Torneå Ångsågs Aktiebolag

Per. 1867, lak. 1998.

Höyrysahakielto päättyi 1857. 1859 Paul Govenius ja Carl Wilhelm Berg saivat perustamisluvan. Höyrysaha valmistui 1862 ja siinä oli 2 kaksoisraamia, myöh. 4. Oy 1867. 1888 tuotannon arvo 300.000 mk. 1898 22.000 m³ sahatavaraa, 276 työntekijää. Kartta 2. Vrt. And. Kurt.

120 os. à 6000 mk. Osakekirjat ovat ilmeisesti kaikki säilyneet. Vinjettikuva ei esitä ko. sahaa, kuten Tornion historia 2:ssa kirjoitetaan, vaan on kirjapainon (F. Liewendahl) vakiokuva, joka esiintyy usean yhtiön osakekirjoissa. Alan keräilijöiden arvostamia isohampaisia leimamerkkejä (kuva) esiintyy osakekirjan etupuolella (paras paikka), takasivulla tai ei ollenkaan (ensimmäinen omistaja ei ollut Snellman, vaan Granberg, Berg tai Govenius).

Leimavero saattoi liittyä Johan Wilhelm Snellman G:sonin (1809–81, kuva →) kauppahuoneen velkaantumiseen rahoituslaitoksille. Lisäksi saha paloi kaksi kertaa, 1875 ja 1882.

1867 Snellman ja Ferdinand Granberg omistivat 37,5 % kukin, Berg (yhtiön TJ) ja Govenius 12,5 % kukin. 1875 Snellman osti Granbergin osakkeet.

Huonosti kannattanut sahalaitos siirtyi ensin yhtiön pääomistajalle suoraan ja sitä kautta 1894 Kemi Oy:n omistukseen. Ennen sitä Röyttä oli tuottanut tappiota kaiken kaikkiaan 0,5 Mmk. Otsikon yhtiö purettiin 1898. Saha paloi 1928, eikä korjattu.


Sahaustoiminta paikalla aloitettiin uudestaan 1951 nimellä Röyttän saha, jonka Rauma-Repola Oy osti 1962 Oy Nars Ab:ltä (ks. Pietars. Höyrysaha). Saha suljettiin 1985.

[Kemi Oy sekä Tornion historia 2 s. 245–9. Alatornion historia s. 183–6. Pirkkiön historia s. 83–85. Metsäsnellmanit s. 59. Myös mm. Auer (1968) s. 12–13. Meinander (1950) s. 39  240–5. Satakunta sahaa Suomessa s. 161. Lisää: H Oulu s. 25.]

© G. Kock