Rederiaktiebolaget Argonaut

Per. 1913, lak*. Argonautit ovat kreikkalaisessa mytologiassa sankarijoukko, joka lähti Argos-laivalla noutamaan kultaisen oinaantaljan. Friksoksen pojat olivat argonautteja.

Turkulainen hakurahtivarustamo omisti ss Frixosin (entinen ss Bosbøn). Se oli yksi Suomen suurimmista laivoista, rak. 1888, 3700 dwt, 2447 brt. 10.1915 Argonaut päätti myydä Frixosin 22.500 punnalla Englantiin, mutta ei saanut valtiolta lupaa. Varustamon lippu muistuttaa Zachariassenin.

Saksalainen U-30 torpedoi Shetlandinsaarilla 13.4.1917 Frixosin matkalla Muurmannista Middlesboroughiin. Miehistö, yhtä miestä lukuun ottamatta, hukkui (20).

Alus oli venäläis-englantilaisen sopimuksen perusteella pakko-otettu ja The Shipping Controllerin Britannian ja Venäjän väliseen liikenteeseen asettama, vaikka sopimus ei koskenut Suomessa rekisteröityjä aluksia. [Laaja selvitys SHO:n 1958-historiikissä s. 59–61.]

TJ Henry (Harry) Wilén (1861–1920, kuva ↓, ks. myös Oy Motorseglare Ab). 1.1916 lähtien Alexander G. Zachariassen (1870–1937). Paul Eriksson oli Frixosin päällikkö 1916.



7.10.1912 norjalainen ss Bosbøn oli ajanut karille Suursaaren Kappelniemen itärannalla, kuva ↑. Kapteenin kieltäydyttyä maksamasta Russisch-Baltischer Bergungs-Vereinin pelastuspalkkiota alus määrättiin takavarikkoon. [Anttila Elämää Suursaaressa 2003 s. 112.]

Hietalahden telakalle viety alus pakkohuutokaupattiin 5.3.1913 Harry Wilénille 72.000 mk:lla perustettavan Argonaut-yhtiön lukuun (siirto 27.5.1913). 172.000 mk korjausten jälkeen laiva, jonka nimi oli nyt ss Frixos, aloitti liikenteen 5.1913.

266** os. à 1000 mk. Osakekirja. 9.1916 yhtiön osakkeista maksettiin 9000 mk/kpl. 6.1922 kurssi oli 75 mk. Osinko vuodelta 1915 oli 40 %. Osinko 1916.

**Argonaut oli emittoinut 266 os. vaikka perustavan kokouksen ja kaupparekisterin mukaan osakekanta oli 265 os. 26.3.1917 hallitus päätti, että yhtiö ostaa markkinoilta yhden osakkeen ja mitätöi sen.

Alkuperäinen suunnitelma oli, että Rederaktiebolaget Aura ostaa Bosbøn-aluksen. Yhtiökokous päätti kuitenkin, että Aura ei investoi höyrylaivoihin. Sen sijaan joukko kokousosallistujia päätti perustaa otsikon uuden yhtiön.

83 perustajaa: Harry Wilén** (kuva →) 9 %, J. A. Zachariassen & Co 9 %, Alexander G. Zachariassen 6 %. Osakasluettelo. 1917 Gunnar von Frenckell 17 %, AGZ 15 %, JAZ & Co 13 %. 1924 48 osakasta: kuten 1917 sekä Ernst Wigelius 6 %. 1936 AGZ 15 %, JAZ & Co 13, A. E. Erickson 4 %.

**1.1916 TJ Wilén myi osakkeensa Alex. G. Zachariassenille ja Paul Erikssonille.

Yhtiökokous 26.10.1917 päätti purkaa yhtiön. Vuosihaaste 11.5.1918. Yhtiötä ei kuitenkaan lopetettu.

Britannia oli maksanut Venäjälle 56.000 puntaa korvauksena upotetusta Frixosista. 1929 Argonaut yritti saada rahat Neuvostoliitolta. 1936 varustamo liittoutui muiden menetyksiä kärsineiden kanssa (suurin SHO), jotka jatkoivat oikeustaistelua Britanniassa, mutta tuloksetta. 1945 jälkeen maiden hallitukset kävivät neuvotteluja, mutta varat jäivät Baring Brothers -pankkiin (kaatui 1995).

[PRH. Ångbåtssjöfart i Åbo III s. 347–350. Turun kaupungin historia 1856–1917 I nide s. 186. Merenkulkijoita ja laivanvarustajia Uudestakaupungista s. 91. Louhimies Mellan Mercurius och Mars. ÅU 8.5.1917 s. 5. Yhtiön jäljellä oleva arkisto säilytetään Elkassa.]

© G. Kock