Helsingin Rauta- ja Sänkyteollisuus Oy (Merivaara-yhtiöt)

Per. 1917, ei rekisteröity eikä käynnistetty, mutta senaatti on vahvistanut otsikon yhtiön säännöt 28.12.1916.

Tämän uuden yhtiön tarkoitus oli ottaa haltuunsa Juho Merivaaran toiminimet Helsingin Uusi Rautasänkytehdas ↓ ja Auran Rautasänkytehdas ↓ kiinteistöineen ja koneineen ja jatkaa yritysten liiketoimintaa. Asiasta ei ole mitään mainintaa historiikissa 1951.

20.000 os. à 200 mk. Osakekirjatkin oli ehditty painaa valmiiksi. Ne muistuttavat J. Merivaara Oy:n 1923, lisää ks. alhaalla. Niiden vinjetissä esiintyvästä tehdaskompleksistä itäinen puolisko rakennettiin 1917.

Juho Merivaara (entinen Sjöstedt, kuva ↓) 88 % yllämainittua 3,5 Mmk apporttia vastaan. Hän oli po. yritysten perustaja ja omistaja ja eli 1878–1938.

Suunnitelmia ei viety loppuun ja yhdistymisen sijasta molemmat yritykset jatkoivat sittenkin juridisesti erillisinä, kunnes 1938 fuusioituivat.

HELSINGIN UUSI RAUTASÄNKYTEHDAS

Per. 1901, tmi, lak. (1938).

Valmisti rautasänkyjä (1920-luvulla Pohjoismaiden suurin tehdas), vuodesta 1910 sairaalakalusteita ja teräsputkihuonekaluja sekä vuodesta 1914 kassakaappeja. Yhtiöesitys, 2. Kirjepää. Kuva 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11. (1932 per. Helsingin Teräshuonekalutehdas (Heteka Oy) on eri yritys.)

Yhtiön ensimmäinen tehdas. Tehdas 1916–28 Fleminginkatu 27–29 (ilmakuva, kuva suunnitelluista rakennuksista*), sen jälkeen Vanha talvitie 11/Verkkosaarenkatu 2 (entinen nimi Kulosaarenkatu 11, kuva; vrt. Jalostaja), n. 1980 Kerava.

*Kadun toisella puolella, no. 34:ssä, toimi kilpailija Rautakalusto ja Terä Oy, johon entinen yhtiökumppani Rikhard Polsa oli siirtynyt. 29-tontin vanhin rakennus, joka on säilynyt, pohjoislaidassa (nykyisen Satamaradankadun varrella oleva) oli ollut Helsingin Sokeritehdas Oy:n ↓. Sisun aikana siinä oli autokorjaamo, nyt Nordean diilingsali. Vinjettikuvien etualalle piirretty kadunvarsirakennus rakennettiin vasta sodan jälkeen tontin ollessa Sisun käytössä. Pihanpuoleinen talo oli valm. 1917. Merivaara joutui 1928 myymään kiinteistön talousongelmien vuoksi.

1938 liiketoiminta kiinteistöineen ja koneineen myytiin 2,5 Mmk:lla J. Merivaara Oy:lle ↓.

[PRH. Tekniikan Waiheita 2/1998 s. 22–27. Lisää: H Hel-T s. 209, HKaiku 19–20/1916 liite, KL s. 50, Kta I s. 27, Et-Pohj 1 s. 17, St-lehti 10/1924, Stk II s. 72.]

Helsingin Sokeritehdas, Satamaradankatu

AURAN RAUTASÄNKYTEHDAS

Per. 1913, tmi, lak. 1938. Nimi vuodesta 1921 Auran Rautateollisuus Oy (ARA, vanhin).

1913 Juho Merivaara osti konkurssipesältä Turun Rautasänkytehdas Oy:n tuotantolaitokset, jotka pian siirrettiin Tikkumäkeen, kuva 2.

Yhtiön nimi muutettiin 1921 ARA:ksi, koska 1916 oli ryhdytty rautasänkyjen ohella valmistamaan maatalouskoneita ym. metalliteollisuustuotteita. Maatalouskoneista luovuttiin 1924 minkä jälkeen tuotanto käsitti sänkyjä, kenttäahjoja, valimotuotteita.

Liiketoiminta liitettiin J. Merivaara Oy:hyn ↓ 1938. Uudelleen oy:ksi samalla nimellä 1957.

1965 yrityksen silloinen omistaja Instrumentarium Oy myi ARA:n Perusyhtymä Oy:lle, joka 1973 perusti kolmannen Auran Rautateollisuus Oy:n (oy lak. 1977). 1988 Tamrock Oy osti tehtaan.

[PRH. Turun kaupungin historia 1918–1970 I nide s. 435. Sisua siloa ja sinappia s. 37. S. valimoteollisuus s. 318. Instrumentarium (2000). TS 17.9.1922 s. 10.]

J. MERIVAARA OY (vanha)

Per. 1922 (47.637), lak. 1967.

1922 Helsingin Uusi Rautasänkytehdas oli aloittanut puuruuvien ja metallinappien valmistuksen. Sitä tuotantoa varten perustettiin otsikon yhtiö. Sen kapasiteetti riitti koko maan ruuvitarpeeseen.

Ulkomaisen kilpailun vuoksi ruuvien teko loppui kuitenkin pian ja tästä yhtiöstä tuli ilmeisesti Merivaaran muiden tehtaiden tuotteiden (ainakin eräiden) myyntiyhtiö. Kirjepää.

1929 alaotsikon yhtiön toimialaksi ilmoitetaan autojen vähittäiskauppa. Se kiinnosti Juho Merivaaraa ja hän oli ollut osakkaana useassa autoliikkeessä. 1930-luvun alun jälkeen vuoteen 1938 asti tällä yhtiöllä ei ollut toimintaa.

Kaikkien kolmen yhtiön v. 1938 fuusioitumisen jälkeen J. Merivaara Oy valmisti sairaalakalustoa, tavallisia sänkyjä, patjoja, kassa- ja arkistokaappeja, tuotteita ruostumattomasta teräksestä (Helsinki); sekä sänkyjä, kenttäahjoja, valimotuotteita (Turku). 1951 työntekijöitä oli 245.

500 os. à 1000 mk, 1937 op. 1500 os., 1938 3000*, 1947 na. 2000 mk, 1953 9000, 1957 18.000, 1964 24.000 os. à 20 nmk. Osakekirja: 1923**, 1938.

*Uusista os. 500 annettiin fuusiovastikkeena Auran Rautateollisuus Oy:n osakkaille.
**Päiväys puuttuu, mutta osakekirja kuuluu perustamisantiin. 50+10 mk leimamerkit liittyvät nimellisarvon kaksinkertaistamiseen rahastoannilla 1947.

Juho Merivaara 100 % (1938 fuusioiden jälkeen kp. omisti 94 %). 1939 PR Simo Brofeldt* (1892–1942) 49 %, Instrumentarium Oy 49 %. 1948 Instru 50,1 %, leski Asta Brofeldt 49 %. 1955 Instru 100 %.

*Arvostettu kirurgi, Mika Tiivolan ja Mikko Juvan appi.

Fuusioitu 1967 Instrumentarium Oy:hyn, joka myi tämän liiketoiminnan 2002. Silloin perustettu uusi Merivaara Oy jatkaa sairaalalaitteiden valmistusta Lahdessa.

[PRH. Merivaaran sekä Instrun historiikit. Lisää: St-lehti 10/1924 s. 261, Stk II s. 72 75 ja 76, KotimTuot 9/1934 s. 250–1, Stal s. 176, St s. 223.]

© G. Kock