UNITAKSEN OSAKEINDEKSI
Unitas Stock Index, Unitas aktieindex.  Pörssitilastoa

Kerää vanhoja osakekirjoja. 

Historiallinen artikkeli Pörssitieto 1984 -kirjasta.
4.6.1990 lähtien Helsingin pörssi otti hoitaakseen osakkeiden hintaindeksien laskennan.

Unitaksen osakeindeksin laskee Suomen Yhdyspankin taloudellinen sihteeristö. Indeksi julkaistiin ensimmäisen kerran 1929 ja se käsitti 14 yhtiötä. Perusvuosi oli 1926. Vuonna 1938 muutettiin se vuodeksi 1935. Vuonna 1951 perusvuodeksi tuli 1948 indeksin perustuessa 13 osakkeeseen. 1960 lisättiin indeksiin viisi yhtiötä perusvuoden jäädessä ennalleen. Osakeindeksi laskettiin joka perjantai. Vuoden 1972 alusta lähtien indeksi ruvettiin laskemaan päivittäin, perusvuodella 1970. Yleisindeksin, pankkiosakkeiden ja teollisuusosakkeiden vuosi-indeksit ovat saatavissa vuodesta 1923 lähtien ja kuukausi-indeksit joulukuusta 1928 lähtien.

Unitaksen osakeindeksiä uudistettiin huomattavasti toukokuussa 1977. Uudeksi perusvuodeksi otettiin 1975. Indeksissä olivat nyt mukana pörssin kaikki yhtiöt ja osakesarjat. Indeksit lasketaan kuten aikaisemminkin ostokurssien pohjalta päivittäin. Viikko-, kuukausi- ja vuosi-indeksit ovat vastaavien päiväindeksien aritmeettisia keskiarvoja.

Unitas-indeksissä on neljä pääryhmää: pankit (26,6 %) vakuutus (1,95 %), kauppa ja liikenne (5,1 %) sekä teollisuus (66,3 %). Yleisindeksi saadaan näiden painotettuna keskiarvona (painot mainittu suluissa). Näiden lisäksi lasketaan teollisuuden viisi alaindeksiä (suluissa paino yleisindeksissä): monialayritykset (32,1 %), metsäteollisuus (16,8 %), metalliteollisuus (7,4 %), tekstiili- ja vaatetusteollisuus (2,0 %) sekä muu teollisuus (7,9 %). Ryhmittely on tehty yhtiön liikevaihdon perusteella. Monialayrityksiä ovat Amer, Huhtamäki, Kymi, Medica, Nokia, Rauma, Rosenlew ja Tampella. Niiden sivutoimialojen osuus liikevaihdosta on vähintään 25 %. Muuhun teollisuuteen kuuluvat Lohja, Otava, Partek, Rettig-Strengberg, Suomen Sokeri ja WSOY.

Yhtiöiden painot indeksissä on määritelty vuosien 1974, 1975 ja 1976 pörssivaihdon ja samojen vuosien lopun osakepääomien markkina-arvojen (verotusarvo) osuuksien geometrisina keskiarvoina. Osakepääoman markkina-arvosta on otettu huomioon vain se osa, mikä on pörssissä noteerattavana. Tämän lisäksi markkina-arvoa on myös tarkistettu Enson ja Fordin osalta. Suurimmat painot ovat SYP:llä 10,32 + 2,56 %, KOP:llä 11,36 %, Raumalla 9,35 %, Nokialla 9,34 % ja Kymillä 7,39 %.

Indeksin osakeantikorjauksen laskemistavan tavoitteena on ns. osakeantikertoimen avulla mitata osakeannista vanhalle osakkeenomistajalle tuleva taloudellinen hyöty. Ts. lasketaan, minkä verran emissio kasvattaa vanhan osakkaan salkkua ilman, että hänen tarvitsee sijoittaa uutta rahaa osakkeiden merkintään. Merkintäoikeuden pörssihinta otetaan huomioon osakeantikerrointa laskettaessa.

Osingontasauksessa menetellään siten, että osinko kokonaisuudessaan lisätään kurssiin yhtiökokouksen jälkeisenä päivänä. Sitä seuraavana päivänä ostokurssiin lisätään 359/360 osingon määrästä jne. kunnes se vuoden kuluttua on nollan suuruinen. Ts. Unitaksen osakeindeksi ei sisällä osingon vaikutusta. [Tätä menetelmää ei nykyään pidetä suositeltavana.]

Uudet pörssiosakkeet ja osakesarjat otetaan indeksiin 2–3 kuukauden ylimenovaiheen jälkeen. Siinä ryhmässä, johon uusi yhtiö sijoittuu, tulee tällöin sen sisäisiin painoihin muutoksia, ryhmäindeksin kokonaispainon pysyessä taas ennallaan. Näin ollen liukuvilla painoilla ei ole haitallisia vaikutuksia ryhmäindeksien perusteella laskettavaan yleisindeksiin.

Unitaksen osakeindeksien luvut julkaistaan mm. Yhdyspankin Unitas-julkaisussa sekä päivittäin useassa sanomalehdessä. Se on saatavissa yhtiöittäin. Nykyinen indeksi voidaan kytkeä aikaisempaan ketjuttamalla. Uuden indeksin perusvuosi muuttuu vuodesta 1975 vuoteen 1970, kun uusi pankki-indeksi kerrotaan luvulla 2,826 ja uusi teollisuusindeksi luvulla 2,045. Yleisindeksin osalta vastaava kerroin on 2,161, mutta ryhmäindeksien painosuhteiden muuttumisen vuoksi vertailukelpoisuus heikkenee. Vastaavasti vanhat indeksiluvut, joiden perusvuosi on 1970, voidaan muuttaa uusiksi jakamalla vanhat indeksiluvut em. kertoimilla. Kauppa ym. -indeksiä ei voida ketjuttaa.

Unitaksen vanhan (1970 = 100) osakeindeksin kokoonpano oli seuraava (suluissa ryhmän paino yleisindeksissä): Pankit (19,6 %) HOP, KOP ja SYP kanta. Kauppa ym. (9,8 %): Ford, Kesko, Pohjola, Stockmann ja Effoa. Teollisuus (70,6 %): Enso A, Finlayson, Huhtamäki, Kajaani, Kaukas A, Kemi, Kymi, Lohja A, Metsäliitto B, Nokia, Partek, Rauma, Serlachius A, Suomen Sokeri, Tampella, Wärtsilä l ja Yhtyneet Paperitehtaat kanta. Tämä indeksi voidaan vuorossaan ketjuttaa edelliseen (1948 = 100) seuraavilla kertoimilla: pankit 1,325, teollisuus 10,180 ja yleisindeksi 8,126.


Lähdekirjallisuutta: Unitas no. 3/1977 s. 135, 4/1971 s. 219, 1/1951 s. 12, 1/1929 s. 15.
Ks. myös osakeindeksikäyrää 1916–79 ja sen selitykset. Kansallis-Osake-Pankki julkaisi myös oman osakeindeksinsä jonkin ajan 1980-luvulle asti.
Pörssikurssit 23.5.1935. Komitean mietintö 25/1921.
Jäsenten vaihdon tilastointia pörssissä 1984 ennen tietokoneistamista.
Meklarilista.  Musta taulu.

Osakepääoman kehitys.
 

TAULUKKO PÖRSSITIETO 1984 -KIRJASTA

Vuosi Vaihto, nmk V. 1982 ra-
hana, Mmk
Yhtiöitä
v. lop.
1912 (3 kk)    16 028 19,4 33
1913 25 532 30,9 35
1914 20 476 24,0 35
1915 41 812 37,3 55
1916 1 901 633 1 116,0 75
1917 2 942 527 1 074,0 83
1918 9 229 654 1 910,5 91
1919 6 639 890 1 102,2 91
1920 6 862 486 706,8 87
1921 2 178 862 209,1 81
1922 1 358 820 135,2 84
1923 1 382 048 153,4 74
1924 1 190 674 132,2 67
1925 1 454 989 155,7 64
1926 3 430 749 384,3 60
1927 7 844 408 862,8 64
1928 5 108 404 556,8 60
1929 1 683 152 191,9 59
1930 1 803 964 223,7 58
1931 3 060 424 403,9 52
1932 1 633 712 202,6 50
1933 1 956 617 244,6 45
1934 3 070 134 383,8 40
1935 2 347 393 291,0 38
1936 4 363 464 519,2 36
1937 5 878 133 593,7 37
1938 2 217 626 241,8 36
1939 2 453 157 252,7 36
1940 3 304 048 253,4 36
1941 5 014 454 313,4 36
1942 5 218 870 264,6 48
1943 4 251 361 189,6 50
1944 4 877 166 197,0 47
1945 13 299 414 375,0 46
1946 11 875 544 212,6 47
1947 12 491 199 186,1 47
1948 12 759 213 144,2 48
1949 16 169 571 181,1 48
1950 29 564 986 285,9 48
1951 27 809 003 192,4 49
1952 19 840 483 135,9 44
1953 21 339 382 151,5 44
1954 15 688 913 112,8 45
1955 23 124 396 169,5 45
1956 35 527 220 245,8 44
1957 26 477 435 168,7 45
1958 18 365 797 108,4 44
1959 27 108 094 159,4 45
1960 26 287 710 148,3 45
1961 28 459 393 159,7 47
1962 31 322 901 172,9 48
1963 29 355 526 156,8 48
1964 31 120 948 154,8 47
1965 34 831 196 165,4 47
1966 29 213 627 135,8 46
1967 31 198 937 141,0 47
1968 43 790 086 178,7 45
1969 53 707 154 211,1 45
1970 77 323 064 292,3 45
1971 92 492 778 333,0 46
1972 166 893 223 554,1 46
1973 291 040 132 820,7 47
1974 208 967 105 474,4 47
1975 207 922 579 415,8 47
1976 172 131 017 308,1 48
1977 191 473 887 310,2 49
1978 327 233 325 507,2 49
1979 556 750 351 790,6 50
1980 698 846 770 859,6 50
1981 1 462 630 300 1 565,0 50
1982 3 084 753 276 3 084,8 49
1983 3 745 682 615 . 48