HISTORIATIETOJA L–N
SUPPLEMENTAL COMPANY INFORMATION

L. Viertotie 21–23. Per. 1924 (50.649), toimii. Nimi vuodesta 1964 Asunto Oy Helsingin Mannerheimintie 21–23. Tontin (1980 m²) lyhytaikainen ed. omistaja oli Fastighetsaktiebolaget Kabo. Asuintalo, valm. 1925. 45 asuntoa, 6 kerrosta. Ernst Nevanlinna ja L. Arvi P. Poijärvi ovat asuneet talossa. 2025 os. à 1000 mk. Asuntojen haltijoiden omistama. [HS 9.12.1994 s. B2.]
Laatokan Kustannus. Per. 1951, lak*. Yhtiö julkaisi Laatokka-sanomalehteä 3.1.1951–8.11.1951 Pieksämäellä. Lehti. Laatokka/Sisämaa-Laatokka oli alkanut ilmestyä 1881 Sortavalan Kirjapaino Oy:n (myöh. nimi Sisämaan Kirjapaino Oy) kustantamana. Lehti ilmestyi uudestaan 1949 lähtien. 2000 os. à 500 mk. Leimamerkki on irrotettu osakekirjasta. N. 500 lukijan ja karjalaisjärjestön hajaomistuksessa. Vain perusilmoitus. [S. lehdistön historia 6 s. 52.]
Laatokan Leipä. Per. 1939, lak. 1950. Leipoimo osti Sortavalan mlk:n Kymölästä tontin no. 19. 500 os. à 1000 mk. SOK 73 %, muut osuusliikkeet omistivat loput. Kirje. Selvitystilaan 1944. Vuosihaaste 12.10.1950.
Laatuturkki. Per. 1940, lak*. Turkis- ja kappavalmistamo, alan tukkukauppaa, (1951 "turkistavaraliike"), Keskuskatu 5 A 9, 3. krs. 250 os. à 1000 mk, 1941 op. 500 os., 1950 1500. Leo Kapri (vuoteen 1940 Krapiffsky, kuva →) 100 %. Viimeinen kr.-ilmoitus 1950. Toimi ainakin vielä 1961. Lisää Kaprista ks. Kaihdin ja Markiisi Oy sekä seuraaja alhaalla ↓. Hän omisti myös Laatukangas Oy:n (per. 1930) Keskuskatu 5 A:ssa.
Laatuvalmiste. Per. 1950 (117.271), lak*. Miesten ja naisten kappojen, ulstereiden, pukujen ja kävelypukujen, housujen, liivien tehdas, joka tarjosi myös kotityötä. Unioninkatu 41 A 1, myöh. Vanha talvitie 3. 50 os. à 5000 mk. Leo Kapri 48  os. Ks. myös edell. ylh. ↑. Vain perusilmoitus. Toimi ainakin vielä 1959.
Lahden-Haapasaaren Sähkö. Per. 1943?, lak? Ei löydy kr. Yksi monista paikallisista tai kyläkohtaisista linja- ja sähköyhtymistä, jotka vetivät sähkölinjoja ja hoitivat lähijakelun kuluttajille pienellä alueella maaseudulla. Kartta. Sähkö ostettiin tukkumyyjältä, ilmeisesti Rauman kaupungin sähkölaitokselta. 366 os. à 500 mk.
Lahden Suunta. Per. 1934, lak*. Julkaisi IKL-sanomalehteä Lahden Suuntaa 1934–36. 500 os. à 100 mk. Hugo Keso, Allan Lindgren ja Henrik Schwartzberg, kukin 1/3. Viimeinen kr.-ilmoitus 1935. [S. lehdistön historia 6 s. 58. Lahden historia 2 s. 197.]
Lahden Työväen Kirjapaino. Per. 1947, lak. 1968. Kirjapaino ja kirjakauppa, kirjojen kustantaja, Aleksanterinkatu 24. Yhtiö painoi Työn Valta -sanomalehteä 1947–50. Tämä Oy Työn Vallan kustantama SKDL:n äänenkannattaja ilmestyi 1945–50, alussa Hämeenlinnassa. Kannattamattoman lehden lopettamisen jälkeen yhtiön siviilikirjapaino jäi toimimaan. 1000 os. à 1000 mk. SKDL:n Lahden Piirijärjestö 79 %, SKP:n Lahden Piirijärjestö 10 %. 29.4.1968 alkoi konkurssi, joka varojen vähyyden vuoksi raukesi. [S. lehdistön historia 7 s. 160. Lahden historia 2 s. 210.]
Laihian Kauppa Maamies. Per. 1916, lak*. Suunniteltu nimi oli ollut Kauppa Oy Maamies. Yhtiö käytti usein itsestään nimeä "Osakeyhtiö Maamies" (vrt. oikeata yhtiötä). Sekatavaran, maataloustuotteiden, -tarvikkeiden ja -koneiden kauppaa. 1500 os. à 100 mk, 1918 op. 4500 os., 1919 7250, 1922 14.500. Hajaomistuksessa, suurimmat omistivat n. 5 % kukin. Yhtiökokous 31.3.1926 päätti lopettaa yhtiön toiminnan 1.1927. Vuosihaaste 29.4.1927. Viimeinen yhtiökokous 1929. Lehti.
Laitilan Kiinteistö. Per. 1941, lak. 1971. Virall. kotip. vuodesta 1946 Uusikaupunki, vuodesta 1960 Rauma. Omisti kiinteistön Keskus R 10:49 Laitilan kirkonkylässä, nykyään Vihtorinkatu 3/Keskuskatu 16. 20 os. à 5000 mk. Setkäset omistivat 100 %, 1946 Vakka-Suomen Osuusliike (VASO, E-liike), 1960 Osuusliike Suoja (E-liike). Uudessa rakennuksessa on nyt Tokmanni/Vapaa valinta -kauppa.
Laivanrakennus (vanha). Per. 1943, lak. 1957. Yhtiöjärjestyksen mukaan laivanrakennusta ja -korjausta. Ilmeisesti myös laivakauppojen välitystoimintaa.  Fabianinkatu 13. TJ S. Stenberg. Tietoja Holger Liljestrandista, hänen yhtiöistään ja niiden laivoista (PDF; ks. myös sen alaviite 12). 300 os. à 1000 mk. Helmi sekä Arne ja Holger Liljestrand yht. 57 %, N. Kause 33 %. Konkurssiin 1951 (yhtiö täysin varaton, velat 5,4 Mmk).
Lakeus. Per. 1935, lak*. Julkaisi ja painoi IKL:n Lakeus-sanomalehteä 1935–39. Talot. Kirjepää. Kun edeltäjälehti Lakeuden Suunta (kustantaja Kansan Sanan Oy) 1935 yhdistettiin puolueen maakuntalehteen Pohjanmaan Suuntaan (Kokkola) Seinäjoen IKL-kannattajat perustivat kilpailijaksi Lakeus-lehden. 3000 os. à 100 mk, 1937 op. 6000 os. Nähdyistä 1937-osakekirjoista puuttuu omistajan nimi sekä päiväys. Lehtori, IKL:n pääsihteeri Reino Ala-Kulju 2 % oli suurin omistaja. Vihtori Kosolalla oli 10 os. Viimeinen kr.-ilmoitus 1939. [S. lehdistön historia 6 s. 64. Seinäjoen historia II s. 176–7.]
Lammervo (vanha). Per. 1942, lak. 1957. Valmisti haalareita, työpukuja, pussihousuja ym. miesten housuja, puseroita. Turuntie 11, Salo. Langokset Erkki Lammervo ja Oiva Turunen johtivat yritystä. Tontti 1762 m². Liikevaihto 57 Mmk 1954. 1960 81 Mmk 50 työntekijää. 200 os. à 1000 mk. Yrityksen perustivat sisarukset Erkki ja Sylvi Lammervo, yhtiön TJ Erkki Lammervon (1917–82) ostaessa pian yhtiön itselleen. Oy:n toiminnan jatkaja Rummunlyöjänkatu 8:ssa oli ensin vuodesta 1956 Tmi E. Lammervo (140.147) ja vuodesta 1983 Lammerman Oy. Sitä johti Erkki L:n poika ja tytär, kunnes toiminta päättyi 12.1991.
Lamminkylän Vesijohto. Per. 1928, lak. 1964. Nimi vuodesta 1946 Lamminpään Vesijohto Oy ja virall. kotip. Tampere. Vesilaitos, Epilä. Käytti Pikku-Tohlopin järveä vedenottopaikkana. Leima. 400 os. à 500 mk. Hajaomistuksessa, suurimmilla 2 os. kukin. 1961 Tampereen kaupungin vesijohtoverkko ulottui Lamminpäähän, minkä vuoksi yhtiö lopetti toimintansa 30.6.1961 ja luovutti korvauksetta johtonsa ja laitteistonsa kaupungille.
Lampitie 21. Per. 1956, toimii. 1928 rak. 2-kerroksinen puinen asuintalo, jossa 6 asuntoa. Vuokratontilla Lampitie 21/Erätie 13 Viinikan kaupunginosassa. 164 os. à 9000 mk. Asuntojen haltijoiden omistama.
Lapin Kuljetus. Per. 1946, lak. 2019. Alussa kuljetus- ja huolintaliike (KTK-yhtiö), Koskikatu 26, myöh. Pappilantie 108. Lopussa alueellinen kuorma- ja pakettiautojen tilauskeskus eli rahti- ja jakelupalveluja, oma terminaali, kiviainesjalostus, maansiirtotöitä, katu- ja tietyöurakointia. Logo. 2018 liikevaihto 16,5 M€, 13 työntekijää. Sisaryhtiö Raivaus ja Maansiirto Oy. Useita osakeanteja. Yksityisten kuljetus- ja koneyrittäjien hajaomistuksessa. Fuusioitu suurempaan Napapiirin Kuljetus Oy:hyn (per. 1967) 1.7.2019. [Historiikit. Lisää: V L Rovaniemi.]
Lapin Puku. Per. 1941 (rek. 1943), lak*. Vaatteita ja kankaita tukuttain ja vähittäin, pukimoliike (miesten ja naisten), lastenvaatteiden valmistus. Rakennus. Logo. Vrt. samojen omistajien Kemin Pukimo Oy. 200 os. à 1000 mk, 1944 op. 600 os. Yhtiön TJ Väinö Hirvonsalo** (1910–67) ja Jorma Rauvala (1909–84) 50/50. Viimeinen kr.-ilmoitus 1944. **Hirvonsalo perusti 1950 Uudenkaupungin Kutomon, joka toimi vuoteen 1987.
Lapinlahden Rautakauppa. Per. 1928, lak*. Rauta- ja rakennusainekauppayritys muodostettiin erottamalla alan myynti Aug. Kähkösen sekatavarakaupasta. Ilmoitus. Yhtiö osti Jukolan tilan R 30 Ollikkalan kylässä Lapinlahdessa. 150 os. à 1000 mk, 1928 op. 250 os., 1929 300. Pohjois-Savon Rautakauppa Oy, Klaus Puurunen ja yhtiön TJ Taavetti Johannes Väänänen, kukin 1/3. 13.3.1931 alkoi konkurssi. Jatkaja Lapinlahden Rautakauppa omistaja Toivo Heiskanen (68.763, lak*).
Lappeen Sähkö. Per. 1928, lak. 1968. Sähkön myyntiä ja siirtoa, Harjukatu 5. 1936 myytiin 430 MWh. 15.000 os. à 100 mk, 1929 op. 17.500 os. Lappeen kunta 50 %. 1930 Lappee 25 %, Lauritsala 15 %. Liiketoiminta liitetty 1967 Lappeenrannan kaupungin sähkölaitokseen. [Etelä-Savo 30.10.1937 s. 3.]
Kustannus Lapua. Per. 1931, lak*. Yhtiö julkaisi Lapuan liikkeen äänenkannattajaa Lapuan Päiväkäskyä, joka ilmestyi kahdesti kuussa 28.8.1931–19.2.1932, sekä Lappo Lösenia. Edeltäjä Aktivistilehti. 250 os. à 100 mk. Arne Somersalo (suurin) 4 %, Vihtori Kosola 1 %. Vain perusilmoitus. Yhtiön lehdet kiellettiin välittömästi Mäntsälän kapinan jälkeen. Vrt. Ajan Sana Oy.
Lapuan Terva. Per. 1945, lak*. Tervan ja sen sivutuotteiden tehdasmainen valmistus. 100 os. à 1000 mk. Ulvisen perhe omisti 100 %. Vain perusilmoitus. Ei toiminut 1951.
Lassilan Sähkölaitos. Per. 1917 (rek. 1921), lak*. Sähkön tuotanto omalla vesivoimalalla Myllykoskessa, sähkön myynti ja siirtoa viiden pitäjän alueella (linjoja 190 km), mylly. 1000 os. à 100 mk, 1920 op. 3000 os., 1920 8000. Jussi Puumala (1878–1953) 67 %, seuraavaksi suurin 2 %. 28.11.1927 yhtiön omaisuus pakkohuutokaupattiin, mutta 23.2.1928 pakkohuutokauppa jouduttiin uusimaan. Jo 1.1929 voimalaitos ja mylly paloivat. Lehti.
Laukkosken Seuratalo. Per. 1921, lak. 198x. Ei löydy kr. VN vahvisti yhtiöjärjestyksen 12.10.1921. Seuratalo rakennettiin 1920, Krouvarintie 20. Pitkäaikainen hall. pj. oli MV Niilo Niinikoski. 500 os. à 100 mk, Ennen 1946 op. 511 os. Vapautettu 1946-velvoitteista. Osakkaina olivat urheiluseura, marttayhdistys ja nuorisoseura sekä lisäksi suuri joukko kyläläisiä. Oy purettiin 1980-luvulla. Nykyisin talo on Laukkosken Nuorisoseura ry:n suorassa omistuksessa. [Yhtiön arkisto on säilynyt.]
Laukonlinna. Per. 1911 (26.326), lak*. Asuintalo (vihreäkattoinen) Laukontori 6a, rak. 1907. 250 os. à 100 mk. List_ark. Seuraaja 43.766 per. 1921.
Lautiosaaren Talouskauppa. Per. 1943, lak*. Edeltäjä tmi per 1928 (eri omistaja). Sekatavara- ja ruokakauppa, kahvila (lupa 1930). 1930: Hietamäen tila no. 34, Lautiosaaren kylä, Keminmaa. Etiketti. 200 os. à 1000 mk. Yhtiön TJ, Rovaniemeläinen kauppias Lauri Aukusti Leppäluoto (1900–73) perheinen 100 %. 1953 Johan Arvi(d) Venäläinen (s. 1914) 100 %. 22.4.1966 alkoi konkurssi.
Lauttakylän Urheilukenttä. Per. 1922 (rek. 1925), lak. 1978. Rakensi ja omisti urheilukentän. 300 os. à 100 mk. Huittisten Suojeluskunta 20 %, muut 1–5 os. kukin. Huittisten Sanomalehti Oy 33 %, Huittisten VPK 17 %. Perustamisen jälkeen seuraava kr.-ilmoitus 1976. 1977 yhtiö haki julkista haastetta, koska urheilukenttä oli aikoinaan siirtynyt kunnan omistukseen. Vielä 1954 yhtiölle oli myönnetty Veikkausvaroja. [Suur-Huittisten historia IV:4 s. 434.]
Lavian Elokuvat. Per. 1945, lak*. Elokuvateatteri, joka oli aloittanut toimintansa 30.7.1939. 1945 valmistui yhtiön juhlatalo Puistola. 300 os. à 1000 mk. Yhtiökokouksessa 2.5.1948 käsiteltiin op:n korottamista. Varoitus: leimamerkki on usein liuotettu pois osakekirjasta. Hajaomistuksessa. Viimeinen kr.-ilmoitus 1952.
Leca (vanha). Per. 1950, lak. 1958. Koriassa toimiva Leca-kevytsoran ja -harkkojen valmistaja. 200 os. à 100.000 mk. Oy Renlund Ab 100 %. Fuusioitu Renlundiin per 31.12.1956. OTK osti Renlundin 1959. Vrt. 199.623 sekä nykyään Saint-Gobain Weber Oy Ab (Optiroc Oy Ab) Oitissa. Kevytsoravalmistajia oli useita.
Leivinraaka-aine. Per. 1953, lak. 1959. Raaka-aineen valmistus ja leipomo, tehdas Vilhonvuorenkatu 7 (vuokratila). 100 os. à 7000 mk, 1954 op. 150 os., 1954 200. Fritjof K. R. Ek 38 %, Aarne Kotonummi 38 %, Johan Eric Holmström 24 %. 1954 (200 os.) Bo-Lorentz, Ebba R. E., Marianne Elisabeth, Marie-Louise Regina Solveig ja Pehr-Erik Frans Löfgren kukin 15 %, F. Ek 15,5 %, J. E. Holmström 9,5 %. 1955 Lars Karlsson tuli F. Ekin tilalle omistajana. Tehdas valmistui, mutta tuotantoa ei saatu käynnistettyä. Asetettu konkurssiin 11.1.1958.
Leminranta. Per. 1951, toimii. Neljän samantyylisen 2-kerroksinen rivitalon asuntoyhtiö, Lauttasaari. Nykyinen katuosoite on Gyldénintie 12 (entinen Leminsaarentie). Rak. 1953, 59 huoneistoa, oma tontti. 3942 os. à 9000 mk. Asuntojen haltijoiden omistama.
Leppävaaran Paikoitustalo. Per. 1984, toimii. Omistaa pysäköintipaikkojen aikaansaamiseksi kortteleiden 51134, -5 ja -6 Gallerian viereisen 1985 valm. paikoitustalon tontteineen (1), Konstaapelinkatu 6. 415 autopaikkaa. 351 A- ja 20 B-os. à 100 mk. Leppävaaran Kauppiastalo Oy (Galleria) omisti alussa 49,7 %, nyt 59 % ja Kiinteistö Oy Läkkitori 14 %.
Leppävirran Elokuva. Per. 1945, lak*. Elokuvien esittäminen. 70 os. à 1000 mk. Leppävirran Manttaalikunta 71 %. Viimeinen kr.-ilmoitus 1949.
Leppävirran Sähkö. Per. 1929, lak*. Sähkön myynti ja siirto kirkonkylässä ja sen ympäristössä. Sähkön tuotti vesivoimalla Hackman & Co Sorsakosken tehtaat. Pitäjässä oli alussa viisi muutakin, pienempää linjayhtiötä. 1000 os. à 100 mk, 1929 op. 1500 os. Perustettaessa Leppävirran kunta 35 %, Nike H. Riihikallio 12 %; 60 perustajaosakasta. Viimeinen kr.-ilmoitus 1930. Toiminta yhdistetty Pohjois-Savon Voima Oy:hyn (nykyinen nimi Savon Voima Oyj) 1950. [Leppävirran kirja s. 221–2.]
Lesy. Per. 1929 (64.275), lak*. Taloyhtiöiden rahoittaminen ja niiden osakkeiden omistaminen. 150 os. à 10.000 mk. Omistajat Emil Lesch ja Jalo N. Syvähuoko. Lesch eli 1865–1932 ja omisti huomattavan rakennustarvikeliikkeen ja rautakaupan Ab Emil Lesch Oy:n, per. 1890, jonka Oy Renlund Ab osti 1934. 1933 Lesy Oy jätti konkurssihakemuksensa. Taseessa varat olivat 8,1 Mmk ja velat 17,6 Mmk. [S. tukkukaupat (1926) s. 124 ja II (1930) s. 133. S. Sos.dem. 18.12.1929.]
Liber. Per. 1972, lak. 1976. Kirjaedustusliike (kirjojen suoramyyntiä), Mikonkatu 1 B 16. 100 os. à 50 mk. Omistajat Pertti Ahonen ja Kalevi Rehnfors. Konkurssi, joka alkoi 9.9.1975, raukesi yhtiön varojen vähyyden vuoksi.
Libertas (vanha). Per. 1970 (rek. 1972), lak*. Edeltäjä poliittisesti ks. Sv. Tidnings (Appell-lehti). Julkaisi Perustuslaillisen Kansanpuolueen (pj. Georg C. Ehrnrooth, hauta, sukupuu) lehteä Express 1971–87 sekä kustansi ainakin kaksi kirjaa. 50 os. à 100 mk. Perustajina olivat useita kuuluisia oikeistomielisiä henkilöitä, suurimmat omistivat 20 % kukin. Vain perusilmoitus. Ennakkoperintärekisterissä vuoteen 2000.
Lieksan Vesijohto. Per. 1928, lak. 1974. "Vesijohdon laittaminen ja ylläpitäminen Pielisjärven pitäjässä." 30 os. à 1000 mk, 1943 op. 90 os. Kuusi osakasta, hajaomistuksessa. 17.9.1954 vuosihaaste, koska yhtiön toiminta päättyi. Ilmoitettu puretuksi vasta 1974.
Lihtamo Puuseppätehdas. Per. 1945, lak. 1952. Edeltäjä 1932 per. tmi Osk. Lindh'in Puuseppäliike, 71.842. Huonekalujen ja sisustuspuusepäntuotteiden valmistus, Vuorikatu 40 Kuopio. 48 os. à 25.000 mk. Kalle Oskar Lihtamo (vuoteen 1935 Lindh, 1891–1964, kuva sk.-miehenä →) 44 (myöh. 75) %, Arvo Juslin 31 %. Oy:n toiminta lopetettiin 30.6.1951, vuosihaaste yhtiön purkamista varten 30.7.1951. Seuraaja 1951 per. tmi Puusepänliike Osk. Lihtamo, lak*, mainos.
Liikeapulainen. Per. 1917, lak*. Yhtiö osti 5000 mk:lla Osk Liikeapulaiselta Suomen Liikealalla Toimivien Liiton äänenkannattajan kustannusoikeudet. Aikakauslehti Liikeapulainen ilmestyi 1906–86, vuodesta 1934 nimellä Liikeväki. 400 os. à 50 mk. Omistajina oli eri kaupunkien liikeapulaisyhdistyksiä. Yhtiö haki 21.1.1941 vuosihaastetta. Lehden seuraava julkaisija Suomen Liikeväen Liitto ry yhdistyi 1987 Liikealan ammattiliitto ry:hyn. Uusi jäsenlehti: Puntari. [Suomen Liikeväen Liiton 75-vuotishistoria. S. lehdistön historia 9 s. 507–8.]
Liike-Tieto (vanhin). Per. 1919 (39.488), lak. 1939. Vähittäiskauppias-aikakauslehden julkaisija 1919–20. Yhtiö osti v. 1916 per. lehden julkaisuoikeudet Kauppalehti Oy:ltä. 500 os. à 100 mk, op. myöh. korotettu? Yhtiö oli Suomen Kaupunkien Vähittäiskauppiasliiton jäsenten keskuudessa muodostettu ja pian Liiton omistukseen siirtynyt. Vuosihaaste 2.9.1921. 1921 Liitto ja Suomen Maakauppiasliitto yhdistyivät. Yhdistetyn jäsenlehden nimeksi tuli silloin Kauppias. [S. lehdistön historia 9 s. 386 ja 399. Vähittäiskauppias 1/1919 s. 0 ja 8.]
Liikkalan Mylly ja Saha. Per. 1938, lak. 2003. Tullimylly (paikkakuntalaisille rahtijauhatusta, eli maksu viljassa), kuva, kartta. Rahtisahaus näyttää olleen toissijaista. 1000 os. à 150 mk. Oli koko ajan hajaomistuksessa, suurimmat omistivat 10–20 os. kukin. Yhtiö pyrki lopussa kauppajauhatukseen, mutta 2001 yhtiökokous päätti lopettaa toiminnan. [Lisää: III K Sippola.]
Liivio. Per. oy 1965, lak. 1978. Naisten liivien, korsettien, alusvaatteiden ym. lyhyttavarain, nailonsukkien myymälöitä. Siltasaarenkatu 16, sivumyymälä Runeberginkatu 37. Toiminta alkoi 1.6.1965 edeltäjän Liivio Edit Jurvanen & Kumpp:n (per. 1961) toimitiloissa. 100 os. à 30 mk. Pirkko-Liisa Holvikari (o.s. Jurvanen, 1920–2007) 90 %. 1973 Maija Jutilainen 95 %. Holvikarin puoliso teollisuusneuvos Ove H. oli liivien, uima-asujen ja korsettien valmistaja Oy Profileteollisuus Ab:n perustaja ja TJ [Kansakunnan vaatettajat s. 172]. 21.6.1977 alkoi Liivio Oy:n konkurssi, joka raukesi varojen vähyyden vuoksi.
Lillpricken. Per. 1966, toimii. Omistaa tontin 40 korttelissa 10 kaup.os. 1 Pietarsaaressa, katuosoite Etelänummenkatu 21, ja siinä olevan 1962 rak. 2-kerroksinen asuintalon. 12 asuntoa. 509 os. à 10 mk, 1968 op. 509 os. à 550 mk. Rkm. Valter Häggblomin ja Niilo Hyövältin perustama yhtiö. Vuodelta 1968 asuntojen haltijoiden omistama.
Limes. Per. 1981, lak. 1998. Nimi vuoteen 1986 Mikael Berner Boats Oy. Veneiden ja venetarvikkeiden kauppa. Vielä 1983 yhtiö vain omisti teollisuus/varastorakennuksen. 15 os. à 1000 mk. Michael S. Berner 100 %, 1994 Oy Fjord Ab 100 %. 18.3.1996 alkoi konkurssi.
Limingan Oja-aura. Per. 1952, lak*. Limingan Isoniityn maanviljelyksen kohottaminen hankkimalla raivaus- ja ojituskoneita; lisää. Sarkaojittamista sekä vanhoilla viljelysmailla, että uudisraivauksilla ja jossain määrin myös metsäojitusta. 1957 kaivettiin 385.000 jm. 3400 os. à 500 mk. Noin 200 osakkeenomistajaa, suurin MV Kalle Arvola 2 %. Yhtiö jätti vain perusilmoituksen.
Listra. Per. 1945, lak*. Vakuutus- ja puutavara-agentuuri, merikuljetusta. Tietoja Holger Liljestrandista, hänen yhtiöistään ja niiden laivoista (PDF). 100 os. à 1000 mk. Helmi Liljestrand 80, Holger 10 ja Arne 10 %. Viimeinen kr.-ilmoitus 1959: tulos oli edelleen heikko, joten päätettiin korottaa op. 0,3 Mmk:aan ja laajentaa toimintaa hankkimalla lisää edustuksia ja uusia tuotteita. Toimi 1969.
Lohjanlinna (vanhin). Per. 1929, lak. 1945. Omisti Lohjalla tontin Liite R 157 Karstuntie 1/Laurinkatu 56. 4-kerroksinen 1929 rak. 25 asunnon talo ('L') yht. 1924 m². 400 os. à 1000 mk. Alussa Tappolat 100 %, 1931 Vihtori ja Everad Lakima (entinen Landén). 1943 yhtiö jätti lakkaamisilmoituksensa. Nykyään asuin- ja toimistorakennuksen omistaa Asunto Oy Lohjanlinna (774.788). Vuokratalo?
Lohjan Säästörakentajat. Per. 1964, toimii. Nimi vuodesta 1987 Kiinteistö Oy Lohjantähti. Alussa asuntojen rakennuttaja. Omistaa 1991 rak. Kauppakeskus Lohjantähden, Kauppakatu 5–9, jossa 59 liike- ja toimistohuoneistoa. 200 os. à 100 mk. Lohjan kaupunki 99 %, sittemmin Kuntien Eläkevakuutus.
Lohtajan Turkis. Per. 1970, lak*. Kalajäähdyttämö ja turkiseläinrehusekoittamo, oma turkistarha. 200 os. à 350 mk. 1981 67 osakasta, suurimmilla 10 os. 1989 Keski-Korvet ostivat yhtiön. 10.10.1990 alkoi konkurssi.
Loimaan Liiketalo. Per. 1970, lak. 1979. Omisti Loimaan 1. kaupunginosan 17. korttelin tontteja no. 11 ja 13, Kauppalankatu 5–7. Tontit oli ostettu KN Risto Heinoselta 423.000 mk:lla. 1973 valmistuneessa 2-kerroksinen liiketalossa on nyt Siwa-myymälä. 20 os. à 10.000 mk. Oskari Heikkilä Oy, mihin yhtiö fuusioitiin 1978, omisti 90 %.
Loma Cenuela. Per. 1990, lak*. Yhtiö omisti Espanjan Torreviejan La Ceñuelan kaupunginosassa Calle Vega Baja del Seguran ja Calle Callosa de Seguran kulmauksessa tontilla no. 354 sijaitsevan kerrostalon 2. kerroksessa olevan 46 m² asuinhuoneiston no. 8b. Viikko-osakeyhtiö. 52 os. à 7000 mk. Vain perusilmoitus.
Louhintapojat. Per. 1973, lak*. Louhinta-, murskaus- ja maarakennustöitä. 75 os. à 100 mk. Osakekirjat ovat vailla allekirjoitusta. Porarit Aimo Alhonmäki, Eero Eskelinen ja Risto Jääskeläinen, 25 % kukin. Vain perusilmoitus.
Sanomalehti Lounais-Suomi. Per. 1935, lak*. Julkaisi IKL-sanomalehtiä Varsinais-Suomea 1935–40 ja Satakuntaa 1939. Toimitus. Kirjepää. Ks. myös Painokone Oy. 1938 Eerikinkatu 15, liikevaihto 1,5 Mmk, henkilökunta 57. 5000 os. à 100 mk, 1937 op. 9000 os. Suurin omistaja oli IKL:n Varsinais-Suomen Piiri 8 %. Seuraavaksi suuremmalla oli 30 os. Viimeinen kr.-ilmoitus 1939. [S. lehdistön historia 6 s. 358 sekä 7 s. 243. Suomen kirjapainot 1918–1992 s. 171–2. Turun kaupungin historia 1918–1970 II nide s. 413.]
Loviisan Ravi - Lovisa Trav. Per. 1949, lak. 1954. Yhtiön ravirata valmistui 1950 ja toimii edelleen, Kuningattarenkadun pohjoispäässä, nykyään suoraan Itä-Uudenmaan Oriyhdistys ry:n (Östra Nylands Hingstförening rf) omistamana. 600 os. à 5000 mk. Oriyhdistys 22 %, muut omistajat pieniä. Vuosihaaste 8.6.1953. Oriyhdistys otti vastaan yhtiön kaikki varat ja velat.
Loviisan Vapaavarasto - Lovisa Frilager. Per. 1978, lak. 2010. Nimi vuodesta 2002 Loviisan Vuokrahallit Oy. Ylläpitää vapaavarastoa ei-tullikäsiteltyjä tavaroita varten. 150 os. à 1000 mk. Alussa Loviisan kaupunki 20 %. 2008 Oy R. Nordström & Co Ab 43 %, Loviisan kaupunki 40 %. Yhtiön koko toiminta päättyi 2008 lopussa, joten yhtiökokous 18.6.2009 asetti yhtiön selvitystilaan purkamista varten.
Luhangan Sähkö. Per. 1928, lak. 1962. Sähkön myynti ja siirto Korpilahdessa, Luhangassa ja Joutsassa. Yht. 56 km 26 kV johtoa ja 27 muuntoasemaa. 1400 os. à 150 mk, 1929 op. 3400 os., 1938 4400, 1939, 1943. Alussa monta omistajaa 60–80 os. kukin, myöh. Joutsan kunta oli suurin. Vuosihaaste 7.3.1960. Useita vuosia tappiolla toiminut yritys liitettiin Suur-Savon Sähkö Oy:hyn.
M. Luhtala. Per. 1943, lak*. Seka-, kangas- ja lyhyttavarain sekä rakennusaineiden kauppaa, Makslahti. 100 os. à 1000 mk. Mikko Johannes Luhtala (1906–94, kuva →) 64 %, vaimo Martta Luhtala 35 %. Yhtiö teki vain perusilmoituksen.
Lumber Products. Per. 1947, lak*. Mekaanisen ja kemiallisen metsäteollisuuden tuotteiden vientiagentuuri, Lönnrotinkatu 7. Perustaja ja TJ oli insinöörieversti Runar Bäckström (1902–91), joka oli myös Oy Exim Ab:n TJ 1945–74 sekä Kristiinan Puu Oy:n. Hän oli ollut Kymin Oy:n Hallan tehtaiden johtaja sekä viime sotien aikana päämajassa sotatalouspäällikkönä. Perusti säätiön. 100 os. à 1000 mk. Runar B. 100 %. Vain perusilmoitus, mutta yhtiö oli olemassa 1962.
Luopioisten Puhelin. Per. 1919 (rek. 1921), lak*. Puhelinlaitos, lopussa 171 tilaajaa. 60 os. à 100 mk. Laitos oli jo 1960 myyty Tampereen Puhelin-osk:lle, mutta kunnanvaltuuston pyynnöstä Posti- ja lennätinlaitos pakkolunasti toiminnan per 1.8.1961. [Luopioisten historia s. 834–544. HS 21.9.1960.]
Luopioisten Sähkö (uusi). Per. 1935, lak. 1974. 6.1919 oli vahvistettu vanhan Luopioisten Sähkö Oy:n yhtiöjärjestystä. Hämeen Sähkö Oy:ltä hankitun sähkön myynti ja siirto. Konttori Luopioisten suojeluskuntatalo (Seuratalo). 1940 liikevaihto 0,3 Mmk, 4 työntekijää. 1955 692 kuluttajaa. 500 os. à 200 mk, jatkuvia korotuksia vuoteen 1968 asti: 1968 op. 4239 os. à 2 nmk. 18 perustajaa. Alussa Luopioisten kunta 50 %, 1974 9 % (suurin). Hajaomistuksessa. Fuusioitu Hämeen Sähkö Oy:hyn 1974; vastike. [Luopioisten historia s. 538–544 ja 835–9. Längelmäen historia III s. 140.]
Längelmäen Puhelin. Per. 1924, lak*. Edeltäjä 1900 per. yhdistys. Puhelinlaitos. 50 os. à 1000 mk. Vuosihaaste 18.1.1937. 1938 perustettiin toiminnan jatkajaksi Längelmäen Uusi Puhelin-osk, lehti.
Länsi-Kallaveden Höyryvenhe. Per. 1911 (rek. 1918), lak*. Laivaliikenne Kuopion ympäristön vesistöissä ss Kallavedellä ja ss Länsi-Kuopiolla (entinen ss Vuoksenniska). 800 os. à 100 mk. VT Ukko Andersin 19 %, MV Pekka Laitinen 19 %. Konkurssiin 12.12.1921. Toiminta oli tuottanut tappiota joka vuosi. Seuraaja Hirvilahden Höyryvenhe Oy. Lisää.
Länsi-Lopen Sähkö. Per. 1944, lak. 1973. Sähkön myyntiä ja siirtoa, pääkonttori Topeno. 1300 os. à 500 mk. Fuusioitu Hämeen Sähkö Oy:hyn 1973. Osakkeiden vaihtosuhde oli 1 LLS = 1,42 HS. [Lopen historia I s. 402. Lisää: III H Loppi.]
Länsi-Suomen Graniitti. Per. 1942, lak*. Hauta- ja rakennuskiviveistämö, Rautatienkatu. 15 työntekijää. 100 os. à 1000 mk. Yhtiön TJ Jalmari Leino 44 %, F. J. Mäkelä 44 %. Konkurssiin 6.2.1950, omaisuuden huutokauppa 28.6.1950. [Lisää: St s. 334.]
Länsi-Teiskon Höyrylaiva. Per. 1935 (77.000), lak. 1957. Nimi vuodesta 1938 Länsi-Teisko Oy. Sisävesimatkustajaliikennettä Näsijärvellä (Mutala, Intti, Kyrönlahti, Länsi-Teisko): ss Länsi-Teisko (1935–64), ss Ylöjärvi (1936–55). 625 os. à 200 mk, 1936 op. 750 os., 1936 1600. Yhtiö purettiin 1957.
Länsi Viertotie 25 - Västra Chaussén 25. Per. 1926, toimii. Nimi vuoteen 1926 Oy Länsi Viertotie N:o 25 Ab. 1926 valm. 6-kerroksinen asuinkerrostalo, nykyinen osoite Mannerheimintie 35. Kuva 2. Oma 1037 m² tontti, 36 asuntoa. 75 os. à 1000 mk, 1926 op. 172 os. Asuntojen haltijoiden omistama. [HS 6.1.1995 s. B2.]
Läntinenpitkäkatu 35. Per. 1922, lak. 1938. Asuinrakennus. 90 os. à 1000 mk. Paikalla on nyt 1938/87 rak. toimistotalo, KOy Turun Läntinen Pitkäkatu 35 (per. 1987).
Läyliäisten Seuratalo. Per. 1920, lak. 1928. Ei löydy kr., mutta valtioneuvosto on vahvistanut yhtiöjärjestyksen 6.10.1920. Lehti. Yhtiön talo Seurala valmistui 1923. Läyliäistenraitti 106. 500 os. à 100 mk, 1922 op. 1000 os. Läyliäisten Maamiesseura 10 %. Muina perustajina olivat läyliäisiä talonpoikia ja yrittäjiä. 1928 yhtiö meni konkurssiin, koska maamiesseura oli ollut ainoa maksava käyttäjä. Rakennus, jonka maamiesseura 6.2.1928 osti omakseen 50.000 mk:lla, on jäljellä. [Rajaoja & Rajaoja 2007 s. 26–27 ISBN 978-952-92-1848-6.]
Lääkärien Vastaanottovälitys - Läkarnas Mottagningsförmedling. Per. 1968, lak*. Helpottaa potilaiden hakeutumista lähinnä yhtiön omien osakkaiden ja Helsingin Lääkäriyhdistyksen jäseniin kuuluvien lääkärien vastaanotoille. Antoi tilausaikoja puhelimitse lääkärien ja hammaslääkärien yksityisvastaanotoihin. 200 os. à 50 mk. Helsingin Lääkäriyhdistys ry 88 %, lääkäreitä. Vain perusilmoitus. Yhtiö lopetti toimintansa keväällä 1973.
Maalaisliiton Kiinteistö. Per. 1949, toimii. Yhtiö omistaa 16 % (alussa 11 %) Kiinteistö Oy Paulinkulmasta, Keskuskatu 11, Seinäjoki. Siellä on toimistotilat mm. Keskustapuolueen järjestöjen käyttöön. Lomamökkien vuokraus. Tase 31.12.2014: osakkeet 22.300, saamiset 32.700, oma pääoma 43.900, tase 62.100 €. 1000 os. à 1000 mk, 1959 op. 5000 os., 1979 10.000 à 10 mk, 1984 15.000. Os. vertailuarvo 2,67 €. Keskustapuolueen Etelä-Pohjanmaan Piiri sekä lukuisia muutaman osakkeen pienomistajia.
Maaliitto. Per. 1937, lak. 1949. Kustannusliike, ei omaa kirjapainoa. Yhtiön päivälehti, maalaisliittolainen Uusi Häme ilmestyi 1937–39. 800 os. à 250 mk, 1939 op. 1009 os. Yli 500 osakasta, suurimmalla 20 os. Vuosihaaste 17.11.1947. [S. lehdistön historia 7 s. 192. Lahden historia 2 s. 199.]
Maariankatu 5. Per. 1919, lak. 1926. Asuintalo Maariankatu 5/Kauppiaskatu 12, Turku. Maaherra vahvisti rakennuspiirustukset 7.1923, mutta osakkaat olivat erimielisiä rakentamisesta: lehti. 1032 os. à 800 mk. Vuosihaaste op. alentamista varten 21.4.1922 sekä yhtiön lopettamista varten 19.1.1924. Kiinteistön nykyinen talo on rak. 1929, Asunto Oy Maaria.
Mailma. Per. 1929, lak. 1933. Matkatoimisto koti- ja ulkomaan matkoja varten, Aleksanterinkatu 44 (Pohjolan talo). Sisäkuva. Sivuliike 1931 Turku. 400 os. à 1000 mk. Suomen Vienti-Pankki Oy 52 %, mitkä osakkeet huutokaupattiin 23.9.1931. 1931 Suomen Matkatoimisto Oy 69 %. Syksyllä 1931 päätettiin lopettaa Mailma Oy:n toiminta, ilmoitus. Vuosihaaste 8.3.1932.
Mainos-Malinen. Per. 1960, lak*. Kaikkea mainosalaan kuuluvaa toimintaa, Linnankatu 8 A. 1970 liikevaihto 2,1 Mmk. 100 os. à 30.000 mk. Aarne Pauli Malinen (s. 1915) 52 %. 29.10.1980 alkoi konkurssi, joka yhtiön varojen vähyyden vuoksi jätettiin sillensä. [Lisää: II Turku.]
Mainososkarit. Per. 1985, lak*. Ilmoitushankinta. 1981(!)...86 liikevaihto yht. 142.000 mk. 15 os. à 1000 mk. Kirsi Muukkonen 93 %. 1986 KTM Kaija (Kaisu) Marjatta Holopainen (vrt. Kruununhaan Kustannus, Ritoluoto) 100 %. Viimeinen kr.-ilmoitus 1988.
Maito-osakeyhtiö - Mjölkaktiebolaget (41.235). Per. 1920, lak*. Meijeri ja maitotuotteiden kuten juuston kauppa, Vladimirinkatu (Kalevankatu) 3. Ilmoitus. 50 os. à 1000 mk. Olof Hamberg 40 %, Waldemar Kaján 40 %, Pehr M. Björklund 20 %. Vuosihaaste yhtiön purkamista varten 14.2.1922. Toiminta liitettiin syksyllä 1921 Oy Lakta Ab:hen, jonka pääkonttori sijaitsi Vladimirinkatu 3:ssä, kunnes siirrettiin Kouvolaan. Vrt. Valio.
Malax Elektriska. Per. 1921, lak. 1979. Ei kaupparekisterissä. Vaasan Sähkö Oy:n sähköenergian jälleenmyynti ja siirto Maalahdessa. 1926 asiakkaina oli 524 taloa. 1934 liikevaihto 223.000 mk. xxx os. à 200 mk, 1922 op. 1511 os. Maalahden kunta omisti valtaosan osakkeista. Fuusioitu korvauksetta 1979 alussa Vaasan Sähkö Oy:hyn. Kunta lunasti yksityisomistuksessa olevat osakkeet nimellisarvostaan. [Vbl 29.11.1967 s. 6 sekä 9.9.1978 s. 3, 3.10. s. 9, 10.12. s. 3 ja 16.12.1978 s. 8 sekä 4.10.1979 s. 9. Mukana SK 1946, muttei SLk 1951/52, eikä SK 1953.]
Malax Maskingräv. Per. 1953, lak*. Teki salaojituksia ja muita ojituksia kaivinkoneella. 650 os. à 3000 mk. Runsaat 100 osakasta. Vuosihaaste 23.1.1964, mutta yritys oli mennyt nurin jo 1955. Vrt. Nedervetil Gräv Ab.
Malax Telefon. Per. 1925, lak*. Puhelinlaitos, Maalahti. 30 os. à 1000 mk, 1933 op. 45 os., 1959 1000. Hajaomistuksessa, ennen 1959 yhtiökokouksissa oli läsnä n. 10 osakasta, joilla yleensä 1 os. Posti- ja lennätinlaitos osti verkon 1962. Vuosihaaste 7.2.1963.
Malm & K:ni. Per. oy 1947 (105.755), lak. 1955. Oy jatkoi Evert Teodor Malmin (s. 21.6.1896) puusepäntehtaan 1930 aloittama (ay Malm & K:ni) huonekalujen ja sisustusten valmistusta Järvenpäässä. 30 os. à 10.000 mk. Yhtiön TJ Teodor Malm 83 %. Vuosihaaste 30.1.1953. Toiminta ilmeisesti päättyi jo aikaisemmin. Malm toimi myöh. kauppaedustajana Järvenpäässä.
Malmborgen. Per. 1969, toimii. 41 asunnon 6-kerroksinen talo omalla tontillaan Otto Malminkatu 7/Etelänummenkatu 13. Tontti 7, kortt. 2, kaup.osa 1. 2268 os. à 750 mk, 1971 op. 2280 os. Valter Häggblomin ja Niilo Hyövältin perustama. Sittemmin asuntojen haltijoiden omistama.
Malmin Työväentalo Veikot. Per. 1924, lak*. Yhtiöllä oli oma talo Sunnuntaipalstoilla; Kansan Arkistossa on valokuva. Lisää. 500 os. à 1000 mk. Osakekirja on 1-lehtinen. Suurin omistaja oli Malmin Voimistelu- ja Urheiluseura Veikot ry (painiseura). 12.1931 Helsingin kihlakunnanoikeus lakkautti työväenyhdistyksen kommunistisena ja sen omaisuus ilmeisesti takavarikoitiin. Viimeinen kr.-ilmoitus 1931. Seuraaja Malmin Työväentalo Oy.
Mara. Per. 1952, lak. 1962. Maatalousalan rakennusneuvonta ja -suunnittelu sekä maatalouden tarvikkeiden välitys ja myynti. 40 os. à 5000 mk, 1952 op. 120 os. Paavo Arti ja Jouko Louhio olivat pääomistajia. Yhtiökokous 7.12.1956 päätti purkaa yhtiön. Vuosihaaste 16.11.1959.
Marjalan Kesälöyly. Per. 1954, lak*. Omisti Marjaniemen (Helsinki) siirtolapuutarhan 1952 valmistuneen saunan rakennuksineen. 600 os. à 1000 mk. Hajaomistuksessa. 1987 Marjaniemen Ryhmäpuutarhayhdistys ry 20 %. Viimeinen kr.-ilmoitus 1987. Yhtiö lopetettu, mutta sauna on edelleen olemassa ja käytössä; kuva 2.
Rederi Mars. Per. 1936, lak. 1939. Rahtilaivavarustamo omisti: ss Zilos ja ss Ziva (myöh. nimi ss Toras, vrt. Helsingin Kalastus Oy). 650 os. à 1000 mk. Suurin omistaja oli kenr.maj. Wilhelm Thesleff (1880–1941). 1938 ss Ziva myytiin ja Marsin toiminta liitettiin Oy Suomi Shipping Ab:hen (ss Zilos) ja Ab Trio Steamship Oy:hyn. [S. Merenkulku 6–7/1939 s. 287.]
Martonvaaran Telefooni. Per. 1918, lak*. Kyläkohtainen puhelinlaitos Polvijärvellä. 140 os. à 50 mk. Yhtiö teki vain perusilmoituksen, mutta sai toimilupansa uusituksi 1932. 1938 yhtiöstä käytettiin nimeä Martonvaaran Puhelin Oy. Todennäköisesti liitetty Polvijärven Puhelin Oy:hyn, joka 1944 päätti myydä laitoksensa valtiolle. [Telefoonin tekijät s. 98. Polvijärven historia s. 153.]
Marttilan Maanviljelijäin Kauppa. Per. 1918, lak*. Nimi vuodesta 1951 Martin-Maa Oy. Maalaissekatavarakauppa, sivuliikkeet Ollilassa ja Prunkkilassa. Lehti. 1954 oli 9 sivupistettä. Sinä vuonna yhtiö kävi neuvotteluja Kesko Oy:n kanssa. 750 os. à 100 mk, 1920 op. 1000 os., 1938 2000, 1943 3000, 1951 op. 6500 os. à 1000 mk. 3.1941 ja 4.1941 päivätyt osakekirjat on annettu vanhoja vastaan kaikkien osakekirjojen vaihdossa. 20.6.1955 alkoi konkurssi.
Massalattia - Massagolv. Per. 1926, lak*. Lattianpäällystysmassan valmistus ja levitysurakointi. Konttori Uudenmaankatu 9. TJ arkkitehti Matti Olin (1888–1948, Oy Helsingin Isännöitsijätoimiston TJ). 50 os. à 1000 mk, 1928 op. 150 os. Alussa Matti Olin 94 %, vuodesta 1929 Henry Alfred Jacobsson 99 %. Konkurssihakemus 18.6.1931.
Matkamies. Per. 1945, lak*. Matkustajakoti, Rauhankatu 21, Turku. TJ P. Vainio. 750 os. à 1000 mk. 6 omistajaa à 17 %. Vain perusilmoitus. Vuosihaaste 14.2.1961. Paikalla on nyt 1961 rak. asuintalo.
Matkun Tiili. Per. 1942, lak*. Omistaa ja viljellä maata sekä harjoittaa tiiliteollisuutta Koijärven Matkun kylässä. Tiilitehdasta ei ilmeisesti ollut. 24 os. à 5000 mk. Maanviljelijät Verner Korpela, Urho Lehtinen ja Juho Yritys, 1/3 kukin. Vain perusilmoitus. Yhtiö ei ole mukana SK 1946, mutta täytti 1946-velvoitteensa.
Matto. Per. 1928 (60.764), lak*. Lattiamattojen kauppaa, Rauhankatu 1. 200 os. à 1000 mk. Oskar Jernberg 48 %, yhtiön TJ Santeri Metsovaara** (kuva →) 48 %, Leo Kajander 5 %. Vararikkohakemus 28.12.1932. Ilmeisesti seuraaja oli Santeri M:n Suomen Matto Oy (71.153, per. 1930/32), joka kutoi mattoja Urjalassa. **Aleksander (Santeri) Metsovaara (Feodoroff, 1890–1959) oli tekstiilitaiteilija Marjatta M:n isä.
Measurers. Per. 1945, lak*. Nimi vuodesta 1974 Oy Model Makers Ab. Puutavaran tarkistuslaitos (vastaanotto, mittaus, katsastus koti- ja ulkomailla), Helsinki. Lisää. (Muita puutavaran mittaajia oli Henrik Clement, Elmwood, Saxen & Co ja Thomés Skogsbyrå.) Yhtiön puutavaramittaus päättyi 1960-luvulla. Toimiala vuodesta 1974 harraste- ja leikkikalualan kauppaa. TJ Otto Felix Lund (1902–53, oli toiminut puutavara-alalla Viipurissa), TJ 1953 Carl Henrik Lindh. 100 os. à 1000 mk, 1952 op. 200 os. Sören Wager 40 %, Thron Wager 40 %, Otto F. Lund 20 %. 1952 Lund 90 %. 1953 leski Gunborg Lund (sukunimi vuodesta 1954 von Fircks) peri osakkeet. 1974 (viim. ilm.) Carl H. Lindh 60 %.
Mechelininkatu 15. Per. 1927, lak. 1934. 1928 rak. asuintalo, jossa 49 asuntoa, 7 kerrosta. Oma tontti 852 m². 168 os. à 1000 mk. Oskari Holvikivi 48 %, Taavetti Artturi Elo 48 %. Konkurssin jälkeisessä pakkohuutokaupassa 15.2.1934 kiinteistön osti August Weiland (Weilandin Koneliike) 4,8 Mmk:lla, ja sen omistaa nyt Asunto Oy Mechelinintalo, per. 1934. [HS 2.11.1987 s. 24.]
Mediko-Mekaniska: ks. Lääkkeellis-Koneellinen Parantola Oy.
Merikarvian Yhteiskoulu. Per. 1934, lak*. Koulu aloitti 1921 kannatusyhdistyksen perustamana. 1937 valmistui oma koulutalo. 2120 os. à 500 mk. 1955-päiväyksestään huolimatta osakekirja on painettu 1963 ja annettu 1964. Nimellisarvo on ilmaistu nykymarkoin! Ulkomaalaispykälän lisäämisen vuoksi yhtiön kaikki osakekirjat vaihdettiin uusiin. Siksi ei leimamerkkiä. Koulu kunnallistettiin 1972 varoineen ja velkoineen. Seuraaja Merikarvian yläaste/lukio. [Historiikit]
Merikotka. Per. 1942, lak*. Rahtilaivavarustamo. Omisti ss Voiton, 1944. Tietoja Holger Liljestrandista (HL), hänen yhtiöistään ja niiden laivoista (PDF). 50 os. à 1000 mk, 1942 op. 150 os., 1963 1000. Alussa Walter Wiklund ja HL perheineen 50/50, myöh. HL-perhe 100 %. 1942 jälkeen seuraava kr.-ilmoitus 1963. Keväällä 1963 toiminta oli aloitettu uudelleen, nyt tekstiilialan agentuuriliikkeenä rva Helmi Liljestrandin johdolla. 6.6.1969 alkoi konkurssi.
Meri-Lapin Startti. Per. 1991, lak*. Perustettaville ja käynnistysvaiheessa oleville sekä jo toimiville yrityksille annettava neuvonta-apu, koulutus ja konsultointi. Yleishyödyllinen yhtiö. Tornio, Kemi. 1997 liikevaihto 504.000 €, 1 työntekijä. 2016 liikevaihto 68.000 €, 1 työntekijä. 100 os. à 500 mk. Lapin läänin Kauppakamari 26 %. Uusyrityskeskuksen toiminta lopetettiin 2016 koska taloudellisia edellytyksiä ei enää ollut. Neuvontapalveluja jatkoi Tornion kaupungin Team Botnia Oy.
Meriliito. Per. 1943, lak. 1951. Rahtilaivavarustamo. Omisti yhden purjealuksen, sv Yxpilan (ks. Gamlakarleby Rederi Ab). Tietoja Holger Liljestrandista, hänen yhtiöistään ja niiden laivoista (PDF). 300 os. à 1000 mk. Helmi ja Holger L. 16 %, Arne L. 8 %. Konkurssiin 14.6.1951 (varat 10.000 mk, velat 511.000 mk).
Merimaskun Höyrylaiva. Per. 1919, lak. 1927. Matkustajavarustamo omisti 1919–25 ss Merimaskun. Se vuorotteli Mynämäenlahden Höyrylaivaosakeyhtiön ss Susannan kanssa reitillä Turku–Naantali–Merimasku (Iskola). Konttori Tammisaaren tila Merimaskussa. Rymättylän Höyrylaiva Oy:n ss Salmi oli kilpailija. 750 os. à 200 mk, 1922 op. 1500 os. Kaarlo Vainio 2 %, Emil Karlström 2 %. Yhtiökokoukset 1.12.1924 ja 16.2.1925 päättivät myydä laivan ja yhtiökokous 2.6.1925 päätti lopettaa yhtiön. Liikennöinti oli ollut tappiollista. Vuosihaaste 3.9.1925 ja 15.1.1927.
Metabus (vanha). Per. 1989, lak*. Omistaa ja hallita kiinteätä omaisuutta. Ks. myös Mikki Berner Oy. 10 os. à 1500 mk. Michael S. Berner 100 %. Viimeinen kr.-ilmoitus 2003.
Metallointi. Per. 1945, lak. 1967. Kultaamo ja taidetakomo, myös esim. paperiliittimien valmistus, Yliopistonkatu 12 (ks. sitä). TJ Armas Koivurinta (1898–1970, kuva →, Matti Koivurinnan isä). 60 os. à 5000 mk. Armas Koivurinta, rva Lempi K. ja Toivo Nikolai Terä, kukin 1/3. 1967 Armas K. 63 %, vaimo Lempi K. 33 %. 16.12.1966 julkinen haaste yhtiön purkamista varten. [Turun puretut talot 2 s. 93–95.]
Metsäntuote. Per. 1920, lak*. Kävi kauppaa sahatavaralla, haloilla, propsilla ja raakapuulla. Omisti 5000 m³ sahan sekä Kouvolassa lautatarhan. Aleksanterinkatu 31, myöh. Pietarinkatu 12, Viipuri. 500 os. à 1000 mk. Ludvig Carlsén 30 %, Valde Sario 30 %, Julius Stenroos 30 %, Paavo Simelius 10 %. 1927 leskirouva Ida Stenroos 86 %, Ludvig Carlsén 12 %. Varaton ulosotossa 1925, mutta yhtiö teki kr-ilmoituksen 1927. Karjalan Metsätuote Oy oli eri yhtiö.
Metsäpojat. Per. 1946, lak. 1957. Valjas-, työkalu-, ruoka- ja sekatavarakauppaa, Lapinkävijäntie 23. 400 os. à 200 mk. Yhtiön TJ:n, kauppias Kaarlo Leinosen perhe 100 %. Yhtiö purettiin.
Miedonkosken Mylly ja Saha. Per. 1928, lak*. Rakentaa mylly- ja sahalaitos Kyrönjoen Mietaankoskeen (eli Sänttinkoski) Mietaankylässä. 600 os. à 500 mk. Kuva. Hajaomistuksessa. Laitos huutokaupattiin 9.2.1931 ja samana päivänä yhtiökokous päätti yhtiön purkamisesta. Vuosihaaste 21.3.1931. Mäntyniemen Mylly Oy jatkoi toiminnan. [Kurikan historia II s. 388.]
Mikkelin Läänin Maalaisten Sanomalehti- ja Kirjapaino. Per. 1917 (rek. 1919), lak. 1926. Yhtiö aikoi ostaa seuraavien lehtien julkaisuoikeudet ja kirjapainot: mikkeliläinen Suur-Savo (myöh. nimi Länsi-Savo) sekä savonlinnalainen Savolainen (myöh. nimi Itä-Savo); lehti. Suunnitelmat eivät kuitenkaan toteutuneet. 1000 os. à 50 mk. Hajaomistuksessa. 8.4.1922 yhtiökokous päätti lopettaa yhtiön. Molemmat em. lehdet jatkoivat entisten omistajiensa hallussa.
Mikkelin Sanomat. Per. 1928 (62.432), lak*. Nimi vuoteen 1944 Sanomalehti-Oy Mikkeli. Edeltäjä per. 1906. Yhtiön sanomalehti Mikkelin Sanomat (Kokoomus) ilmestyi 1895–1954. (1946) Mikonkatu 8, joka oli yhtiön omistuksessa. 1500 os. à 200 mk, 1944 op. 3500 os. 74 perustajaa, mikkeliläinen Osk Sanoma 17 %, muilla 5 os. kukin. 1950 Kansallisen Kokoomuksen Keskusliitto 27 %, lehtori Lauri Cantell 23 %. 20.12.1954 alkoi konkurssi. [S. lehdistön historia 6 s. 142. Muuttuvaa Mikkeliä s. 358.]
Mikonkatu No 19. Per. 1915 (31.540), toimii. Nimi vuoteen 1939 Oy Mikonkatu N:o 23. Aikaisemmin puutalo, kuva 1973. Aatra osti kiinteistön 1911 ja rakennutti kivitalon 1912. Osoitenumerointi muuttui, kun Kaisaniemenkatu (2) oli 1913 avattu korttelin läpi (minkä vuoksi vanha tontti no. 15 hävisi). 350 os. à 1000 mk. Aatra siirsi 1916 kiinteistönsä tähän tytäryhtiöön. Omistaja vuodesta 1950 Oy Nikolajeff Ab. Kähertäjäin Kauppa Oy oli vuokralainen. Sittemmin kiinteistöyhtiö oli Pohjolan omistama ja on nyt Spondan. Talossa on mm. kasino. [HS 16.5.1967 s. 10.]
Millnerin Paperi. Per. 1948, lak*. Yhtiö otti haltuunsa ja jatkoi tmi Aug. Millnerin (79.630, per. 1901/36) harjoittamaa paperitukkuliikettä. Käärepaperia, paperipusseja, hyllypaperia ym.; etupäässä tukuttain. Kristiinankatu 2, lopussa Linnankatu 24, Turku. TJ August Millner (1875–1949, vrt. S. Makkara Oy). 100 os. à 5000 mk, 1952 op. 300 os. August ja Ebba Millner 50/50. 1952 Ebba Laajoki (entinen Millner) 62 %. 16.2.1959 konkurssiin, joka varojen vähyyden vuoksi raukesi.
Moinsalmen Sähkö. Per. 1941 (rek. 1943), lak. 1949. Sähkön myynti ja siirto. Laitoksen jakelualue oli Savonlinnan koillispuolella: Säämingin Moinsalmi sekä Kerimäen Suurijärven seutu, Silvola, Kulennoinen. 3500 os. à 200 mk, korotuksia 1943, 1945, 1945 ja 1946. 1941 Paavo Hirvonen 13 %, Säämingin kunta 9 %. 1947 Kerimäen kunta 6 %, Kerimäen seurakunta 2 %. Vuosihaaste 22.10.1947. Yhtiön liiketoiminta liitettiin uuteen Suur-Savon Sähkö Oy:hyn.
Moneda-Invest. Per. 1987, lak. 1999. Pörssiklubin jäsenten sijoitusyhtiö (vrt. Oy Aktie-Kurs Ab). 165 os. à 500 mk, 1988 150 os. lisää hintaan 750 mk (substanssiarvo 723 mk), 1991 100 os. lisää hintaan 500 mk. Osakkaita 1988-annin jälkeen 60, suurimmalla 60 os., muilla 1...22 os. kukin. Yhtiökokous 1998 päätti purkaa yhtiön.
Motorseglare. Per. 1916, lak. 1919. Itämeri- ja rannikkoliikenteen rahtilaivavarustamo omisti 3 moottoripurjehtijaa: kaljaasit Aalto, Hilma ja Rauha, kukin n. 100 rek. t. Linnankatu 36. Kokouksia pidettiin Boren konttorissa. 120 os. à 250 mk, 1916 op. 264 os., 1917 600. Kuno Alfthan, Henrik Hartman, William Isaksson ja yhtiön TJ Harry Wilén, kukin 1/4. 6.10.1917 yhtiökokous päätti myydä yhtiön omaisuuden Ångfartygs Ab Transitolle ja purkaa yhtiön. Vuosihaaste 6.1.1918.
Mouhijärven Puhelin. Per. 1918 (rek. 1920), lak. 1974. Puhelinliike, Mouhijärvi ja Suodenniemi. 50 os. à 300 mk, 1938 op. 150 os. 87 os. jäivät leimaamatta 1946. 1973 Vammalan Seudun Puhelin Oy 6 %. Aikaisemmin kullakin oli 1 os. 31.12.1959 liiketoiminta liitettiin Vammalan Seudun Puhelin Oy:hyn. 30.10.1972 julkinen haaste yhtiön purkamista varten. Jako-osat purkautumisessa: valtio (87 os.) 1591 mk, muut osakkaat 1063,60 mk. [Paikallissanomat 6.12.1934 s. 3.]
Mufta Trading. Per. 1993, toimii. Suomalais-venäläinen kauppahuone raaka-aineiden ja konepajatarvikkeiden tuontia varten. Käytännössä osakkeiden ja kiinteistöjen omistaja. Ei liikevaihtoa, tase 1,1 Mmk 2017. Tytäryhtiö Oy Listech Ltd. 30 os. à 500 mk. Yhtiön TJ Sergei Melkumov 90 %, Pekka Kostiainen 10 %.
Munkkisaarenkatu 8. Per. 1933, toimii. 1912 valm. asuintalo jossa 41 asuntoa ja 4 kerrosta. Piharakennus oli rak. 1932. Oma tontti on 931 m². Kartta. Suomen Kiinteistöpankki Oy hankki pantinhaltijana kiinteistön Emmi ja Oskar V. Kaipion kiinnevelkakirjan huutokaupassa 1932. 65 os. à 500 mk, 1954 op. 93 os. Skip:n perustama yhtiö. Pankki myi osakkeensa 21.12.1936 ja vuodesta 1939 osakkeet ovat olleet asuntojen haltjoiden (mm. Hietalahden telakan työntekijöitä) omistuksessa.
Munsaaren Sähkö. Per. 1925, lak*. Sähkön myynti ja siirto, sähkölaitteiden kauppa, Ruonalan kylä. 300 os. à 100 mk. Hajaomistuksessa, suurimmalla 11 os. 1954 yhtiökokous päätti myydä sähköverkon Kotkan kaupungin sähkölaitokselle. Vuosihaaste 22.10.1958.
Vaatturinliike O. E. Muona. Per. oy 1945, lak*. Jatkoi vaatturimestari Otto Erik Muonan (1881–1967) naisten ja herrain tilauspukimoa, Maaherrankatu 3. Aikaisemmin Oulu, Jyväskylä, useita paikkakuntia. 60 os. à 500 mk. O. E. Muona 47 %, neljä Muona-nimistä 13 % kukin. Viimeinen kr.-ilmoitus 1950.
Muovipuu & Reaktiopuu. Per. 1968, lak*. Muovilla ja muilla kemiallisilla aineilla käsitellyn puutavaran myyminen ja ostaminen, Kuru. Reaktiopuu on erityisen kovaa puusolukkoa. TJ Tapani Lahtinen. 100 os. à 10 mk. Yhtiön TJ Kari Tapani Lahtinen (s. 1944) 58 %, Aino Marjatta Lampén (o.s. Lahtinen, s. 1910), Ritva Anneli Jaakkola (o.s. Lampén, s. 1938), Jaakko Tapani Lahtinen (s. 1915) kukin 10 %. Visuvesi Oy:n sisaryhtiö? Vain perusilmoitus. Neste Oy:n kehittämä muovipuu osoittautui liian kalliiksi. [HS 5.1.1967 s. 17 ja 27.2.1970 s. 20 ja 11.4.1978 s. 21.]
Museokatu 5 Kotka. Per. 1938, toimii. Nimi vuodesta 1995 Asunto Oy Kotkan Siltakaari. Kiinteistön hallitseminen ja autokorjaamoliikkeen harjoittaminen. Yhtiö osti kaupungilta vuokraoikeuden tonttiin (Kotkansaari) tontilla olevine rakennuksineen 300.000 mk:lla. Osoitteessa sijainnut vanha puinen asuinrakennus purettiin 1990-luvun alussa. Paikalla on nyt kaksi 1996 rak. 3-kerroksinen taloa (26 asuntoa) vuokratontilla. 175 os. à 10 mk. 8 osakasta, suurimmalla 23 %, Onni Vilkkaalla 11 %. 1947 Onni Vilkas 40 % (suurin), 1981 100 %. 1990 rakennusliikkeen omistukseen.
Mussalon Puhelin. Per. 1924, lak. 1957. Puhelinlaitos Mussalon saaressa nykyisessä Kotkassa. 20 os. à 800 mk, 1949 op. 50 os. Kullakin omistajalla oli 1 os. 1946 valtion haltuun joutui peräti 12 os. Yhtiön menot olivat siksi paljon tuloja suuremmat, ettei yhtiön toiminnan jatkaminen voinut tulla kysymykseen, vaan päätti yhtiökokous, että yhtiön toiminta lakkautetaan ja puhelinkeskus suljetaan 28.2.1955. Vuosihaaste 29.10.1955.
Aimo Mustonen. Per. 1944, lak*. Taide-, keramiikka- ja koruteollisuutta, erityisesti keramiikasta ja erilaisista massoista valmistettuja koruartikkeleitä kuten korva-, rinta ja hattukoruja. Mainos. Kasarmikatu 1 B 9 III krs. (1947). Henkilökunta 20. Kuva. 300 os. à 500 mk. Yhtiön TJ Aimo Mustonen (Hki) 67 %, Tapio Virkkala 25 %. Virkkala oli osakas ja hallituksen jäsen vuoteen 1948. Konkurssiin 23.6.1949.
Joh. Müller. Per. 1941, lak. 1952. Nimi vuodesta 1947 Oy Tikkaexport Ab. Koneiden, tarvikkeiden ja raaka-aineiden tuonti, puu- ja paperivalmisteiden vienti, Aurorankatu 19 B. Lisää. 300 os. à 1000 mk, 1947 op. 400 os. à 5000 mk. 1941 oik. tri Hans Müller (Leipzig) 50 %, Georg Alexander Sommar ja yhtiön TJ Adrian Miilakangas (1915–73) kukin 25 %. 1947 Neuvostoliiton Suomessa olevan omaisuuden hallintokunta 100 %. Fuusioitu Oy Tikkamyynti Ab:hen 1950.
Mylly-Sika. Per. 1967, toimii. Nimi vuodesta 2019 Kototilat Oy. Porsaiden- ja lihantuotanto sekä sikarehujen valmistus. 360 os. à 100 mk, 1985 op. 1400 os. (ko. osakekirja on mahdollisesti siitä annista). 1981 Urpo Anttila 100 %. Nykyään toimiala viljakasvien viljely ja kiinteistöjen vuokraus, Käräjävuorentie 466, Kurikka. Osoitteessa toimii myös Kurikan Konevälitys.
Myllyhakan Lämpö. Per. 1969, lak. 1989. Kaukolämpökeskus ja kiinteistöhuoltoyhtiö Nokialla. Laitos toimii edelleen, Hirsimäenkadun lopussa. 100 os. à 10 mk. Nokian Haka Oy 90 %. Fuusioitu 1987 emoyhtiöön.
Myllykylänpelto. Per. 1987, lak. 1994. Omisti Vallox Oy:n tehtaan rakennuksen ja kiinteistön Myllykyläntie 9–11 (7 kaup.os., kortteli 10, tontti 1), kuva. Paikka sijaitsee Loimaan Myllykylän kaupunginosassa. 100 os. à 150 mk. Morb Oy 60 %, Valmet Oy 40 %. Fuusioitu 1994 Vallox Oy:hyn (vanha).
Myyntiyhtymä. Per. 1942 (92.942), lak*. Kaikenlaisten tavaroiden välitystä (mm. koneiden ja teräksen tuonti, puutuotteiden kuten vanerin myynti). Pohjoisesplanadi 33, varasto Maskuntie 6. 300 osaketta à 1000 mk. Hans O. Donner (sukupuu) 48 %. 1945 Wilhelm Hilbert npi ml. Oy Dahlberg & Hilbert Ab (ks. Nyberco) 65 %. 1953 Oy Kapselo Ab 65 %. Viimeinen kr.-ilmoitus 1953. Toimi 1955.
Mäenalus 15. Per. 1991, toimii. Kehitysvammaisten tukiasuntoja osoitteessa Mäenalus, Rinne VI R 1:84, Espoo. Vuokratontti. 1992 valm. 2-kerroksinen talo jossa 12 asuntoa. Nykyään asunnot on vuokrattu lähinnä Rinnekodin henkilökunnalle. 793 os. à 100 mk. Rinnekoti-Säätiö 100 %. Säätiö yhdistettiin 2020 Diakonissalaitokseen.
Mäntylä. Per. 1948 (117.379), lak*. Kun yhtiö 1950 merkittiin kaupparekisteriin nimi oli muodossa Sulo Mäntylä Oy. Tekstiilien tukkukauppaa, tilitoimisto ym., Pohjoisesplanadi 35 E. 100 os. à 5000 mk. Osakekirjoista puuttuu allekirjoitukset. Sulo Erland Mäntylä (1927–79) 98 %. Yhtiö teki vain perusilmoituksen.
Mäntän Rengas ja Auto. Per. 1960, lak*. Kumi- ja muovituotteiden, autojen ja tarvikkeiden vähittäismyynti. 12 os. à 100.000 mk. Unto Askela 33 %, Lauri Lindell 33 %, Olavi Blomqvist 17 %, Veikko Pyhönen 17 %. Vain perusilmoitus.
Veljekset Määttänen. Per. 1920 (42.708), lak. 1959. Per. alun perin 1883. Saha, puusepäntehdas, mylly ja sähkölaitos. Kanneljärvi entinen Uusikirkko Vl. Vrt. Maanviljelystal. Kauppakompp. 1939 sähkölaitos myytiin Kivennavan–Kanneljärven Sähkö Oy:lle. 300 os. à 1000 mk, 1921 op. 600 os. Kauppiaat Paavo (1880–1953), Risto (1893–1926) ja Herman Määttänen (1895–1956) omistivat, kukin 1/3. 1956 haettiin vuosihaastetta yhtiön purkamista varten.
Naantalin Saha (vanha). Per. 1922, lak*. Per. alun perin 1883 Naantalin Uuden Höyrypolttimon Oy:n (myöh. nimi Oy Sandö Ab) sahana, jonka TJ oli Oskar Marjanen. Saha, höyläämö ja mylly; kuva 2. 1913 9000 m³ sahatavaraa. Tytäryhtiö Oy Sandö Ab. Omisti myös Maanpään Saha Oy:n Maskussa. 900 os. à 1000 mk. Hajaomistuksessa, suurin oli Elin Marjanen 8 %. Luovutettu konkurssiin 4.7.1931. Tämän jälkeen rakennus toimi lähinnä varastona kunnes myytiin 1952 mittaritehdas Kope Oy:lle. Vrt. Rymättylä Oy. [Naantalin historia III s. 79 ja 516. S. Puuasiamies 4/1928 s. 58.]
Naantalin Stevedoring. Per. 1961, lak. 1990. Ahtausliike: "suorittaa matka- ja kuljetusalan tehtäviä". 20 os. à 10.000 mk, 1986 op. 20 os. à 100 mk. Toivo Saarni (yhtiön TJ) 60 %, Tauno Saarni 30 %, Tapio Saarni 10 %. Rymättylä Oy:n sisaryhtiö. 1986 Naantali Cargoport Oy (Stevena Oy (vanhin), kaupungin omistama) 100 %. Per. jälkeen seuraava kr.-ilmoitus 1986. 1989 fuusioitu emoyhtiöönsä.
Naantalin Sviitti. Per. 1988 (424.723), toimii. Nimi vuodesta 1996 Asunto Oy Naantalin Sviitti. Omistaa 37 asunnon 3-kerroksinen talon Prikitankatu 4, rak. 1992. Oma tontti 529-2-26-23. 1991 op. 28.680 os. à 3 mk, 1992 16.660 à 6 mk, 1993 9996 A (oik. huoneistoon) ja 6664 B (rahoitusos., samat äänet). Lajit yhdistettiin 1996. 1992 Henkivakuutusosakeyhtiö Apollo ja Apollo-Sviitti Oy 100 %. 1996 Henkivakuutusosakeyhtiö Retro 97 %, yksi asunnonomistaja 3 %.
Naantalin Yhteiskoulun Talo. Per. 1919, lak*. Omisti Naantalin yksityisen yhteiskoulun 1920 valm. rakennus. 1956 uusi koulutalo. 300 os. à 500 mk. Vapautettu 1946-velvoitteista. 32 perustajaosakasta kukin 1...5 os. Viimeinen kr.-ilmoitus 1931. Koulu kunnallistettiin 1976 (1973). [Historiikit]
Naarjärven Sähkö. Per. 1944 (rek. 1945), lak*. Myi ja siirsi sähköä Perniön Naarjärven ympäristössä oleviin taloihin. Vrt. Perniön Sähkö Oy. 230 os. à 500 mk. 13 osakasta, suurin (Emil Wahlström) 6 %. Vain perusilmoitus.
Nak-Nak. Per. 1946 (100.406), lak*. Puisten leikkikalujen ja taloustavaroiden valmistus, Laulurinne 29. Yhtiö osti Yrjö Kartanolta nakutuslelujen (pat.hak. 5488/45, ei patenttia) valmistusoikeudet. TJ Eino Pakkanen. 24 os. à 5000 mk. Irja Annikki Kartano (1919–90), Yrjö Aleksanteri Kartano (s. 1910) ja Irjan veli Eino Samuli Rahikainen (1914–79), 1/3 kukin. Vain perusilmoitus. Mukana SLk 1951/52.
Napapiirin Luontaishoitola. Per. 1950, lak*. Yhtiön suunniteltu nimi oli ollut Lapin Kirvu Oy. Hoitaa mm. reumasairaita ns. Kirvun luontaishoitomenetelmän mukaan, Korpikoti Pellon Turtolan kylässä (kartta). Mainos. 250 os. à 2000 mk, 1950 op. 750 os., 1963 2250. 27 perustajaa, suurimmat yhtiön TJ Rauha Houni (1890–1979) 24 % (14 % 1952) ja Tyyne Telaja 24 %. Viimeinen kr.-ilmoitus 1972. Hoitola toimi 1979.
Narva. Per. 1923, lak*. Nimi vuoteen 1949 Narvan Saha- ja Mylly Oy (vanha). Edeltäjä 1915 per. Keski-Vesilahden Saha- ja Mylly Oy, joka oli jatkanut Narvan kylän talollisten n. 1890 perustamia laitoksia. Saha ja mylly, Vesilahden Narvajoki. Osti entisen Oy Valo Vesilahden saha- ja myllylaitteet 1930-luvun puolessavälissä. Vuosivaihto 1,5 Mmk 1936. 100 os. à 1000 mk, 1925 op. 300 os., 1937 400, 1943 800, 1949 2200, 1953 4400, 1961 6600. Narvan isännät perustivat. 26.9.1968 luovutettu konkurssiin, joka varojen vähyyden vuoksi raukesi. [Vesilahden historia s. 603. Vesilahti 1346–1996 s. 370.]
Nastolan Puhelin. Per. 1920, lak. 1959. Puhelinlaitos. 250 os. à 100 mk, 1933 op. 500 os., 1950 750. Yleensä 5 os./henkilö. Lopussa Nastolan kunta oli suurin 7 %:lla. 1957 verkosto myytiin Lahden Keskin. Puhelinyhdistykselle (nykyinen nimi PHP Holding Oy), jolloin otsikon yhtiö päätettiin purkaa. [Turpeinen PHP s. 121–4. Nastolan historia II s. 256.]
Natta. Per. 1964, lak. 2001. Hoiti Arpajaisyhdistys ry*:n arpajaisvoittojen (tavaroita) maahantuonti; käytännöllisistä ja verotuksellisista syistä. Lönnrotinkatu 3 A. Myöh. myös nahkatuotteiden ja urheiluvälineiden tukkukauppaa. 1969 henkilökunta 20. 100 os. à 100 mk, 1967 op. 600 os. Arpajaisyhdistys ry 100 %. Heikentyneen kannattavuuden johdosta yhtiökokous 30.3.2000 päätti asettaa yhtiön vapaaehtoiseen selvitystilaan. [Lisää: I Helsinki.] *Toimi 1940–2001, jäseninä etenkin maanpuolustus- ja veteraanijärjestöjä. Yhdistys lopetettiin koska mielenkiinto tavara-arpajaisia kohtaan oli vähentynyt.
Naularanta. Per. 1987, toimii. Turun Uittamossa (kortteli 14) vuokra-alueella oleva venevalkama, jonka kahden ponttoonilaiturin 78 venepaikan hallinta myydään Fregatti-, Kuunari- ja Priki-asuntoyhtiöiden osakkaille. Oy Turun Naulatehtaan entisen tehdasrakennuksen paikalla on nyt ko. rivitaloalue. 1500 os. à 10 mk, 1988 op. 2720 os.
Nedo. Per. 1937, lak. 1938. Tekstiili- ja teknokemiallisen teollisuuden raaka-aineiden ja kemikaalien agentuuriliike, Pohjoisesplanadi 33. TJ Izak (J.) de Groot (lisää hänestä ks. Oy Puunsorvaustuote). 100 os. à 1000 mk. NV Nederland-Oostzee Handel-Maatschappij (NEDO), Amsterdam, 100 %. Yhtiökokous päätti lopettaa yhtiön toiminnan per 1.10.1938. Vuosihaaste 15.10.1938. Seuraaja tmi 86.390, lak. 1942.
Nervanderinkatu 9. Per. 1924, toimii. Asuintalo Dagmarinkatu 8/Nervanderinkatu 9 rak. 1924. 45 asuntoa, 6 kerrosta, oma tontti 1370 m². 2450 os. à 1000 mk: liitt. A 10, litt. B 5, litt. C 1 os. Asuntojen haltijoiden omistama. [HS 22.9.1986 s. 20.]
Niords Kommersiella. Per. 1920, lak*. Yhtiö hankki opetusvälineitä Högre Svenska Handelsläroverketin (Ruotsalainen Kauppakorkekoulu) opiskelijoille myytäviksi. 600 os. à 5 mk. Alussa Einar E. Andersson 35 % ja Studentföreningen Niord 33 %. Lopussa Svenska Handelshögskolans Studentkår (entinen Niord) 80 %. (Nykyinen Ekonomföreningen Niord rf on ylioppilaskunnan senioriyhdistys.) 1933 yhtiö päätti lopettaa toimintansa. Vuosihaaste 4.1933.
Nipashonka. Per. 1988, toimii. 21 huoneiston paritalomökkien 3 ha:n lomakylä lähellä Tahkoa Nipastahkon alueella Sieraniemen pohjoisosassa (534-410-89-13). 318 lomaos. à 100 mk. Honkarakenne Oy:n perustama. Mökkien valmistuttua osakkeet myytiin käyttäjille.
Nirvanlinna. Per. 1946 (rek. 1947), lak*. Yhtiö omisti 1950 valm. seuratalon Nirvanpirtin. Tontin osoite on nykyään Piilinkatu 11/Peltomäenkatu 2, Koivistonkylä. 1000 os. à 500 mk. SNL-Seuran Koivistonkylän osasto 25 % (1993 SVYS 25 %), SKP:n Koivistonkylän osasto 20 % (1993 32 %) sekä 20 järjestöä ja yli 120 yksityishenkilöä (joilla yleensä 1 os. kukin). 25.8.1986 yhtiö myi talonsa tontin vuokraoikeuksineen 55.000 mk:lla; sen jälkeen ei enää toimintaa. Julkinen haaste 2.9.1993. Paikalla on nyt Asunto Oy Nirvanpirtin 1990 rak. asuintalot.
Niskakosken Mylly- ja Saha. Per. oy 1930, lak*. Mylly-saha toimi 1928–44 Karhujärven ja Hietajärven välisessä Niskakoskessa, vanhan Hautajärventien vasemmalla puolella Niskakosken länsireunalla. 117 os. à 1710 mk. Oy käytti alussa osuuskunnan vakiolomaketta. Saksalaiset polttivat laitoksen syksyllä 1944. Sen jälleenrakentamista suunniteltiin, mutta 1950-luvun alussa päädyttiin yhtiön lopettamiseen.
Nivalan Savi. Per. 1952, lak*. Tiilien ja salaojaputkien valmistus, Karvoskylä. Lehti, kartta. 50 työntekijää. Liikevaihto 23 Mmk 1956. 2000 os. à 5000 mk. Hajaomistuksessa, perustavassa kokouksessa 46 osakasta läsnä. Nivalan kunta 6 %. Konkurssi alkoi 1.12.1970. Kunta oli taannut yhtiön lainoja. Tiloissa on sen jälkeen toiminut Savenmaa Ky:n kauppa. [Nivalan kirja s. 166.]
Nokian Palokunnantalo. Per. 1932, lak. 1938. Nokian seudun VPK:n tukeminen ja kannattaminen. Rakennutti v. 1933 alussa talon Koskenmäkeen. 1300 os. à 100 mk, 1933 tavoite op. 2000 os. 1938 Nokian VPK 70 %. Syksyllä 1937 jouduttiin myymään talo kauppalalle. Yhtiökokoukset 24.2. ja 31.3.1938 päättivät purkaa yhtiön. Vuosihaaste 8.4.1938. Purkautumisessa jako-osa oli 64 mk/os.
Noljakan Saha. Per. 1921, lak*. Saha, mylly. 200 os. à 500 mk. Juho Ludvig Puhakka (1877–1936) 26 %, Mooses Kettunen 22 %. Vain perusilmoitus. Vuosihaaste 1941.
Nordanå Gods. Per. 1917, lak. (virallisesti) 1941. Yhtiön päätila Nordanå sijaitsi Kemiön Dragsfjärdissä ja se omisti myös Sunnanån kartanon, yht. 1600 ha josta 300 ha peltoa. Lehti. 215 os. à 1000 mk. Osake-enemmistö oli Ruotsista muuttaneen Johan August Wallendorffin (1856–1916) lähinnä Ruotsissa asuvilla perillisiä. 9.1918 se siirtyi pojan, Per Filip Wallendorffin johdolla olevalle kotimaiselle konsortiolle, joka 18.1.1919 päätti myydä yhtiön tilat yht. 2,5 Mmk:lla pitäjän talonpojille. 1921 yhtiökokous päätti purkaa yhtiön. Vuosihaaste 3.1933.
Modemagasin Karin Nordmark. Per. 1916, lak*. 1914 (tuomio 20.4.1915) oli edeltäjä, Modemagasin du Nord ja sen omistaja nti Karin Nordmark (Karolina N. s. 6.7.1878?), menneet konkurssiin. Nordmarkilla oli aikaisemmin ollut kahvila. Muotivaateompelimo ja -liike, myöh. etenkin naisten hattujen kauppaa. Kasarmikatu 48, 1936–50 Kalevankatu 3. Mainos. Karin N. oli TJ vielä 1950. 40 os. à 100 mk, Karin N. 95 %. Yhtiö jätti konkurssihakemuksen 9.9.1926, mutta toiminta jatkui akordin jälkeen. Loppuunmyynti 1950, vuosihaaste 1952.
Norra Atlanten (osakekirjassa Norra-Atlanten). Per. 1933, lak. 1938. Rahtilaivavarustamo, ss Atlanten. 50 os. à 1000 mk. Thure Carlsson 48 os. Yhtiön toiminta päättyi 1.4.1936. Vuosihaaste 10.11.1936 purkamista varten.
Northern Investment Company. Per. 1931, lak. 1942. Osakkeiden omistaminen ja kauppa. Liikevaihto 1,1 Mmk, tase 1,0 Mmk 1938. 500 os. à 1000 mk. TJ ja omistaja FT Gunder Nordbäck (1903–83, kuva →; ks. Merkurius). Vuosihaaste 4.12.1941. Nordbäck muutti n. 1942 Helsingistä Tukholmaan ja myöh. Zürichiin. Hän oli kiinteistösijoittaja ja kuuluisa bibliofiili.
Northern Timber. Per. 1937, lak*. Pyöreän puutavaran (propsi, paperipuu) vientiliike. TJ Väinö Kunnaala. 100 os. à 1000 mk. 1948-osakkeet annettiin valtiolle 1946-velvoitteiden perusteella. Väinö Kunnaala, E. R. Saraste (1939 tilalle S. Aronson), Rurik Saraste ja Aarne Sihvo kukin 25 %. Viimeinen kr.-ilmoitus 1939. Mukana SLk 1951/52, ei enää SK 1953.
Nummelan Puhelin. Per. 1919, lak*. Toiminta oli alkanut jo ennen 1919. Puhelinlaitos, lopussa 320 tilaajaa. Niuhalan seudulla toimi eri yhtiö, Vihdin Puhelin Oy. 100 os. à 200 mk. Liiketoiminta myytiin Helsingin Puhelinyhdistykselle 1.1.1952. Yhtiö purettu 1954. [Vihdin historia I s. 309.]
Nummisten Mylly- ja Sähkö. Per. 1920, lak*. Mylly-, saha- (vuodesta 1805) ja sähkölaitosliike, Joentaan kylä Loppi. Kuva. Lehti. Yhtiö osti Hugo Gyllingin kp:n omistaman myllyn. Gylling oli ostanut 1539? perustetun vesimyllyn 1885. 125 os. à 1000 mk. Maria Eskola 46 %, yhtiön TJ (1926 per. Lopen Sähkö ja Mylly Oy:n TJ) Eero Eskola 32 %, Oskari Heikkilä 8 %, Juho Edvard Pirttilä 8 %. 5.7.1924 laitokset paloivat täysin. Mylly rakennettiin uudestaan, muttei tämän yhtiön toimesta. Ainakin sotien jälkeen omistaja oli A. P. Kolehmaisen perilliset. Otsikon yhtiö teki vain perusilmoituksen. [Topenonjoen tienoilta. Lopen historia I s. 387.]
Nykarleby Pälsningscentral. Per. 1979, lak*. Hoiti keskitetysti seudun tarhojen minkkien ja kettujen nylkemisen sekä nahkojen muokkauksen, turkistarhatarvikkeita (yhtiöllä oli pieni puusepänverstas). Frillmossavägen 2. 600 os. à 500 mk, 1988 op. 1800 os. 340 osakasta. Alussa suurimmilla 10 os. 1987 Dan Nygren 24 %. 30.5.1988 alkoi konkurssi.
Nykarleby Samskola. Per. rek. 1926, lak*. Yhtiön perustava kokous oli pidetty jo 1919, jolloin koulukin oli aloittanut. Yhtiö omisti rakennuksen ja tontin. 110 os. à 100 mk, 1930 op. 200 os. Vapautettu 1946-velvoitteista. Yhteiskoulu valtiollistettiin 1970. [Historiikit. Nykarleby stads historia III s. 233–243.]
Nylandsgatan  26. Per. 1924, toimii. Nimi vuodesta 1927 Asunto-oy Uudenmaankatu 26. Yhtiö osti 1924 Alexej (Aleksander) Gratschoffin (Onni Talaksen isä) perillisiltä 1057 m² tontin puurakennuksineen. Tontille valmistui 1927 yhtiön nykyinen kivitalo, jossa 25 (nykyään 32) asuntoa. 5 kerrosta. 50 os. à 1000 mk, 1927 op. 87 os. Osakekirja on 1-lehtinen. Vuodesta 1927 asukkaiden omistama. [HS 17.9.1968 s. 10.]
Nyländska Jaktklubbens Restaurang. Per. 1939, lak*. Yhtiö ylläpiti pursiseura NJK:n 1900 avattua ravintolaa Valkosaarenkarilla. Etiketti. 300 os. à 1000 mk. Gunnar Grönblom (1895–1939, NJK:n varakommodori, Maskinaktiebolaget E. Grönblomin VTJ) 71 %. 1942 NJK 74 %. Viimeinen kr.-ilmoitus 1944. Oy toimi 1946, mutta ei ole mukana SLk 1951/52. Ravintola toimii edelleen.
Nyyssönen. Per. 1946, lak*. Saha ja mylly, puutavarakauppaa, Muurola Rovaniemen mlk. 30 à 10.000 mk. Otto Nyyssönen 77 %, Kalle N. 13 %, Signe N. 10 %. Vain perusilmoitus. 1954 yhtiön kiinteistö rakennuksineen ja irtaimistoineen siirtyi Kemijoki Oy:n omistukseen.
Nådendals Badsanatorium. Per. 1917 (36.382), lak. 1938. Nimi vuodesta 1920 Naantalin Kylpy Oy. Virall. kotip. vuodesta 1926 Naantali. Tietoja, vanha. 800 os. à 1000 mk. Leopold Lerchen perunkirjoituksessa 1927 nämä osakkeet luokiteltiin arvottomiksi. 17.10.1936 yhtiökokous päätti purkaa yhtiön.
Näköasema. Per. 1979 (rek. 1981), toimii. Nimi vuodesta 2001 THT Control Oy. Optisen alan tavaroiden tukku- ja vähittäiskauppa. Esim. 1984 ei mitään liiketoimintaa, aloitti uudestaan 2000. Perusilmoituksen jälkeen seuraava ilmoitus 2001, jolloin aivan uusi toimiala: teollisuusautomaatio- ja valvomojärjestelmiin liittyvät suunnittelupalvelut ja konsultoinnit, alan laitteiden ja ohjelmistojen edustuksia, Nokia. 100 os. à 500 mk, 2001 op. 300 os. à 30 mk, ... . Meriläinen Oy (Eero Meriläinen) 100 %. 2000 uudet omistajat.
Närpiön Saha - Närpes Såg. Per. 1964, lak*. Edeltäjät 1879 per. Näsby Ångsåg, 1929 per. Närpiön Saha- ja Mylly-oy sekä 1939 per. Närpes Andelskvarn. Sahalaitos (kuva), Näsbyn kylä. 2500 os. à 10.000 vmk. Närpes Andelskvarn 18 %, yhtiön TJ Sigurd W. Lång 12 %. Sahan toiminta päättyi 1966 ja yhtiön konkurssi alkoi 8.5.1967. Konkurssihuutokauppa 2.10.1967. Tontille rakennettiin kunnan virastotalo. [Historiikit. Närpes igår och idag s. 379–380.]
Näytös. Per. 1919, lak*. Elävien kuvien näytäntöä Raahen Kauppaklubin kiinteistön piharakennuksessa. Ensimmäinen esitys 30.1.1919 ja viimeinen 28.10.1922. 300 os. à 100 mk. Yhtiön TJ Gordon Swanljung (sukupuu) oli osakas. Jo 10.1920 yhtiö halusi luopua teatteristaan.

*Selitys: lak*.
Takaisin ylös.