HISTORIATIETOJA L–N
SUPPLEMENTAL COMPANY INFORMATION

Tämän sivun pikalinkit:  yhtiöt  Lo ,  Ma ,  Me ,  N .
Additional notes, based on my own original research, to the Pörssitieto web catalogue
of the Finnish collectible share certificates.
Sorted alphabetically, omitting Osakeyhtiö Oy and Aktiebolag Ab (Ltd).
The largest companies in Finland 1912–87. Lak*. Please see the introduction.

L. Viertotie 21–23. Per. 1924 (no. 50.649), toimii. Nimi v:sta 1964 As. Oy Helsingin Mannerheimintie 21–23. Tontin (1980 m²) lyhytaikainen ed. omistaja oli Fastighetsaktiebolaget Kabo. Asuintalo, valm. 1925. Ernst Nevanlinna ja L. Arvi P. Poijärvi ovat asuneet talossa. 2025 os. à 1000 mk. Asuntojen haltijoiden omistama.
Laatokan Kustannus. Per. 1951, lak*. Julkaisi Laatokka-lehteä 1949–51 Pieksämäellä, toimien yhteistyössä Sisämaan Kirjapaino Oy:n kanssa. Laatokka/Sisämaa-Laatokka (Sortavalan Kirjapaino Oy) oli alkanut ilmestyä 1881. 2000 os. à 500 mk. Leimamerkki on irrotettu osakekirjasta. Hajaomistuksessa. Vain perusilmoitus.
Laatokan Leipä. Per. 1939, lak. 1950. Leipoimo osti Sortavalan mlk:n Kymölästä tontin no. 19. 500 os. à 1000 mk. SOK 73 %, muut osuusliikkeet omistivat loput. Kirje. Vuosihaaste 12.10.1950.
Leo Kapri Laatuturkki. Per. 1940, lak*. Turkis- ja kappavalmistamo, alan tukkukauppaa, (1951 "turkistavaraliike"), Keskuskatu 5 A 9, 3. krs. 250 os. à 1000 mk, 1941 op. 500 os., 1950 1500. Leo Kapri (v:een 1940 Krapiffsky, kuva →) 100 %. Viim. kr.-ilmoitus 1950. Toimi ainakin vielä 1961. Lisää Kaprista ks. Kaihdin ja Markiisi Oy sekä seur. alh. ↓. Hän omisti myös Laatukangas Oy:n (per. 1930) Keskuskatu 5 A:ssa.
Laatuvalmiste. Per. 1950 (no. 117.271), lak*. Miesten ja naisten kappojen, ulstereiden, pukujen ja kävelypukujen, housujen, liivien tehdas, joka tarjosi myös kotityötä, Unioninkatu 41 A 1, myöh. Vanha talvitie 3. 50 os. à 5000 mk. Leo Kapri 48  os. Ks. myös edell. ylh. ↑. Vain perusilmoitus. Toimi ainakin vielä 1959.
Lahden Kaukokiito Oy Lahden-Haapasaaren Sähkö. Per. 1943?, lak? Ei löydy kr. Yksi monista paikallisista/kyläkohtaisista linja- ja sähköyhtymistä, jotka vetivät sähkölinjoja ja hoitivat lähijakelun kuluttajille pienellä alueella maaseudulla. Kartta. Sähkö ostettiin tukkumyyjältä, ilmeisesti Rauman kaupungin sähkölaitokselta. 366 os. à 500 mk.
Lahden Kaukokiito. Per. 1957, lak. 2006. Raskaan tavaran kuljetusvälityksen paikallisyhtiö. Osoite oli pitkään Vanhatie 15 (rak. 1963). Tavara-asemayhtiöllä oli terminaalit Lahdessa ja v:sta 1980 myös Heinolassa. Kirjepää. 1987 rahtilaskutus 35 Mmk, liikevaihto 8 Mmk. Suomen Kaukokiito Oy:n osakas. 100 os. à 3000 mk, useita korotuksia. Osakkaina oli kymmenittäin kuljetusliikkeitä ja -yrittäjiä. Asetettu konkurssiin 7.6.2002 velallisen omasta hakemuksesta. Suomen Kaukokiito Oy:llä on nyk terminaali Hollolassa.
IKL Lahden Suunta. Per. 1934, lak*. Julkaisi IKL-sanomalehteä Lahden Suuntaa 1934–36. 500 os. à 100 mk. Hugo Keso, Allan Lindgren ja Henrik Schwartzberg, kukin 1/3. Viim. kr.-ilmoitus 1935.
Lahden Työväen Kirjapaino. Per. 1947, lak. 1968. Kirjapaino ja kirjakauppa, kirjojen kustantaja, Aleksanterinkatu 24. Yhtiö painoi Työn Valta -sanomalehteä 1947–50. Tämä Oy Työn Vallan kustantama SKDL:n äänenkannattaja ilmestyi 1945–50, alussa Hämeenlinnassa. Kannattamattoman lehden lopettamisen jälkeen yhtiön kirjapaino jäi toimimaan. 1000 os. à 1000 mk. SKDL:n Lahden Piirijärjestö 79 %, SKP:n Lahden Piirijärjestö 10 %. 29.4.1968 alkoi konkurssi, joka varojen vähyyden vuoksi raukesi.
Laihian Kauppa Maamies. Per. 1916, lak*. Suunniteltu nimi oli ollut Kauppa Oy Maamies. Yhtiö käytti usein itsestään nimeä "Osakeyhtiö Maamies" (vrt. oikeata yhtiötä). S
ekatavaran, maataloustuotteiden, -tarvikkeiden ja -koneiden kauppaa. 1500 os. à 100 mk, 1918 op. 4500 os., 1919 7250, 1922 14.500. Hajaomistuksessa, suurimmat omistivat n. 5 % kukin. Yhtiökokous 31.3.1926 päätti lopettaa yhtiön toiminta 1.1927. Vuosihaaste 1927. Viim. yhtiökokous 1929. Lehti.
Laitilan Kiinteistö. Per. 1941, lak. 1971. Virall. kotip. v:sta 1946 Uusikaupunki, v:sta 1960 Rauma. Omisti kiinteistön Keskus R 10:49 Laitilan kirkonkylässä, nyk. Vihtorinkatu 3/Keskuskatu 16. 20 os. à 5000 mk. Setkäset omistivat 100 %, 1946 Vakka-Suomen Osuusliike (VASO, E-liike), 1960 Osuusliike Suoja (E-liike). Uudessa rakennuksessa on nyt Tokmanni/Vapaa valinta -kauppa.
Laivanrakennus (vanha). Per. 1943, lak. 1957. Yhtiöjärjestyksen mukaan laivanrakennusta ja -korjausta. Ilm. myös laivakauppojen välitystoimintaa.  Fabianinkatu 13. TJ S. Stenberg. Tietoja Holger Liljestrandista, hänen yhtiöistään ja niiden laivoista (PDF; ks. myös sen alaviite 12). 300 os. à 1000 mk. Helmi sekä Arne ja Holger Liljestrand yht. 57 %, N. Kause 33 %. Konkurssiin 1951 (yhtiö täysin varaton, velat 5,4 Mmk).
Lakeus. Per. 1935, lak*. Julkaisi ja painoi IKL:n Lakeus-sanomalehteä 1935–39. Kirjepää. Kun edeltäjälehti Lakeuden Suunta (kust. Kansan Sanan Oy) 1935 yhdistettiin puolueen maakuntalehteen Pohjanmaan Suuntaan (Kokkola) Seinäjoen IKL-kannattajat perustivat kilpailijaksi Lakeus-lehden. 3000 os. à 100 mk, 1937 op. 6000 os. Lehtori, IKL:n pääsiht. Reino Ala-Kulju 2 % oli suurin om. Vihtori Kosolalla oli 10 os. Viim. kr.-ilmoitus 1939.
Lammervo (vanha). Per. 1942, lak. 1957. Valmisti miesten housuja, Turuntie 11. 200 os. à 1000 mk. Yrityksen perustivat sisarukset Erkki ja Sylvi Lammervo, yhtiön TJ Erkki Lammervon (1917–82) ostaessa pian yhtiön itselleen. Oy:n toiminnan jatkaja Rummunlyöjänkatu 8:ssa oli ensin v:sta 1947 T:mi E. Lammervo (no. 140.147) ja v:sta 1983 Lammerman Oy. Sitä johti Erkki L:n poika ja tytär kunnes toiminta päättyi 12.1991.
Lamminkylän Vesijohto. Per. 1928, lak. 1964. Nimi v:sta 1946 Lamminpään Vesijohto Oy ja virall. kotip. Tampere. Vesilaitos, Epilä. Käytti Pikku-Tohlopin järveä vedenottopaikkana. Leima. 400 os. à 500 mk. Hajaomistuksessa, suurimmilla 2 os. kukin. 1961 Tampereen kaupungin vesijohtoverkko ulottui Lamminpäähän, minkä vuoksi yhtiö lopetti toimintansa 30.6.1961 ja luovutti korvauksetta johtonsa ja laitteistonsa kaupungille.
Lampitie 21. Per. 1956, toimii. 1928 rak. 2-kerr. puinen asuintalo, jossa 6 asuntoa. Vuokratontilla Lampitie 21/Erätie 13 Viinikan kaupunginosassa. 164 os. à 9000 mk. Asuntojen haltijoiden omistama.
Langh Ship (vanha). Per. 1957, toimii. Nimi v:een 1988 Makarlan Kuivuri Oy, v:sta 2015 Langh Group Oy Ab. Varustamo omistaa (2012) viisi rahtialusta yht. 42.500 dwt. Yhtiön perustaja Hans Langh (s. 1949) osti ensimm. oman laivansa 1983. 1988 op. 9990 os. à 100 mk. Hans Langh (v:sta 2013 lapsineen) 100 %.
Lapin Kuljetus. Per. 1946, toimii. Alussa kuljetus- ja huolintaliike, Koskikatu 26, myöh. Pappilantie 108. Nyk. yksityisten kuljetusyrittäjien omistama paikallinen kuorma- ja pakettiautojen tilauskeskus (KTK-yhtiö). Useita osakeanteja. Os. vertailuarvo 160 €. Hajaomistuksessa.
Väinö Hirvonsalo Lapin Puku. Per. 1941 (rek. 1943), lak*. Vaatteita ja kankaita tukuttain ja vähittäin, pukimoliike (miesten ja naisten), lastenvaatteiden valmistus. Logo. Vrt. samojen omistajien Kemin Pukimo Oy. 200 os. à 1000 mk, 1944 op. 600 os. Yhtiön TJ Väinö Hirvonsalo** (1910–67, kuva →) ja Jorma Rauvala (s. 1909) 50/50. Viim. kr.-ilmoitus 1944. **Hirvonsalo perusti 1950 Uudenkaupungin Kutomon, joka toimi v:een 1987.
Lapinlahden Rautakauppa. Per. 1928, lak*. Rautakauppayritys muodostettiin erottamalla alan myynti sekatavarakaupasta. Ilmoitus. Yhtiö osti Jukolan tilan R no. 30 Ollikkalan kylässä Lapinlahdessa. 150 os. à 1000 mk, 1928 op. 250 os., 1929 300. Pohjois-Savon Rautakauppa, Kl. Puurunen ja T. J. Väänänen, kukin 1/3. 13.3.1931 alkoi konkurssi.
Lappeen Sähkö. Per. 1928, lak. 1968. Sähkönjakelua, Harjukatu 5. 15.000 os. à 100 mk. Liiketoiminta liitetty 1967 Lappeenrannan kaupungin sähkölaitokseen.
Kustannus Lapua. Per. 1931, lak*. Ei tietoa, että yhtiö olisi julkaissut jotain. IKL-yritys. 250 os. à 100 mk. Arne Somersalo (suurin) 4 %, Vihtori Kosola 1 %. Vain perusilmoitus.
Lapuan Terva. Per. 1945, lak*. Tervan ja sen sivutuotteiden tehdasmainen valmistus. 100 os. à 1000 mk. Ulvisen perhe omisti 100 %. Vain perusilmoitus. Ei toiminut 1951.
Lassilan Sähkölaitos. Per. 1917 (rek. 1921), lak*. Sähkön tuotanto omalla vesivoimalalla Myllykoskessa, sähkön jakelu 5 pitäjään (linjoja 190 km), mylly. 1000 os. à 100 mk, 1920 op. 3000 os., 1920 8000. Jussi Puumala 67 %, seur. suurin 2 %. 28.11.1927 yhtiön omaisuus pakkohuutokaupattiin, mutta 23.2.1928 pakkohuutokauppa jouduttiin uusimaan. Jo 1.1929 voimalaitos ja mylly paloivat. Lehti.
Laukkosken Seuratalo. Per. 1921, lak. 19xx. Ei löydy kr. VN vahvisti yhtiöjärjestyksen 12.10.1921. Seuratalo rakennettiin 1920, Krouvarintie 20. Pitkäaikainen hall. pj. oli mv Niilo Niinikoski. 500 os. à 100 mk, <1946 op. 511 os. Vapautettu 1946-velvoitteista. Osakkaina olivat urheiluseura, marttayhdistys ja nuorisoseura sekä lisäksi suuri joukko kyläläisiä. Oy purettiin 1980-luvulla. Nykyisin talo on Laukkosken Nuorisoseura ry:n omistuksessa. [Arkisto on säilynyt.]
Laukonlinna. Per. 1911 (no. 26.326), lak*. Asuintalo (vihreäkattoinen) Laukontori 6a, rak. 1907. 250 os. à 100 mk. List_ark. Seur. no. 43.766 per. 1921.
Lautiosaaren Talouskauppa. Per. 1943, lak*. Sekatavara- ja ruokakauppa, kahvila. Etiketti. 200 os. à 1000 mk. Rovaniemeläinen kauppias Lauri Aukusti Leppäluoto (1900–73) perheinen 100 %. 1953 Johan Arvi(d) Venäläinen (s. 1914) 100 %. 22.4.1966 alkoi konkurssi.
Lauttakylän Urheilukenttä. Per. 1922 (rek. 1925), lak. 1978. Rakensi ja omisti urheilukentän. 300 os. à 100 mk. Huittisten Suojeluskunta 20 %, muut 1–5 os. kukin. Huittisten Sanomalehti Oy 33 %, Huittisten VPK 17 %. Perustamisen jälkeen seur. kr.-ilmoitus 1976. 1977 yhtiö haki julkista haastetta, koska urheilukenttä oli aikoinaan siirtynyt kunnan omistukseen. Vielä 1954 yhtiölle oli myönnetty veikkausvaroja.
Lavian Elokuvat. Per. 1945, lak*. Elokuvateatteri. 300 os. à 1000 mk. Leimamerkki on usein liuotettu pois osakekirjasta. Hajaomistuksessa. Viim. kr.-ilmoitus 1952.
Leca Oy Leca (vanha). Per. 1950, lak. 1958. Koriassa toimiva Leca-kevytsoran ja -harkkojen valmistaja. 200 os. à 100.000 mk. Oy Renlund Ab 100 %. Fuusioitu Renlundiin per 31.12.1956. OTK osti Renlundin 1959. Vrt. no. 199.623 sekä nyk. Saint-Gobain Weber Oy Ab (Optiroc Oy Ab) Oitissa. Kevytsoravalmistajia oli useita.
Lehtimäen Sähkö. Per. 1946, toimii. Sähkönjakelua (alkoi 1950) 1400 kuluttajalle, sähköasennuksia/urakointia ja aik. myös sähkötuotteiden kauppaa. Henkilök. 8, toimitalo. 1991 liikevaihto 4,8 Mmk, henkilök. 9. 4000 os. à 600 mk, 1948 op. 4300 os., 1991 op. 4300 I- ja 2663 II-os. à 6 mk. Hajaomistuksessa, 546 osakasta 1984, suurin Lehtimäen kunta 9 %.
Leivonmäen Saha. Per. 1961, lak. 1983. Saha Kirkonkylän kaakkoisosassa, tila 172-418-2-598 nyk. Joutsassa. Vuosituotanto 75.000 m³, henkilök. 85. 100 os. à 40.000 mk, 1975 op. 250 os. Perustajat: yhtiön TJ Veli Mäkinen, Arvo Heikkinen ja Reino Kupiainen. 1975 Veli ja Auli Mäkinen 70 %, Reino Kupiainen 30 %. 1981 Yhtyneet Paperitehtaat Oy osti 100 %.  Fuusioitu YPT:hen 1983. UPM-Kymmene Oyj lopetti sahan toiminnan 2008.
Leminranta. Per. 1951, toimii. Neljän samantyylisen rivitalon asuntoyhtiö, Lauttasaari. Nyk. katuosoite on Gyldénintie 12 (ent. Leminsaarentie). Rak. 1953, 59 huoneistoa. 3942 os. à 9000 mk. Asuntojen haltijoiden omistama.
Lempäälän Saha- ja Mylly. Per. oy 1922 (no. 46.747), lak. 1941. Edelt. no:t 23.801 ja 42.598. Oy osti Kalle Ylä-Ahjolta hänen sahansa ja myllynsä 490.000 mk:lla. Mylly-, saha- ja jakelusähkölaitos, Myllyniemi. Esitys. 600 os. à 1000 mk. Kalle Ylä-Ahjos 17 %, Juho Koskinen 17. 1933 Kalle Y-A:n konkurssipesä 57 %. 1935 KOP 75 %. 1934 yhtiön omaisuus myytiin, minkä jälkeen oli velkaa 2,2 Mmk. Kun kukaan saamamiehistä ei ollut suostunut konkurssikustannuksista vastaamaan, yhtiökokous päätti 1935 purkaa yhtiön.
Leppälahti Fabriks - Leppälahden Tehdas. Per. 1919, lak. 1969. Virall. kotip. 1944 jälk. Jyväskylän mlk:sta Helsingiksi. Puuterva-, tärpätti- ja puuhiilitehdas, v:sta 1940 1-raaminen saha, Jyväskylän Leppälahti. Paloi 1939. Kirje. Logo. Liikevaihto 0,5 Mmk 1938. 200 os. à 1000 mk, 1920 op. 300 os., 1934 600. 1920 Uddit (ks. Udd, Veljekset) omistivat 83 % ja Bonnit 17 %. Vuosihaaste 1969.
Leppävaaran Paikoitustalo. Per. 1984, toimii. Omistaa pysäköintipaikkojen aikaansaamiseksi kortteleiden 51134, -5 ja -6 Gallerian viereisen 1985 valm. paikoitustalon tontteineen (no. 1), Konstaapelinkatu 6. 415 paikkaa. 351 A- ja 20 B-os. à 100 mk. Leppävaaran Kauppiastalo Oy (Galleria) omisti alussa 49,7 %, nyt 59 % ja Kiinteistö Oy Läkkitori 14 %.
Leppävirran Elokuva. Per. 1945, lak*. Elokuvien esittäminen. 70 os. à 1000 mk. Leppävirran Manttaalikunta 71 %. Viim. kr.-ilmoitus 1949.
Lesy. Per. 1929 (no. 64.275), lak*. Taloyhtiöiden rahoittaminen ja niiden osakkeiden omistaminen. 150 os. à 10.000 mk. Om. Emil Lesch ja Jalo N. Syvähuoko [ks. myös S. Sos.dem. 18.12.1929]. Lesch eli 1865–1932 ja omisti huomattavan rakennustarvikeliikkeen ja rautakaupan Ab Emil Lesch Oy:n, per. 1890, jonka Oy Renlund Ab osti 1934. 1933 Lesy Oy jätti konkurssihakemuksensa. Taseessa varat olivat 8,1 Mmk ja velat 17,6 Mmk.
Liber. Per. 1972, lak. 1976. Kirjaedustusliike (kirjojen suoramyyntiä), Mikonkatu 1 B 16. 100 os. à 50 mk. Om. Pertti Ahonen ja Kalevi Rehnfors. Konkurssi, joka alkoi 9.9.1975, raukesi yhtiön varojen vähyyden vuoksi.
Libertas. Per. 1970 (rek. 1972), lak. 2006. Edelt. ks. Sv. Tidnings (Appell). Julkaisi Perustuslaillisen Kansanpuolueen (pj. Georg C. Ehrnrooth, sukupuu) lehteä Express 1971–87. 50 os. à 100 mk. Perustajina olivat useita kuuluisia oikeistomielisiä henkilöitä, suurimmat omistivat 20 % kukin. Vain perusilmoitus.
Librum. Per. 1974, lak*. Nimi v:een 1980 Kustannusosakeyhtiö LK-Kustannus. Julkaisi Liberaalisen Kansanpuolueen Uusi Polttopiste (myöh. Polttopiste) -lehteä, joka ilmestyi 1973–2002, sekä useita kirjoja. Hall. pj. Reima T. A. Luoto (s. 1940). 1000 os. à 50 mk, 1977 op. 2000 os., 1981 6000. 1974 n. 120 osakasta läsnä, Liberaaalinen Kansanpuolue 20 %, useimmilla muilla oli 1 os. 1979 LKP 38 %. Määrätty luovuttamaan omaisuutensa konkurssiin, joka alkoi 21.8.1984. Lehden kustantajana jatkoi 1983 LIB-Mediat Oy.
Lieksan Vesijohto. Per. 1928, lak. 1974. "Vesijohdon laittaminen ja ylläpitäminen Pielisjärven pitäjässä." 30 os. à 1000 mk, 1943 op. 90 os. Kuusi osakasta, hajaomistuksessa. 17.9.1954 vuosihaaste, koska yhtiön toiminta päättyi. Ilmoitettu puretuksi vasta 1974.
Kalle Oskar Lihtamo Lihtamo Puuseppätehdas. Per. 1945, lak. 1952. Edelt. 1932 per. t:mi Osk. Lindh'in Puuseppäliike, no. 71.842. Huonekalujen ja sisustuspuusepäntuotteiden valmistus, Vuorikatu 40 Kuopio. 48 os. à 25.000 mk. Kalle Oskar Lihtamo (v:een 1935 Lindh, 1891–1964, kuva sk.-miehenä →) 44 (myöh. 75) %, Arvo Juslin 31 %. Oy:n toiminta lopetettiin 30.6.1951, vuosihaaste yhtiön purkamista varten 30.7.1951. Seur. 1951 per. t:mi Puusepänliike Osk. Lihtamo, lak*.
Kirjapaino- ja Kustannus Liike. Per. 1937 (no. 81.353), lak. 2004. Nimi v:sta 1952 Kirjamono Oy. Alun perin IKL:n Ajan Suunnan paino, ks. Kansan Sanan Oy. Yhtiö painoi sittemmin Maakansa-lehteä 1948–69. Kansakoulukatu 8 A. 600 os. à 1000 mk, useita korotuksia. V:sta 1953 Maalaisliiton/Keskustapuolueen tai sen lehtiyhtiön omistama, ks. Oy Maakansa (uusi). 1990 Oy Suomenmaa (uusi) 93 % (äänistä 40 %). Fuusioitu 2004 Kolmiokirja Oy:hyn (Oulu, om. Joutsen Media Oy).
Liikeapulainen. Per. 1917, lak*. Yhtiö osti 5000 mk:lla Osk Liikeapulaiselta Suomen Liikealalla Toimivien Liiton äänenkannattajan kustannusoikeudet. Aikakauslehti Liikeapulainen ilmestyi 1906–86, v:sta 1934 nimellä Liikeväki. Aleksanterinkatu 44 A. 400 os. à 50 mk. Omistajina oli eri kaupunkien liikeapulaisyhdistyksiä. Haki 21.1.1941 vuosihaastetta.
Liike-Tieto (vanhin). Per. 1919 (no. 39.488), lak. 1939. Vähittäiskauppias-aikakauslehden julkaisija 1919–20. Yhtiö osti v. 1916 per. lehden julkaisuoikeudet Kauppalehti Oy:ltä. 500 os. à 100 mk, myöh. korotettu? Yhtiö oli Suomen Kaupunkien Vähittäiskauppiasliiton jäsenten keskuudessa muodostettu ja pian Liiton omistukseen siirtynyt. Vuosihaaste 2.9.1921. 1921 Liitto ja Suomen Maakauppiasliitto yhdistyivät. Yhdistetyn jäsenlehden nimeksi tuli silloin Kauppias.
Liikkalan Mylly ja Saha. Per. 1938, lak. 2003. Tullimylly (paikkakuntalaisille rahtijauhatusta), kuva, kartta. Rahtisahaus näyttää olleen toissijaista. 1000 os. à 150 mk. Oli koko ajan hajaomistuksessa, suurimmat omistivat 10–20 os. kukin. Yhtiö pyrki lopussa kauppajauhatukseen, mutta 2001 yhtiökokous päätti lopettaa toiminnan.
Liivio. Per. oy 1965, lak. 1978. Naisten liivien, korsettien, alusvaatteiden ym. lyhyttavarain, nailonsukkien myymälöitä. Siltasaarenkatu 16, sivumyymälä Runeberginkatu 37. Toiminta alkoi 1.6.1965 edeltäjän Liivio Edit Jurvanen & Kumpp:n (per. 1961) toimitiloissa. 100 os. à 30 mk. Pirkko-Liisa Holvikari (o.s. Jurvanen) 90 %. 1973 Maija Jutilainen 95 %. Holvikarin puoliso teoll.neuv. Ove H. oli korsetti- ja liivivalmistaja Oy Profileteollisuus Ab:n perustaja ja TJ. 21.6.1977 alkoi Liivio Oy:n konkurssi, joka raukesi varojen vähyyden vuoksi.
Lilla Olofsborg. Per. 1918, lak. 1957. 1903 rak. asuintalo Kauppiaankatu 5/Katajanokankatu 2 Helsingin Katajanokassa. Tontti 1169 m². Naapuritalo Kauppiaankatu 7/Katajanokankatu 1 on Bost. Ab Olofsborg ja omisti v:een 1918 myös tämän kiinteistön. 100 os. à 1000 mk. Kiinteistö lahjoitettiin 1955 Jenny ja Antti Wihurin Rahastolle ja yhtiö purettiin. Nyk. Koy Helsingin Kauppiaankatu 5; hotelli.
Lillpricken. Per. 1966, toimii. Omistaa tontin 40 korttelissa 10 kaup.os. 1 Pietarsaaressa, katuosoite Etelänummenkatu 21, ja siinä olevan 1962 rak. 2-kerr. asuintalon. 509 os. à 10 mk, 1968 op. 509 os. à 550 mk. Rkm. Valter Häggblomin ja Niilo Hyövältin perustama yhtiö. V:lta 1968 asuntojen haltijoiden omistama.
Limes. Per. 1981, lak. 1998. Nimi v:een 1986 Mikael Berner Boats Oy. Veneiden ja venetarvikkeiden kauppa. Vielä 1983 yhtiö vain omisti teollisuus/varastorakennuksen. 15 os. à 1000 mk. Michael S. Berner 100 %, 1994 Oy Fjord Ab 100 %. 18.3.1996 alkoi konkurssi.
Veljet Lindberg Raumalla. Per. oy 1932, toimii. Nimi v:sta 1978 Pyörä-Nurmi Oy. Per. ay:nä 1911 nimellä Veljet Lindberg (no. 29.723, lak. 1932). Polkupyöriä (myös omaa valmistusta tai kokoonpanoa), urheiluvälineitä, radioita ja autonrenkaita tukuttain ja vähittäin, korjaamo. Kuninkaankatu 26. 150 os. à 1000 mk, 1948 op. 300 os. Lindbergin perhe 100 %. 1947 Hilma ja Anni Lausala 100 %. 1977 (ja edelleen) Heikki ja Kaarina Nurmi 100 %.
Otto Huttunen Linnanhovin Elokuva. Per. 1939, lak. 1965. Omisti elokuvateatterihuoneistoon oikeuttavat osakkeet As.-oy Linnanhovi -yhtiössä ja antoi elokuvanäytöksiä. Talo sijaitsee Olavinkadun ja Kalmarinkadun kulmassa. TJ Otto Huttunen (s. 1874, kuva →). Liikevaihto 10,4 Mmk 1956. 500 os. à 1000 mk, 1940 op. 750 os., 1950 1000, 1955 1500 à 2000 mk (leimattu). Sarja A on littera 1 os. ja sarja B 5 os. 39 perustajaosakasta, suurimmalla 8 % (1942 12 %). 1964 yhtiö myi teatterin ja As.-oy:n osakkeet. Vuosihaaste 26.5.1964.
Listra. Per. 1945, lak*. Vakuutus- ja puutavara-agentuuri, merikuljetusta. Tietoja Holger Liljestrandista, hänen yhtiöistään ja niiden laivoista (PDF). 100 os. à 1000 mk. Helmi Liljestrand 80, Holger 10 ja Arne 10 %. Viim. kr.-ilmoitus 1959: tulos oli edelleen heikko, joten päätettiin korottaa op. 0,3 Mmk:aan ja laajentaa toimintaa hankkimalla lisää edustuksia ja uusia tuotteita.
Aug. Ljungqvist Aug. Ljungqvist. Per. 1930, toimii. Edelt. Aug. Ljungqvist Shipsbroker per. 1908 (viim. omistaja Ivar Lindfors, Loviisan Rautatien omistaja). August Ljungqvist eli 1859–1928, kuva →. Rahtaus- ja laivanselvitysliike (laivameklari, shipbroker), Valko. 500 os. à 1000 mk, 1942 op. 750 os., 1943 1000, 1951 na. 2000 mk, 1961 na. 10.000 mk. Alussa Ragnar Nordström 60 %. Myöh. hänen yhtiönsä 100 % (Ab Lovisa Stevedoring Co Oy, Oy R. Nordström & Co Ab (2013 100 %), Nordström Yhtymän Keskin. Vakuutusyhtiö, Oy The Federations Stevedore in Lovisa Ab ja/tai Oy Valkom Stevedoring Co Ab).
Lohjan Kauppa. Per. 1919, lak. 1956. Kun Lohjan Osk (myöh. nimi Osuusliike Keko) 1919 liittyi OTK:hon porvarillisesti ajattelevat perustivat otsikon oy:n harjoittamaan monipuolista kauppaliikettä: siirtomaatavaroita ym. elintarvikkeita, kankaita, rautaa; kuva. 1000 os. à 100 mk. Suuri joukko paikkakuntalaisia perusti. 1926 yhtiö luovutti liiketoimintansa uudelle SOK-laiselle Lohjan Seudun Osuusliikkeelle (myöh. nimi Osk Seutu, nyk. Suur-Seudun Osk). Yhtiö lakkasi Karstula kotipaikkanaan.
Lohjanlinna (vanhin). Per. 1929, lak. 1945. Omisti Lohjalla tontin Liite R 157 Karstuntie 1/Laurinkatu 56, johon 1929 rak. 25 asunnon talo ('L') yht. 1924 m². 400 os. à 1000 mk. Alussa Tappolat 100 %, 1931 Vihtori ja Everad Lakima (ent. Landén). 1943 yhtiö jätti lakkaamisilmoituksensa. Nyk. asuin- ja toimistorakennuksen omistaa As. Oy Lohjanlinna (no. 774.788).
Lohjan Suomalainen Talo. Per. 1925, lak. 1937. Rakentaa seurantalon Lohjan pitäjän Lohjankylään (eli 1926 per. Lohjan kauppalan keskusta). Lehti. 1933 valmistui yhtiön Harjula-talo, joka on säilynyt, kuva. Nyk. katuosoite on Kullervonkatu 7. 350 os. à 500 mk. Lohjan Nuorisoseura 15 %, Lohjan Liikemiesyhdistys 9 %, Lohjan Naisvoimistelijat 6 %, muut omistajat 1–5 os. kukin. Vuosihaaste 21.8.1934. Harjulaa käytetään nyk. tilaisuuksien ja kokousten pitopaikkana sekä nuorten toimintakeskuksena. Lohjan kaupunki omistaa tontin ja talon, joka on suojeltu sisätiloiltaankin.
Lohjan Säästörakentajat. Per. 1964, toimii. Nimi v:sta 1987 Kiinteistö Oy Lohjantähti. Kauppakeskus Lohjantähti, Kauppakatu 9. 59 liike- ja toimistohuoneistoa. 200 os. à 100 mk. Lohjan kaupunki 99 %, sittemmin Kuntien Eläkevakuutus.
Lohjan Uimahalli. Per. 1966 (rek. 1968), toimii. Nimi v:sta 1980 Lohjan Liikuntakeskus Oy. Rakentaa ja ylläpitää uimahallia. Yhtiön uimahalli valmistui 1970, Runokatu 1 Neidonkeidas. Nykyään yhtiö vastaa kaupungin kaiken kunnallisen liikuntatoimen järjestämisestä. 4000 os. à 50 mk, 1972 op. 11.619 os. Os. vertailuarvo 138 €, joten rekisteröintikelpoiset eivät ole keräilykohteita. 1966 n. 100 osakasta yleensä 1 os. kukin, Lohjan kauppala 51 %. 1987 Lohjan kaupunki 52 %, Lohjan kunta 26 %. Nyt kaupunki omistaa 82 %.
Lohtajan Turkis. Per. 1970, lak. 2005. Kalajäähdyttämö ja turkiseläinrehusekoittamo, oma turkistarha. 200 os. à 350 mk. 67 osakasta 1981, suurimmilla 10 os. 10.10.1990 alkoi konkurssi.
Loimaan Betoni Loimaan Betoni. Per. 1936, lak*. Nimi v:een 1939 Loimaan Kattotiili- ja Sementtivalimo Oy. Sementtituotteiden valmistus. Mainos. 100 os. à 500 mk, 1937 op. 200 os., 1939 350, 1942 700, 1943 900, 1956 3000. Oskari Heikkilä (1886–1954) 25...33 %. 1953 Toivo Lääperi (s. 1911) osti osakekannan. 2.6.1960 hän kuoli ja 24.7.1961 alkoi yhtiön konkurssi.
Loimaan Liiketalo. Per. 1970, lak. 1979. Omisti Loimaan 1. kaupunginosan 17. korttelin tontteja no. 11 ja 13, Kauppalankatu 5–7. Tontit oli ostettu KN Risto Heinoselta 423.000 mk:lla. 1973 valmistuneessa 2-kerr. liiketalossa on nyt Siwa-myymälä. 20 os. à 10.000 mk. Oskari Heikkilä Oy (vrt. ed. ↑), mihin yhtiö fuusioitiin 1978, omisti 90 %.
Loimaan Panimo. Per. oy 1931, lak*. Edelt. ay no. 58.048, jonka mietojen mallasjuomien valmistus oli alkanut 1927. 200 os. à 5000 mk. Yrjö ja Erkki Perheentupa perustivat. Konkurssiin 1932 (taseessa varat 3 Mmk ja velat 4,2 Mmk) jouduttuaan ensin KOP:n hallintaan. Seuraajayhtiö: Loimaan Oluttehdas Oy per. 1933, mainos. Panimo toimi v:een 1970. [Stk III s. 155.]
Loma Cenuela. Per. 1990, lak*. Omisti Espanjan Torreviejan kaupungin La Cenuelan alueella katujen Callosa de Seguran ja Vega Bajan kulmauksessa tontilla no. 354 sijaitsevan kerrostalon 2. kerroksessa olevan 46 m² asuinhuoneiston no. 8b. Ilm. viikko-osakeyhtiö. 52 os. à 7000 mk. Vain perusilmoitus.
Louhintapojat. Per. 1973, lak*. Louhinta-, murskaus- ja maarakennustöitä. 75 os. à 100 mk. Osakekirjat ovat vailla allekirjoitusta. Porarit Aimo Alhonmäki, Eero Eskelinen ja Risto Jääskeläinen, 25 % kukin. Vain perusilmoitus.
Lounais-Hämeen Kauppa. Per. 1920, lak*. Kankaita, lyhyt- ja siirtomaatavaroita. 2 sivuliikettä. TJ Väinö Virtanen. Yhtiön puutalo Kauppakadulla valmistui 1922, mutta paloi 1929 ja rakennettiin uudestaan. Vrt. Oy Suomen Leipä. 2500 os. à 200 mk. 1931 kiinteistö myytiin ja siihen perustettiin hotelliravintola Maakunta, joka vielä toimii. 1939 valmistui uusi kivinen hotellirakennus.
Lounais-Suomen Tukkuliike - Sydvestra-Finlands Partiaffär. Per. 1916 (rek. 1917), lak*. Tehdas-, lyhyt-, paperi- ja siirtomaatavaroiden tukkukauppa, Eerikinkatu 9. TJ ja hall. pj. John (Eric) Engblom (1886–1927, murhattiin). 200 os à 500 mk, 1917 op. 800 os., 1917 1000, 191x 1600**, 1920 2400**. 12.1920 yhtiö lakkautti maksunsa mutta sai parin viikon kuluttua lykkäystä. 1923 yhtiö päätti purkautua ja hakea vuosihaastetta. **Yhtiökokous 19.4.1920 päätti korottaa op. 0,8 Mmk:sta 1,2 Mmk:aan antamalla 800 uutta os. rahastoanissa 2:1 [KL 21.4.1920].
Sanomalehti Lounais-Suomi. Per.1935, lak*. Julkaisi IKL-sanomalehtiä Varsinais-Suomea 1935–40 ja Satakuntaa 1939. Kirjepää. Ks. myös Painokone Oy. 1938 Eerikinkatu 15, liikevaihto 1,5 Mmk, henkilök. 57. 5000 os. à 100 mk, 1937 op. 9000 os. Suurin omistaja oli IKL:n Varsinais-Suomen Piiri 8 %. Seuraavaksi suuremmalla oli 30 os. Viim. kr.-ilmoitus 1939.
Loviisan Ravi - Lovisa Trav. Per. 1949, lak. 1954. Yhtiön ravirata valmistui 1950 ja toimii edelleen, Kuningattarenkadun pohjoispäässä, nyk. suoraan Itä-Uudenmaan Oriyhdistys ry:n (Östra Nylands Hingstförening rf) omistamana. 600 os. à 5000 mk. Oriyhdistys 22 %, muut om. pieniä. Vuosihaaste 8.6.1953. Oriyhdistys otti vastaan yhtiön kaikki varat ja velat.
Loviisan Sanomain. Per. 1916 (rek. 1918), lak. 2013. Yhtiö julkaisi v:sta 1916 Loviisan Sanomia. 600 os. à 25 mk, 1955 op. 2000 os. à 500 mk, 1989 2000 à 50 mk. Vapautettu 1946-velvoitteista. Hajaomistuksessa, 1935 F. O. Virtanen 12 %. 1955 Ragnar Nordström 34 %, 1962 61 %. 2007 Container Finance Ltd Oy (Kimmo Nordström) 49,9 %. 2012 KSF Media Ab 85 %. 2013 KSF Media Ab lunasti vähemmistön osakkeet à 990 € ja yhtiö purettiin. KSF itse jatkaa lehden julkaisemista.
Loviisan Vapaavarasto - Lovisa Frilager. Per 1978, lak. 2010. Nimi v:sta 2002 Loviisan Vuokrahallit Oy. Ylläpitää vapaavarastoa ei-tullikäsiteltyjä tavaroita varten. 150 os. à 1000 mk. Alussa Loviisan kaupunki 20 %. 2008 Oy R. Nordström & Co Ab ↓ 43 %, Loviisan kaupunki 40 %. Yhtiön koko toiminta päättyi 2008 lopussa, joten yhtiökokous 18.6.2009 asetti yhtiön selvitystilaan yhtiön purkamista varten.
Lovisa Modeaffär. Per. 1919, lak. 19xx. Ei löydy kr. Valtioneuvosto vahvisti yhtiöjärjestyksen 19.6.1919, mutta oy:n sijasta liiketoiminta harjoitettiin toiminimenä. Edelt. Emilie Borup per. 1911, lehti. (Valmistaa ja) myydä muotitavaroita, Kuningattarenkatu. 40 os. à 1000 mk. Lena Sundström 38 %, Gunnar Cederholm 25 %, Sigrid Cederholm 14 %. Ilm. seur. t:mi Lovisa Modeaffär Sigrid Cederholm (no. 51.479) per. 1924 lak. 1953, joka katsoi perustamisvuodekseen 1920.
Luhangan Sähkö. Per. 1928, lak. 1962. Sähkönjakeluverkko Korpilahdessa, Luhangassa ja Joutsassa. Yht. 56 km 26 kV johtoa ja 27 muuntoasemaa. 1400 os. à 150 mk, 1929 op. 3400 os., 1938 4400, 1939, 1943. Alussa monta omistajaa 60–80 os. kukin, myöh. Joutsan kunta oli suurin. Vuosihaaste 7.3.1960. Useita vuosia tappiolla toiminut yritys liitettiin Suur-Savon Sähkö Oy:hyn.
Mikko Luhtala M. Luhtala. Per. 1943, lak*. Seka-, kangas- ja lyhyttavarain sekä rakennusaineiden kauppaa, Makslahti. 100 os. à 1000 mk. Mikko Johannes Luhtala (1906–94, kuva →) 64 %, vaimo Martta Luhtala 35 %. Yhtiö teki vain perusilmoituksen.
Lumber Products. Per. 1947, lak*. Mekaanisen ja kemiallisen metsäteollisuuden tuotteiden vientiagentuuri, Lönnrotinkatu 7. Perustaja ja TJ oli insinöörieversti Runar Bäckström (1902–91), joka oli myös Oy Exim Ab:n TJ 1945–74. Hän oli ollut Kymin Oy:n Hallan tehtaiden johtaja sekä viime sotien aikana päämajassa sotatalouspäällikkönä. Perusti säätiön. 100 os. à 1000 mk. Runar B. 100 %. Vain perusilmoitus, mutta yhtiö oli olemassa 1962.
Lumituuli. Per. 1998, toimii. Omistaa Lumijoella ja Iissä sijaitsevia tuulivoimaloita, joiden sähkö myydään osakkeenomistajille (n. 1200 kpl) Ekosähkö Oy:n kautta, kehittää muita tuulipuistohankkeita. Liikevaihto 212.000 mk 1999, 0,16 M€ 2013. 75 A- (20 ääntä) ja 0 B-os. à 1250 mk, 1998 op. 84 A- ja 3027 B-os., lukuisia osakeanteja. Äänivallattomia C-os. ei ole emittoitu. Osakekirjoja on annettu ainoastaan vv. 1998 ja 1999 osakeanneissa. Sen jälkeisissä on tehty vain merkintä yhtiön pitämään erityiseen rekisteriin. Siihen osakekirjatkin voi merkityttää, jolloin yhtiö mitätöi ne ja palauttaa osakkaalle.
Luopioisten Puhelin. Per. 1919 (rek. 1921), lak*. Puhelinlaitos, lopussa 171 tilaajaa. 60 os. à 100 mk. Posti- ja lennätinlaitos pakko-osti toiminnan 1.8.1961.
Långfors. Per. 1920, lak*. Saha, höyläämö, viljamylly ja (alussa) vesivoimalaitos Ylimarkun kirkonkylässä Närpiönjoen länsirannalla (kartta); tilat Längelmäen Puhelin. Per. 1924, lak*. Puhelinlaitos. 50 os. à 1000 mk. Vuosihaaste 18.1.1937. 1938 perustettiin toiminnan jatkajaksi Längelmäen Uusi Puhelin-osk, lehti.
Längelmäen Sähkö. Per. 1922 (rek. 1925), lak. 1973. Sähkönjakelua ja sähköasennuksia Längelmäen kunnan alueella, pieni vesivoimala, Pääskylässä mylly ja saha (paloivat 1961). 1970 2,7 milj. kWh, henkilök. 8. 400 os. à 500 mk, 1934 op. 1400 os. Seteli. Hajaomistuksessa. 1964 jaettiin osakkeet A- ja B-lajeihin. Fuusioitu 1.1.1973 Hämeen Sähkö Oy:hyn: 1 LS = 1,159 HS.
Länsi-Kallaveden Höyryvenhe. Per. 1918, lak*. Laivaliikenne Kuopion ympäristön vesistöissä ss Länsi-Kuopiolla (ent. ss Vuoksenniska). 800 os. à 100 mk. VT Ukko Andersin 19 %, MV Pekka Laitinen 19 %. Konkurssiin 12.12.1921. Toiminta oli tuottanut tappiota joka vuosi.
Länsi-Lopen Sähkö. Per. 1944, lak. 1973. Sähkönjakelua, pääkonttori Topeno. 1300 os. à 500 mk. Fuusioitu Hämeen Sähkö Oy:hyn 1973. Osakkeiden vaihtosuhde oli 1 LLS = 1,42 HS.
Länsi-Suomen Graniitti. Per. 1942, lak*. Hauta- ja rakennuskiviveistämö, Rautatienkatu. 15 työntekijää. 100 os. à 1000 mk. Yhtiön TJ Jalmari Leino 44 %, F. J. Mäkelä 44 %. Konkurssiin 6.2.1950, huutokauppa 28.6.1950. [St s. 334.]
Länsi-Teiskon Höyrylaiva. Per. 1935 (no. 77.000), lak. 1957. Nimi v:sta 1938 Länsi-Teisko Oy. Sisävesimatkustajaliikennettä Näsijärvellä (Mutala, Intti, Kyrönlahti, Länsi-Teisko): ss Länsi-Teisko (1935–64), ss Ylöjärvi (1936–55). 625 os. à 200 mk, 1936 op. 750 os., 1936 1600. Yhtiö purettiin 1957.
Läntinenpitkäkatu 35. Per. 1922, lak. 1938. Asuinrakennus. 90 os. à 1000 mk. Paikalla on nyt 1938/87 rak. toimistotalo, KOy Turun Läntinen Pitkäkatu 35 (per. 1987).
Läyliäisten Seuratalo. Per. 1920, lak. 1928. Ei löydy kr., mutta valtioneuvosto on vahvistanut yhtiöjärjestyksen 6.10.1920. Lehti. Yhtiön talo Seurala valmistui 1923. Läyliäistenraitti 106. 500 os. à 100 mk, 1922 op. 1000 os. Läyliäisten Maamiesseura 10 %. Muina perustajina olivat läyliäläisiä talonpoikia ja yrittäjiä. 1928 yhtiö meni konkurssiin, koska maamiesseura oli ollut ainoa maksava käyttäjä. Rakennus, jonka maamiesseura 6.2.1928 osti omakseen 50.000 mk:lla, on jäljellä. [Historiikki: Rajaoja & Rajaoja 2007 s. 26–27, ISBN 978-952-92-1848-6.]
Lääkärien Vastaanottovälitys - Läkarnas Mottagningsförmedling. Per. 1968, lak*. Helpottaa potilaiden hakeutumista lähinnä yhtiön omien osakkaiden ja Helsingin Lääkäriyhdistyksen jäseniin kuuluvien lääkärien vastaanotoille. Antoi tilausaikoja puhelimitse lääkärien ja hammaslääkärien yksityisvastaanotoihin. 200 os. à 50 mk. Helsingin Lääkäriyhdistys ry 88 %, lääkäreitä. Vain perusilmoitus. Yhtiö lopetti toimintansa keväällä 1973.
Kiinteistö Lönnrotinkatu 19. Per. 1939, lak. 2002. Nimi v:een 1980 As. Oy Lönnrotinkatu 19. Tontti 1387 m². Asuntoyhtiö osti kiinteistönsä Wickströmin perikunnalta. Nyk. katurakennus on alun perin rak. 1940 ja pihatalo 1898, mutta ne peruskorjattiin täydellisesti 2003. 58 os. à 5000 mk. Yhtiö jakautui kahtia 31.12.2002.
Kiint. Oy Lönnrotinkatu 19 A (om. Rausanne Oy) 779/1387 osaa tontista ja sillä oleva rakennus A eli kadunvarsitalo jossa vuokra-asuntoja. As. Oy Helsingin Lönnrotinkatu 2003 608/1387 osaa tontista ja sillä oleva 3-kerr. piharakennus jossa omistusasuntoja.
Maakunta. Per. 1928 (no. 61.568), lak. 1993. Yhtiön hotelli-ravintola toimi vuokralla Alvar Aallon suunnittelemassa ja 1928 valmistuneessa monitoimitalossa, ns. Maalaistentalossa (kuva 2) Puutarhakadun ja Humalistonkadun kulmauksessa Turussa. Etiketti. 1938 henkilök. 30, liikevaihto 1,1 Mmk. 1000 os. à 500 mk. Fuusioitu 1993 Lounais-Suomen Maalaisten Talo Oy:hyn, jonka pääomistaja on ProAgria Farma ry. Hotellitoiminta talossa päättyi 2003.
Maalaisliiton Kiinteistö. Per. 1949, toimii. Yhtiö omistaa 16 % (alussa 11 %) Kiint. Oy Paulinkulmasta, Keskuskatu 11, Seinäjoki. Siellä on toimistotilat mm. Keskustapuolueen järjestöjen käyttöön.
Tase 31.12.2014: osakkeet 22.300, saamiset 32.700, oma pääoma 43.900, tase 62.100 €. 1000 os. à 1000 mk, 1959 op. 5000 os., 1979 10.000 à 10 mk, 1984 15.000. Os. vertailuarvo 0,60 €. Keskustapuolueen Etelä-Pohjanmaan Piiri sekä lukuisia muutaman osakkeen pienomistajia.
Maalaisten Lehti. Per. 1914, lak. 1934. Yhtiön suunniteltu nimi oli ollut Sanomalehti Maakansa Oy. Maakansa-lehden julkaisija (lisää siitä). Juho Niukkanen kuului hallitukseen. 150 os. à 100 mk. N. 3000 osakasta. Maalaisliiton paikallisosastot olivat suurimmat omistajat. Yhtiö lopetti toimintansa 31.5.1931 ja myi omaisuutensa lehden seuraavalle kustantajalle Karjalan Maakunta Oy:lle. Haki 10.12.1932 vuosihaastetta yhtiön purkamista varten
Maalarimestarien. Per. 1948, toimii. Maalien, tapettien ja mattojen vähittäiskauppaa, Niittyläntie 4 (1972). 1971 kolme myymälää, liikevaihto 5,4 Mmk, henkilök. 34. Kuva: Turun entinen myymälä, Eerikinkatu 33. 1988 op. 7990 os. à 100 mk, 1993 op. 21.049 os. Suurin om. 1980 Suomen Maalarimestarien Liitto ry 9 %.
Maaliitto. Per. 1937, lak. 1949. Kustannusliike, ei omaa kirjapainoa. Yhtiön päivälehti, maalaisliittolainen Uusi Häme ilmestyi 1937–39. 800 os. à 250 mk, 1939 op. 1009 os. Yli 500 osakasta, suurimmalla 20 os. Vuosihaaste 17.11.1947.
Maanviljelijäin Oy Maanviljelijäin Oy. Per. 1918 (no. 37.730), lak*. Vilja-, siemen-, rehu- ja sekatavarakauppa, Lapua. 1939 liikevaihto 6,6 Mmk, henkilök. 10. 600 os. à 500 mk, 1919 op. 800 os., 1942 na. 1000 mk (vanhat osakekirjat vaihdettiin uusiin), 1948 op. 1600 os. Hajaomistuksessa, suurimmilla 10 %. Konkurssiin 11.10.1972.
Maaseudun Tulevaisuus-lehden Kannatus. Per. 1916, lak. 1947. Yhtiö oli Maaseudun Tulevaisuuden toimittaja ja julkaisija 1916–20. Sen jälkeen MTK jatkoi kustantajana. 1500 os. à 100 mk. Lauri Kr. Relander on allekirjoittanut osakekirjan ja oli lehden toimituksen jäsen. Perustavassa kokouksessa oli 66 osakasta läsnä, suurimmilla oli 10 os. Vuosihaaste 7.2.1922. Lakkaamisilmoitus tehtiin kuitenkin vasta 1946.
Maaseutu. Per. 1919 (rek. 1920), lak*. Maalaisliitolaisten lehtenä Varsinais-Suomessa oli uusikaupunkilainen Vakka-Suomi, jonka Oy Maaseutu oli ostanut 1919. Yhtiön varsinainen tavoite oli kuitenkin lehti Turkuun, ja kun yhtiön kustantama Turunmaa alkoi ilmestyä 1923 Vakka-Suomi lopetettiin. 750 os. à 200 mk, 1923 op. 3500 os. Maakunnan talonpoikien hajaomistuksessa, suurin omisti 25 os. Luovutettu konkurssiin 10.12.1930. Ennen konkurssia yhtiön omaisuus oli siirretty MV Kosti Silvolalle, jonka johdolla perustettiin Oy Turunmaa jatkamaan Turunmaa-lehden kustantamista.
Maataloustuottajain. Per. 1924, lak. 1970. Nimi v:een 1925 Viipurin Teollisuus ja Kauppa Oy, v:een 1930 Maataloustukku Oy, v:sta 1955 Isonkyrön Peruna Oy. Virall. kotip. v:sta 1945 Isokyrö. Perunajauhotehdas (toimi 1929–33) Viipuri Tali, konttori Kannaksenkatu 12; myöh. Orismala. Hämeen Peruna Oy:n edeltäjä. 200 os. à 1000 mk, 1926 op. 300 os., 1930 1000. Hannes Seppälä 46 %, 1925 87 %. 1945 Hämeen Peruna Oy ml. tytäryhtiöt Pohjanmaan Peruna Oy ja Satakunnan Peruna Oy yht. 74 %, loppuun asti. Fuusioitu 1969 Pohjanmaan Peruna Oy:hyn.
Mailma Oy Mailma. Per. 1929, lak. 1933. Matkatoimisto kotimaan matkoja varten. 400 os. à 1000 mk. 1931 Suomen Matkatoimisto Oy 69 %. 1932 päätettiin lopettaa yhtiö. Vuosihaaste 8.3.1932.
Mainos-Malinen. Per. 1960, lak*. Kaikkea mainosalaan kuuluvaa toimintaa, Linnankatu 8 A. 100 os. à 30.000 mk. Aarne Pauli Malinen s. 1915 52 %. 29.10.1980 alkoi konkurssi, joka varojen vähyyden vuoksi jätettiin sillensä.
Mainososkarit. Per. 1985, lak*. Ilmoitushankinta.
1981(!)...86 liikevaihto yht. 142.000 mk. 15 os. à 1000 mk. Kirsi Muukkonen 93 %. 1986 KTM Kaija (Kaisu) Marjatta Holopainen (vrt. Kruununhaan Kustannus, Ritoluoto) 100 %. Viim. kr.-ilmoitus 1988.
Mainosyhtymä. Per. 1950 (no. 120.497), lak*. Nimi v:sta 1990 MY & Grey Oy. Mainos- ja markkinointitoimisto, (1969, 1982) Eerikinkatu 28. 1969 liikevaihto 15,6 Mmk; 1982 henkilök. 145, liikevaihto 126 Mmk. 50 os. à 30.000 vmk, 1982 op. 50 os. na. 30.000 nmk, 1986 na. 60.000 mk. Pellervo-Seura ry 62 %, SOK-laisia osuuskuntia. 1990 Aarne Salomaa Oy 76 %, SEK & Grey Oy 20 %. 13.3.1997 alkoi konkurssi, joka varojen vähyyden vuoksi raukesi.
Malax Telefon. Per. 1925, lak*. Puhelinlaitos, Maalahti. 30 os. à 1000 mk, 1933 op. 45 os., 1959 1000. Hajaomistuksessa, ennen 1959 yhtiökokouksissa oli läsnä n. 10 osakasta, joilla yleensä 1 os. Posti- ja lennätinlaitos osti verkon 1962. Vuosihaaste 7.2.1963.
Malm & K:ni. Per. oy 1947 (no. 105.755), lak. 1955. Oy jatkoi Evert Teodor Malmin s. 21.6.1896 puusepäntehtaan 1930 aloittama (ay Malm & K:ni) huonekalujen ja sisustusten valmistusta Järvenpäässä. 30 os. à 10.000 mk. Yhtiön TJ Teodor Malm 83 %. Vuosihaaste 30.1.1953. Toiminta ilm. päättyi jo aikaisemmin. Malm toimi myöh. kauppaedustajana Järvenpäässä.
Malmborgen. Per. 1969, toimii. 41 asunnon 6-kerr. talo omalla tontillaan Otto Malminkatu 7/Etelänummenkatu 13. Tontti 7, kortt. 2, kaup.osa 1. 2268 os. à 750 mk, 1971 op. 2280 os. Valter Häggblomin ja Niilo Hyövältin perustama. Sittemmin asuntojen haltijoiden omistama.
Malmin Työväentalo Veikot. Per. 1924, lak*. Yhtiöllä oli oma talo Sunnuntaipalstoilla; Kansan Arkistossa on valokuva. Lisää. 500 os. à 1000 mk. Osakekirja on 1-lehtinen. Suurin omistaja oli Malmin Voimistelu- ja Urheiluseura Veikot ry (painiseura). 12.1931 Helsingin kihlakunnanoikeus lakkautti työväenyhdistyksen kommunistisena ja sen omaisuus ilm. takavarikoitiin. Viim. kr.-ilmoitus 1931. Seur. Malmin Työväentalo Oy.
Mankala. Per. 1936, toimii. Edelt. Mankala Fors Ab. 1950 valm. vesivoimalaitos, Iitin Kaurakoski. Yhtiö omistaa nyk. myös ent. Oy Abborfors Ab:n sekä Klåsarön ja Ediskosken voimalaitokset, yht. 60 MW. Teollisuuden Voima Oy:n osakas. 1000 os. à 1000 mk, 1942 op. 2000 os., (1956) 200.000. 1973 Helsingin kaupunki 62 %, Oy Tampella Ab 28, Kotkan kaupunki 5, Enso-Gutzeit Oy 4. 1990 Helen Oy
(ent. Helsingin Energia) 94,5 % (nyk. 100 %), Kotkan kaupunki 5,5 %.
Mara. Per. 1952, lak. 1962. Maatalousalan rakennusneuvonta ja -suunnittelu sekä maatalouden tarvikkeiden välitys ja myynti. 40 os. à 5000 mk, 1952 op. 120 os. Paavo Arti ja Jouko Louhio olivat pääom. Yhtiökokous 7.12.1956 päätti purkaa yhtiön. Vuosihaaste 16.11.1959.
Oy Hotelli Marina Ab Hotelli Marina (vanha). Per. 1970, lak. 2005. 180 huoneen hotelli (Marina Palace, Julia) ja 3 ravintolaa, Linnankatu 32. Logo ↓. 600 os. à 5000 mk, 1972 op. 1000 os., 1975 1400, 1986 2800 à 2500 mk, 1997 7440. Alussa monta omistajaa, suurin Oy Yhtyneet Ravintolat Ab (Arctia Oy) 20 %, 1981 78 %. 1998 Scandic Hotels Invest Oy 82 %. 2005 Marina Palace Invest Oy (om. Salmela-Yhtiöt Oy) osti 100 % ja jakoi yhtiön Oy Hotelli Marina Ab:ksi (uusi) ja Kiinteistö Oy Hotelli Marinaksi.
Marjalan Kesälöyly. Per. 1954, lak*. Omisti Marjaniemen (Helsinki) siirtolapuutarhan 1952 valmistuneen saunan rakennuksineen. 600 os. à 1000 mk. Hajaomistuksessa. 1987 Marjaniemen Ryhmäpuutarhayhdistys ry 20 %. Viim. kr.-ilmoitus 1987. Yhtiö lopetettu, mutta sauna on edelleen olemassa ja käytössä.
Rederi Mars. Per. 1936, lak. 1939. Rahtilaivavarustamo omisti: ss Zilos ja ss Ziva (myöh. nimi ss Toras, vrt. Helsingin Kalastus Oy). 650 os. à 1000 mk. Suurin omistaja oli kenr.maj. Wilhelm Thesleff (1880–1941). 1938 Marsin toiminta liitettiin Oy Suomi Shipping Ab:hen (ss Zilos) ja Ab Trio Steamship Oy:hyn.
Marttilan Maanviljelijäin Kauppa. Per. 1918, lak*. Nimi v:sta 1951 Martin-Maa Oy. Maalaissekatavarakauppa, sivuliikkeet Ollilassa ja Prunkkilassa. Lehti. 1954 oli 9 sivupistettä. Sinä vuonna yhtiö kävi neuvotteluja Kesko Oy:n kanssa. 750 os. à 100 mk, 1920 op. 1000 os., 1938 2000, 1943 3000, 1951 op. 6500 os. à 1000 mk. 3.1941 ja 4.1941 päivätyt osakekirjat on annettu vanhoja vastaan kaikkien osakekirjojen vaihdossa. 20.6.1955 alkoi konkurssi.
Mainostoimisto MAS. Per. 1960, lak. 2001. Nimi v:een 1987 Mainosrengas Oy. Oli aik. KK:n mainososasto, johon yhtiöitettynä otettiin osakkaiksi myös Kansa, Tammi ja Elanto sekä OTK (Eka/Tradeka). Henkilök. 93, liikevaihto 98 Mmk 1987. Hitsaajankatu 7 C. 1987 osakekannaksi tuli 4400 os. à 500 mk, kun henkilökuntaan kuuluvia otettiin pienosakkaiksi. 1991 na. (ja op.) alennettu 50 mk:aan. Yhtiö meni konkurssiin 4.3.1992.
Massalattia - Massagolv. Per. 1926, lak*. Lattianpäällystysmassan valmistus ja levitysurakointi. Konttori Uudenmaankatu 9. TJ arkkit. Matti Olin (1888–1948, Oy Helsingin Isännöitsijätoimiston TJ). 50 os. à 1000 mk, 1928 op. 150 os. Alussa Matti Olin 94 %, v:sta 1929 Henry A. Jacobsson 99 %. Konkurssihakemus 18.6.1931.
Matkamies. Per. 1945, lak*. Matkustajakoti, Rauhankatu 21, Turku. TJ P. Vainio. 750 os. à 1000 mk. 6 om. à 17 %. Vain perusilmoitus. Vuosihaaste 14.2.1961. Paikalla on nyt 1961 rak. asuintalo.
Matkun Tiili. Per. 1942, lak*. Omistaa ja viljellä maata sekä harjoittaa tiiliteollisuutta Koijärven Matkun kylässä. Tiilitehdasta ei ilm. ollut. 24 os. à 5000 mk. Maanviljelijät Verner Korpela, Urho Lehtinen ja Juho Yritys, 1/3 kukin. Vain perusilmoitus. Yhtiö ei ole mukana SK 1946, mutta täytti 1946-velvoitteensa.
Santeri Metsovaara Matto. Per. 1928 (no. 60.764), lak*. Lattiamattojen kauppaa, Rauhankatu 1. 200 os. à 1000 mk. Oskar Jernberg 48 %, yhtiön TJ Santeri Metsovaara** (kuva →) 48 %, Leo Kajander 5 %. Viim. kr.-ilmoitus 1931. Ilm. seur. oli Santeri M:n Suomen Matto Oy (no. 71.153, per. 1930/32), joka kutoi mattoja Urjalassa. **Santeri (Aleksander) M. s. 1890 oli tekstiilitaiteilija Marjatta M:n isä.
Mechelininkatu 15. Per. 1927, lak. 1934. 1928 rak. asuintalo. Tontti 852 m². 168 os. à 1000 mk. 1934 kiinteistön osti pakkohuutokaupassa Weilandin Koneliike ja sen omistaa nyt As. Oy Mechelinintalo, per. 1934.
Mediko-Mekaniska: ks. Lääkkeellis-Koneellinen Parantola Oy.
Sähköyhtiö Megavoima (vanha). Per. 1989, lak. 1993. Sähkön jakelua Keski-Satakunnassa, jonka Rosenlew-yhtiö aikaisemmin hoiti Porin Voima (per. 1921) -nimellä. Tämä liiketoiminta siirrettiin Oy Terrasilvana Ab -tytäryhtiölle 1986 ja yhtiöitettiin siellä 1989 otsikon tytäryhtiöksi. Fuusiot: 1989 Keikyän Mylly- ja Saha Oy, 1991 Satakunnan Sähköhuolto ja Turvavaruste Oy. 50.000 os. à 1000 mk. Oy Terrasilvana Ab 100 %. Fuusioitu emoyhtiöönsä 1993.
Merikotka. Per. 1942, lak*. Rahtilaivavarustamo. Omisti ss Voiton, 1944. Tietoja Holger Liljestrandista (HL), hänen yhtiöistään ja niiden laivoista (PDF). 50 os. à 1000 mk, 1942 op. 150 os., 1963 1000. Alussa Walter Wiklund ja HL perheineen 50/50, myöh. HL-perhe 100 %. 1942 jälkeen seuraava kr.-ilmoitus 1963. Keväällä 1963 toiminta oli aloitettu uudelleen, nyt tekstiilialan agentuuriliikkeenä rva Helmi Liljestrandin johdolla. 6.6.1969 alkoi konkurssi.
Meriliito. Per. 1943, lak. 1951. Rahtilaivavarustamo. Omisti yhden purjealuksen, sv Yxpilan (ks. Gamlakarleby Rederi Ab). Tietoja Holger Liljestrandista, hänen yhtiöistään ja niiden laivoista (PDF). 300 os. à 1000 mk. Helmi ja Holger L. 16 %, Arne L. 8 %. Konkurssiin 14.6.1951 (varat 10.000 mk, velat 511.000 mk).
Viljo Rajala Hotelli Meritorni. Per. 1938, lak. 1990. Virall. kotip. v:sta 1963 Helsinki. 32 huoneen hotelli (Katariina) viidessä kerroksessa, 4 ravintolaa, Kotkan Koulukatu 10:n talossa. Etiketti. 1971 henkilök. 63. 20 os. à 5000 mk, 1942 op. 60 os., 1952 120, 1954 240, 1956 yhtiö lunasti 120 os., 1961 240. 1944 yhtiön TJ rkm. Viljo Rajala (1901–72, kuva →, ks. myös Ab Talludden) osti 77 %. 1963 Viljo R. ja V. T. Rajala Oy yht. 78 %. Selvitystilaan 26.1.1988. Rakennuksen 2 tilat peruskorjattiin 1980-luvun lopulla asunnoiksi.
Metabus (vanha). Per. 1989, lak*. Omistaa ja hallita kiinteätä omaisuutta. Ks. myös Mikki Berner Oy. 10 os. à 1500 mk. Michael S. Berner 100 %. Viim. kr.-ilmoitus 2003.
Armas Koivurinta Metallointi. Per. 1945, lak. 1967. Kultaamo ja taidetakomo, Yliopistonkatu 12 (ks. sitä). TJ Armas Koivurinta (1898–1970, kuva →, Matti Koivurinnan isä). 60 os. à 5000 mk. Armas Koivurinta, rva Lempi K. ja Toivo Nikolai Terä, kukin 1/3. 1967 Armas K. 63 %, Lempi K. 33 %. 16.12.1966 julkinen haaste yhtiön purkamista varten.
Metra. Lohjan Kalkkitehdas Oy:n osakekirjat 21.12.1916 ilman leimamerkkiä on annettu kaikkien entisten (kanta)osakekirjojen vaihdossa uusiin (korkein tunnettu no. 329). Osakeannit. Leimamerkillä varustetut 21.12. päivätyt on annettu ilm. marraskuun 1915 uusmerkinnästä (500 uutta, tunnettu no. 935), ja 31.12.1916 päivätyt ilm. toukokuun 1916 uusmerkinnästä (200 uutta, korkein tunnettu no. 1128). Marraskuun 1916 uusmerkinnän (300 uutta) osakekirjat on annettu 1917. Elokuun 1917 uusmerkinnän (300 uutta, korkein tunnettu no. 1754) osakekirjat on päivätty 1.12.1917.
Metsä-Botnia (vanha). Per. 1974, lak. 1999. Nimi v:sta 1990 Metsä-Sellu Oy. 250.000 t (lopussa 450.000 t) sellutehdas käynnistyi 1977, Kaskinen. 1985 liikevaihto 972 Mmk. Tytäryhtiö Oy Kaskö Wood. 1985 op. 36.600 os. à 10.000 mk. 1974 Oy Metsäpohjanmaa 51,0 %, Oy Nokia Ab 24,5 %, G. A. Serlachius Oy 24,5 %. Fuusioitu 1999 M-real Oyj:hin. Tehdas suljettiin 2009. Vrt. uusi Oy Metsä-Botnia Ab (nyk. nimi Metsä-Fibre Oy, per. 1990).
Metsä-Serla. Osakekirjojen (A- ja B-osakkeet) päiväykset, osakeannit ja kupongit:
2.1.1987 (fuusio): 1–4 ja 1986–91
21.6.1988 myös 1 B ja 5 B ilman pvm (1987–88 U 8:1 kup. 1): 2–4 ja 1988–91
4.9.1989 (1988 U 8:1 kup. 2): 3–4 ja 1989–91
18.9.1990 (suunnattu Rauma-Repola Oy:lle): 3–4 ja 1990–91.
Metsäpojat. Per. 1946, lak. 1957. Valjas-, työkalu-, ruoka- ja sekatavarakauppaa, Lapinkävijäntie 23. 400 os. à 200 mk. Yhtiön TJ:n, kauppias Kaarlo Leinosen perhe 100 %. Yhtiö purettiin.
Miedonkosken Mylly ja Saha. Per. 1928, lak*. Rakentaa mylly- ja sahalaitos Kyrönjoen Mietaankoskeen (eli Sänttinkoski) Mietaankylässä. 600 os. à 500 mk. Kuva. Hajaomistuksessa. Vuosihaaste 1931.
Mikkelin Höyrylaiva (uusi). Per. 1916, lak. 1936. Matkustajalaivavarustamo reitillä Mikkeli–Anttola–Juva–Lappeenranta. ss Tähti, Tähti II ja III. 250 os. à 200 mk, 1917 op. 1000? os. (päätös), 1918 tarjottu 114 uutta os. Tukkukauppias Pekka Heikki Kaihola (1883–1946) 171 os., Valter Pulkkinen 89 os. 1934 P. A. Luostarinen 202 os, Kaihola 178 os. Varustamo liikennöi syksyyn 1934 asti. Yhtiökokous 30.3.1935 päätti purkaa yhtiön. Vuosihaaste 13.5.1935. Yhtiön omaisuus myytiin uudelle Höyrylaiva Oy Tähdelle, joka jatkoi liikenteen Tähti-laivoillaan v:een 1954.
Mikkelin Läänin Maalaisten Sanomalehti- ja Kirjapaino. Per. 1917 (rek. 1919), lak. 1926. Yhtiö aikoi ostaa seuraavien lehtien julkaisuoikeudet ja kirjapainot: mikkeliläinen Suur-Savo (myöh. nimi Länsi-Savo), sekä savonlinnalainen Savolainen (myöh. nimi Itä-Savo); lehti. Suunnitelmat eivät kuitenkaan toteutuneet. 1000 os. à 50 mk. Hajaomistuksessa. 8.4.1922 yhtiökokous päätti lopettaa yhtiön. Molemmat em. lehdet jatkoivat entisten omistajiensa hallussa.
Mikkelin Sanomat. Per. 1928 (no. 62.432), lak*. Nimi v:een 1944 Sanomalehti-Oy Mikkeli. Edelt. per. 1906. Yhtiön sanomalehti Mikkelin Sanomat (Kokoomus) ilmestyi 1895–1954. (1946) Mikonkatu 8, joka oli yhtiön omistuksessa. 1500 os. à 200 mk, 1944 op. 3500 os. 74 perustajaa, mikkeliläinen Osk Sanoma 17 %, muilla 5 os. kukin. 1950 Kansallisen Kokoomuksen Keskusliitto 27 %, lehtori Lauri Cantell 23 %. 20.12.1954 alkoi konkurssi.
Mikonkatu 19. Per. 1915 (no. 31.540), toimii. Nimi v:een 1939 Oy Mikonkatu N:o 23. Aik. puutalo. Aatra osti kiinteistön 1911 ja rakennutti kivitalon 1912. Osoitenumerointi muuttui, kun Kaisaniemenkatu (2) oli 1913 avattu korttelin läpi (minkä vuoksi vanha tontti no. 15 hävisi). 350 os. à 1000 mk. Aatra siirsi 1916 kiinteistönsä tähän tytäryhtiöön. Sittemmin yhtiö oli Pohjolan omistama ja on nyt Spondan. Talossa on mm. kasino.
Millnerin Paperi. Per. 1948, lak*. Yhtiö otti haltuunsa ja jatkoi t:mi Aug. Millnerin (no. 79.630, per. 1901/36) harjoittamaa paperitukkuliikettä. Käärepaperia, paperipusseja, hyllypaperia; myös vähittäin. Kristiinankatu 2, Turku. TJ August Millner (1875–1949, vrt. S. Makkara Oy). 100 os. à 5000 mk, 1952 op. 300 os. August ja Ebba Millner 50/50. 1952 Ebba Laajoki (ent. Millner) 62 %. 16.2.1959 konkurssiin, joka varojen vähyyden vuoksi raukesi.
Paavo Lönngren Kustannusliike Minerva (vanha). Per. 1918 (no. 37.377, vrt. no. 2.082), lak*. Kirjojen kustantaja. Julkaisi n. 390 lähinnä kaunokirjallista käännösteosta 1917–31, Museokatu 23. 250 os. à 200 mk, 1919 op. 750 os. Yhtiön TJ Paavo (V.) Lönngren (kuva →) 34 %, Paavo Sarasto 30 %, Risto Ryti 10 %. 1919 Lönngren 44 %. Viim. kr.-ilmoitus 1919. Lönngren oli myös Kustannus Oy Tarun TJ, samalla osoitteella. Siellä oli myös paperikauppa.
Moinsalmen Sähkö. Per. 1941 (rek. 1943), lak. 1949. Sähkölaitoksen jakelualue oli Savonlinnan koillispuolella: Säämingin Moinsalmi sekä Kerimäen Suurijärven seutu, Silvola, Kulennoinen. 3500 os. à 200 mk, korotuksia 1943, 1945, 1945 ja 1946. 1941 Paavo Hirvonen 13 %, Säämingin kunta 9 %. 1947 Kerimäen kunta 6 %, Kerimäen seurakunta 2 %. Vuosihaaste 22.10.1947. Yhtiön liiketoiminta liitettiin uuteen Suur-Savon Sähkö Oy:hyn.
Moneda-Invest. Per. 1987, lak. 1999. Pörssiklubin jäsenten sijoitusyhtiö (vrt. Oy Aktie-Kurs Ab). 165 os. à 500 mk, 1988 150 os. lisää hintaan 750 mk (substanssiarvo 723 mk), 1991 100 os. lisää hintaan 500 mk. Osakkaita 1988-annin jälkeen 60, suurimmalla 60 os., muilla 1...22 os. kukin. Yhtiökokous 1998 päätti purkaa yhtiön.
Morb. Per. 1987, toimii. Nimi v:sta 1998 Vallox Oy (uusi). Toimivan johdon perustama holding-yhtiö (nimi omistajien etunimistä) joka 1987 MBO-osti Valmet Oy:ltä 60 % Vallox Oy:stä (vanha). Tytäryhtiö KOy Myllykylänpelto ↓. 1998 vanha Vallox Oy fuusioitiin tähän holding-yhtiöön, joka sen jälkeen jatkoi tuotantotoiminnan. Päätuote on nyt lämmöntalteenottolaitteita. 600 os. à 1000 mk. Bjarne Karjalainen, Markku Mäenpää, Rauno Mäkelä ja Olavi Suominen, kukin 1/4. 2002 Top Air AG (Saksa) 100 %.
Motorseglare. Per. 1916, lak. 1919. Itämeri- ja rannikkoliikenteen rahtilaivavarustamo omisti 3 moottoripurjehtijaa: kaljaasit Aalto, Hilma ja Rauha, kukin n. 100 rek. t. Linnankatu 36. Kokouksia pidettiin Boren konttorissa. 120 os. à 250 mk, 1916 op. 264 os., 1917 600. Kuno Alfthan, Henrik Hartman, William Isaksson ja yhtiön TJ Harry Wilén, kukin 1/4. 6.10.1917 yhtiökokous päätti myydä yhtiön omaisuuden Ångfartygs Ab Transitolle ja purkaa yhtiön. Vuosihaaste 6.1.1918.
Mufta Trading. Per. 1993, toimii. Suomalais-venäläinen kauppahuone raaka-aineiden ja konepajatarvikkeiden tuontia varten. Tytäryhtiö Oy Listech Ltd. 30 os. à 500 mk. Sergei Melkumov 90 %, Pekka Kostiainen 10 %.
Munkkisaarenkatu 8. Per. 1933, toimii. Tämä, Suomen Kiinteistöpankki Oy:n perustama yhtiö osti 1933 kiinteistön ml. sen 1912 valmistuneen talon O. V. Kaipion pakkohuutokaupassa. Piharakennus oli valmistunut 1932. Tontti on 931 m². Kartta. 65 os. à 500 mk, 1954 op. 93 os. Pankki myi osakkeensa 21.12.1936 ja v:sta 1939 osakkeet ovat olleet asuntojen haltjoiden (mm. Hietalahden telakan työntekijöitä) omistuksessa.
Munksnäs Samskolas Byggnads. Per. 1948, lak*. Omisti talon ja tontin Solnantie 18–20/Kadetintie 2. Munksnäs svenska samskolan koulurakennus valmistui vaiheittain 1949–62. Koulun edeltäjä oli de Pontska skolan. 500 os. à 2000 mk, 11 osakeantia 1948–65. Osakekirjan allekirjoittaja Sigurd Stenius. Munksnäs Svenska Skolförening rf 50,2 % alussa, 72 % 1967. Viim. kr.-ilmoitus 1967. Oppikoulu kunnallistettiin 1977 ja yhdistettiin Nya svenska läroverketin kanssa Gymnasiet Lärkaniksi.
Munsaaren Sähkö. Per. 1925, lak*. Sähkönjakelua, sähkölaitteiden kauppa, Ruonalan kylä. 300 os. à 100 mk. Hajaomistuksessa, suurimmalla 11 os. 1954 yhtiökokous päätti myydä sähköverkon Kotkan kaupungin sähkölaitokselle. Vuosihaaste 22.10.1958.
Vaatturinliike O. E. Muona. Per. oy 1945, lak*. Jatkoi vaatturimestari Otto Erik Muonan (s. 18.10.1881) naisten ja herrain tilauspukimoa, Maaherrankatu 3. Aik. Oulu, Jyväskylä, useita paikkakuntia. 60 os. à 500 mk. O. E. Muona 47 %, neljä Muona-nimistä 13 % kukin. Viim. kr.-ilmoitus 1950.
Museokatu 5 Kotka. Per. 1938, toimii. Nimi v:sta 1995 As. Oy Kotkan Siltakaari. Kiinteistön hallitseminen ja autokorjaamoliikkeen harjoittaminen. Yhtiö osti kaupungilta vuokraoikeuden tonttiin (Kotkansaari) tontilla olevine rakennuksineen 300.000 mk:lla. Osoitteessa sijainnut vanha puinen asuinrakennus purettiin 1990-luvun alussa. Paikalla on nyt kaksi 1996 rak. 3-kerr. taloa (26 asuntoa) vuokratontilla. 175 os. à 10 mk. 8 osakasta, suurimmalla 23 %, Onni Vilkkaalla 11 %. 1947 Onni Vilkas 40 % (suurin), 1981 100 %. 1990 rakennusliikkeen omistukseen.
Mussalon Puhelin. Per. 1924, lak. 1957. Puhelinlaitos Mussalon saaressa nykyisessä Kotkassa. 20 os. à 800 mk, 1949 op. 50 os. Kullakin om. oli 1 os. 1946 valtion haltuun joutui peräti 12 os. Yhtiön menot olivat siksi paljon tuloja suuremmat, ettei yhtiön toiminnan jatkaminen voinut tulla kysymykseen, vaan päätti yhtiökokous, että yhtiön toiminta lakkautetaan ja puhelinkeskus suljetaan 28.2.1955. Vuosihaaste 29.10.1955.
Mustakallio (vanhin). Per. 1914, lak*. Yhtiö hyödynsi omistamansa Mustakallion palstan syvänmustaa graniittia (diabaasia) Alatornion Laivaniemen kylässä R 1:3; lehti. Valmisti hautakiviä. Pääkonttori Albertinkatu 17 A 10, Helsinki. Yhtiön TJ Lennart Åkerberg (1868–1941) omisti koneliikkeen Vaasassa kunnes 1918 muutti Helsinkiin. 500 os. à 500 mk. Konkurssiin 27.8.1923. Seur. Mustakallio Granit, Väinö Jaatinen (no. 32.259, ks. myös Finland Copper) per. 1915. Vilppulalainen Jaatinen oli ollut Ab Mustakallio Oy:n osakas.
Aimo Mustonen. Per. 1944, lak*. Taide-, keramiikka- ja koruteollisuutta, erityisesti keramiikasta ja erilaisista massoista valmistettuja koruartikkeleitä kuten korva-, rinta ja hattukoruja. Mainos. Henkilök. 20. Kasarmikatu 1 B 9 III krs. (1947). Kuva. 300 os. à 500 mk. Yhtiön TJ Aimo Mustonen (Hki) 67 %, Tapio Virkkala 25 %. Virkkala oli osakas ja hallituksen jäsen v:een 1948. Konkurssiin 23.6.1949.
Joh. Müller. Per. 1941, lak. 1952. Nimi v:sta 1947 Oy Tikkaexport Ab. Koneiden, tarvikkeiden ja raaka-aineiden tuonti, puu- ja paperivalmisteiden vienti, Aurorankatu 19 B. Lisää. 300 os. à 1000 mk, 1947 op. 400 os. à 5000 mk. 1941 oik. tri Hans Müller (Leipzig) 50 %, Georg Alexander Sommar ja yhtiön TJ Adrian Miilakangas (1915–73) kukin 25 %. 1947 Neuvostoliiton Suomessa olevan Omaisuuden Hallintokunta 100 %. Fuusioitu Oy Tikkamyynti Ab:hen 1950.
Mylly-Sika. Per. 1967, toimii. Porsaiden- ja lihantuotanto sekä sikarehujen valmistus. 360 os. à 100 mk, 1985 op. 1400 os. (ko. osakekirja on mahd. siitä annista). 1981 Urpo Anttila 100 %. Nyk. toimiala viljakasvien viljely, Käräjävuorentie 466, Kurikka. Osoitteessa toimii myös Kurikan Konevälitys.
Myllyhakan Lämpö. Per. 1969, lak. 1989. Kaukolämpökeskus ja kiinteistöhuoltoyhtiö Nokialla. Laitos toimii edelleen, Hirsimäenkadun lopussa. 100 os. à 10 mk. Nokian Haka Oy 90 %. Fuusioitu 1987 emoyhtiöön.
Myllykylänpelto. Per. 1987, lak. 1994. Omisti Vallox Oy:n tehtaan rakennus ja kiinteistö Myllykyläntie 9–11 (7 kaup.os., kortteli 10, tontti 1). Paikka sijaitsee Loimaan Myllykylän kaupunginosassa. 100 os. à 150 mk. Morb Oy ↑ 60 %, Valmet Oy 40 %. Fuusioitu 1994 Vallox Oy:hyn (vanha).
Myyntiyhtymä. Per. 1942 (no. 92.942), lak*. Kaikenlaisten tavaroiden välitystä (mm. koneiden tuonti, puutuotteiden myynti). Pohjoisesplanadi 33, varasto Maskuntie 6. 300 osaketta à 1000 mk. Hans O. Donner 48 %. 1945 Wilhelm Hilbert npi ml. Oy Dahlberg & Hilbert Ab (ks. Nyberco) 65 %. 1953 Oy Kapselo Ab 65 %. Viim. kr.-ilmoitus 1953. Toimi 1955.
Mäenalus 15. Per. 1991, toimii. Kehitysvammaisten tukiasuntoja osoitteessa Mäenalus, Rinne VI R 1:84, Espoo. 793 os. à 100 mk. Rinnekoti-Säätiö 100 %.
Mäntylä. Per. 1948 (no. 117.379), lak*. Kun yhtiö 1950 merkittiin kaupparekisteriin nimi oli muodossa Sulo Mäntylä Oy. Tekstiilikauppaa ym., Pohjoisesplanadi 35 E. Sulo Erland Mäntylä (1927–79) 98 %. Yhtiö teki vain perusilmoituksen.
Veljekset Määttänen. Per. 1920 (no. 42.708), lak. 1959. Per. alun perin 1883. Saha, puusepäntehdas, mylly ja sähkölaitos. Kanneljärvi ent. Uusikirkko. Vrt. Maanviljelystal. Kauppakompp. 300 os. à 1000 mk, 1921 op. 600 os. Kauppiaat Paavo (1880–1953), Risto ja Herman Määttänen (1895–1956) omistivat kukin 1/3. 1956 haettiin vuosihaastetta.
Naantalin Saha (vanha). Per. 1922, lak*. Per. alun perin 1883 Naantalin Uuden Höyrypolttimon Oy:n (myöh. nimi Oy Sandö Ab) sahana, jonka TJ oli Oskar Marjanen. Saha, höyläämö ja mylly; kuva. Tytäryhtiö Oy Sandö Ab. Omisti myös Maanpään Saha Oy:n Maskussa. Vrt. Rymättylä Oy. 900 os. à 1000 mk. Hajaomistuksessa, suurin oli Elin Marjanen 8 %. Luovutettu konkurssiin 4.7.1931. [Historiikkia: S. Puuasiamies 4/1928 s. 58.]
Naantalin Stevedoring. Per. 1961, lak. 1990. Ahtausliike: "suorittaa matka- ja kuljetusalan tehtäviä". 20 os. à 10.000 mk, 1986 op. 20 os. à 100 mk. Toivo Saarni (yhtiön TJ) 60 %, Tauno Saarni 30 %, Tapio Saarni 10 %. (Rymättylä Oy:n sisaryhtiö.) 1986 Naantali Cargoport Oy (Stevena Oy (vanhin),
kaupungin om.) 100 %. Per. jälkeen seur. kr.-ilmoitus 1986. 1989 fuusioitu emoyhtiöönsä.
Naantalin Sviitti. Per. 1988 (no. 424.723), toimii. Nimi v:sta 1996 As. Oy Naantalin Sviitti. Omistaa 37 asunnon talon Prikitankatu 4, rak. 1992, tontti 529-2-26-23. 1991 op. 28.680 os. à 3 mk, 1992 16.660 à 6 mk, 1993 9996 A (oik. huoneistoon) ja 6664 B (rahoitusos., samat äänet). Lajit yhdistettiin 1996. 1992 Henkivakuutusosakeyhtiö Apollo ja Apollo-Sviitti Oy 100 %. 1996 Henkivakuutusosakeyhtiö Retro 97 %, yksi asunnonomistaja 3 %.
Naantalin Yhteiskoulun Talo. Per. 1919, lak*. Omisti Naantalin yksityisen yhteiskoulun 1920 valm. rakennus. 1956 uusi koulutalo. 300 os. à 500 mk. Vapautettu 1946-velvoitteista. 32 perustajaosakasta kukin 1...5 os. Viim. kr.-ilmoitus 1931. Koulu kunnallistettiin 1976 (1973).
Naarjärven Sähkö. Per. 1944 (rek. 1945), lak*. Hankkia sähköä Perniön Naarjärven ympäristössä oleviin taloihin. Vrt. Perniön Sähkö Oy. 230 os. à 500 mk. 13 osakasta, suurin (Emil Wahlström) 6 %. Vain perusilmoitus.
Napapiirin Luontaishoitola. Per. 1950, lak*. Yhtiön suunniteltu nimi oli ollut Lapin Kirvu Oy. Hoitaa mm. reumasairaita ns. Kirvun luontaishoitomenetelmän mukaan, Korpikoti Pellon Turtolan kylässä (kartta). Mainos. 250 os. à 2000 mk, 1950 op. 750 os., 1963 2250. 27 perustajaa, suurimmat yhtiön TJ Rauha Houni (1890–1979) 24 % (14 % 1952) ja Tyyne Telaja 24 %. Viim. kr.-ilmoitus 1972. Hoitola toimi 1979.
Napiala. Per. 1948, lak. 1995. Nimi v:een 1983 Napialan Nahkatehdas Oy. Edelt. 1880 per. Napialan Nahkatehdas. Valmisti hevosvaljas- ym. nahkatuotteita, myöh. retkeilyssä, metsästyksessä ja urheilussa käytettäviä pääasiassa nahkaisia tarvikkeita ja tuotteita, Tervakoski. Henkilök. 50, liikevaihto 4,8 Mmk 1980. 200 os. à 10.000 mk, 1952 op. 400 os., 1983 800. Om. yrityksen TJ 1909–53 Oskari (s. 1887), Martta ja poika Erkki (yht. 50,2 % 1953) Waara. Konkurssi alkoi 10.9.1992.
Karl Nars Karl Nars. Per. 1937, lak. 1947. Alun perin saha Pedersören Forsbyssä, per. 1911. Sittemmin puutavaraliike. Liikevaihto 27 Mmk 1938. Karl Nars (1874–1952, kuva →) oli kotoisin Purmosta. 1915 hän osti ensimm. sahansa (Högfors Forsbyssä) ja 1934 Pietarsaaren Höyrysaha Oy:n (ks. lisätietoja siinä). 2000 os. à 1000 mk. Fuusioitu P. Höyrysahaan 1944.
Narva. Per. 1923, lak*. Nimi v:een 1949 Narvan Saha- ja Mylly Oy (vanha). Saha ja mylly Vesilahdessa. Lisää. Vuosivaihto 1,5 Mmk 1936. 100 os. à 1000 mk, 1925 op. 300 os., 1937 400, 1943 800, 1949 2200, 1953 4400, 1961 6600. 26.9.1968 luovutettu konkurssiin, joka varojen vähyyden vuoksi raukesi.
Nastolan Puhelin. Per. 1920, lak. 1959. Puhelinlaitos. 250 os. à 100 mk, 1933 op. 500 os., 1950 750. Yleensä 5 os./henkilö. Lopussa Nastolan kunta oli suurin 7 %:lla. 1957 verkosto myytiin Lahden Keskin. Puhelinyhdistykselle (nyk. nimi PHP Holding Oy), jolloin yhtiö päätettiin purkaa.
Natta. Per. 1964, lak. 2001. Hoiti Arpajaisyhdistys ry*:n arpajaisvoittojen (tavaroita) maahantuonti; käytännöllisistä ja verotuksellisista syistä. Lönnrotinkatu 3 A. Myöh. myös nahkatuotteiden ja urheiluvälineiden tukkukauppaa. 1969 henkilök. 20. 100 os. à 100 mk, 1967 op. 600 os. Arpajaisyhdistys ry 100 %. Heikentyneen kannattavuuden johdosta yhtiökokous 30.3.2000 päätti asettaa yhtiön vapaaehtoiseen selvitystilaan.
*Toimi 1940–2001, jäseninä etenkin maanpuolustus- ja veteraanijärjestöjä. Yhdistys lopetettiin koska mielenkiinto tavara-arpajaisia kohtaan oli vähentynyt.
Naularanta. Per. 1987, toimii. Turun Uittamossa (kortteli 14) vuokra-alueella oleva venevalkama, jonka kahden ponttoonilaiturin 78 venepaikan hallinta myydään Fregatti-, Kuunari- ja Priki-asuntoyhtiöiden osakkaille. Oy Turun Naulatehtaan ent. tehdasrakennuksen paikalla on nyt ko. rivitaloalue. 1500 os. à 10 mk, 1988 op. 2720 os.
Nedervetil Gräv. Per. 1954, lak*. Hankki kaivinkoneita sekä leikkuupuimurin osakkaidensa tarpeisiin. Toimi naapurikylissä Sandbackassa (Simonsbacka) ja Kristoffersissa Alavetelin pohjoisosassa. 1853 os. à 1000 mk, 1955 op. 2594 os. Hugo Sandbacka 81 % sekä lukuisia pienomistajia. 1962 Lars Sandbacka 81 %. Yhtiö myi konehallinsa 1969 ja haki 11.12.1970 julkista haastetta yhtiön purkamista varten.
Nedo. Per. 1937, lak. 1938. Teollisuuden raaka-aineiden ja kemikaalien agentuuri, Pohjoisesplanadi 37. TJ J. de Grot. 100 os. à 1000 mk. NV Nederland-Oostzee Handel-Maatschappij (Nedo), Amsterdam, 100 %. Yhtiökokous päätti lopettaa yhtiön toiminnan per 1.10.1938. Vuosihaaste 15.10.1938. Seur. t:mi no. 86.390.
Nervanderinkatu 9. Per. 1924, toimii. Asuintalo Dagmarinkatu 8/Nervanderinkatu 9 rak. 1924, tontti 1370 m². 2450 os. à 1000 mk: liitt. A 10, litt. B 5, litt. C 1 os. Asuntojen haltijoiden omistama.
Niords Kommersiella. Per. 1920, lak*. Yhtiö hankki opetusvälineitä Högre Svenska Handelsläroverketin (Ruotsalainen Kauppakorkekoulu) opiskelijoille myytäviksi. 600 os. à 5 mk. Alussa Einar E. Andersson 35 % ja Studentföreningen Niord 33 %. Lopussa Svenska Handelshögskolans Studentkår (ent. Niord) 80 %. (Nykyinen Ekonomföreningen Niord rf on ylioppilaskunnan senioriyhdistys.) 1933 yhtiö päätti lopettaa toimintansa.
Nipashonka. Per. 1988, toimii. 21 huoneiston paritalomökkien 3 ha:n lomakylä lähellä Tahkoa Nipastahkon alueella Sieraniemen pohjoisosassa (534-410-89-13). 318 lomaos. à 100 mk. Honkarakenne Oy:n perustama. Mökkien valmistuttua osakkeet myytiin käyttäjille.
Nirvanlinna. Per. 1946 (rek. 1947), lak*. Seuratalo Nirvanpirtti, osoite nyk. Piilinkatu 11/Peltomäenkatu 2, Koivistonkylä. 1000 os. à 500 mk. SNL-Seuran Koivistonkylän osasto 25 % (1993 SVYS 25 %), SKP:n Koivistonkylän osasto 20 % (1993 32 %) sekä 20 järjestöä ja yli 120 yksityishenkilöä (joilla yleensä 1 os. kukin). 25.8.1986 yhtiö myi talonsa tontin vuokraoikeuksineen 55.000 mk:lla; sen jälkeen ei enää toimintaa. Julkinen haaste 2.9.1993. Paikalla on nyt As. Oy Nirvanpirtin 1990 rak. asuintalot.
Niskakosken Mylly- ja Saha. Per. oy 1930, lak*. Mylly-saha toimi 1928–44 Karhujärven ja Hietajärven välisessä Niskakoskessa, vanhan Hautajärventien vasemmalla puolella Niskakosken länsireunalla. 117 os. à 1710 mk. Oy käytti alussa osuuskunnan vakiolomaketta. Saksalaiset polttivat laitoksen syksyllä 1944. Sen jälleenrakentamista suunniteltiin, mutta 1950-luvun alussa päädyttiin yhtiön lopettamiseen.
Nivala. Per. 1938, lak. 1991. Nimi v:een 1950 Nivalan Mylly-, Saha- ja Sähkö Oy. Edelt. no. 46.352 per. 1922. Mylly, saha ja puutavaraliike, sähkön tuotanto; myöh. vain saha. Vrt. no. 21.828. Kirje. Liikevaihto 2,4 Mmk 1939, 38 Mmk 1956. 1000 os. à 1000 mk, 1950 op. 1000 os. à 3000 mk, 1952 op. 8,082 Mmk. Alussa Matti Juhola (s. 1886) ja Leander Vähäaho kukin 20 %. 1973 Mauno Nivala 26 %, Veikko Kallio 9 %. Konkurssihakemus 17.6.1985.
Nivalan Savi. Per. 1952, lak*. Salaojaputki-, savi-, puutavara- ja turveteollisuutta. Lehti, kartta. 50 työntekijää. Liikevaihto 23 Mmk 1956. 2000 os. à 5000 mk. Hajaomistuksessa, perustavassa kokouksessa 46 osakasta läsnä. Nivalan kunta 6 %. Konkurssi alkoi 1.12.1970. Kunta oli taannut yhtiön velkoja. Tiloissa on sen jälkeen toiminut Savenmaa Ky:n kauppa.
NNKY:n Koti. Per. 1918 (no. 38.096), lak. 1945. Nimi v:een 1923 Oy Runeberginkatu 13. Hotelli, pääosoite Pohjoinen Rautatiekatu 23. NNKY rakennutti 1928 tontille toimitalonsa. 100 os. à 1000 mk, 1922 op. 1000 os. à 100 mk, 1923 3000. Kirjapainotyön näyte. 1922 NNKY-järjestö osti yhtiön. 1928 Suomen NNKY:n Liitto 53 %, Helsingin NNKY 2 %, Helsingfors KFUK 2 %. 1945 kiinteistö irtaimistoineen myytiin Suomen Nuorten Naisten Kristillisten Yhdistysten Liitto ry:lle ja yhtiö päätettiin purkaa. Nyk. Hotelli Helka sekä NNKY:n toimistotalo.
Rederi Nobel-Standard. Per. 1925, lak. 1948. Suoritti ölytuotteiden Saimaa- ja rannikkokuljetuksia. Varustamon nimissä on ollut kolme säiliöalusta: ms Standard II 1932–48, ms Margareta 1935–44 ja ms Vineto n. 1940. Liikevaihto 0,4 Mmk 1936. Lisäksi emoyhtiön nimissä on ollut neljä säiliöalusta, osittain samat ja samanaikaisesti Rederi-yhtiön kanssa. 5000 os à 100 mk. Nobel-Standard Oy Suomessa 100 %. Vuosihaaste 5.9.1947.
Nokian Palokunnantalo. Per. 1932, lak. 1938. Nokian seudun VPK:n tukeminen ja kannattaminen. Rakensi 1933 talon Koskenmäkeen. 1300 os. à 100 mk. 1938 Nokian VPK 70 %. Yhtiökokoukset 24.2. ja 31.3.1938 päättivät purkaa yhtiön. Vuosihaaste 8.4.1938.
Noljakan Saha. Per. 1921, lak*. Saha, mylly. 200 os. à 500 mk. Juho Ludvig Puhakka 26 %, Mooses Kettunen 22 %. Vain perusilmoitus. Vuosihaaste 1941.
Nordanå Gods. Per. 1917, lak. (virallisesti) 1941. Yhtiön päätila Nordanå sijaitsi Kemiön Dragsfjärdissä ja se omisti myös Sunnanån kartanon, yht. 1600 ha josta 300 ha peltoa. Lehti. 215 os. à 1000 mk. Osake-enemmistö oli Ruotsista muuttaneen Johan August Wallendorffin (1856–1916) lähinnä Ruotsissa asuvilla perillisiä. 9.1918 se siirtyi pojan, Per Filip Wallendorffin johdolla olevalle kotimaiselle konsortiolle, joka 18.1.1919 päätti myydä yhtiön tilat yht. 2,5 Mmk:lla pitäjän talonpojille. 1921 yhtiökokous päätti purkaa yhtiön.
Modemagasin Karin Nordmark. Per. 1916, lak*. 1914 (tuomio 20.4.1915) oli edelt., Modemagasin du Nord ja sen omistaja nti Karin Nordmark, menneet konkurssiin. Nordmarkilla oli aik. ollut kahvila. Muotivaateompelimo ja -liike, myöh. etenkin naisten hattujen kauppaa. Kasarmikatu 48, 1936–50 Kalevankatu 3. Mainos. 40 os. à 100 mk, Karin N. 95 %. Konkurssiin 1926, silti oy:n toiminta jatkui. Loppuunmyynti 1950, vuosihaaste 1952.
Norna. Per. 1940, lak*. Nimi v:sta 1943 Ab Norna Hemslöjd - Norna Kotityö Oy. Kotiteollisuustuotteiden (kuva) myynti, lähinnä tekstiilejä. Osti perustettaessa Finlands Svenska Marthaförbundin tavaravaraston 25.000 mk:lla, vrt. Martta Oy. Myymälä oli kauan Unioninkatu 28:ssa. (Kolme nornaa olivat skandinaavisessa mytologiassa kohtalon jumalattaria; lisää.) 600 os. à 200 mk.
Vapautettu 1946-velvoitteista. 1946 Fi. Sv. Marthaförbund 21 %, muut 23 Martha-yhdistystä yht. 8 %, hajaomistajina naishenkilöitä. Viim. kr.-ilmoitus 1973.
Norra Atlanten (osakekirjassa Norra-Atlanten). Per. 1933, lak. 1938. Rahtilaivavarustamo, ss Atlanten. 50 os. à 1000 mk. Thure Carlsson 48 os. Yhtiön toiminta päättyi 1.4.1936. Vuosihaaste 10.11.1936.
Gunder Nordbäck Northern Investment Company. Per. 1931, lak. 1942. Osakkeiden omistaminen ja kauppa. Liikevaihto 1,1 Mmk, tase 1,0 Mmk 1938. 500 os. à 1000 mk. TJ ja omistaja FT Gunder Nordbäck (1903–83, kuva →; ks. Merkurius). Vuosihaaste 4.12.1941. Nordbäck muutti n. 1942 Helsingistä Tukholmaan ja myöh. Zürichiin. Hän oli kiinteistösijoittaja ja kuuluisa bibliofiili.
Northern Timber. Per. 1937, lak*. Pyöreän puutavaran (propsi, paperipuu) vientiliike. TJ Väinö Kunnaala. 100 os. à 1000 mk.
1948-osakkeet annettiin valtiolle 1946-velvoitteiden perusteella. Väinö Kunnaala, E. R. Saraste (1939 tilalle S. Aronson), Rurik Saraste ja Aarne Sihvo kukin 25 %. Viim. kr.-ilmoitus 1939. Mukana SLk 1951/52, ei enää SK 1953.
Nummelan Puhelin. Per. 1919, lak*. Puhelinlaitos, lopussa 320 tilaajaa. 100 os. à 200 mk. Liiketoiminta myytiin Helsingin Puhelinyhdistykselle 1.1.1952. Yhtiö purettu 1954.
Nurmela & Kotonen (vanha). Per. oy 1921, lak*. Nimi v:sta 1950? Simolan Liiketalo Oy. Sekatavara- sekä puutavarakauppa, Simola as., aik. Vainikkala. Etiketti. 200 os. à 500 mk. Liikkeen oli perustanut n. 1905 Kesko Oy:n tulevan PJT:n Ilmo Nurmelan isä Tommi ja 1928 hänen osakkuutensa siirtyi Ilmo N:n omistukseen. Perustajan lanko Tommi Kotonen oli tullut osakkaaksi 1921 ja yhtiö siirtyi myöhemmin kokonaan hänelle. Seur. ay Nurmela & Kotonen per. 1950. [I. Nurmela 1973 s. 18–24, 39–40, 89–97; myös valokuvia.]
Salkku- ja Matkalaukkutehdas W. A. Nurmi. Per. oy 1949 (no. 114.625), lak*. Edelt. (no. 88.091) oli per. 1923, mutta jo aik. Wäinö August Nurmi (1891–1955) oli per. yksit. toiminimen Uusikaupunkiin. Matkalaukkujen, salkkujen, naisten käsilaukkujen ym. nahkateosten valmistus. 1929 Eerikinkatu 37, myöh. Läntinenkatu 16 B, Turku. 500 os. à 1000 mk. Väinö ja Terttu Vuorenkoski 60 %, Hulda ja W. A. Nurmi 30 %, Eeva Niittymies 10 %. 1950 Hjördis Langh (Hans Langhin ↑ äiti) osti 35 %. Vuosihaaste 26.3.1954.
Nurmijärven Golfkeskus. Per. 1989, toimii. Nurmijärven kunnan omistamille Högdalin torpan maille (Ratasillantie 70, Röykkä) rak. golfkenttä avattiin 1991. 2001 yhtiö sai alueen omistukseensa (Kiint. Oy Nurmijärven Golf: otsikon yhtiö om. 2/3, klubi 1/3). Yhtiön omistama päärakennus paloi 2016. Nurmijärven Golfklubi ry vastaa urheilutoiminnasta. 218 A-, 240 B- ja 268 C-os. à 1000 mk. Lajikohtaiset määrät ovat sittemmin muuttuneet. Alkup. merkintähinnat: A 78.000 mk, B 43.000 mk, C 25.000 mk. Suurimmalla omistajalla oli 9 %.
Nykarleby Pälsningscentral. Per. 1979, lak*. Hoiti keskitetysti seudun tarhojen minkkien ja kettujen nylkemisen sekä nahkojen muokkauksen (TOL D1313), turkistarhatarvikkeiden kauppaa. Frillmossavägen. 600 os. à 500 mk, 1988 op. 1800 os. N. 340 osakasta. Alussa suurimmilla 10 os. 1987 Dan Nygren 24 %. 30.5.1988 alkoi konkurssi.
Nykarleby Samskola. Per. rek. 1926, lak*. Yhtiön perustava kokous oli pidetty jo 1919, jolloin koulukin oli aloittanut. Yhtiö omisti rakennuksen ja tontin. 110 os. à 100 mk, 1930 op. 200 os.
Vapautettu 1946-velvoitteista. Yhteiskoulu valtiollistettiin 1970.
Nylandsgatan  26. Per. 1924, toimii. Nimi v:sta 1927 As.-oy Uudenmaankatu 26. Yhtiö osti 1924 Alexej (Aleksander) Gratschoffin (Onni Talaksen isä) perillisiltä 1057 m² tontin puurakennuksineen. Tontille valmistui 1927 yhtiön nykyinen kivitalo, jossa 25 asuntoa. 50 os. à 1000 mk, 1927 op. 87 os.
Osakekirja on 1-lehtinen. V:sta 1927 asukkaiden omistama.
Nyländska Jaktklubbens Restaurang. Per. 1939, lak*. Yhtiö ylläpiti pursiseura NJK:n 1900 avattua ravintolaa Valkosaarenkarilla. 300 os. à 1000 mk. Gunnar Grönblom (1895–1939, NJK:n varakommodori, Maskinaktiebolaget E. Grönblomin (ent. Christiernsson) VTJ) 71 %, 1942 NJK 74 %. Viim. kr.-ilmoitus 1944. Oy toimi 1946, mutta ei ole mukana SLk 1951/52. Ravintola toimii edelleen.
Nyyssönen. Per. 1946, lak*. Saha ja mylly, puutavarakauppaa, Muurola Rovaniemen mlk. 30 à 10.000 mk. Otto Nyyssönen 77 %, Kalle N. 13 %, Signe N. 10 %. Vain perusilmoitus. 1954 yhtiön kiinteistö rakennuksineen ja irtaimistoineen siirtyi Kemijoki Oy:n omistukseen.
Nådendals Badsanatorium. Per. 1917 (no. 36.382), lak. 1938. Nimi v:sta 1920 Naantalin Kylpy Oy. Virall. kotip. v:sta 1926 Naantali. Tietoja, vanha. 800 os. à 1000 mk. Leopold Lerchen perunkirjoituksessa 1927 nämä osakkeet luokiteltiin arvottomiksi. 17.10.1936 yhtiökokous päätti purkaa yhtiön.
Näköasema. Per. 1979 (rek. 1981), toimii. Nimi v:sta 2001 THT Control Oy. Optisen alan tavaroiden tukku- ja vähittäiskauppa. Esim. 1984 ei mitään liiketoimintaa. Perusilmoituksen jälkeen seur. ilmoitus 2001, jolloin aivan uusi toimiala (tekninen suunnittelu). 100 os. à 500 mk, 2001 op. 300 os. à 30 mk. Meriläinen Oy (Eero Meriläinen) 100 %. 2001 uudet omistajat.
Näytös. Per. 1919, lak*. Elävien kuvien näytäntöä Raahen Kauppaklubin kiinteistön piharakennuksessa. Ensimm. esitys 30.1.1919 ja viim. 28.10.1922. 300 os. à 100 mk. Yhtiön TJ Gordon Swanljung oli osakas. Jo 10.1920 yhtiö halusi luopua teatteristaan.

*Selitys: lak*.
Takaisin ylös.