TÄYDENTÄVIÄ YHTIÖTIETOJA
www.porssitieto.fi:n luetteloon 1865–1912 per. oy:stä (ks. perustiedot sieltä!) sekä osakekirjakatalogiin.   Osakekirjakeräilystä.


Tammerfors Ångbränneri Ab - Tampereen Höyrypolttimo Oy

1873 per. osakeyhtiö jatkoi apteekkari Edvard Julius Granbergin 1866 perustamaa polttimoliikettä. Säännöt. Historiikki. Granberg,1823–84, oli myös Walkiakoski Ab:n (vanha) perustaja. Nimikirjoitus.

E. J. Granberg

Yhtiö valmisti raakaväkiviinaa (spriitä). 1880 Tampereen Höyrypolttimoon liitettiin oma jalostustehdaskin juomakelpoisten (30–50 %) viinojen puhdistamista ja valmistamista varten. Ks. myös Erityispiirteitä ajan ... Vähittäismyyntiin yhtiö jalosti paloviinaa (Suomi, Fahlu, Annis, Kumina, Pomeranssi) sekä konjakkia, rommia, punssia ja likööriä.

Tilapäisen kunnallisen kieltolain 1903 aikana tuotanto käsitti puhdistettua ja tislattua väkiviinaa teknillisiä tarpeita varten. 1878 1 mestari ja 16 työntekijää. Tuotannon arvo 127.000 mk 1888. 1908 työntekijöitä oli 25–30. 1914 tuotanto 400.000 l 50 %. 1920-luvun alussa yhtiö valmisti mietoja mallasjuomia (kaljaa).

1879 valmistui yhtiön uusi tehdas (kuva 2; sisäkuva) Näsijärven rannalla Pajasaarta vastapäätä, kartta. Talo, joka purettiin 1929, oli aivan kiinni Porin rataa (valm. 1893), sen pohjoispuolella. Vanha polttimo v:lta 1871 ja muita rakennuksia olivat sijainneet välittömästi nyk. radan eteläpuolella lähellä rantaa. Muita rakennuksia: 1 2 3 4. Kaupungin vuokramailla. Samalla aluella oli sijainnut valtion 1776 rakentama viinapolttimo, joka lakkasi 1800-luvun alussa.

Tampereen Höyrypolttimo

Jalostustehdas taas siirrettiin 1910-luvulla Höyrypolttimon omistamasta Kauppakatu 16:n ja Hämeenpuisto 27:n kulmakiinteistöstä Onkiniemeen. Itse polttimon suunniteltu siirto Onkiniemeen ei toteutunut ja irtaimiston ostanut yritys meni konkurssiin. Yhtiön konttori jäi Kauppakatu 16:aan. Ks. myös Oy Peruna.

1931 perustettiin As.-Oy Kauppakatu 16, jonka omisti samassa osoitteessa toimiva Oy Lakkitehdas Vega ja sen omistajat. 1962 rakennusurakoitsija osti yhtiön ja luovutti sen talon ja tontin As. Oy Kauppakartanolle.

Tampereen Höyrypolttimo

Molemmat 1870-luvun alussa perustetut spriipolttimoyritykset, otsikon Tampereen Höyrypolttimo sekä Emil Hagelberg, muutettiin muutaman viikon sisällä 1873 osakeyhtiöiksi ja niillä oli yhteistyötä (mm. polttimo Jyväskylässä 1871) ja yhteisiä omistajia; lehti.

Erilliset yhtiöt ehkä mahdollisti suuremman kokonaiskiintiön. Esim. 1887 Ångbränneri ja Hagelberg olivat Hämeen läänin ylivoimaisesti suurimat väkiviinan polttajat 150.000 + 60.000 kannun (à 2,6 l) kiintiöillään 482.000 kannun kokonaismäärästä. 1898 tuotannon arvo oli 0,4 Mmk ja TJ Robert Witting.

1897 Hagelberg-yhtiö myytiin Tammerfors Ångbränneri Ab:lle, johon samoihin aikoihin myös liitettiin Konstantin Hakulinin 1868 per. tehdas. 1899 tai 1900 Bränneri osti Tammerfors Spritförädlings Ab:n.

Tammerfors Ångbränneri Ab: 1897 op. 2250 os. à 100 mk (na., muttei op., muutettiin silloin). 1902 ei ollut op. korotusta. Vapautettu 1946-velvoitteista. Osakekirja 2 3.

Oy:n perustajaosakkaat olivat E. J. Granberg, Emil Hagelberg ja Anshelm Grahn. Om. 1905: [Oscar Levinin konkurssipesä* 19,1 %], leski Pauline Granberg 16,6, poika, yhtiön TJ v:sta 1905 E. Edvard G. (s. 1866) 8,4, poika, pankkiiri Richard G. 8,4, Robert Witting 5,8, A. Brofeldt 4,4. 1928 Eino Antero Bergius 100 %.

*Levinin konkurssipesän 430 os. oli 7.12.1904 pakkohuutokaupattu. T. Ångbrännerin TJ Witting oli kuitenkin kieltäytynyt rekisteröimästä saannon. Senaatin oikeusosasto tuomitsi Wittingin rekisteröimään osakkeet ostajan nimiin. [Juridiska Föreningens i Finland Tidskrift 1910 s. 321–324.] 1905 pakkohuutokaupattiin Ruotsissa 640 os., eli 28 %.

E. A. Bergius

Yhtiön tuotantotoiminta päättyi 1919, kun valtakunnallinen kieltolaki tuli [Kaukoranta s. 61]. 1915 jälkeen Polttimo teki seur. ja viim. kr.-ilmoituksensa 1928. Omistaja DI Bergius* (1884–1978, kuva ↑, kuva 2) oli TJ 1927–(78).

*Bergius omisti myös moottoriveneitä valmistavan t:mi E. A. Bergiuksen (no. 25.066) Vesijärvellä sekä Tampereen Kemiallisen Tehtaan Näsijärvenkatu 1:ssä.

Ulosotossa 1934 (ja 1931) aikaisemmin niin mahtava Tampereen Höyrypolttimo Oy todettiin varattomaksi. Yhtiön 1946-vapautusanomus antaa hyvän kuvan loppuvaiheista. Kuitenkin yhtiö omisti suuren, ilm. rakentamattoman teollisuustontin 155 Onkiniemenkadulla ainakin vielä 1938.

[Ks. myös Tiden 40–41/1913 s. 38.]