenkätehdas Oy) 13,3, KOP ml. eläkesäätiö 11,2, PYP ml. eläkekassa ja -säätiö 8,0, Pomi Oy (PYP & Kymi) 6,1,  Kymin Oy ml. eläkesäätiö 4,2, Svenska litteratursällskapet 3,7 %.
   V. Hoving Suomen Gummitehdas Osakeyhtiö 1898–1948.
[H Hel-T] s. 155.   [Kta] I s. 226.   [Stal] s. 260.   [St] s. 433.   [PK] s. 42.

SUOMEN KAAPELITEHDAS OSAKEYHTIÖ – FINSKA KABELFABRIKEN AKTIEBOLAG. Helsinki. K-rek. 36.968.
   Per. oy 7.8./22.8.1917. Tuotannon oli aloittanut jo 1912 Arvid Wikströmin toimesta [St] Suomen Punomatehdas Oy, jonka liiketoiminta Strömberg-yhtiö osti 1916. 1920 henkilök. oli vain 30 ja tuotannon arvo 6 Mmk [St]. 1920-luvulla valmistettiin sähkö- ja puhelinjohtoja, kuparilankaa ja kuparikaapelia omassa kiinteistössä Pursimiehen-, Merimiehen- ja Telakkakatujen varrella; ilmoitus 2. Sisäkuva 2. Salmisaaren (kuva 2) suuri tehdas rakennettiin 1939–44. Kirkkonummen tehdas käynnistyi 1961. 1960 per. Pohjolan Kaapeli Oy (vrt. nyk. PKC Group Oyj, ks. myös En-Ko Oy). 1963 alkoi radiopuhelinten kehitystyö. Fuusioitu Nokia Oy:hyn per 1.1.1966. Lakkaaminen merkittiin kr. 31.12.1966.
   Pörssinot. 26.10.1920–31.12.1923. Otettu listalle yhtiön pyynnöstä. Vaihtoa oli kahtena vuotena: yht. 105 os. à 630 mk. Fuusiossa 1966 sai 3 Kaapelitehdasta vastaan 4 Nokiaa.
   1918 U 1:1 à 1000 mk, op. 1,2 Mmk (1200 os. à 1000 mk). 1919 U, op. 2 Mmk. 1920 kaksi antia, op. 5 Mmk. 1921 U 1000 os. à 1000 mk, op. 6 Mmk (6000 os. à 1000 mk). Kaikki osakeannit. Osakekirja 2 3 4.
   1917 Ab Gottfr. Strömberg Oy omisti 40 (v:sta 1916) ja Ab Finlands Industrikontor (Oy Telko Ab) 20 %. 1920 (antien jälkeen): Strömberg 33, Hackethal-yhtiö (Saksa) 27 ja Telko 13 %. 1922 Hackethal 34,5, Strömberg 33 %. 1922 Strömberg myi rahapulassaan osakkeensa (à 1200 mk) Suomen Gummitehtaalle, joka 1926 osti lisää osakkeita. 1932 sillä oli 70,5 % ja 1966 73,5 %.
   P. Haapanen, H. Paronen & H. Karlsson Aika matka: Nokia kaapeli 75 vuotta.
V. Hoving Suomen Gummitehdas Osakeyhtiö 1898–1948 s. 82–84.
Puoli vuosisataa kaapeliteollisuutta 1912–1962.   [Kta] II s. 291.   [Stk] I s. 106 ja V s. 79.   [Stal] s. 266.   [St] s. 253.   [PK] s. 44.   Ks. myös Strömbergin historiikit.

SUOMEN KAUPPAPANKKI, OSAKEYHTIÖ Viipuri. K-rek. 19.670.
   Per. 7.12.1906/17.1.1907 kun Pohjoismaiden Osakepankki päätti siirtää pääkonttorinsa Viipurista Helsinkiin. Pankki avattiin 2.4.1907 ja sillä oli 13 konttoria etelä- ja itä-Suomessa [Tif]. 1912 valmistui pääkonttorirakennus osoitteessa Torkkelinkatu 12 [Tif] (sisäkuva); Helsingin konttori. 1920 talletukset olivat 68 Mmk [Tif]. Markan arvon aletessa pankki joutui vaikeuksiin ulkomaisen ottolainauksensa takia [Blomstedt KOP s. 291]. Se fuusioitiin per 1.5.1924 sopimuksen mukaisesti Helsingin Osakepankkiin.
   Pörssinot. 13.11.1912–28.2.1924. Vaihto oli pientä ja kurssi 100–200 mk, kunnes 1918 ja 1919 myytiin pörssissä yht. 65.715 osaketta (ks. alh.) à 260 mk, minkä jälkeen kurssi laski takaisin. 12.1923 vaihdettiin 60.256 osaketta à 207,50 mk – osake-enemmistö siirtyi tässä HOP:lle. Fuusiovastikkena sai 2 Kauppapankkia vastaan 1 HOP:n + 107,50 mk [Ginström].
   1916 op. korotettiin (U à 160 mk) 4 Mmk:sta 6 Mmk:aan, ja 1918 (U à 175? mk) 12 Mmk:aan (yht. 120.000 os. à 100 mk). Osakekirja 2.
   1907 Hackman & C:o omisti 3,8, Evert Viktor Sellgren 2,2 ja Gust. Kraatz 1,9 %. Sodan jälkeen osake-enemmistö joutui Savo-Karjalan Osake-Pankin haltuun, joka 1923 tarjosi osakkeet (60.500 os.) tappiolla HOP:lle, koska fuusiotavoitteet olivat epäonnistuneet ja sijoitus rasitti Savo-Karjalan tasetta [Enbom & Sandelin s. 241, Ginström s. 86].
   S. Enbom & C. F. Sandelin Hackman & Co. 1880–1925 s. 240–41.
E. Ginström Helsingin Osakepankki puolen vuosisadan taipaleella s. 86–92.   [Tif] s. 99.

OSAKEYHTIÖ SUOMEN KAUPUNKIEN HYPOTEEKKIKASSA – AKTIEBOLAGET STÄDERNAS I FINLAND HYPOTEKSKASSA. Helsinki. K-rek. 5.516.
   Per. 29.3./25.4.1895. Luottolaitos myönsi pitkäaikaista lainaa kaupunkikiinteistön kiinnitystä vastaan, sekä antoi luottoja kaupungeille. Eteläesplanadi 16 (jossa samanaikaisesti toimi neljä rahoituslaitosta), kuva 2. 1919 kassa joutui lopettamaan antolainauksensa obligaatiovelkojen suurten valuuttakurssitappioiden vuoksi. Kun valtio vuoden 1920 avustuksen lisäksi ei antanut enempää tukea, hypoteekkikassa haki 26.1.1922 itsensä konkurssiin. [Mercator 12/1920, 5/1922] Toiminta siirtyi suurelta osin Suomen Kiinteistöpankki Oy:lle (ks. sitä alla), joka 1924 konvertoi Kassan valuuttaobligaatiot markkalainoiksi.
   Pörssinot. 7.10.1912–28.12.1921. Osake vaihdettiin vain kerran vuodessa, noin 800 mk:aan, kunnes 1918 markkinoille tuli 195 os. à 610 mk. Sitten vaihto tyrehtyi taas. 1920 maksettiin enää 140 mk. 6 viim. pörssivuodeltaan yhtiö ei maksanut osinkoa.
   1912 oli uusmerkintä à 750 mk, jossa op. nousi 6 Mmk:sta 7 Mmk:aan (14.000 os. à 500 mk). Osakekirja 2.
   1902 Keskinäinen Henkivakuutusyhtiö Suomi* omisti 10,4, sen. Ernst Albert Forsell (k. 1904) 8,3, E. A. Stenberg 8,3, KOP 7,6 ja Ab P. Sinebrychoff 7,5 %. 1920 Suomi-yhtiö ja KOP omistivat yht. 90 % [Mercator 17/1920, 10/1921]. *Ks. Lyytinen Pohjola s. 327 ja Suomi 1890–1920 s. 155.
   Suomen Kiinteistöpankki 1907–1977 s. 47.   [PK] s. 114.

SUOMEN KIINTEISTÖPANKKI, OSAKEYHTIÖ – FASTIGHETSBANKEN I FINLAND, AKTIEBOLAG. Helsinki. K-rek. 20.092.
   Per. 2.4./24.4.1907. Pankki myönsi pitkäaikaisia luottoja kiinteän omaisuuden kiinnitystä vastaan. Varat hankittiin laskemalla liikkeelle obligaatioita. Ks. myös S. Kaupunkien Hypoteekkikassa ylh. . Vuoden 1928 obligaatioiden kultaklausuuli johti pankin kriittiseen tilanteeseen. Myös Suomen aluemenetykset 1944 aiheuttivat pankille erittäin suuria tappioita, mutta valtion korvaukset ja SKOP:n pääomatuki pelastivat sen [SK s. 78]. Pankkilainsäädännön vapautumisen myötä 1980-luvulla liikepankit eivät enää tätä rahoitusmuotoa varten tarvinneet erillistä laitosta. Fuusioitu 1996 (suomalaiseen) Handelsbanken Finans Ab:hen.
   Pörssinot. 7.10.1912–28.12.1944. Osakkeen vaihto ei koskaan ollut suuri, vaikka SKOP:n ostot pörssissä loppuvuosina hieman piristikin sitä. Osakkeen kurssi 1940-luvulla oli 295–240 mk. Poistettu listalta (per 1.4.1944?) yhtiön pyynnöstä.
   1912 op. kaksinkertaistettiin 4 Mmk:aan (20.000 os. à 200 mk). 1914 op. 5 Mmk. 1917 U 2:1 à 350 mk, op. 7,5 Mmk. 1919 op. 10 Mmk. 1928 U à 220 mk, op. 15 Mmk. 1929 U 3:1 à 200 mk, op. 20 Mmk. 1941–42 korotettiin na. 200 mk:sta 300 mk:aan, U 2:1 à 300 mk (SKOP merkitsi suuren osan); op. 45 Mmk (yht. 150.000 os. à 300 mk). – 1969 30:20 à 1 mk, 1969 50:40 à 1 mk, 1973 3:2 à10 mk. Osakekirja 2 kup.
   Omistajia 1919: Ernst Nygren 13 ja PYP 7 %. 1930-luvulla Nygren oli suurin. 1941 PYP 7 ja Suomi Henkivakuutus 6,5 %. 1942 SKOP:lla oli 33 ja PYP:llä 5 %. 1944 oli yli 600 osakasta. 1945 SKOP omisti 53 %. 1995 SKOP myi koko osakekannan Svenska Handelsbankenille.
   K. J. Kalliala Säästöpankkien Keskus-Osake-Pankki 1908–1958 s. 215–9.
Suomen Kiinteistöpankki 1907–1977.   [H Hel-P] s. 76+147.

SUOMEN KUMITEHDAS OSAKEYHTIÖ: ks. Suomen Gummitehdas Osakeyhtiö.

SUOMEN KÄSITYÖLÄIS-OSAKEPANKKI – HANDTVERKARE-AKTIEBANKEN I FINLAND. Nimi v:sta 1943 Käsiteollisuuspankki Oy. Helsinki. K-rek. 36.273.
   Per. 15.11.1916/20.2.1917, avasi ovensa 8.1917 [Tif]. Pankki pyrki palvelemaan pienteollisuutta ja vähittäiskauppaa [Tif]. 1920 talletukset olivat 14 Mmk [Tif]. Pääkonttori 1920. 1923 ostettiin talo Pohjoisesplanadi 37, mutta myöhemmin pääkonttori sijaitsi osoitteessa Keskuskatu 1b, kuva 2, kuva 3. Konttoreita oli kaiken kaikkiaan 11 eri paikkakunnilla. Pankki teki huomattavia, vaikkei kohtalokkaita, sijoitustappioita kun Suomi menetti Viipurin. Fuusioitu PYP:iin (nyk. osa Nordeaa, ks. sitä PT-kirjassa) 1945. Lakannut 29.6.1945.
   Pörssinot. 5.3.1919–13.2.1945. Otettu listalle yhtiön hakemuksesta. 1927 osakevaihto oli hieman suurempi, muuten vaihto oli koko ajan pienehkö mutta tasainen, muutama sataa osaketta kuukaudessa. Kurssi aaltoili noteerausvuosina 120 mk:n ja 70 mk:n välillä ilman trendisuuntaa. Fuusiossa 11 Käsiteollisuuspankin osaketta oikeuttivat 5 PYP:n.
   1917 op. 2→5 Mmk (50.000 os. à 100 mk). 1918 U 1:1 à 125 mk, op. 10 Mmk. 1919 U 10:1 à 125 mk, op. 11 Mmk. 1927 U à 115, op. 17 Mmk. 1941 U à 100 mk, op. 21 Mmk (210.000 os. à 100 mk). Osakekirja 2 3 kup.
   Pankki oli Pohjoismaiden Osakepankin alullepanema ja se (myöh. PYP) oli ainoa merkittävä omistaja: 1916 50 %, 1919 50 %, 1927 54 %, 1945 samoin 54 %.
   K. V. Kaukovalta Suomen Käsityöläis-Osakepankki 1917–1942.
R. Klinge Pankkiboomi s. 27 61 liite IV.   [Tif] s. 119.   Kantanen & Sillanpää s. 108.   [PK] s. 80.

SUOMEN LIITTOPANKKI OSAKEYHTIÖ – AKTIEBOLAGET UNIONBANKEN I FINLAND. Helsinki. K-rek. 43.236.
   Per. 6.4./9.9.1920 (asetuskok. 234/1920; perustava kokous 29.10.1920) ottamaan haltuunsa ja jatkamaan Vaasan Osake Pankin, Turun Osakepankin ja Landtmannabanken, Aktiebolagin toimintaa, per 1.1.1920. Hallintoneuvoston pj oli C. G. E. Mannerheim. 1920 pankilla oli talletuksia 379 Mmk ja 55 sivukonttoria lähinnä ruotsinkielisillä alueilla; pääkonttori sijatsi Helsingin VPK:n entisessä talossa nyk. Keskuskatu 7, sali [Tif]. Omisti Brändö-Hertonäs Fastighetsbank Ab 25 %. Kun jatkuvat luottotappiot, yht. 138 Mmk, olivat syöneet 25 % osakepääomastakin ja pankin hallintomalli oli yliraskas, puuttui valtiovalta tilanteeseen [Ginström]. Fuusioitu per 1.6.1924 uuteen yhtiöön, Liittopankki Osakeyhtiöön.
   Pörssinot. 1.1.1921–27.6.1924. Kuului vaihdetuimpiin pankkiosakkeisiin. Kurssi valui 120 mk:sta 30 mk:aan. 3 Suomen Liittopankkia sai vaihtaa 1 Liittopankin osakkeeseen.
   Op. 1920: 180 Mmk (1.800.000 os. à 100 mk). Ei muutoksia. Osakekirja.
   Omistussuhteista ei tietoja.
   E. Ginström Helsingin Osakepankki puolen vuosisadan taipaleella s. 101–10.
T. Steinby Amos Anderson s. 235–36.   [Tif] s. 85, 97.   [PK] s. 84.
Pankin kaupparekisteriasiakirjat eivät löydy kansallisarkistosta/PRH.

SUOMEN MAATALOUS-OSAKE-PANKKI Helsinki. K-rek. 36.174.
SMOP    Per. 20.4./29.8.1916. Lehti. Muutti 1927 pääkonttorinsa Tampereelta Helsinkiin ja osti Eteläesplanadi 24:n (sali, konttori valmistui 1930). Pankilla oli muitakin arvokkaita kiinteistöjä. SMOP:llä oli 32 sivukonttoria, joista vahvimmat Turussa, Tampereella ja Jyväskylässä. Asiaimiston kyltti. Pankki oli vaikeuksissa laman aikana ylisuuren luotonantonsa vuoksi eikä maksanut osinkoa v:lta 1932 ja 1933. SP, PYP ja HOP sijoittivat takuurahastoon 25 Mmk. Fuusioitu KOP:iin per 1.10.1958 yhtiökokouksen 24.9.1958 päätöksellä. Oikeuden lupa fuusioon annettiin 30.5.1959.
   Pörssinot. 26.9.1922–9.2.1933, 24.4.1942–14.7.1958. Osakevaihto oli kohtalaisen hyvä vaikkei suuri. Kurssi nousi 130 mk:sta jatkuvasti vuoden 1928  380 mk:aan, mistä se valui alas 125 mk:aan 1933, jolloin osake poistettiin listalta yhtiön pyynnöstä. Vaikka vaihtoa oli ollut jatkuvasti, osake jouduttiin pyytämään poistamaan pankin lamanaikaisten suurten ongelmien vuoksi [Klinge]. Otettu 1942 uudelleen listalle yhtiön tahdosta riippumatta. Toisellakaan pörssikaudella vaihdon arvo ei ollut suuri. Kurssit vaihtelivat 120 ja 100 mk:n välillä. Fuusiovastike 1958 oli 20 SMOP = 10 KOP.
   Pankin kaikki osakeannit esitetään täällä. Osakekirja.
   1917 Edmund Brusin omisti 2,5 % ja 1922 maanv.n. Bjarne Westermarck 4,7 %. Onni Talas (ent. Gratschoff, 1877–1958, kuva ↑, hall.neuv. jäsen alusta alkaen) oli kuitenkin pankin pääomistaja. Myöh. hänen poikansa Olavi Talas (1910–67), pankin PJT 1946–58, oli ylivoimaisesti suurin osakas: 18 % 1948, 23 % 1950, 29 % 1952 ja 22 % 1954. 1952 SMOP:n Maataloussäätiöllä oli lisäksi 4 % ja tytäryhtiö Erottajankulma Oy:llä 2,8 %. 1955 myös Antti Nuuttila oli läsnä 11 %:lla. 1958 Talas ja useat muut olivat myyneet suurimman osan osakkeistaan; KOP-konserni omisti 38 % ja Olavi Talas 11 %. 24.9.1958 oli läsnä ainoastaan 27 KOP:n toimihenkilöä, jotka kaikki edustivat osakkeenomistajia valtakirjalla, yht. 66 % osakekannasta. 1. kokouksessa 14.8.1958 oli lisäksi ollut 3–4 osakasta henkilökohtaisesti.
   R. Klinge Pankkiboomi s. 26 59 liite III.   M. Kuisma Kansallis-Osake-Pankki 1940–1995 s. 111.
T. Nissinen Suomen Maatalous-Osake-Pankki 1917–1952.
I. Uusitalo Suomen Maatalous-Osake-Pankki vuosina 1917-1939 Laudaturtyö HY 1971.   [Stal] s. 466.   [PK] s. 98.

SUOMEN PELASTUSOSAKEYHTIÖ NEPTUN: ks. Neptun.

SUOMEN TEOLLISUUS-HYPOTEEKKIPANKKI OY – INDUSTRI-HYPOTEKSBANKEN I FINLAND AB. V:sta 1976 Suomen Teollisuuspankki Oy. Helsinki. K-rek. 50.897.
Suomen Teollisuuspankki    Per. ../5.6.1924. Pankki myönsi pitkäaikaisia kiinnitysluottoja, joita rahoitettiin emittoimalla obligaatioita. Tase 1066 Mmk 1973. Pankkilainsäädännön vapautumisen myötä 1980-luvulla liikepankit eivät enää tätä rahoitusmuotoa varten tarvinneet erillistä laitosta. Fuusioitu 31.12.1998 Merita Pankki Oyj:hin (nyk. osa Nordeaa, ks. sitä PT-kirjassa).
   Pörssinot. 22.6.1943–12.8.1952 (laji B). 1947 vaihdettiin 1 osake kurssiin 9000 mk. Ei muuta pörssivaihtoa.
   1924 op. 50 Mmk (5000 os. à 10.000 mk). 22.12.1952 op. korotettiin 80 Mmk:aan antamalla 3000 B-osaketta 14 teollisuusyritykselle. Suhde A/B oli nyt 50/50. Pankilla oli alusta alkaen ja v:een 1985 A- ja B-osakkeita. B-laji oli tarkoitettu teollisuudelle, mutta pankitkin saattoivat ostaa ja merkitä niitä. Lajieroilla oli merkitystä ainoastaan hallitusta valittaessa. Osakekirja. Obl. 1924, 2 3.
   Omistajat 1924: PYP 48, HOP 16, KOP 16, suurteollisuus 20 %. 1952 (ennen osakeantia): PYP 49,6, KOP 19,6, HOP 13,7, suurteollisuus* yht. 17,1 %. Etenkin 1960-luvulla pankit alkoivat ostaa pois teollisuuden omistamat B-osakkeet. 1973 PYP 43,8, KOP 43,8, HOP 10,4, sekä useita teollisuusyrityksiä yht. 2,1 %.1988 SYP omisti 100 %. *Aug. Eklöf, J. W. Enqvist, Enso-Gutzeit, Fennia Faneeri, Kajaani, Kaukas, Kemi, Kymi, Lohja-Kotka, Juho Myntti, Pallas, Rauma-Repola, Riihimäen Saha, Rosenlew & Co, Saastamoinen Faneeri, H. Saastamoinen, Wilh. Schauman, G. A. Serlachius, Svartå Bruk, Tampella, Tervakoski, Wärtsilä, Yhtyneet Paperitehtaat, ym.
   T. Vihola Rahan ohjaaja: Yhdyspankki ja Merita 1950–2000 s. 273–4.

OSAKEYHTIÖ SUOMEN VANUTEHDAS AKTIEBOLAG Hyvinkää*. K-rek. 30.333.
   Per. 10.2./23.2.1914. 1902 per. edeltäjä Finska Waddfabriken (no. 13.348) meni konkurssiin 12.2.1904 ja 1904 per. edeltäjä-oy Suomen Vanutehdas Oy (vanha) 3.1913. Toiminta oli alkanut 1902 Kaukasissa*, Kaukas-yhtiön tuotantonsa lopettaneen rihmarullatehtaan paikalla, minkä lisäksi perustettiin 1914 tehdas naapuripitäjän Tuusulan Jokelaan [St]. Vanutuotteiden (selluloosavanu, pumpuli, flokki, sidetarvikkeet) ohella hankittiin 1910-luvulla paperikone värillisiä pullopapereita varten [St]. Työntekijöitä oli v. 1915 140 [H] ja 1924 101. Tehdaskuvia 2 3 4. Yhtiö fuusioitiin 31.12.1987 saman alan Kolmi-Set Oy:hyn (Tamron tytäryhtiö). Tuotanto Jokelassa päättyi 1982 ja Kaukasissa 1998. *Nyk. osa Hyvinkäätä, Kaukas kuului siihen aikaan Mäntsälän Ohkolan kylään.
Karl Nordgren vpi    Pörssinot. 2.11.1916–3.12.1921. Otettu listalle yhtiön hakemuksesta. 1917 vaihdettiin pörssissä yht. peräti 4060 osaketta à 375 mk. Tästä kurssi valui alas 170 mk:aan. Vaihto 1918 oli yli 34.000 osaketta (vrt. alh.).
   1916 op. korotettiin 0,2 Mmk:sta 0,5 Mmk:aan (5000 os. à 100 mk). 1917 op. 0,75 Mmk. 1918 op. ensin 1.473.800 mk, sitten 2 Mmk (20.000 os. à 100 mk). Osakekirja.
   1914 olivat omistajat Jalmari Lydecken 25, Frans Stockmann 25, Einar Wahlberg 20 ja Hjalmar Ekholm 10 %. 1918 osake-enemmistö siirtyi Moses Skurnikin (1880–1934) perheelle, mutta 1924 Skurnik teki vararikon ja HOP:lle siirtyi 85 % [St]. 1926 Karl Nordgren vpi (1882–1940, kuva ) tuli yhtiön omistajaksi, aluksi 63 %:lla. 1981 hänen perillisensä myivät koko osakekannan Oy Tamro Ab:lle.
   P. Mustonen Tamro 100 vuotta s. 163–8.   J. Tanttu Oy Suomen Vanutehdas (1966).
[H Uus] s. 11.   [Stk] III s. 134.   [St] s. 525.   [PK] s. 236.

SUOMEN YHDYS-PANKKI – FÖRENINGS-BANKEN I FINLAND (vanha; v:een 1863 Yhdys-Pankki Suomessa; ei "oy" nimessä). Helsinki. K-rek. 1.972.
   Per. 14.9.1861/21.5.1862. Pääkonttorirakennus (Aleksanterinkatu 36) valmistui 1898. Ilmoitus. Vuonna 1918 oli 31 sivukonttoria ja talletukset olivat 541 Mmk [Tif]. Ilmoitus. Fuusioitu per 1.10.1919 Pohjoismaiden Osakepankin Kauppaa ja Teollisuutta varten kanssa uuteen Pohjoismaiden Yhdyspankki Oy:hyn (perustava kokous 31.3.1919, nyk. osa Nordeaa).
   Pörssinot. 7.10.1912–30.9.1919. Osake oli pörssin kaikkein vaihdetuimpia. Vuodesta 1916 lähtien kurssitaso oli runsaat 300 mk oltuaan ennen sitä runsaat 200 mk. Fuusiossa 1 Yhdyspankkia vastaan sai 1 PYP:n osakkeen.
   Op. 1891 30.000 os. à 100 mk. 1896 op. 4 Mmk. 1902 op. 5 Mmk. 1907 op. 12 Mmk. 1908 op. 24 Mmk. 1912 op. 27 Mmk. 1912 U 9:1 à 220 mk, op. 30 Mmk. 1917 U 60.000 os. à 250 mk, op. 36 Mmk. 1918 U 90.000 os. à 200 mk, op. 45 Mmk. 1919 U 50.000 os. à 100 mk, op. 50 Mmk (500.000 os. à 100 mk). Osakekirja 2 3 4.
   Pankin osakkeiden omistus oli hyvin hajanainen. 1912 Sinebrychoffin perhe ja panimo omistivat yht. 6, toiminimi Dahlström 1,0 ja Nils Idman 0,7 % [Pipping s. 174].
   G. Granfelt Suomen Yhdys-Pankki 1862–1912.   H. E. Pipping Sata vuotta pankkitoimintaa.
T. Wegelius Suomen Yhdys-Pankki 1912–19.   [H Hel-P] s. 17+109.   [Tif] s. 61.   [PK] s. 68.   Lisää

SÖDRA FINLANDS BANK AB: ks Etelä-Suomen Pankki Oy.
SÖDRA FINLANDS INTERURBANA TELEFON AB: ks. Etelä-Suomen Kaukopuhelin Oy.

SÖRNÄS AKTIEBOLAG V:een 1916 Sörnäs Snickeri Aktiebolag. Helsinki. K-rek. 6.267.
John Edvard Johansson    Per. ../1.4.1892 (muutos 17.2./6.3.1896). Edelt.(?) F. Hamfeldin Sörnäs Ånghyfleri och Snickerifabriksbolag (K-rek. 5.444) oli per. 1888. Sörnäs AB oli aluksi puusepäntehdas (kuva 2 3 4). Sijainti oli iso vuokratontti nyk. Teollisuuskadun, Päijänteentien ja Vääksynkujan rajaamassa kolmiossa, missä nyk. on Op-OKO. 1897 ostettiin Nätholmenin (Ison Verkkosaaren) 1883 per. höyrysaha (kuva 2), Helsingin suurin, ja 1917 Hackman & Co:lta Sunilan höyrysaha Kotkassa (per. 1874) [Tif; Ahvenainen Enso]. Ilmoitus. Yhtiön hinaaja ss Nätholmen. Tuotanto käsitti sahatavaraa (115.000 m³), puulaatikoita (v:sta 1914, maan suurin alalla), laatikkolautoja, parkettia ja höylättyä puutavaraa [Tif]. 1923 perustettiin Riihivuoren saha (Suolahti; 30.000 m³). 1927 työntekijöitä oli 1200 ja tuotannon arvo 100 Mmk. Silloin Sörnäs Ab kuului Suomen suurimpiin teollisuusyrityksiin [Riitta Hjerppe 2003]. 1928 Verkkosaaren saha paloi eikä rakennettu uudestaan ja Sunilan saha myytiin uudelle Sunila Oy:lle. Tytäryhtiö: Jakobstads Såg och Lådfabrik Ab. 1936 Riihivuori myytiin ja saha tuli Lahti Oy:n kautta Rauma-Repola Oy:n omistukseen. Sörnäsin yhtiökokous 8.6.1937 päätti lopettaa HOP:n haltuun joutuneen yhtiön toiminnan.
   1937 Arthur E. Nikander (ks. myös mm. Ab Radiator Oy) osti HOP:lta Jokelan Tiilitehtaan [tiilitehdasperinne.com] sekä ilm. myös Sörnäs Ab:n koneita ym. irtaimistoa, sillä vanhan Sörnäs-yhtiön laatikkotehdas siirrettiin 1937 Jokelaan [tiilitehdasperinne.com], jossa se toimi uutena, Nikanderin omistamana, Oy Sörnäs Ab:na (no. 82.655, per. 16.6./22.7.1937, fuusioitu 1975, jolloin omisti enää vain tontteja, Oy Machine-Tool Co:hon; ks. myös [St] s. 713).
   Pörssinot. 15.11.1916–19.5.1925. Otettu listalle yhtiön hakemuksesta. Kolmena ensimm. vuotena osake vaihdettiin jonkin verran ja kurssi oli 1500–4000 mk. Sen jälkeen kaupankäynti loppui melkein täysin ja kurssi putosi; 1925 maksettiin 250 mk.
   1916 U 1:4 à 1000 mk, op 0,5 Mmk:sta 2,5 Mmk (2500 os. à 1000 mk). 1917 U à 1000 mk, op. 3,5 Mmk. 1918 U à 1000 mk, op. 5 Mmk. 1927 suunnattiin HOP:lle 4000 uutta etuoik. osaketta, op.kirjattiin alas 90 % minkä jälkeen HOP merkitsi vielä 41.000 uutta osaketta. Osakekirja.
   1915 omisti yhtiön TJ 1914–24 John Edvard Johansson (1873–1947, kuva ) 29, yhtiön ent. TJ John Dahlberg (1848–1915, lisää) 21 ja C. F. Carlander (ks. Björkboda) 18 %. 1923 J. E. Johanssonilla ja J. N. Carlanderilla oli kummallakin 22 %. 1928 yhtiö oli norjalaisomistuksessa [Riitta Hjerppe 2003]. 1931 HOP:lla oli 35 ja C. F. Carlanderilla 3 %. 1937 HOP omisti jo 90,5 %. Pankin Oy Woodsellers Ab (vanha) hoiti valmisteiden markkinoinnin.
   [Tif] s. 275.   T. A. Könönen Suolahden Tehtaat 1920–1970 s. 133–43.

OSAKEYHTIÖ TAALINTEHDAS – AKTIEBOLAGET DALSBRUK. Dragsfjärd. K-rek. 3.332.
Taalintehdas    Per. 30.3./17.4.1896. Alun perin 1686 per. ruukki oli muutettu osakeyhtiöksi ensimm. kerran 7.3.1885, Dalsbruks Ab (purettu 1896). Tehdas puhalsi takkirautaa kunnes 1880-luvulla hankittiin 3 valssilaitosta ja takomo, minkä jälkeen tuotanto käsitti, 1913, kankirautaa (maan suurin valmistaja), kettinkiä, nauloja, teräsvaluja, takomotuotteita ja koneistusta 900 työntekijän voimin [Kta]. Tehdas 2. TJ 1922–40 Gustaf W. Wrede (1889–1958). Tuotannon arvo oli 4,8 Mmk 1912. Fuusioitu per 1.7.1939 Wärtsilään (päätetty 29.4.1940). 1979 Wärtsilä myi Taalintehtan Ovako Oy Ab:lle. Tehdas suljettu 2012.
   Pörssinot. 25.10.1912–31.12.1925. Vuosia 1916–18 (yht. 11.783 os., kurssitaso nelinkertainen: 1600 mk) lukuun ottamatta vaihto oli pienehköä. Poistettu listalta yhtiön hakemuksesta, koska 94 % osakkeista oli yksissä käsissä. Fuusiovastikkeena 1940 sai 1 Dalsbrukia vastaan 1 Wärtsilän.
   Op. korotettiin rahastoannilla 1917 1,2 Mmk:sta 4 Mmk:aan (10.000 os. à 400 mk). 1918 oli myös rahastoanti, op. 8 Mmk. 1925 op. 20 Mmk. Osakekirja 2.
Edvin Lönnbäck    1917 Emma Lönnbeck (Edvinin leski) 15, Frida Intelmann* 8,5, Karin Lönnbeck* 8,5, Ines Hohenthal* 6,3 %. 1921 Emma Lönnbeck 15, Ellen Lindqvist 8,5, Karin Lönnbeck 8, Frida Intelmann 6,5 %. 1924 saksalainen Wuppermann-yhtiö osti 98 %, mutta 1930 nämä osakkeet siirtyivät Gustaf W. Wredelle [Svedlin s. 405, 416]. 1938 Wärtsilä osti 92 %. *Isä, vuorineuvos Edvin Lönnbeck (1845–1917, kuva ), oli ollut yhtiön pääomistaja v:sta 1893 sekä TJ.
   P. Haavikko Wärtsilä 1834–1984 s. 44, 65.   M. Lukala Dalsbruk 1686–1986.
T. Svedlin Taalintehtaan rautaruukki 1686–1936.   [Tfif] s. 115.   [Kta] I s. 99.   [Tif] s. 290.   [Stal] s. 328.   [PK] s. 202.

TAMPEREEN OSAKE-PANKKI Tampere. K-rek. 9.661.
   Per. 2.4./24.5.1898. Uusi pankki avattiin 17.10.1898 [Tif]. Pääkonttorin kiinteistö 2 3 4; sisätilat 2. 1920 sillä oli talletuksia 79 Mmk ja 28 konttoria [Tif]. Omisti yhdessä Länsi-Suomen Osake-Pankin kanssa 1918 perustetun Maakuntain Keskus-Pankki O.Y:n (Helsinki). Per 1.1.1929 nämä kaksi pankkia ja Tampereen Osake-Pankki yhdistyivät Maakuntain Pankki Oy:ksi. (Liiketoiminnan siirto piti toteutua viim. 1.7.1930, mutta pankit toimivat yhteiseen lukuun 1.1.1929 lukien. Lakkaamisilmoitus tehtiin kuitenkin vasta 1946.)
   Pörssinot. 7.10.1912–7.6.1929. Alussa kaupankäynti oli vaisua, mutta 1916 lähtien pankki kuului osakevaihdon osalta pörssin keskikastiin. Kurssi vaihteli vuosien varrella 250:n ja 500 mk:n välillä. Fuusiossa sai 1 TOP:lla 2 MP.
   1898 op. oli 3 Mmk (15.000 os. à 200 mk). 1916 U 2:1 à 300 mk, op. 4,5 Mmk. 1918 U à 340/380 mk, op. 10 Mmk. 1919 U 1:1 à 250 mk, op. 20 Mmk. 1926 U 1:1 à 200 mk, op. 40 Mmk. 1929 R 4:1, op. 50 Mmk. Osakekirja.
   1926 pankin JT Emil Enqvist k. 1934 omisti 4,2, Matti Schreck 3, Oy K. Hjort Ab 3 ja Eino Tulenheimo 2,9 %.
   [H Tre] s. 1.   [Tif] s. 105.

TAMPEREEN PUUVILLATEOLLISUUS OSAKEYHTIÖ Tampere. K-rek. 8.583.
Tampereen Puuvillateollisuus   Per. 6.7./22.7.1897. Puuvillakehräämö, -kutomo ja värjäämö Tampereen Lapinniemessä (kartta) aloittivat toimintansa 1899 [Kta]. Tehtaat 2 3.Tuotanto käsitti lankoja ja kankaita. Henkilök. oli 1912  800 ja tuotannon arvo 4,2 Mmk 1912 [Kta] sekä 1050 ja 40 Mmk 1927. Fuusioitu per 1.10.1934 Tampellaan.
   Pörssinot. 17.10.1912–29.9.1934. 1927 vaihto piristyi kohtalaiseksi, ennen sitä se oli pieni. 1929 lähtien kurssi oli 2500 mk:n paikkeilla. Fuusiossa 4 Tampereen Puuvillaa = 3 Tampellaa.
   Op. 1909: 2 Mmk (1000 os. à 2000 mk). 1916 R 1:1, op. 4 Mmk. 1919 R 1:1, op. 8 Mmk. 1922 R 2:1, op.12 Mmk. 1925 R 1:1, op. 24 Mmk. 1928 R 1:1, op. 48 Mmk. Osakekirja.
   1917 ins. Theodor Sommersilla (1866–1925, yhtiön edesmenneen perustajan Arthur Sommersin veli, ks. Sommers) oli 41 %. 1926 omisti Alfred Viljanen (1870–1931), Forssan "turmeilija", 40 % (Th. Sommersin ent. osakkeet), mutta osuus myytiin 1927 eteenpäin yhtiön kokoamalle ystävällismieliselle konsortiolle [Sadeniemi s. 77].
   M. Sadeniemi Tampereen Puuvillateollisuus Osakeyhtiö 1897–1934.
[Kta] I s. 372.   [Stk] I s. 151.   [St] s. 534.

TAPATURMAVAKUUTUS-OY KULLERVO: ks. Kullervo.
TAPATURMAVAKUUTUS OY PATRIA: ks. Patria.
TEKNOKEMIALLINEN TEHDAS HELIOS OY: ks. Helios.

AKTIEBOLAGET TORNATOR OSAKEYHTIÖ V:een 1920 Aktiebolaget Tornator, v:sta 1932 Tornator Oy Imatra. K-rek. 6.946.
   Per. ../25.11.1887 (muutos 20.9./6.12.1895). Toiminta alkoi Lahdessa lankarullatehtaana, mutta 1894 ostettiin lisäksi Tainionkosken alue Imatralla, jossa 1897 valmistui puuhiomo ja paperitehdas (ruskea käärepaperi ja pergamiini) sekä seuraavana vuonna rullatehdas [Kta]. 1910 siellä valmistui myös sellutehdas [Kta]. Tuotanto (arvo 7,3 Mmk) 1912 oli 9000 t sellua, 12.000 t paperia sekä sahatavaraa ja lankarullia, ja yhtiö omisti silloin 45.000 ha metsää [Kta]. 1913 työntekijöitä oli 1050 tuotannon arvo 7,3 Mmk sekä 1927 1500 ja 90 Mmk. Fuusioitu Enso-Gutzeit Osakeyhtiöön (Stora Enso Oyj) per 31.12.1941.
Tornator    Pörssinot. 29.1.1913–14.2.1935. Harvinainen paperi, joka vaihdettiin pörssissä vain 7 vuotena, ja pieninä määrinä. 1935 hinta oli 2200 mk. Poistettu listalta yhtiön pyynnöstä.
   1915 op. 5 Mmk:sta 7,5 Mmk:aan (7500 os. à 1000 mk). 1917 R 1:1. 1926 R 2:3, op. 37,5 Mmk. 1928 R, op. 75 Mmk (75.000 os. à 1000 mk). Osakekirja 2 3.
   1917 yhtiön perustaja ja TJ 1900–19 Eugen Wolff (1851–1937) omisti 26,5 ja C. G. Wolff 9 %. 1918 Suomen valtiolle oli siirtynyt 53 % (mm. Wolffien osakkeet) hintaan 8000 mk/os. 1931 Uno Donner myi 13,6 ja Ossian Donner samoin 13,6 % sekä Stockholms Enskilda Bank 12 % (norjalaisten ent. omistuksia) Enso-Gutzeitille, joka 1932–33 osti valtion osakkeet omistaen tämän jälkeen 98,5 % [Hoving II s. 500]. 1941 Enso-Gutzeit omisti yhtiön kokonaan.
   J. Ahvenainen Enso Gutzeit 1872–1992 II s. 296.
A. B. Helander Tornator-yhtiön vaiheita 1908–1932. (Moniste)
V. Hoving Enso-Gutzeit 1872–1952 I s. 274–329 II s. 489.
P. Lehonkoski Osakeyhtiö Tornatorin Lahden rullatehdas vv. 1887–1952.
[Kta] II s. 100.   [Stk] I s. 38.   [Stal] s. 94.   [PK] s. 182.

SJÖFÖRSÄKRINGS-AKTIEBOLAGET TRITON Turku. K-rek. 1.871.
Alexander Törnudd    Per. 3.9./12.12.1889 (lehtijuttu). Suomen vanhimpia vakuutusyhtiöitä. Oli erikoistunut tavara-, rahti-, kuljetus- ja merikaskovakuutuksiin. Pääkonttori sijaitsi Kaupunkien Paloapuyhdistyksen irtaimistoa varten talossa (2014), sivukadulla Kristiinankatu 1:ssä (kuvassa vasemmalla). Triton kärsi tappioita koska vakuutusyhtiö Yleinen (ks. alh. ↓) oli joutunut rappiolle ja koska Helsingin konttorissa paljastui epärehellisyyttä [Mercator]. Lyhytnäköinen valuuttapolitiikka pakotti lopettamaan toiminnan [Urbans Fennia s. 272]. 12.6.1924 velkojat hakivat yhtiön konkurssiin (joka alkoi 28.7.), mutta kaupparekisteristä se poistettiin vasta 1980, "toimimattomuuden" vuoksi.
   Pörssinot. 25.10.1912–22.7.1924. Oli heikosti vaihdettu osake. 1916–20 kurssi oli lähes 900 mk, 1924 enää 300 mk.
   Op. 1889: 1,5 Mmk (1000 os. à 1500 mk, josta 1/3 maksettu). Ei osakeanteja, mutta 1912 osakekirjat on uusittu. Osakekirja 2.
   Omistajia 1908: yhtiön hall. pj. Alfred Jacobsson (1841–1931) 19, T:mi K. E. Blomberg (lisää) 7 ja yhtiön TJ 1889–1915 Alexander Törnudd (1839–1915, kuva ; joka samanaikaisesti oli myös Kaupunkien (Irtaimisto) TJ) 6 %.
   [H Tku-PK] s. 119.

TURUN OSAKEPANKKI – ÅBO AKTIEBANK. Turku. K-rek. 2.461.
   Per. 27.1./31.3.1896. Pankki avattiin 15.7.1896 [Tif]. Aurakadun ja Linnankadun kulmauksessa (kartta) oleva graniittipalatsi valmistui pääkonttoriksi 1907 (pankkitoiminta talossa loppui 1992). Pankilla oli 7 sivukonttoria ja 87 Mmk talletuksia 1919 [Tif]. Fuusioitu per 1.1.1920 (toteutettu 1921) Suomen Liittopankki Oy:hyn.
   Pörssinot. 7.10.1912–31.12.1920. Ennen 1918 osaketta vaihdettiin vain vähän, mutta kurssi nousi 50 % 600 mk:aan, mistä se tuli alas 300 mk:aan 1920 vaihdon ollessa vilkas. Fuusiossa sai yhdellä osakkeella kaksi Suomen Liittopankkia.
   Per. 15.000 os. à 200 mk. 1911 op. 4 Mmk. 1913 U 10.000 os. à 360 mk, op. 6 Mmk. 1916 U 10.000 à 400 mk, op. 8 Mmk. 1918 U 10.000 à 480 mk, op. 10 Mmk. 1918 U 1:1 à 260 mk, op. 20 Mmk. 1919 U 200.000 à 215 mk, op. 60 Mmk. 1920 op. 70 Mmk (350.000 os. à 200 mk). Osakekirja.
   Perustettaessa: t:mi C. M. Dahlström 6,7 %, Fredric Rettig 6,7, t:mi Gust. A. Lindblom 5,0, F. A. Juselius 3,3, Gustaf Albert Petrelius 3,3, Louis Schnitt 3,3. 1918: Alfred Jacobsson 5,2 %, Magnus Dahlström 4,6, Henning von Rettig 2,9, Josef Lönnblad 2,2.
   E. Ginström. Helsingin Osakepankki puolen vuosisadan taipaleella s. 40–50.
[H Tku-PK] s. 52.   [Tif] s. 90.

TURUN RAUTATEOLLISUUS OY: ks. Åbo Jernmanufaktur Ab.

OSAKEYHTIÖ TURUNMAAN PANKKI – AKTIEBOLAGET ÅBOLANDS BANK. Turku. K-rek. 48.518.
   Per. 28.2./3.5.1923. Pankki perustettiin ottamaan huostaansa ja jatkamaan Liikepankki Oy:n ja kiinnitysluottolaitos Suomen Vakuus Oy:n toimintaa. Sivukonttoreita oli seuraavasti: Helsinki, Kemiö, Maarianhamina, Parainen, Salo, Tammisaari, Uusikaupunki. Pankki oli laman alussa menettänyt enemmän kuin koko osakepääomansa kiinteistösijoitusten tappioihin ja lakkautti maksunsa. 25.1.1933 johto päätti esittää yhtiökokoukselle pankin asettamista suoritustilaan ja 31.3.1934 yhtiökokous vahvisti sen. PYP ja HOP (1/3) takasivat talletukset. Vuosihaaste haettiin 28.6.1934. Lopputilitys annettiin 13.12.1945.
   Pörssinot. 1.9.1923–25.1.1933. Otettu listalle yhtiön pyynnöstä. Ennen 1927 vaihto oli vaatimaton, siitä lähtien kohtalainen. Kurssi nousi 60 mk:sta 170 mk:aan 1928, mistä se valui alas 70 mk:aan. 1946 osakkeenomistajille maksettiin yht. 7 Mmk (n. 20 mk/osake?).
   Op. 1923: 20 Mmk (200.000 os. à 100 mk). 1928 uusmerkintä à 135 mk, op. 32 Mmk. Vapautettu 1946-velvoitteista. Osakekirja.
   Omistajia 1923: kauppias Alfred Weckström 3, VT Alfred Holmström 3, apt. Frans Bernhard Knifsund 2,5 %.
   E. Tudeer Helsingin Osakepankki 1913–86 s. 27.   [PK] s. 128.

AKTIEBOLAGET ULEÅ OSAKEYHTIÖ Oulu. K-rek. 28.453.
   Per. 28.10./7.11.1912. Aloittaessaan yhtiö osti perustajiltaan neljä oululaisten kauppahuoneiden Candelinin (seuraajien), Bergbomin ja Snellmanin aikaisemmin omistamaa höyrysahaa Oulun seudulta: Korkeasaari (per. 1874), Pateniemi (per. 1873), Warjakka (per. 1899) ja Toppila (per. 1878), sekä laajat metsäalueet, yli 200.000 ha [Tif]. Vrt. Kemi Oy:n synty. Vähitellen yhtiön liiketoiminta keskitettiin Pateniemeen. 1927 yhtiö työllisti 1700 myynnin ollessa 110 Mmk ja 300.000 m³. Vuosina 1922–26 yhtiö omisti Kajaanin Puutavara Oy:n osake-enemmistön, 55 %, mikä tuntuvasti rasitti Uleån taloutta. 1927 myytiin Toppilan sahan alue Oy Toppilalle sellutehdasta varten ja Niskakosken alue Oy Vaalalle. 1935 perustivat Ab Uleå Oy ja Veitsiluoto Oy joint venture -yhtiön Oulu Oy:n, johon Ab Uleå Oy siirsi apporttina Pateniemen sahan. Uleå fuusioitiin Kajaanin Puutavara Oy:hyn (= Kajaani Oy) 28.12.1937.
   Pörssinot. 26.9.1916–31.12.1928. Otettu listalle pörssivälittäjän esityksestä. 1921 pörssi hylkäsi yhtiön anomuksen päästä listalta pois. Ennen 1921 osake vaihdettiin runsaasti ja kurssi kaksinkertaistui yli 7000 mk:aan. Sen jälkeen vaihto romahti ja kurssi heikkeni 1500 mk:aan, kunnes parina viim. pörssivuotena Kajaani-yhtiön ostokset vilkastuttivat kaupankäynnin.
   Op. 1912: 13,81 Mmk (13.810 os. à 1000 mk). 1921 na. korotettiin 2000 mk:aan, op. 27,62 Mmk. Osakekirja.
   1912 yhtiön omistajat olivat Uleåborgs Sågverks Ab (Bergbomit) 22, G. & C. Bergbom Ab 22, Karl August Snellman (J. W. Snellman G:sonin TJ) 20, Reinhold Weckman 20 sekä Varjakka Trävaru Ab 16 %. 1925 suurimmat olivat yhtiön hall. pj. ja TJ Reinhold Weckman (1865–1949) 11, Karl Pentzin 5,7, Signe Snellman 5,3 ja Lotty Snellman 5 %. 1927 Kajaanin Puutavara Oy osti osake-enemmistön, 82 %, 53 Mmk:lla (Kajaanin velat lisääntyivät kaupan johdosta 50 %). 1935 Kajaani-yhtiöllä oli 100 %.
   Kantanen & Sillanpää s. 32.   P. Puro Veitsiluodosta valtaväylille s. 53–4.
K. F. Lehtonen Kajaanin Puutavara Osakeyhtiö 1907–1932 s. 56–9, 65–6, 73–86.
J. P. Susitaival Kajaani Oy 1907–1957 s. 105–16, 148–162.
S. Virtanen Kainuuseen sijoitettu s. 117, 120–38, 141, 165–7;  Puusta elävä s. 37.
[Tif] s. 201.   [St] s. 670.   [PK] s. 152.

OSAKEPANKKI ULKOMAANKAUPPAA VARTEN – AKTIEBANKEN FÖR UTRIKESHANDEL. Helsinki. K-rek. 40.435.
   Per. 23.8./4.9.1919. Oli pitkälti Finska Finansaktiebolagetin jatkaja [Rinne]. Pääkonttorin (sisäkuva) osoite oli Läntinen Henrikinkatu 14 (nyk. Mannerheimintie 12). 1920 talletukset olivat 41 Mmk. 1922 ostettiin Helsingfors Diskontobank Ab:n omaisuus konkurssipesältä ja perustettiin sivukonttori Diskontobankin entisiin tiloihin Pohjoisesplanadi 25–27:ään [K-rek.]. 1922 TJ Emanuel Laurell erosi ja siirtyi Bensowin TJ:ksi ja pääomistajaksi, mutta muutti 1930 Tukholmaan Kreditbankeniin [Bensow 1993 s. 70]. 22.11.1923 haettiin vuosihaaste, koska pankin ulkomaiset osakkaat halusivat irrottautua siitä. Perustettaessa Marcus Wallenberg oli sanonut niille, että markan arvon nousu tulee tuottamaan hyviä kurssivoittoja [Lundström]. Näinhän ei käynyt. Lisäksi pankin asianhoito oli ollut uhkarohkeata [Blomstedt KOP s. 291] ja yksittäisille yrityksille (mm. S. Finanssille) oli myönnetty suuria lainoja [Lundström]. HOP hoiti loppuselvitystyön ja otti vastatakseen pankin talletuksista ja veloista.
   Pörssinot. 8.2.1922–30.6.1923. Osaketta vaihdettiin vilkkaasti 80 mk:n hintaan. Lopputilityksessä osakkaat saivat 15.12.1924  115,5 % nimellisarvosta (siis markoissa).
   Op. 1919: 30 Mmk (300.000 os. à 100 mk). Ei osakeanteja. Osakekirja.
   1919 Finska Finansaktiebolaget (Leopold Lerche) omisti 27, Wallenbergien AB Investor (edustajanaan Emanuel Laurell, pankin TJ) 12 ja Leopold Lerche suoraan 10 %. Tarkoitus oli, että suomalaiset omistaisivat 65 % ja ulkomaalaiset 35 % [Lundström].
   E. Ginström Helsingin Osakepankki puolen vuosisadan taipaleella s. 85–6.
R. Lundström Stockholms Enskilda Bank 1910–1924 1999 s. 253.
Rinne Pankkiboomi s. 37 liite XIII.   [Tif] s. 114, 124.

AKTIEBOLAGET UNIONBANKEN I FINLAND: ks. Suomen Liittopankki Osakeyhtiö.

UUDENKAUPUNGIN VALTAMERILAIVA OSAKEYHTIÖ Uusikaupunki. K-rek. 37.905.
   Per. 2.10./15.10.1918. Valtameriliikennettä Etelä-Amerikkaan rahtilaivoilla. Sillä oli osuuksia tai omistuksia seuraavassa neljässä aluksessa: teräsfregatit (purjealuksia) Kensington, Port Patrick ja Windsor Park. Varustamo perustettiin ostamaan kolme viimeksi mainittua, koska Uudenkaupungin Laiva-Oy ei niitä ostanut. Yhtiön neljäs alus, 1896 rak. ss Valtameri, ent. ss Hermonthis, oli Suomen suurimpia aluksia, 7100 dwt. Se ostettiin Ruotsista kesällä 1919 ja peruskorjattiin, hinta yht. 21,5 Mmk. Yhtiön perustaminen.
   Vuoden 1919 tilinpäätös osoitti voittoa 2,3 Mmk taseen ollessa 21,5 Mmk; osinkona maksettiin 25 % [Pörssi]. Silti varustamo joutui luovuttamaan omaisuutensa konkurssiin 1921 (hakemus 13.4.1921, tuomio 26.9.1921). Pääsyy oli ss Valtameren osto hetkenä, jolloin tonniston hinta oli huipussa, mutta rahtien lasku jo alkamassa. Yhtiön varat (4 laivaa) olivat 14,8 Mmk ja velat 22,4 Mmk [Mercator 16/1921]. Laivat huutokaupattiin 1922.
   Uudenkaupungin kaupunginviskaali kirjoitti 11.2.1930 Turun ja Porin läänin maaherralle: "Viitaten maaherranviraston päätökseen viimeksi kuluneen joulukuun 7 päivältä N:o 24495 ja sitä seuranneeseen jäljennökseen Kauppa- ja Teollisuusministeriön Kaupparekisteritoimiston kirjeestä viimeksi kuluneen marraskuun 29 päivältä N:o 45 jonka mukaan Uudenkaupungin Valtamerilaiva Osakeyhtiön johtokunta on asetettava syytteeseen yhtiön omaisuus- sekä voitto- ja tappiotaseen jäljennöksen jättämisen laiminlyönnistä Kauppa- ja Teollisuusministeriön Kaupparekisteritoimistoon saan kunnioittavammin Herra Maaherralle ilmoittaa, että mainittua toiminimeä ei ole enään olemassa vaan on se tehnyt konkurssin joka konkurssituomio on annettu syyskuun 26 päivänä 1921." [Kans.ark./PRH]
   Pörssinot. 14.4.1920–14.4.1921. Pörssi oli hylännyt yhtiön ensimm. hakemuksen päästä listalle, koska sillä ei ollut esittää yhtään täyden tilikauden tilinpäätöstä. Osaketta vaihdettiin runsaasti, mutta kurssi oli koko ajan rajussa laskussa: 2400 mk:sta 85 mk:aan.
   Op. 8 Mmk (8000 os. à 1000 mk). 1919 (päätös 27.1.1919) op. korotettu 9 Mmk:aan, toisen tiedon mukaan 10 Mmk:aan. Tammikuussa 1921 varustamo anoi, turhaan, valtiolta 6 Mmk:n lainan ss Valtameren hinnan loppuerän maksamiseksi. Yhtiön tarkoituksena oli ollut emittoida 6000 uutta osaketta, mutta rahtien laskun ja maan kiristyneen rahoitustilanteen vuoksi tämä ei onnistunut. [Mercator 4, 13 ja 16/1921.] Osakekirja.
   Osakkaina olivat mm. Knut Wallin, Juho Saarinen, Johannes Arvid Malén, Karl Erholm ja Hugo Wasz [wakkanet.fi/~karij]. 1917 oli per. Uudenkaupungin Laiva-Oy, jolla oli osittain samat omistajat ja johtajat.
   Kantanen & Sillanpää s. 144.   Yhtiön kaupparekisteriasiakirjat ovat kateissa.

UUDENMAAN OSAKEPANKKI: ks. Nylands Aktiebank.

VAASAN HÖYRYMYLLY OSAKEYHTIÖ – VASA ÅNGKVARNS AKTIEBOLAG. Nimi v:sta 1981 Vaasanmylly Oy, v:sta 1985 Suomen Rehu Oy, v:sta 1999 Exfeed Oy. Vaasa. K-rek. 3.427.
Vaasan Höyrymylly    Per. oy 14.3./12.5.1876. Toiminta alkoi 1849 Alkulan pienellä höyrymyllyllä (om. A. A. Levón). 1876 vastaperustettu yhtiö osti uuden Vaasan satamassa rakenteilla olevan Levónin toisen myllyn [Kta]. 1889 tulipalo tuhosi koko laitoksen 2, mutta 1891 se oli rakennettu uudelleen [Tif]. Liikem., etiketti. 1912 työmiehiä oli 60 myynnin ollessa 3 Mmk [Kta]. Mylly tuotti myös riisiryynejä [Kta]. 1919 ostettiin Vaasan Höyryleipomo Oy (uusi leipomo valmistui 1940), 1924 rakennettiin Ouluun Toppilan mylly ja 1937 ostettiin Munkkisaaren Mylly Oy (Helsinki) [St]. 1934 alkoi viljarehujen valmistus. 1937 yhtiön tuotannon arvo oli 205 Mmk [St]. 1985 elintarvikeryhmä liitettiin suoraan Suomen Sokeriin. 1990 päättyi yhtiön viljanjauhatus ja Cultor siirsi leipomonsa uuteen tytäryhtiöön Vaasan Leipomot Oy:hyn, josta 1999 tuli Vaasan & Vaasan Oy. Kantayhtiö fuusioitiin silloiseen emoyhtiöönsä Danisco Finland Oy:hyn vuonna 2000.  2002 rehutuotanto myytiin Lännen Tehtaat Oyj:lle (uusi Suomen Rehu Oy).
   Pörssinot. 24.8.1915–14.12.1940. Osaketta ei koskaan vaihdettu paljon eikä usein, mutta muutamia kertoja vuodessa. 1927 jälkeen kurssit vaihtelivat 200–300 mk, paitsi 1930-luvun puolessavälissä, jolloin osakkeen hinta oli lähes 400 mk. Poistettiin listalta yhtiön pyynnöstä. 21.5.1981 yhtiö otettiin meklarilistalle, missä se noteerattiin 4.8.1983 asti.
   1906 op. 0,75 Mmk (7500 os. à 100 mk). 1917 R 3:1, op. 1 Mmk. 1919 op. 2 Mmk. 1920 R, op. 3 Mmk. 1920 R 1:1, op. 6 Mmk. 1927 R, op. 10 Mmk. 1937 R 1:1, op. 20 Mmk (200.000 os. à 100 mk). – 1967 11:5 maksutta ja 4 à 5 mk, na. 5→100 mk, 1970 1:1 maksutta. Osakekirja 2 3 4. Kup.
   1915 olivat suurimmat osakkaat Leon. von Pfaler (PYP TJ) 12, Edvard Levón 8, J. A. Rehnström 6, Nils Bernt Grotenfelt (yhtiön perustajan vävy) 5 ja Lorenzo Runeberg vpi (yhtiön perustajan vävy) 4,5 %. 1917 Edvard Levón 13 ja Björn Runeberg 9,5 %. 1922 yhtiön hall. pj. Victor Bruun (1880–1953) 29, Harry Schauman 20 ja Oy Kahma & Kumpp. 19 %. 1940 Victor Bruun 18 ja K. J. T. Kuntsi 11 %. 1943 Victor Bruun 11,5, K. J. T. Kuntsin kp 11 ja Chr. Bruun 10 %. Omistajia 1955. 1982 Suomen Sokeri Oy (nimi myöh. Cultor Oy, ks. PT) osti lähes koko osakekannan.
   K. Alho Suomen teollisuuden suurmiehiä s. 59–84 (A. A. Levón).
I. Mikkonen & V. Åberg 150 vuotta Jyvällä viljasta.
Vaasan Mylly 1849–1949.   Mercator 1909.
[Kta] II s. 241, 240.   [Tif] s. 463.   [Stk] I s. 189.   [Stal] s. 313.   [St] s. 839.

VAASAN OSAKE PANKKI – VASA AKTIE BANK. Vaasa. K-rek. 8.261.
   Per. 13.12.1878/14.5.1879. Pääkonttorirakennus valmistui 1904, sisäkuva 2. 23 sivukonttoria (1881 Helsinki), 160 Mmk talletuksia 1920 [Tif]. Lehti. Omisti Brändö-Hertonäs Fastighetsbank Ab 25 %. Fuusioitu per 1.1.1920 (toteutettu 1921) Suomen Liittopankki Oy:hyn.
   Pörssinot. 7.10.1912–31.12.1920. V:een 1917 mennessä kurssi nousi 1000 mk:sta 50 % ja vaihtokin lisääntyi. Vuoden 1918 splitistä lähtien osaketta vaihdettiin vilkkaasti, mutta kurssi laski 600 mk:sta 200 mk:aan. Fuusiossa 1 WAB:lla sai 1 UF:n.
   Perus-op. 1879: 1,5 Mmk, na. 500 mk. 1896 U 1:1. 1905 op. 4 Mmk. 1915 op. 5 Mmk. 1916 U 5000 os. à 1100 mk, op. 7,5 Mmk. 1917 U 5000 os. à 1200 mk, op. 10 Mmk. 1918 split 1:5 (na. 500 mk:sta 100 mk:aan), U 1:1 à 280 mk; op. 15 Mmk. 1919 op. 30 Mmk. 1920 R 1:1, U 180.000 à 125 mk; op. 78 Mmk (780.000 os. à 100 mk). Osakekirja 2 3 4 5. Väliaik.tod.
   Omistajista ei tietoja.Pankin tuleva TJ (Anders) Joachim Kurtén (1836–99) oli alullepanija perustettaessa.
   E. Ginström Helsingin Osakepankki puolen vuosisadan taipaleella s. 14–29.
[H Hel-P] s. 136+lisäys.   [Tif] s. 86.   [PK] s. 82.

Vaasan Puuvilla VAASAN PUUVILLA OY – VASA BOMULL AB. V:een 1928 Vaasan Puuvillatehdas Osakeyhtiö. Vaasa (Mustasaari). K-rek. 1.457.
   Per. 12.7.1856/14.5.1857 (muutoksia vahvistettu 24.1.1866, 22.3.1873 ja 31.10.1884). 1859 valmistui kehruutehdas ja 1868 kutomo [Kta]. 1912 työntekijöitä oli 1050 ja tuotannon arvo 4,7 Mmk [Kta] sekä 1927 1040 ja 52 Mmk. 1950 yhtiöllä oli puuvillakehräämö, ompelulankatehdas, kutomo, värjäämö ja viimeistelylaitos myynnin ollessa 490 Mmk [St]. Yleiskuva tehtaista 2 3. Tavaramerkki 2. Seteli. Fuusioitu 28.4.1964 Finlayson-Forssaan, joka 1980 lopetti Vaasan tehtaan.
Vaasan Puuvilla    Pörssinot. 24.8.1915–20.12.1931,  2.5.1942–17.4.1963. Ennen 1920 osakkeen vaihto oli hyvä, mutta tämän jälkeen se äkkiä kutistui pieneksi. 1920 jälkeen kurssi vaihteli paljon: 400:n ja 1000 mk:n välillä. Jälkimmäisellä kaudella vaihto oli tyydyttävä 1950 alkaen. 1500 mk:sta kurssi nousi  5500 mk:aan 1945, mistä se laski 1000 mk:aan 1950. Siitä kurssi nousi 6000 mk:n tasolle. Poistettu listalta 1931 yhtiön hakemuksesta. Otettu 1942 listalle yhtiön tahdosta riippumatta. Lunastustarjous 1963: 100 mk/osake. Fuusiovastike 1964 oli 10 VP = 1 F-F.
   1917 op. nousi 4 Mmk:sta 5 Mmk:aan rahastoannissa 4:1 (yht. 25.000 os. à 200 mk). 1920 R 1:1, op. 10 Mmk. 1928 korotettiin na. 200 mk:sta 800 mk:aan, op. 40 Mmk. 1950 na. korotettu 2000 mk:aan, op. 113,8 Mmk. 1958 na. korotettu 6000 mk:aan, op. 300 Mmk. Osakekirja 2 3 4. Kup. Obligaatio (1871, laaja erikoisartikkeli) 2.
   1908 omisti Eduard Polón 3, Wilhelm Bensow 2,6 ja Lennart Joachim Kurtén 0,6 %. 1928: Uno Björklund ja Uno Björklund & Co 33,5, Yrjö Pulkkinen 3,6, C. V. Lahtinen 3, Oswald Wasastjerna 2,6 ja Erik Johan Ollonqvist 2,5 %. 1946 Tampellalla oli 18, Porin Puuvillalla 18 ja Finlayson-Forssalla 17,7 %, joille Björklundin kuolinpesä oli myynyt osakkeensa 1941. 1950 F-F:n osuus oli 25 % molempien muiden ollessa 18 %. 1963 F-F 35 ja Porin Puuvilla 20 %. Myöhemmin 1963 F-F oli ostanut Porin Puuvillan ja Tampellan ym. VP-osakkeet omistaen nyt 90 %.
   W. Bensow 1993 s. 73–75.   O. Nikula. Vaasan Puuvilla 1856–1956.
W. Swanljung Vaasan Puuvilla 80 vuotta 1857–1937.   [Kta] I s. 379.   [St] s. 547.   [PK] s. 22.   Mercator 1909.   Lisää

AKTIEBOLAGET WALKIAKOSKI Nimi v:sta 1933 Osakeyhtiö Walkiakoski. Valkeakoski. K-rek. 5.655.
   Per. 13.11./30.11.1888. Aloitti 1871 E. J. Granberg & C:o:na (lisää) kunnes 17.7.1873 vahvistettiin säännöt Walkiakoski Aktiebolagille (osakekirja). 1872 käynnistyi puuhiomo ja 1873 paperitehdas. Tämä yhtiö joutui kuitenkin Venäjällä aiheutuneiden tappioiden vuoksi 1886 pankkien hallinnon alaiseksi [Kta] ja konkurssiin. 1888 perustetun uuden yhtiön tarkoituksena oli ostaa ja käyttää Valkeakoskella rakennetut tehtaat, mm. maan ensimm. (1880) sulfaattisellutehdas. Paperikoneet valmistivat alusta alkaen kaikenlaista paperia, käärepaperista postipaperiin, yht. 13.000 t; sellutehtaiden tuotanto oli 10.500 t [Kta]. Työmiehiä oli 1000 ja tuotannon arvo 9 Mmk 1912 [Kta]. 1924 Rudolf Walden oli tullut hall. pj:ksi. Fuusioitu Yhtyneet Paperitehtaat Oy:hyn per 30.9.1934. Kuva.
   Pörssinot. 24.8.1915–29.9.1934. Kausina 1917–20 ja 1925–28 osakkeen pörssivaihto oli teollisuuslistan vilkkaimpia. 1920–24 kurssi laski 400 mk:sta 100 mk:aan, mistä se vähitellen kaksinkertaistui. Fuusiovastike oli 5 W = 1 Yhtyneet.
   1916 op. korotettiin 2,4 Mmk:sta 3 Mmk:aan (yht. 15.000 os. à 200 mk). 1916 R 2:1, op. 4,5 Mmk. 1917 R 1:1, op. 9 Mmk. 1919 U 30.000 os. à 250 mk, op. 15 Mmk. 1928 R 2:1 ja U 2:1 à 200 mk, op. 30 Mmk (yht. 150.000 os. à 200 mk). Osakekirja; 2, 3. Obl.
   1916 Georg Candelin 12, Peder Waldemar Granberg (perustajan poika) 12, Anton Elving 11 ja Gustaf Zitting 10 %. 1918 suurin oli Moses Skurnik ml. Ab Börsförmedling 11 % [Autio & Nordberg I s. 139]. Läsnä yhtiökokouksessa 4.3.1919: Gustaf Zitting 4,7 %, Georg Candelin 4,1 %, K. Th. Sohlberg 3,3 %. 1919–23 Skurnik, Börsförmedling ja Textil oli edelleen suurin osakasryhmä, mutta 1924 HOP:lla oli 47 % [Kta & N I s. 147]. 1926 HOP myi osakkeensa; J. Th. Lindroos omisti nyt 12,7, Rudolf Walden 9, Gustaf Walden 2,7 ja C. J. Wegelius 1,4 % [Nordberg s. 156]. 1929 Yhtyneet Paperitehtaat omisti 52, Zitting 4,5 ja Lars Cedercreutz 3 %. 1933 Yhtyneillä oli 56,5 %.
   K. Alho Suomen teollisuuden suurmiehiä s. 308–338 (Rudolf Walden).
M. Autio & T. Nordberg Vuosisata paperiteollisuutta I s. 15–151.
E. W. Juva Rudolf Walden s. 272–89, 310, 319.
T. Nordberg Vuosisata paperiteollisuutta II s. 141–170.   [H Häme] s. 63.   [Kta] I s. 461.   [Stk] I s. 33.   [St] s. 736.   [PK] s. 148.

WASA NORDSJÖ ÅNGBÅTS AKTIEBOLAG Vaasa. K-rek. 630.
   Per. ..1872/12.2.1873 (muutos 11.2.1882). Rahtilaivavarustamon, Suomen toiseksi suurimman, höyryalukset liikennöivät suomalaisten satamien välillä sekä Hulliin ja Kööpenhaminaan, myöhemmin myös muihin Pohjanmeren maihin ja Saksaan. 1896 varustamolle kuuluivat Clio, Hebe, Iris ja Patria. Ostot 1898. Lista 1908. 1916 laivoja oli jo 10. Pääkonttori oli Rantakatu 4:ssä. Niukkoihin osinkoihin tyytymättömät osakkaat esittivät jo 1910 varustamon purkamista tai liittämistä SHO:hon. Fuusioitu Suomen Höyrylaiva Osakeyhtiöön per 31.12.1925, jolloin SHO:n laivastoon lisättiin Bjarmia, Clio, Fennia, Frej, Iris, Lapponia, Njord ja Patria, yht. 6914 brt [Suviranta SHO s. 78].
   Pörssinot. 24.8.1915–3.12.1925. Kuului aina v:een 1920 asti pörssin tärkeisiin osakkeisiin, jonka jälkeen vaihto oli pieni. 100 mk:sta kurssi nousi 500 mk.aan 1918, mistä se valui alas 100 mk:aan 1925. Fuusiossa sai 2 Wasa Nordsjötä vastaan 3 SHO etuoik.
   1917 U 1:1 à 100 mk, op. 4,4 Mmk (44.000 os. à 100 mk). 1920 op. 8,8 Mmk.
   1897 W. Rosenlew & C:o myi laivan yhtiölle ja sai 29 % sen osakekannasta [Viden s. 66]. [Lagus Rosenlew s. 152 ja Nikula Rosenlew s. 42] mukaan myynti tapahtui 1898. 1898 omistus oli hajanaista, mutta keväällä 1916 Suomen Höyrylaiva osti 54,5 % [Viden s. 66]. Harry Schauman oli ollut suuromistaja. 1917 SHO omisti 53 % C. J. Hartmanin omistaessa 4. 1923 SHO:n osuus oli noussut 63,5 %:iin.
   H. Viden Wasa–Nordsjö Ångbåts Ab 1873–1923.   Mercator 1909; 17/1923 s. 419–21.   [H Vaasa] s. 197.

WASA SOCKERFABRIKS AKTIEBOLAG Vaasa (Vaskiluoto). K-rek. 9.204.
   Per. 16.8./11.12.1897. Tehdas 2 aloitti toimintansa 1899 [Kta]. Tavaramerkki. Etiketti. 1908 200 työnt. 1911 tuotanto oli 9 milj. kg keko-, pala- ja hienoa sokeria ynnä siirappia ja henkilökunnan määrä 300 henkeä [Kta]. 28.12.1918 maan sokeritehtaat luovuttivat omaisuutensa apporttina uudelle Suomen Sokeri Osakeyhtiölle (myöh. Cultor Oyj), minkä jälkeen yhtiöt vuoden 1919 loppupuoliskolla purettiin. Vaasan sokeritehdas suljettiin n. 1983.
   Pörssinot. 1.9.1915–1.7.1919. Osakevaihdon volyymi oli tavanomainen, ei suuri. Kurssi oli 3000–4000 mk. Yhtiö sai 22,0 % osuuden ja 11,0 Mmk (110.000 osaketta) Suomen Sokerin op:sta. Ks. Aura.
   Op. oli vuodesta 1911 lähtien, jolloin kaksinkertaistettu, 3,6 Mmk (7200 os. à 500 mk).
   Perustettaessa yhtiön omistus oli hajautunut; merkitsijöitä oli 82. Suurimpia osakkaita olivat Alfred Björklund, Carl J. Finnilä, Erik Hartman, C. W. Lahtinen ja Thomas Laurell [Urbans II s. 236].
   Mercator 1909.   [Kta] II s. 243.
   R. Urbans Sokeri Suomessa 1500–1917 s. 136.

Vakuutusosakeyhtiö Wellamo VAKUUTUSOSAKEYHTIÖ WELLAMO V:een 1922 Palovakuutusosakeyhtiö Wellamo. Vaasa. K-rek. 28.026.
   Per. 29.3./9.5.1912 Vaasan ja Kokkolan liikemiespiirien toimesta. Konttori: Hovioikeudenpuistikko. 1913 vakuutuskanta oli vain 35 Mmk [Rinne] ja 1927  716 Mmk. Wellamo luovutti 1958 koko vakuutuskantansa Vakuutusosakeyhtiö Fennialle ja 30.11.1960 omistajat päättivät purkaa yhtiön.
   Pörssinot. 14.4.1916–30.5.1935. Vain muutama kymmenen osaketta vaihdettiin per vuosi. Kurssikehitys oli nouseva: 200:sta 300 mk:aan. Otettu listalle ja poistettu sieltä yhtiön pyynnöstä. Lopputilityksenä maksettiin 3.8.1962 alkaen 564 mk/osake.
   Sisäänmaksettu op. 1912 oli 0,6 Mmk (3000 os. à 200 mk); lisäksi osakkaiden takuurahastovastuu 800 mk/osake, yht. 2,4 Mmk. 1935 na. korotettiin 200 mk:sta 300 mk:aan sekä annettiin 2000 uutta osaketta, jolloin maksettu op. nousi 1,5 Mmk:aan (yht. 7500 os. à 200 mk). Osakekirja.
   Yhtiön omistus oli varsin hajanaista 1912. 1940 Suomen Vakuutusosakeyhtiö (asioimiston kyltti) omisti 81 %. 1960 Fennia osti ja fuusioi englantilaisomistuksessa olleen Suomen Vakuutuksen, omistaen nyt 99,9 % Wellamosta.
   T. T. Rinne Vakuutustoiminta Suomessa 1816–1966 s. 272.

VIIPURIN SAHA OSAKEYHTIÖ V:een 1918 Wiborgs Sågverks Aktiebolag.Viipuri. K-rek. 4.460.
   Per. ../30.3.1889, jolloin tämä yhtiö osti Vekrotniemen 1875 rakennetun höyrysahan. Ilmoitus. Yhtiön sahoja olivat lisäksi Kirvussa (Inkilän saha, per. 1889) ja Lappeenrannassa. 1920 sahatavaran vientituotanto oli 45.000 m³ ja sen arvo 20 Mmk [Tif]. Laatikkotehdas. 1922 ostettiin Viipurin Tiili- ja Sahateollisuus Oy [Mercator]. 1925 Inkilä myytiin Inkilän Saha Oy:lle [Kahiluoto s. 84]. Sotamenetysten vuoksi yhtiökokous päätti 30.12.1940 purkaa yhtiön – KOP oli suurin velkoja, 37 Mmk. Mutta yhtiö kuitenkin fuusioitiin 1.1.1943 Repola O/Y Pielisensuun, Sulka Oy:n ja Inkilän Saha Oy:n kanssa Repola-Viipuri Oy:ksi [S s. 686], joka 1952 liitettiin Rauma-Repola Oy:hyn.
   Pörssinot. 22.5.1919–31.12.1921. Vain 5 osaketta vaihdettiin (vuonna 1920), hintaan 700 mk. Otettu listalle ja poistettu sieltä yhtiön pyynnöstä.
   1918 R, op. 2,4 Mmk:sta 3,6 Mmk:aan (3600 os. à 1000 mk). 1920 U 18:7 à 1000 mk, op. 5 Mmk (5000 os. à 1000 mk).
   1909 Pohjoismaiden Osakepankki omisti 86 ja Hackman & C:o 8 %. 1918 Kaarle Elias Kontrolla (1886–1928) oli 35, Juho Kuosmasella (1887–1960) 35 ja Nikolai Kuosmasella 22 % heidän ostettuaan 1914 [Kahiluoto s. 84] yhtiön. Reposaaren Höyrysahasta tuli sisaryhtiö. 1925 Juho Kuosmanen omisti 46 ja K. E. Kontro 46 %. 1927 K. E. Kontrolla oli yksin 92 %, mutta 1936 koko hänen osuutensa oli joutunut KOP:lle.
   J. Kahiluoto Rauma-Repolan metsätaival 1870–1990 s. 84–88.   [Tif] s. 269.   [Stal] s. 317.

VILLAYHTYMÄ OY Hyvinkää. K-rek. 151.618.
Runar Hernberg    Per. 2.4./6.4.1959. Uuteen yhtiöön fuusioitiin (loppuunviety 1960) sen tytäryhtiöt Yhdistyneet Villatehtaat Oy (ks. sitä alh. ), Klingendahl Oy (Tampere, kuva, per. 1891, [St] s. 588), Hämeenlinnan Verkatehdas Oy ja Turun Verka Oy* (per. 1874; [Kta] s. 377, [St] s. 543; lisää). Päätehdas oli ent. Yhdist. Villatehtaiden Hyvinkäällä. Lisäksi Villayhtymään kuului pienet, tuotantonsa lopettaneet Länsi-Uudenmaan Villa Oy ja Oy Pohjanlahden Verkatehdas. 1960 Orimattilan Villatehdas Oy (fuusioitu 1964) ja Helsingin Verkatehdas Oy (fuusioitu 1978) liitettiin tytäryhtiöiksi. Hyvinkään kehräämö, Littoisten kutomo. 1968 henkilök. oli 2400 ja liikevaihto 62 Mmk. TJ Runar Hernberg (1908–90, kuva →). Yhtiön esitys. Keinokuidut, puuvilla ja tuonti vaikeuttivat toimintaa. *Uusi oy, per. 1959, alas ajettavaksi (1965). Wärtsilä oli ostanut vanhan Turun Verkatehdas Oy:n 1955 ja fuusioinut sen heti.
   Villayhtymä jätti konkurssihakemuksensa 24.12.1969 akordineuvottelujen epäonnistuttua. Liiketoimintaa jatkoi nyt uusi PYP:n yhtiö, Hyvilla Oy, ja sen konkurssin jälkeen Valvilla Oy. Villayhtymän tytäryhtiöitä olivat Hy-Ko-Työstö Oy, Lainatekstiili Oy, Teksoglass Oy, Oy Wabo Ab ja Vitivalko Oy.
   Pörssinot. (kanta?) 1.1.1960–23.12.1969, (participating debentuurit 15.12.1960–23.12.1969). Pörssivaihto oli suhteellisen vähäinen: yht. 32.744 osaketta 10 vuodessa. Kurssi vajosi alituisesti, 5400 vmk:sta 3,21 nmk:aan (rahanuudistus 1.1.1963). Osakkaille ja debentuurien haltijoille ei jäänyt purkautumisessa jako-osuutta.
   1959 op. 1000 Mmk (200.000 os. à 5000 mk). 1963–64 U 1 vanhalla (kanta) 1 uusi etuoik. (PYP merkitsi niistä 191.771 os.) à 50 mk (kup. 1), op. 20 Mmk (yht. 400.000 os. à 50 mk). Maksuna Turun Verasta Wärtsilä oli saanut Villayhtymän debentuureja, jotka se jakoi heti eteenpäin omille osakkeenomistajilleen suhteessa 1:1. Osakekirja 2, debentuuri.
   Villayhtymän perustajat 1959 olivat Tampella, Hämeenlinnan Verkatehdas Oy (Amberla) ja PYP. 1961 ja 1963 Tampella omisti 33, Arthur A. Amberla (ks. Hml Verka) 21 ja PYP 19 %. 1964 ja 1969 PYP 57, Tampella 33 ja Amberla 10,5 %. Muut osakkaat olivat pieniä. 1969 omistajia oli 980 kpl.
   K. Hoffman Tampereen Verkatehdas Oy 175 vuotta s. 30–44.
K. Leinonen & E. Talanterä Wechteristä Valvillaan (1987).
T. Vihola Rahan ohjaaja: Yhdyspankki ja Merita 1950–2000 s. 226–8.
H. E. Pipping Sata vuotta pankkitoimintaa s. 343.
B. Zilliacus Wilhelm Wahlforss s. 180.   [PK] s. 230.

AKTIEBOLAGET VULCAN Turku (Aurajoen itäranta). K-rek. 9.548.
Caesar Holmström    Per. 21.5./9.6.1898. Yhtiön juuret ovat 1874 toimintansa aloittaneessa Turun Konepajassa. 1884 oli per. Korsmanin ns. Uusi Konepaja, josta konkurssin jälkeen 1898 tuli Ab Vulcan [St]. Kuva 2. Sisaryhtiönä oli konepaja Pietarissa [Kta], vuodesta 1907 [H]. 1912 Vulcan valmisti naftamoottoreita, lokomobiileja, sotatarvikkeita, pumppuja ja höyrykoneita sekä laivoja (kahdella telakalla) [Kta]. Kartta. Työläisiä oli 300 ja tuotannon arvo 7,6 Mmk 1911 [Kta]. Tuotannon arvo 8,9 Mmk, 191 työntekijää 1923. Esitys. Liikemerkki. Vulcan ja Crichton liitettiin 7.8.1924 silloin perustettuun uuteen Ab Crichton-Vulcan Oy:hyn, jonka enemmistö 1928 siirtyi Kone- ja Siltarakennus Oy:n omistukseen (98 % 1931). Siitä taas tuli 1935 Wärtsilän tytäryhtiö. Viim. vesillelasku oli 1979 (1970 länsirannalla). Pernon uusi telakka oli valmistunut 1976.
   Pörssinot. 23.3.1916–12.9.1923. Otettu listalle pörssivälittäjän esityksestä. Vulcan oli vähän vaihdettu osake. Kurssi puolittui pörssivuosina lähtötasosta 3800 mk.
   1911 R 1:1, op. 1 Mmk. 1916 U à 2000 mk, op. 1,75 Mmk (1750 os. à 1000 mk).
   31 henkilöä merkitsi osakkeita 1898. Suurimmat 1912: Gösta Schahtelovitz 13, E. Taipale 10, yhtiön TJ Caesar Holmström (1855–1930, kuva ) 8, Bertel Holmström 8, Einar Holmström 5 ja Edvard Åström 5 %.
   L. Gripenberg Kone ja Siltarakennus 1892–1932 s. 217.   [H] II.   [Kta] I s. 120.   [St] s. 292.

YHDISTYNEET VILLATEHTAAT OY – DE FÖRENADE YLLEFABRIKERNA, AKTIEBOLAG. Hyvinkää. K-rek. 14.643.
Yhdistyneet Villatehtaat    Per. 9.12./20.12.1902. 1892 perusti Ossian Donner (1866–1957, kuva 2) Hyvinkään aseman lähelle villakehräämön ja 1894 kutomon. 1895 laitokset yhtiöitettiin Hyvinge Yllespinneri & Väfveri Ab:na. 1898–99 Donner perusti Sörnäisiin sekä kutomon, Helsingfors Yllefabriks Ab:n (Sörnäisten rantatiellä), että kehräämön, Helsingfors Spinneri Ab:n, sekä osti 1899 W:m Kräkin trikootehtaan Helsingissä [Kta]. 1902 nämä neljä tehdasta yhdistettiin uuteen po. osakeyhtiöön. 1907 keskitettiin kutomo- ja 1915 kehräämötoiminta Hyvinkääseen 2 3 4 5 6 [Tif], kartta. 1919 ostettiin Vanhassakaupungissa sijaitseva Ab Helsingfors Mekaniska Väfveri [ks. sitä; Tif], joka pian muutettiin kehräämöksi [St], kuva. 1920 tuotannon arvo oli 61 Mmk ja henkilök. 1000 [Tif]. 1949 tuotanto käsitti miesten ja naisten villakankaita, silkki- ja vuorikankaita (raionista), huonekalukankaita, huopia sekä myyntilankoja, henkilökunnan ollessa 1700 ja myynnin 1300 Mmk [St]. Yhtiö fuusioitiin Villayhtymä Oy:hyn (ks. sitä ylh. ) 29.6.1960. (Lakkaaminen ilmoitettiin kaupparekisteriin 8.6.1964.) Kangastuotanto siirrettiin Turkuun 1980 ja 1985 Hyvilla Oy luopui käsityölankojen valmistuksesta. Kaikki toiminta Hyvinkään villatehtaalla päättyi 1988. Hyvinkäällä vapautuneita tehdastiloja vuokrattiin ulkopuolisille.



   Pörssinot. 20.5.1915–31.12.1959 (kanta ja etoik.). Kuului alusta lähtien ja ainakin 1940-luvulle asti pörssin tärkeisiin osakkeisiin, jotka jatkuvasti vaihdettiin vilkkaasti. 1940-luvulla kurssi vaihteli 1000 ja 2500 mk:n välillä, 1950-luvulla taso oli korkeampi: 2000 mk:sta 3500 mk:aan, viim. vuotena 2100/1600 mk. Fuusiossa sai 10 Yhd. Villateht. osaketta vastaan 3 Villayhtymää (ei osakeantia) sekä yksi 10.000 mk:n debentuuri.
   1916 R 1:1, op. 6 Mmk (12.000 os. à 500 mk). 1917 R 3:2, op. 10 Mmk. 1920 op. 20 Mmk. 1934 R 2:1, op. 30 Mmk. 1937 R 3:1, U 3:1 à 200 mk; op. 50 Mmk. 1948 na. 500 mk:sta 1000 mk:aan, op. 121,708 Mmk. 1950 na. 2000 mk:aan, op. 238,592 Mmk. 1956 na. 2500 mk:aan, U 1:1 à 2500 mk, op. 500 Mmk (200.000 os. à 2500 mk). Osakekirja.
   1916 Ossian Donner omisti 49 ja M. Reims 6 %. 1937 Ossian Donner 20, Uno Donner 11 ja yhtiön TJ Finn Feiring 3 %. 1949 Patrick W. Donner 12, Ossian Donner 8 ja Finn Feiring 2 %. 1954 Tampellalla oli 29 % ostettuaan Donnerien osakkeet ja 1956 37 %. 1959 Villayhtymä omisti 92 %.
   Hyvinge Klädesfabrik 1892–1917.   [H Hel-T] s. 58.   [Kta] I s. 301.   [Tif] s. 355.   [St] s. 551.   [Stal] s. 339.   [PK] s. 224.

YHDYS-PANKKI SUOMESSA: ks. Suomen Yhdys-Pankki ylh. .

YLEINEN SUOMALAINEN VAKUUTUSOSAKEYHTIÖ – ALLMÄNNA FINSKA FÖRSÄKRINGSAKTIEBOLAGET. Nimi v:een 1917 Finska Försäkrings Aktiebolaget Providentia. Helsinki. K-rek. 14.071.
Yleinen Suomalainen Vakuutusyhtiö    Per. 8.4./1.5.1902. Providentia myönsi lähinnä tapaturmavakuutuksia; Kaivokatu 8. Toiminta laajeni huomattavasti 1917 jonkinlaisessa uudelleenjärjestelyssä, jossa yhtiölle annettiin uusi toimilupa. Vakuutusmaksutulo (valtaosa merikuljetusvakuutuksista, joissa vallitsi korkeasuhdanne) oli 36 Mmk 1920 [Tif]. V:een 1919 asti yhtiö oli maan suurin murtovakuutuksissa [T. T. Rinne s. 259] ja 1921 se aloitti ensimm. autojen vakuuttaminen [Urbans Fennia s. 236]. Myös palovakuutuksia. Yhtiö oli Suomen suurimpia vahinkovakuuttajia. Rudolf Waldén kuului hallintoneuvostoon. Sisäkuva konttorista (Unioninkatu 17 A). Kun eräät tanskalaiset meri- ja jälleenvakuutusyhtiöt menivät nurin, Yleinen Suomalainen vetäytyi mukaan [Huldén Verdandi s. 109] ja 23.5.1922 yhtiö jätti konkurssihakemuksensa, ensimm. suomalaisena vakuutusyhtiönä. Murtovakuutuskanta siirtyi Pohjolalle [Lyytinen Pohjola s. 187]. Vakuutusosakeyhtiö Bothnia oli alussa tytäryhtiö. Yleisen Suomalaisen aloitteesta (omistus 25 %) oli 1919 per. Jälleenvakuutusosakeyhtiö Veritas, jonka osake-enemmistö Verdandi osti 1922 (fuusioitu 1926).
   Pörssinot. 4.9.1918–5.5.1922. Otettu listalle yhtiön hakemuksesta. Kahta viime vuotta lukuunottamatta osake vaihdettiin kohtalaisen säännöllisesti (mutta vain 1125 os. kaiken kaikkiaan). Kurssi oli n. 300 mk, paitsi 1921–22: 100–45 mk. Osinkoa maksettiin esim. 1917–20  6–9 % [Tif].
   1917 op. kymmenkertaistettiin 2,0 mmk:aan (10.000 os. à 200 mk) suuntaamalla annin uusille rahoittajille.
   1917 suurin omistaja oli pietarilainen pankkiiri E. Duvier, 23 %. Yhtiön hallituksen pj Victor Ek omisti 2,5 %.
   [H Hel-V] s. 138 (Providentia).   [Tif] s. 135.

A/B ÅBO JERNMANUFAKTUR OCH WAGGONFABRIK O/Y V:een 1918 Åbo Jernmanufaktur Aktiebolag. Turku (Aurajoen itäranta). K-rek. 5.812.
Åbo Jernmanufaktur    Per. 28.12.1892/17.2.1893. Edelt., Åbo Jernmanufaktur Bolag oli aloittanut toimintansa jo 1857 [Kta, Tif]. 1897 yhtiölle valmistui toinen tehdas Kaarinaan rautatievaunujen sekä pulttien tuotantoa varten [Kta, Tif]. 1906 junavaunujen valmistus siirrettiin Jernmanufakturista uuteen avoimeen yhtiöön Åbo Waggonfabrik C. Wrede & C:o:lle, mutta 1918 tämä liiketoiminta yhdistettiin takaisin [Kta, Tif]. Kartta. Vaunutehdas. Ulkokuva. 1912 konepajan laajaan tuotantovalikoimaan kuului mm. ajoneuvoja, pultteja ym. rautatae- ja valutöitä, höyrykoneita, rautatievaunuja, "Kullervo"-traktoreita, -puimureita, -lokomobiileja ym. maanviljelyskoneita ja tuotannon arvo oli 1 Mmk [Kta]. Tuotannon arvo 4,2 Mmk, 121 työntekijää 1923. Kirje. 1924 Liittopankki Oy määräsi Åbo Jernin omaisuuden myyntiin [Ginström HOP s. 113]. Teijon Tehtaat Oy jatkoi osan tuotannosta. Myöhemmin otsikon yhtiö haki vuosihaasteen ja 26.5.1939 se purettiin. Osa rakennuksista on nyt Åbo akademin käytössä (kartta).
   1924 yhtiön kannattavimmat tuotantolinjat myytiin Suomen Pultti ja Konetehdas Oy:lle [S s. 187], jonka tarkoitus yhtiöjärjestyksen mukaan oli ottaa haltuunsa Ab Åbo Jernmanufaktur och Waggonfabrik Oy:n laitokset pulttien, muttereiden ja koneiden valmistusta varten. 1934 nimi muutettiin Suomen Pultti Oy:ksi. Perustaja 1924 oli Carolus Wreden poika Gustaf W. Wrede ja hänen johtamansa Oy Taalintehdas, ks. sitä . 1934 osakekanta siirtyi Wredeltä Ferrarialle ja sitä kautta Fiskarsille [Carlson Fiskars s. 146], johon Suomen Pultti fuusioitiin per 30.6.1950. Myöhemmin itse tehdas tuli ruotsalaisen Bulten AB:n omistukseen.
   Pörssinot. 2.9.1916–26.9.1922. Otettu listalle pörssivälittäjän esityksestä. Osaketta vaihdettiin vilkkaasti, mutta markkamääräinen vaihto kutistui romahtaneen kurssin vuoksi. 1916 maksettiin parhaimmillaan 4500 mk. 1918 keskikurssi oli enää 900 mk. 1921 aikana kurssi tippui 700 mk:sta 150 mk:aan ja 1922 maksettiin (ylin/alin) enää vain 55/20 mk. (Rahastoantikorjausta 1917 ei ole tehty.) Poistettu listalta yhtiön pyynnöstä, joka perusteltiin: "koska alhaiset noteeraukset aiheuttavat yhtiölle haittaa".
   1916 annettiin 4000 uutta hintaan á 1500 mk ja op. nousi alkuperäisestä 0,8 Mmk:sta 1 Mmk:aan (2000 os. à 500 mk). 1917 R 2:1, op. 1,5 Mmk. 1918 U 1:1 à 500 mk, op. 3 Mmk. 1922 op. ja na. puolitettiin 1,5 Mmk:aan ja 250 mk:aan (Mercatorin mukaan na. alennettiin 500 mk:sta 100 mk:aan?!). Osakekirja 2 3.
   1916 yhtiön TJ (1906–18, hall. pj. 1906–20) Carolus Wrede (1860–1927, kirje) 19, Tampellan TJ Wolter Ramsay npi (1855–1926) 15, Wava Armfelt 12,5, Filip Armfelt 9 %. 1932 HOP:lla oli 28 %.
   Allt af Jern (Åbo Akademi 2004).   [Tfif] s. 114.   [H Tku-T] s. 1.   [Kta] I s. 115.   [Tif] s. 317.   [St] s. 187 (S. Pultti).
A.-M. Savela Turun Rautateollisuusyhtiö 1855–1917 (Turun Historiallinen Arkisto 35, 1981).

AKTIEBOLAGET ÅBOLANDS BANK: ks. Osakeyhtiö Turunmaan Pankki.

AKTIEBOLAGET ÅSTRÖMS FABRIKER OSAKEYHTIÖ V:een 1919 Aktiebolaget Åströms Tekniska Fabrik Osakeyhtiö. Turku. K-rek. 22.439.
   Per. oy 5.11./11.12.1908. Yhtiön perustaja, Edvard Åström (1856–1927, sukupuu), oli jo 1886 aloittanut teknokemiallisten tuotteiden valmistuksen Linnankatu 23:ssa [Kta]. Hän oli myös mm. Paraisten Kalkkivuori Oy:n perustajia. 1910 Åströmin tehdas siirrettiin suurempiin tiloihin satamaradan varrella (kartta) [Kta]. Konttori. Pakkaamo. Ensimm. tuote oli terveyssuola ja 1912 tuotantoon kuului ensisijaisesti hieno- ja pesusaippuoita sekä lisäksi puhdistustuotteita ja vahoja, ravintoaineita, hajuvesiä ym. kosmetiikkaa, hyönteismyrkkyjä, konttoriaineita kuten mustetta, ynnä paljon muita teknokemiallisia tuotteita – työntekijöitä oli 60 ja tuotannon arvo 0,5 Mmk [Kta]. 1916 työntekijöitä oli 150 [H]. 1917 valmistui erillinen tehdas selatiinia ja liimoja varten [Tif]. 1919 yhtiöön fuusioitiin siveltimiä ja harjoja valmistava Åström & C:o Ab Borst- och Penselfabrik (per. 1881, oy 1898 no. 9.026, ilmoitus 2), henkilök. 180 [Kta II 293]. 1919 Åström myi yhtiön. 1920 tuotannon arvo nousi 17 Mmk:aan tässä Suomen suurimmassa alan yrityksessä [Tif]. 1920 yhtiö osti Kirkniemen lasitehtaan Oy Vitrum Ab:n [Tif] ja 1922 päätettiin hankkia Ab Laborator Oy [Mercator 5/1922], osake. 1924 Liittopankki pani yhtiön omaisuuden ja Vitrumin myyntiin [Ginström s. 113].
   Yhtiökokous 26.3.1926 päätti, että koska yhtiö oli lopettanut toimintansa ja myynyt pois kaiken omaisuutensa, se puretaan. 29.5.1926 haettiin vuosihaaste ja 6.10.1931 lakkaaminen merkittiin kaupparekisteriin. 1924 Harjateollisuus Oy oli ostanut Åströmin harja- ja sivellintuotannon ja muuttunut Oy Yhtyneet Harja- ja Sivellintehtaiksi; yhtiöesitys, lomake [S s. 441]. 1925 Lever Brothers Ltd (Unilever) oli ostanut teknokemiallisen tehtaan koneineen ja perusti 31.12.1924 tämän toiminnan jatkamista varten uuden tytäryhtiön, Åströms Tvålfabrik Ab:n (nimi v:sta 1937 Turun Saippua Oy, v:sta 1986 Lever Oy, v:sta 1988 Suomen Unilever Oy; [St] s. 399). Muiden tuotteiden valmistus siirtyi Oy Åströmin Jälk. Tekn. Tehdas -yhtiön omistukseen.
   Pörssinot. 10.10.1916–31.12.1923. Otettu listalle yhtiön hakemuksesta. Vaihdettiin koko pörssiaikana vain kahtena kuukautena ja pieninä määrinä. 1.1920 kurssi oli 300 mk.
   1912 op. 0,5 Mmk (500 os. à 1000 mk). 1917 R 1:1, op. 1 Mmk. 1917 op. 1,5 Mmk. 1917 R 3:1, op. 2 Mmk. 1918 R, op. 3 Mmk. 1919 sivellintehtaan (ks. ylh.) omistajille 10.000 osaketta apporttina sivellintehtaan kaikkia vastaavia ja vastattavia vastaan, op. 4 Mmk. 1920 R 1:1 ja U 2:1 à 1000 mk, op. 10 Mmk (yht. 10.000 os. à 1000 mk).
   1912 Edvard Åströmillä oli 72 %. 1917 yhtiön uusi TJ Lennart Forsén omisti 48–53 ja Åström 30 %. 1920 Åström luopui; Pontus Mittler, Fredrik Waldemar Klingstedt ja K. H. Luodemaa omistivat kukin 10 %. 1923 Forsénilla oli 50,3 ja Luodemaalla 2 %. 1924 ja 1926 Liittopankki Oy omisti 52 ja Turunmaan Pankki 12 %.
   [H Tku-T] s. 143.   [Kta] I s. 237.   [Tif] s. 427.   [Stk] III s. 177.   [Tiden 40–41/1913 s. 28.]

Linkit:   Yhtiöt A–J   Yhtiöt K–R