|
Leppävirran Höyrylaiva Osakeyhtiö (vanha)![]() Laivaliikennettä Saimaan vesistössä pääreittinä Kuopio–Varkaus–Savonlinna. Varustamo omisti: matkustajahöyrylaivat Leppävirta (I) (100 matkustajaa, vanha 1903–13, myyty Kertulle), Leppävirta II (1904–78), Leppävirta III (1905–06, Kuopio–Joensuu), Kalla (1908–30) ja Leppävirta I (uusi 1915–43, kuva, ostaja) sekä pieni halkolaiva ss Sulo (1925–31). Lehti. 6.10.1919 ss Leppävirta I upotti ss Virin, jolloin viisi henkilöä hukkui. 1924 harkittiin yhtiön ja Heinäveden Höyrylaiva Oy:n yhdistämistä. 1922 purjehdustulot olivat 900.000 mk, 1930-luvulla n. 400.000 mk vuodessa, 1945–54 runsaat 2 Mmk ja 1955–61 5–8 Mmk (lisäksi valtionavustuksia 0,5–1 Mmk). 1966–76 liikevaihto oli 100–150.000 nmk, sen jälkeen 0 mk. 1928–43 vuosivoitto oli 0–60 tmk. 1947–60 yhtiö teki lähes joka vuosi huomattavaa tappiota, keskimäärin 750 tmk/v, ja 1961–76 nollatulosta. 1934–42 kahden laivan tasearvo oli yht. 700 tmk. 1949–56 laivan tasearvo korotettiin vuosittain tappioiden kattamiseksi 0,4 Mmk:stä 10,5 Mmk:aan. Sen jälkeen ruvettiin tekemään poistoja ja 1970 laivan kirjanpitoarvo oli 33.000 nmk. Tilinpäätös 1980. ![]() 1913 op. 1600 os., 1917 3200, 1920 6400, 1961 25.000. Osakekirja 2 3. Uusien osakeantien osakekirjojen numerointi aloitettiin 1917 uudestaan 1:stä (uusi osakerekisterikirja?), minkä vuoksi tästä lähtien lisättiin numeron perään a-kirjain. Esim. 1517 ja 1517a ovat siis eri osakkeita. 1917 pitäisi olla no:t 1a–1600a ja 1920 1601a–4800a. Vanhoja omistustietoja ei saatavissa. 1920 Aleksander Wahl, O. A. Silvennoinen, E. W. Sopanen. 1958 helsinkiläiset Viljo Nykänen, Martta Ritvanen ja Niilo Väätäinen kukin 16 %. 1967 Saimaan Laivamatkat Oy osti 56 %, Niilo Väätäinen omisti 28 %. 1981 samat omistusosuudet. 1977 ss Leppävirta (II) vuokrattiin ja 1978 myytiin Saimaan Laivamatkat Oy:lle. 1981 oli otsikon yhtiön viimeinen kr.-ilmoitus. Laiva purjehtii edelleen, nykyään Leppävirran Höyrylaiva Oy:n (uusi) omistuksessa. [PRH. Leppävirran kirja s. 283–291. Järviliikennettä Pohjois-Savossa. Korsteeni 34 (2019).] Lisää. © G. Kock |