Oy Nokia Ab
Per. 1865 (oy 1871), toimii.
Nokia-yhtiö perustettiin Tampereella puuhiomona. Vuodesta 1880
paperitehdas Nokialla. Valmisti selluloosaa, puuhioketta, MG-paperia,
kreppipaperia ja sahatavaraa.
Kuva 2
3 4
5. Pääkonttori.
Per 1.1.1966 yhtiöön fuusioitiin*
Suomen Kaapelitehdas Oy ja
Suomen Kumitehdas Oy (vrt. Nokian
Renkaat Oyj), joka 1919 oli ostanut Nokian ja 1922 Kaapelitehtaan
osake-enemmistöt.
*Fuusioista päätettiin Nokia Oy:n yhtiökokouksissa 21.3. ja
21.4.1966.

1962 aloitti Kaapelitehdas elektroniikkatuotannon
(tietoliikennejärjestelmät ja radiopuhelimet). Fuusio 1969
Tammer Tehtaat Oy. 1979 Nokian ja Saloran
radiopuhelintuotanto yhdistettiin Mobira Oy:ksi (50/50), jonka Nokia osti
kokonaan 1982. 1981 Nokia osti Idman
Oy:n. 1982 avattiin Suomessa NMT-verkko. 1984 ostettiin
televisiovalmistajat Salora Oy ja Luxor AB ja 1987 S.E.L. 1986 aloitettiin
matkapuhelinten valmistus.
1991 luovuttiin paperin, 1995 renkaiden ja 1996 televisioiden ja
kaapeleiden valmistuksesta. 2013 Nokia osti Siemensin osuuden Nokia
Siemens Networksista. 2014 matkapuhelinliiketoiminta myytiin
Microsoftille. 2015 ostettiin Alcatel-Lucentin ja verkkoinfrastruktuuri on
nykyään Nokian päätoimiala.

Päälista: (laji K) 1.9.1915–, laji A 1.4.1981–11.4.1999.
Yhtiön
osakeantien ehdot. Laji A (vuoteen 1995 etuoik.
os., 1/10 ääni 10 % osinko) tuli 1980. K oli vuoteen 1995 kanta. Lajit
poistettu 1999. Arvo-osuus 1992.
Osakekirja kup 2
3 4
5
6 7 8
9 10
11;
adr;
obl.,
optio,
deb.
1895 perustaja Fredrik Idestam (1838–1916) 33 % (50 % kantaosakkeista).
1918
Suomen Gummitehdas Oy liittolaisineen ostivat yht. 53 %. S. Kumitehdas Oy:
1940 58 %, 1963 61 %. 1973 KOP ml. eläkesäätiö 11 %, PYP ml. eläkekassa 10
%, Emil Aaltosen perilliset -ryhmä 10 %, Pomi Oy 8
%. 1992 37.900 osakasta: SYP-rymä 10 (14) %, Pohjola-ryhmä 9 (12) %.
[PRH. Kotisivut. Historiikit. PT 34 s. 94. Suomen teollisuuden suurmiehiä s. 200. Suomalaisia suurliikemiehiä s. 196.
Koskinen Finncell 1918–1968 (ei sivunumerointia). Iso paha raha s. 98–101. Suomen rikkaat s. 235–256. Suomen pahimmat bisnesmokat eri sivuja. Kuka tarvitsi Pentti Kouria? s. 40–49. Leppänen Merkilliset nimet s.
235–242. Kahlittu raha s. 548.
Piirteitä Suomen tehdashistoriasta s. 41–49. Nokian ja Pirkkalan
historia s. 23–39 ja 233. Pirkkalan historia (1934) s. 313–322.
Kantanen s. 40 ja 46. K&S s. 136. Metsämies 11/1937 s. 297–8.
S. Pap. Puutav.l. 7A/1941 s. 30–42. Aamulehti 21.4.2019 (Perilliset).
Lisää: H Häme s. 105, Kta I s.
438, Stal s. 178, St s. 667; I Helsinki, I Kerava, I Kirkkon., III H
Nokia, III H Tampere.]
© G. Kock

|