Fredriksfors Aktiebolag

Per. 1873, lak. 1879. Ruukki oli alun perin per. 1771.

Gööteporilaiset Erik A. M. Unge ja G. A. Wall ottivat 1872 haltuunsa osan vararikkoon menneen Karl Johan Lönegrénin laitoksista, ml. Kullaan (Leineperi Ulvilassa) tilan. Kartta. 25.6.1873 (vastaanottopäivä 1.11.1872) Unge ja Wall myivät ruukkinsa sekä Wahlgrenin höyrysahan otsikon yhtiölle 1,8 Mmk:lla, mikä oli suuri ylihinta.

Ruukissa puhallus tapahtui ruotsalaisella malmilla. Takomo, valimo. Lehti. Vuoriteollisuuden ohella yhtiö harjoitti sahausta ja maanviljelyä. Puutavaran vientikauppa olikin sen tärkein toimintamuoto. 12.000 ha metsää ja 700 ha peltoa. Oy:n ostoon sisältyi myös höyrysaha Porissa ja pieni sisarruukki Fredriksberg. 1873 yhtiölle valmistui Isosannan (Storsand) höyrysaha ja 1875 Pihlavan suursaha sekä höyrylaiva Fredriksfors.

1000 os. à 2000 mk. Haltijaosakkeita. Osakekirja.

Unge ja Wall perustivat Fredriksfors Ab:n, mutta he myivät eteenpäin paljon osakkeitaan, etupäässä Ruotsissa. Yksi suurimmista omistajista oli gööteporilainen Wilh. Röhss & Co. August Röhssistä tuli hall. pj.

Tappiollisen toimintansa vuoksi yhtiö joutui suoritustilaan jo 1876. 1877 Antti Ahlström (sukupuu) osti 1,1 Mmk:lla yhtiön omaisuuden paitsi Pihlavan sahan, jonka hän hankki Wilh. Röhss & Co:lta 1889. Raudanjalostus päättyi 1902.

[Historiikit (Ahlström). Kiilo Leineperin rautaruukki Museovirasto raportti 7 (1994). S. vuoritoimi II s. 348–399. Salokorpi Suomen rautaruukit s. 111–115 (Leineperi). Hyttinen Rauta ja teräs s. 134–8. Björneborgs historia I (2014) s. 91 ja II s. 595. Satakunta sahaa Suomessa s. 42. Suur-Ulvilan historia II s. 92. K&S s. 98.]

© G. Kock