Vaasan Höyrymylly Osakeyhtiö - Vasa Ångkvarns Aktiebolag

Per. oy 1876, lak. 2000. Nimi vuodesta 1981 Vaasanmylly Oy (vanha), vuodesta 1985 Suomen Rehu Oy, vuodesta 1999 Exfeed Oy.

Yrityksen toiminta oli alkanut 1849 Alkulan pienellä höyrymyllyllä (omistaja A. A. Levón).

1876 vastaperustettu yhtiö osti uuden Vaasan satamassa rakenteilla olevan Levónin toisen myllyn [Kta]. 1889 tulipalo tuhosi koko laitoksen, mutta 1891 se oli rakennettu uudelleen [Tif]. Kuva 2 3 4 5 6, etiketti 2. 1912 työmiehiä oli 60 myynnin ollessa 3 Mmk [Kta]. Mylly tuotti myös riisiryynejä [Kta].

1919 ostettiin Vaasan Höyryleipomo Oy ja 1924 Vaasan Sähkömylly Oy sekä rakennettiin Ouluun Toppilan mylly. 1937 ostettiin Munkkisaaren Mylly Oy (Helsinki) [St]. 1934 alkoi viljarehujen valmistus. 1937 yhtiön tuotannon arvo oli 205 Mmk [St]. 1952 myynti 5229 Mmk, 507 työntekijää. 1954 ostettiin Turun Vehnämylly Oy, 1961 Marke Oy (myyty 1967), 1970 Treston, 1977 Oy Rafex Ab ja 1980 Oy Kasten Ab.


Pörssilista 24.8.1915–14.12.1940. Osaketta ei milloinkaan vaihdettu paljon eikä usein, mutta muutamia kertoja vuodessa. 1927 jälkeen kurssit vaihtelivat 200–300 mk, paitsi 1930-luvun puolessavälissä, jolloin osakkeen hinta oli lähes 400 mk. Poistettiin listalta yhtiön pyynnöstä. 21.5.1981 yhtiö otettiin meklarilistalle, missä se noteerattiin 4.8.1983 asti. Vaihto oli hyvin pientä.

1906 uusi op. 0,75 Mmk (7500 os. à 100 mk). 1917 R 3:1, op. 1 Mmk. 1919 op. 2 Mmk. 1920 R, op. 3 Mmk. 1920 R 1:1, op. 6 Mmk. 1927 R, op. 10 Mmk. 1937 R 1:1, op. 20 Mmk (200.000 os. à 100 mk), ..., 1967 11:5 maksutta ja 4 à 5 mk, na. 5→100 mk, 1970 1:1 maksutta, ... . Osakekirja 2 3 4. Kup.

Tilinpäätöksessä 31.3.1943 op. alennettiin 40 Mmk:sta 33 Mmk:aan (na.) kun purkautuneiden tytäryhtiöiden Vaasan Höyryleipomo Oy:n ja Viipurin Höyryleipomo Oy:n omistamat emoyhtiön osakkeet mitätöitiin.

1915 Leon. von Pfaler (Pohjoism. Pankki ja PYP TJ) 12 %, Edvard Levón 8 %, Julius Akates Rehnström 6 %, Nils Bernt Grotenfelt (yhtiön perustajan vävy) 5 %, Lorenzo Runeberg vpi (yhtiön perustajan vävy) 4,5 %. 1917 Edvard Levón 13 % ja Björn Runeberg 9,5 %. 1922 yhtiön hall. pj. Victor Bruun (1880–1953, kuva ↑) 29 %, Harry Schauman 20 %, Oy Kahma & Kumpp. 19 %.

1940 Victor Bruun 18 %, K. J. T. Kuntsi 11 %. 1943 Victor Bruun 11,5 %, K. J. T. Kunts kp. 11 %, Christian Bruun 10 %. Omistajia 1955. 1982 Suomen Sokeri Oy (nimi myöh. Cultor Oy) osti lähes koko osakekannan. Suomen Sokeri Oy maksoi 1982 osakkeiden valtaosasta 2812,50 mk/os., lopusta muutamasta prosentista se maksoi vain 500 mk/os. 1988 Sokeri nosti tarjouksensa 19 pienomistajan vielä ulkona olevasta 49 osakkeesta 2500 mk:sta per os. 3900 mk:aan (ennen 1430 mk osingon maksua) tai 30 os. Sokeri I.

1985 Vaasanmylly Oy:n elintarvikeryhmä liitettiin suoraan Suomen Sokeriin. 1990 päättyi yhtiön viljanjauhatus (ks. Melia Oy) ja Cultor siirsi leipomonsa uuteen tytäryhtiöön Vaasan Leipomot Oy:hyn, josta 1999 tuli Vaasan & Vaasan Oy. Useiden omistajanvaihdosten jälkeen leipomot toimivat nykyään Vaasan Oy -nimellä. 2002 rehutuotanto myytiin Lännen Tehtaat Oyj:lle (uusi Suomen Rehu Oy).

Otsikon yhtiö fuusioitiin silloiseen emoyhtiöönsä Danisco Finland Oy:hyn 2000.

[PRH. Historiikit. Hoving Vaasa s. 143–152. Vaasan historia IV s. 247–256. Suomen teollisuuden suurmiehiä s. 59–84. Tanttu Kakunjakajia s. 144–151 (Erik Tuomas-Kettunen). Sisua siloa ja sinappia s. 39 ja 59. Mercator Vaasa-numero elokuu 1909. S. Kuvalehti 50–51/1922 s. 1296. Forum 4–6B/1938 s. 39–40. Helsingfors-Journalen 12/1939 s. 312. Vaasa 12.11.1949 s. 6–7. Vbl 12.11.1949 s. 2. Lisää: H Vaasa s. 62, Kta II s. 241, Et-Pohj 1 s. 29, Stk I s. 189, Tif s. 463, KotimTuot 9/1936 s. 226–7, Stal s. 313, St s. 839; I Helsinki, IV V Vaasa.]

© G. Kock