Helsingin Työväen Rakennus Osakeyhtiö - Arbetarnes i Helsingfors Byggnads Aktiebolag

Per. 1878, lak. 1964. Myös Arbetarenes, Arbetarnas, Arbetarenas. "Ruoholahden villat".

Yhtiön tarkoitus oli puolifilantrooppisessa mielessä rakentaa Mülhausen-aatteen mukaisia työväenasuntoja. Työläisedustajia osallistui perustamiseen, mutta pääoma tuli kaupungin rahamiespiireistä. HTR-yhtiöllä oli toimintaa Ruoholahdessa, Alppiharjussa ja Westendissä.

Perustettaessa 1878 oli 1000 os. à 100 mk, 1903 op. 1500 os., 1905 2000. 1928 na. korotettiin 1000 mk:aan rahastoannissa. 1933 ulkona oli 1810 os. Osakekirja.

Koska 1 osake riitti etuoikeuteen vuokrata (sekä lunastaa määrättyyn hintaan) asunnon itselleen valtaosa osakkeista oli rahoittajia varten. Vielä 1903 kukaan ei ollut lunastanut asuntonsa. Osingonjako oli alun perin rajoitettu 6 %:iin.

1933, Ruoholahden talonsa myytyään, yhtiö jakoi vanhoja ylijäämiäään osakkaille maksamalla 20 % osingon sekä 30 % bonuksen vararahasto II:sta (minne jäi vielä 2,3 Mmk), yht. 905.000 mk. Osakkeen verotusarvo 1943 oli 8000 mk.

Yhtiön TJ oli 1906–37 rkm., kiinteistösijoittaja Wilhelm Ekman (1867–1937, kuva →, hauta). Hän omisti esim. 1928 11 % sekä 1933 19 % ja hänen vaimonsa Fanny 11 % sekä J. Emil Sundell 6 %. Ekman vuokrasi Ruoholahden asuntoja eteenpäin.

Ekman perusti rakennusliike W. Ekmanin 1898 ja rakensi taloja itseäänkin varten, kuten Lapinlahdenkatu 11 ja 13 ja Malminkatu 24. 1905 hän osti K. V. Bergmanin kivenhakkaamon [St s. 318]. Hän oli ollut Ekmanin edeltäjä HTR:n TJ:na. Ekman omisti myös Imatra-kylpylän (30.137, Malminkatu 24) ja oli mm. Arabian osakas ja hallituksen jäsen. Kivenhakkaamo ja Imatra siirtyivät pojalle, Bror Wilhelmille. Wilhelm Ekman oli GWS:n johtajia 1909–18 ja hallituksen jäsen 1917–36. [Byggaren 2/1937 s. 25. IS 23.5.2020.]

Joulukuussa 1937 ainakin seitsemän Ekmanin perheen jäsentä myi yht. 45 % (821 os.) yhtiön osakekannasta PYP:n tytäryhtiölle Oy Mandatum Ab:lle, joka osti lisääkin osakkeita, omistaen 1371 os. 76 %* 1943. 1938 hallitukseen tuli PYP:n miehiä, HSSP:n Toivo Aron jatkaessa puheenjohtajana. Göran Ehrnroothista (sukupuu), Mandatumin TJ:sta, tuli yhtiön uusi TJ.

*Pippingin PYP-historiikin mukaan omistus oli 91 % 1962, joten HTR-yhtiö oli ilmeisesti lunastanut lisää omia osakkeitaan. Tähän osakekirjaan onkin kirjoitettu "Inlöst, dödad 1961".

2.8.1962 yhtiökokous päätti purkamisesta ja 25.9.1963 Helsingin Työväen Rakennus Oy haki vuosihaastetta. 1963–64 osakkaille jaettiin purkuosuutta neljässä erässä. Silloin Alppiharjun ja Westendin tontit oli myyty.

[PRH. Sata vuotta pankkitoimintaa s. 287. K&S s. 24.]
 

Ruoholahti

Ns. Ruoholahden sadan markan villat, Ruoholahdenkatu 9...19/Lastenkodinkatu 2...10. 20 puu- ja 1 kivitalo (pesutupa, leipomo) rak. 1881–83, 98 asuntoa à huone ja keittiö, yht. 37 m² kukin. Taloja 2 3 4 5, piirustus. [Hki hist. IV:2 s. 153.] 1872 kaupunki oli vuokrannut 16.042 m² maata niitä varten Villan Lugnetin alueelta.

Ensimmäiset Ruoholahden villat valmistuivat 1881. 1949 purettiin P-talo Uuden Suomen kirjapainon tieltä. Kun Lapinrinne avattiin naapurikorttelin läpi purettiin 1962 Ruoholahdenkadun varrella olleet villat O, A, B ja C sekä 1967 D ja E, mutta puutaloista 13 ovat säilyneet.

1895–1939 yhtiö omisti myös naapurikorttelin kiinteistön Köydenpunojankatu 13–15/Ruoholahdenkatu 24/Eerikinkatu 43, jonka neljässä puutalossa oli 73 asuntoa.

1922 suunniteltiin yhtiöjärjestysmuutosta, joka ei toteutunut. Mutta ilmeisesti tämän jälkeen vanhan korttelin asukasosakkaat lunastivat, pitkistä ja hankalista yhtiöjärjestysmääräyksistä (§ 10–14) huolimatta, kaikki asunnot itselleen. Säilyneet talot omistaa vuodesta 1928 Asunto-Oy Ruoholahti* (60.067).

*Tämä uusi asuntoyhtiö syntyi pitkien riitojen jälkeen 1928 siten, että perustajat panivat yhtiöön apporttina yhteisesti omistamansa yht. 316.800 mk arvoisiksi arvioidut kaikki 20 taloa korttelissa. Osakkeita oli alun perin 96 à 3300 mk ja kukin niistä oikeutti osakasta 1 yksiön + keittiön hallintaan. Lisäksi uuden yhtiön suoraan hallintaan jäi 2 asuntoa ja 1 pesutupatalo. 1932–49 yhtiö lunasti itselleen yht. 5 osaketta ja kun 7 taloa purettiin 1949–67 yhtiö lunasti niiden asuntoihin oikeuttavat yht. 33 os. Alussa lunastetuista osakkeista 4 annettiin uudestaan ulos, joten yhtiön osakekanta on 62 os.

[Helsingin kaupunkisuunnitteluviraston julkaisu YB:3/76 1976 kertoo paljon Ruoholahden villoista ja alueesta ja niiden historiasta, mutta niukalti yhtiöstä; verkossa. IS 23.5.2020. HS 21.5.1968 s. 10.]
 

Alppiharju

Jo 1887 Helsingin Työväen Rakennus Oy:llä oli omaisuutta sen verran, että suunnitteli toisen asuinalueen rakentamista. 1903 (kauppakirja 1904) yhtiö osti kaupungilta 13 tonttia yht. 13.822 m² korttelissa 362 163.000 mk:lla (nykyrahassa 0,7 M€)*. Katuosoitteet olivat Porvoonkatu 1...9, Aleksis Kiven katu 30...36 ja Fleminginkatu 26...30 [YB:3/76 s. 9].

Pian rakennettiin 27 1-kerroksinen puutaloa (kuva etelästä ja lännestä 2), joissa oli yht. n. 230 asuntoa. Neljä taloa tuhoutui jatkosodan ilmapommituksissa.

1960 em. tontit myytiin 440 Mmk:lla (nykyrahassa n. 10 M€) Aarne J. Aarnion Asunto Oy Satokalliolle, joka 1961–63 rakennutti paikalla nykyään olevat neljä isoa asuinkerrostaloa. [HS 11.3.1985 s. 19.]

*Lisäksi Wilhelm Ekman osti omiin nimiinsä mm. läheiset Porvoonkatu 15a:n, Viipurinkatu 4:n ja Kirstinkatu 19:n.
 

Westend

Yhtiön toimiala muutettiin 1937 käsittämään kaikenlaisia kiinteistösijoituksia ja yhtiö ostikin tontteja ainakin Espoon Westendistä. Arne Grahn, joka oli perinyt mm. Westendin alueen Sinebrychoffeilta, myi 3.2.1942 koko vielä myymättä olleen osan (234.236 m², noin puolet alueesta) Mandatumin tytäryhtiöille Oy Westend Ab:lle ja Helsingin Työväen Rakennus Oy:lle. Grahnilla sanottiin olleen silloin rahoitusvaikeuksia. Viimeksi mainittu yhtiö osti 5 Mmk:lla 22 kpl yht. 39.736 m² kerrostalotontit (suuri rakennusoikeus) Jorvaksentien eteläreunalta.

Kerrostaloja ei kuitenkaan rakennettu, ja niiden paikalle vedettiin myöh. nykyinen Westendinkatu. Tonttien silloinen omistaja lienee saanut korvaavaa rakennusoikeutta muualta. (Oy Westend Ab oli ostanut 17 Mmk:lla 354.000 m² pientalotontteja sekä 44 ha yleisiä alueita (puistoja yms.) ja rupesi kauppaamaan tontteja.)

Heinäkuussa 1962 Helsingin Asuntokeskuskunta Haka osti molempien em. yhtiöiden kaikki jäljellä olevat alueet sis. 27 ha vielä rakennettavaa tonttimaata.

[Westend: huvilakaupunki Espoo 1990.]

© G. Kock