ARVOPAPERILEIMAUS 1946

Osakekirjojen luetteloimis- ja leimaustoimenpide liittyi samanaikaisesti toteutettuun suurten setelien leikkaukseen, jolla mm. pyrittiin hillitsemään inflaatiota. Lisäksi valtion tavoitteena oli nopealla yllätysiskulla päästä tehokkaasti käsiksi verottajalta salattuun, mm. mustan pörssin kaupoista syntyneeseen huomattavaan käteis- ja muuhun varallisuuteen. Pankkitalletusten ja jopa postimerkkikokoelmien arvoja omistajat joutuivat myös ilmoittamaan rekisteröitäväksi. Laissa mainittu S-päivä oli 1.1.1946 alkaessa. Belgiassa oli ollut samankaltainen menettely 1944. Vrt. myös erillistä artikkelia Korvausosakkeiden hallintoyhteisö.

Velvollisuus koski kaikkia ennen S-päivää annettujen kotimaisten arvopapereiden omistajia. Tämä osakekirja on päivätty 1.1.1946, mutta on silti leimautettu. ilmeisesti kaiken varalta, tai se oli todellisuudessa annettu ulos ennen päiväystään. Tämä osakekirja taas on päivätty jo 7.11.1944, mutta annettu vasta 9.3.1946 jälkeen, koska osakekirjan sijaan merkintämaksun kuitti (7.11.1944) on silloin esitetty ja leimattu (ilman leimausmerkkiä). Tässä väliaikaistodistus 1945. Leimausvelvollisuus koski myös, tietyin poikkeuksin, joukkovelkakirjoa: Kutomotuote (§ 41.3), Oulu (§ 41.4); sekä väliaikaistodistuksia.

Leimaustoimenpiteen suorittivat kuntien verolautakunnat kiinnittämällä ylläkuvattua leimausmerkkiä (joita on kahdella eri paperinpaksuudella ja paperinsävyllä) jokaisen osakekirjan yläreunaan keskelle ja mitätöimällä merkin pyöreillä (yleensä) tai vaakasuorilla virkaleimoillaan. Pankit olivat velvolliset sallimaan liikehuoneistojensa käyttämisen leimauspaikkoina ja joskus näkee pankin leimaakin käytettynä (ruuhkatilanteissa?). Joskus tapaa myös ulkomailla olevien Suomen lähetystöjen soikeita leimoja.

Jollei osakkeen pantinhaltija tms. voinut esittää omistajasta vaadittavaa selvitystä (mm. omistajan viranomaisen vahvistama allekirjoitus, 47 §) tai omistus oli riidanalainen, osakekirjaan tehtiin 54 § mukainen Omistaja selvittämättä -merkintä. Esimerkkejä: Urheilutarpeita, Pohjoislappi.

Ellei osakekirjaa esitetty ja leimautettu viimeistään 16.3.1946 osake menetettiin valtiolle (esimerkki 2 3 4 5); kehotus. Tällaista osaketta ei voinut enää myydä. Päätös 2. Ulkomaalaisia 2. Valtion omistukseen joutui myös yhtiöiden, toimimattomienkin, koko osakekantoja, esimerkiksi Lapin Kulta Oy. Leimauttamisvelvollisuus aiheutti paljon hätää. Jotkut jopa jättivät mieluimmin leimauksen väliin ("Icke stämplad / icke deklarerad"), kuin kärsivät ilmoittamatta jätettyjen tulojen ja varallisuuden aiheuttamat vero- ja rangaistusseuraamukset – jos veroilmoitus ylipäänsä oli korjattavissa. Vrt. myös kohta 4. Finlayson-Forssa. Toisaalta osakekirjoja leimautettiin myös aiheettomasti, varmuuden vuoksi: ko. varustamo oli mennyt konkurssiin jo 1933. Ks. myös tätä tapausta.

Itse rekisteröimistoimenpide oli maksuton; mistään leimaverosta ei ollut kysymys. Menettelystä saa kuvan alla olevasta säädöstekstistä sekä ilmoituslomakkeesta. Valtiovarainministeriön tarkat ohjeet yhtiöille. Täytettyään omat velvollisuutensa yhtiö sai todistuksen, jonka yhtiö lähetti kaupparekisteriin. Esimerkki yhtiön antamasta luettelosta sekä anomuksesta. Huomaa § 88, leimausvelvoitteista vapautetut (kuva 2) yhtiöt (esimerkkiyhtiö); luettelo niistä. Lehti. Myös osakkaat anoivat vapautusta tai jatkoaikaa mm. kadonnen osakekirjan kuolettamista varten (kuva 2).

Noin 10.000 osakeyhtiön omistajat täyttivät leimausvelvollisuutensa ja yhtiöt ilmoitusvelvollisuutensa täydellisesti (kortistolaatikot Ae:1–13). 1415* yhtiöllä oli vähintään 1 leimauttamatta jäänyt osake (kortistolaatikot Ae:14–15); luettelo yhtiöistä. Niitä osakkeita yhtiöt saivat lunastaa itselleen (lain 7 §) valtiovarainministeriön määrittelemään arvoon, joka oli (tilanne 31.12.1947) kaikista näistä osakkeista yht. 198,5 Mmk* (josta Finlayson-Forssa 74 Mmk; kortistolaatikot Ae:16–17). ilmeisesti hinta oli edullinen, sillä melkein kaikki yhtiöt käyttivät lunastusoikeutensa. Lisäksi VM tutki huolellisesti ehkä 5000 yhtiötä, jotka eivät lainkaan olleet täyttäneet ilmoitusvelvollisuutensa, varmistaakseen, että yhtiöt todella eivät toimineet (sidottu kirja Ba:1, kr.-numero 63–53.696, jatkokirja puuttuu).

*Pörssitieto ei ole ottanut luetteloonsa asunto-osakkeet, joiden kortit ovat mukana laatikossa, mutta ne sisältyvät kokonaisarvoon. Entiset saksalaisosakkeet VM on jo eliminoinut. Kortistossa on lisäksi mukana useita leimausvelvollisuuksista sittemmin vapautettuja yhtiöitä. Niitä Pörssitieto on jättänyt pois kappaleluvusta ja po. luettelostaan.

Suhteutettuna siihen valtavaan työmäärään, mikä leimaus aiheutti valtionhallinnolle, kuntien verolautakunnille, yhtiöille ja osakkaille, voi kysyä, oliko vajaat 200 Mmk, nykyrahassa noin 11 miljoonaa euroa, sen arvoista? Todellisuudessa saatu rahamäärä oli pienempi, koska kaikki yhtiöt eivät lunastaneet osakkeitaan. Ragnar Nordström kertoo muistelmissaan Voitto tai kuolema (1996) sivuilla 393–6 seikkaperäisesti leimauksen aiheuttamasta vaivasta omistajille. Lisäksi monet syyttömät (osakekirjat kadoksissa), tietämättömät (myös esimerkiksi E-G:n norjalaisia omistajia) ja myöhästelijät kärsivät huomattaviakin rahallisia menetyksiä. Norrkullan tapausta setvitettiin vielä 1973. Setelinleikkauksen tavoitteet eivät nekään toteutuneet.

Valtiovarainministeriön rahaolojen säännöstelyasioiden arkistoluettelo Kansallisarkistossa. Ministeriössä työtä johti Erkki Nuorvala.

[Kirjallisuutta: V. Voipio. Valtioneuvoston päätös rahaolojen säännöstelemisestä. S. Teollisuusliitto 1946. S. 9–20.]

Copyright © G. Kock  2007–20.


Osakkeiden leimausilmoitus -lomake (täytetty, kaksi sivua, PDF, 381 kB).

Laki no. 1255, 28.12.1945 (PDF, 552 kB), mihin VNP perustui. Laki 569/46 lisäsi 6a §, jonka mukaan luvattomasti maasta vietyjä arvopapereita ei leimata.

Valtioneuvoston päätös no. 1321, 31.12.1945 (erillisiä GIF-tiedostoja, avautuvat toiseen välilehteen tai uuteen ikkunaan):
§ 41–44  Ilmoitusvelvolliset, leimauspaikat.
§ 45–49  Ilmoittamisaika, ilmoittamismenettely.
§ 50–52  Leimaaminen.
§ 53–58  Väliaikaismerkintä, ulkomailla leimattavat arvopaperit, poikkeuksellinen menettely, osakeyhtiöiden tehtävät.
§ 59–62  Obligaatiolainan ottajan tehtävät, omistajan oikeuden rajoitukset.
§ 63–67  Väliaikaisesti merkityn arvopaperin leimaaminen, arvopaperin menettäminen.
§ 68–72  Sijaisarvopaperit, oikeuksien palauttaminen ja sijaisarvopaperin lunastamisoikeus.
§  88  Erityisiä määräyksiä: vapautus leimauksesta.
 

Muita osakeyhtiöihin liittyviä vanhoja lakitekstejä. — Osakekirjojen leimamerkit.
Poistuneet pörssiyhtiöt 1973–96, 1912–72. — Yhtiöhistoriikit.
Osakekirjat: pakkolunastetut, arvo-osuuksiksi siirtämättä jääneet, ym.

Tämän sivun osoite:  www.porssitieto.fi/osake/leimaus1946/index.html