UNITAKSEN OSAKEINDEKSI
sekä pörssitilastoa

Artikkeli Pörssitieto 1984 -kirjasta.
4.6.1990 lähtien Helsingin pörssi otti hoitaakseen osakkeiden hintaindeksien laskennan.

Unitaksen osakeindeksin laskee Suomen Yhdyspankin taloudellinen sihteeristö. Indeksi julkaistiin ensimmäisen kerran 1929 ja se käsitti 14 yhtiötä. Perusvuosi oli 1926. Vuonna 1938 muutettiin se vuodeksi 1935. Vuonna 1951 perusvuodeksi tuli 1948 indeksin perustuessa 13 osakkeeseen. 1960 lisättiin indeksiin viisi yhtiötä perusvuoden jäädessä ennalleen. Osakeindeksi laskettiin joka perjantai. Vuoden 1972 alusta lähtien indeksi ruvettiin laskemaan päivittäin, perusvuodella 1970. Yleisindeksin, pankkiosakkeiden ja teollisuusosakkeiden vuosi-indeksit ovat saatavissa vuodesta 1923 lähtien ja kuukausi-indeksit joulukuusta 1928 lähtien.

Unitaksen osakeindeksiä uudistettiin huomattavasti toukokuussa 1977. Uudeksi perusvuodeksi otettiin 1975. Indeksissä olivat nyt mukana pörssin kaikki yhtiöt ja osakelajit. Indeksit lasketaan kuten aikaisemminkin ostokurssien pohjalta päivittäin. Viikko-, kuukausi- ja vuosi-indeksit ovat vastaavien päiväindeksien aritmeettisia keskiarvoja.

Unitas-indeksissä on neljä pääryhmää: pankit (26,6 %) vakuutus (1,95 %), kauppa ja liikenne (5,1 %) sekä teollisuus (66,3 %). Yleisindeksi saadaan näiden painotettuna keskiarvona (painot mainittu suluissa). Näiden lisäksi lasketaan teollisuuden viisi alaindeksiä (suluissa paino yleisindeksissä): monialayritykset (32,1 %), metsäteollisuus (16,8 %), metalliteollisuus (7,4 %), tekstiili- ja vaatetusteollisuus (2,0 %) sekä muu teollisuus (7,9 %). Ryhmittely on tehty yhtiön liikevaihdon perusteella. Monialayrityksiä ovat Amer, Huhtamäki, Kymi, Medica, Nokia, Rauma, Rosenlew ja Tampella. Niiden sivutoimialojen osuus liikevaihdosta on vähintään 25 %. Muuhun teollisuuteen kuuluvat Lohja, Otava, Partek, Rettig-Strengberg, Suomen Sokeri ja WSOY.

Yhtiöiden painot indeksissä on määritelty vuosien 1974, 1975 ja 1976 pörssivaihdon ja samojen vuosien lopun osakepääomien markkina-arvojen (verotusarvo) osuuksien geometrisina keskiarvoina. Osakepääoman markkina-arvosta on otettu huomioon vain se osa, mikä on pörssissä noteerattavana. Tämän lisäksi markkina-arvoa on myös tarkistettu Enson ja Fordin osalta. Suurimmat painot ovat SYP:llä 10,32 + 2,56 %, KOP:llä 11,36 %, Raumalla 9,35 %, Nokialla 9,34 % ja Kymillä 7,39 %.

Indeksin osakeantikorjauksen laskemistavan tavoitteena on ns. osakeantikertoimen avulla mitata osakeannista vanhalle osakkeenomistajalle tuleva taloudellinen hyöty. Ts. lasketaan, minkä verran emissio kasvattaa vanhan osakkaan salkkua ilman, että hänen tarvitsee sijoittaa uutta rahaa osakkeiden merkintään. Merkintäoikeuden pörssihinta otetaan huomioon osakeantikerrointa laskettaessa.

Osingontasauksessa menetellään siten, että osinko kokonaisuudessaan lisätään kurssiin yhtiökokouksen jälkeisenä päivänä. Sitä seuraavana päivänä ostokurssiin lisätään 359/360 osingon määrästä jne. kunnes se vuoden kuluttua on nollan suuruinen. Ts. Unitaksen osakeindeksi ei sisällä osingon vaikutusta. [Tätä menetelmää ei nykyään pidetä suositeltavana.]

Uudet pörssiosakkeet ja osakelajit otetaan indeksiin 2–3 kuukauden ylimenovaiheen jälkeen. Siinä ryhmässä, johon uusi yhtiö sijoittuu, tulee tällöin sen sisäisiin painoihin muutoksia, ryhmäindeksin kokonaispainon pysyessä taas ennallaan. Näin ollen liukuvilla painoilla ei ole haitallisia vaikutuksia ryhmäindeksien perusteella laskettavaan yleisindeksiin.

Unitaksen osakeindeksien luvut julkaistaan mm. Yhdyspankin Unitas-julkaisussa sekä päivittäin useassa sanomalehdessä. Se on saatavissa yhtiöittäin. Nykyinen indeksi voidaan kytkeä aikaisempaan ketjuttamalla. Uuden indeksin perusvuosi muuttuu vuodesta 1975 vuoteen 1970, kun uusi pankki-indeksi kerrotaan luvulla 2,826 ja uusi teollisuusindeksi luvulla 2,045. Yleisindeksin osalta vastaava kerroin on 2,161, mutta ryhmäindeksien painosuhteiden muuttumisen vuoksi vertailukelpoisuus heikkenee. Vastaavasti vanhat indeksiluvut, joiden perusvuosi on 1970, voidaan muuttaa uusiksi jakamalla vanhat indeksiluvut em. kertoimilla. Kauppa ym. -indeksiä ei voida ketjuttaa.

Unitaksen vanhan (1970 = 100) osakeindeksin kokoonpano oli seuraava (suluissa ryhmän paino yleisindeksissä): Pankit (19,6 %) HOP, KOP ja SYP kanta. Kauppa ym. (9,8 %): Ford, Kesko, Pohjola, Stockmann ja Effoa. Teollisuus (70,6 %): Enso A, Finlayson, Huhtamäki, Kajaani, Kaukas A, Kemi, Kymi, Lohja A, Metsäliitto B, Nokia, Partek, Rauma, Serlachius A, Suomen Sokeri, Tampella, Wärtsilä l ja Yhtyneet Paperitehtaat kanta. Tämä indeksi voidaan vuorossaan ketjuttaa edelliseen (1948 = 100) seuraavilla kertoimilla: pankit 1,325, teollisuus 10,180 ja yleisindeksi 8,126.

G. Kock

[Unitas no. 3/1977 s. 135, 4/1971 s. 219, 1/1951 s. 12, 1/1929 s. 15.]

Ks. myös osakeindeksikäyrää 1916–79 ja sen selitykset. Kansallis-Osake-Pankki julkaisi myös oman osakeindeksinsä jonkin ajan 1980-luvulle asti.
Pörssikurssit 23.5.1935. Komitean mietintö 25/1921.
Jäsenten vaihdon tilastointia pörssissä 1984 ennen tietokoneistamista.
Meklarilista.  Musta taulu.
Osakepääoman kehitys.

Tämä sivu: www.porssitieto.fi/unitas.html


TAULUKKO PÖRSSITIETO 1984 -KIRJASTA

Vuosi	Vaihto, nmk	V. 1982 rahana, Mmk	Yhtiöitä v. lop.
1912	(3 kk)    16 028	19,4	33
1913	25 532	30,9	35
1914	20 476	24,0	35
1915	41 812	37,3	55
1916	1 901 633	1 116,0	75
1917	2 942 527	1 074,0	83
1918	9 229 654	1 910,5	91
1919	6 639 890	1 102,2	91
1920	6 862 486	706,8	87
1921	2 178 862	209,1	81
1922	1 358 820	135,2	84
1923	1 382 048	153,4	74
1924	1 190 674	132,2	67
1925	1 454 989	155,7	64
1926	3 430 749	384,3	60
1927	7 844 408	862,8	64
1928	5 108 404	556,8	60
1929	1 683 152	191,9	59
1930	1 803 964	223,7	58
1931	3 060 424	403,9	52
1932	1 633 712	202,6	50
1933	1 956 617	244,6	45
1934	3 070 134	383,8	40
1935	2 347 393	291,0	38
1936	4 363 464	519,2	36
1937	5 878 133	593,7	37
1938	2 217 626	241,8	36
1939	2 453 157	252,7	36
1940	3 304 048	253,4	36
1941	5 014 454	313,4	36
1942	5 218 870	264,6	48
1943	4 251 361	189,6	50
1944	4 877 166	197,0	47
1945	13 299 414	375,0	46
1946	11 875 544	212,6	47
1947	12 491 199	186,1	47
1948	12 759 213	144,2	48
1949	16 169 571	181,1	48
1950	29 564 986	285,9	48
1951	27 809 003	192,4	49
1952	19 840 483	135,9	44
1953	21 339 382	151,5	44
1954	15 688 913	112,8	45
1955	23 124 396	169,5	45
1956	35 527 220	245,8	44
1957	26 477 435	168,7	45
1958	18 365 797	108,4	44
1959	27 108 094	159,4	45
1960	26 287 710	148,3	45
1961	28 459 393	159,7	47
1962	31 322 901	172,9	48
1963	29 355 526	156,8	48
1964	31 120 948	154,8	47
1965	34 831 196	165,4	47
1966	29 213 627	135,8	46
1967	31 198 937	141,0	47
1968	43 790 086	178,7	45
1969	53 707 154	211,1	45
1970	77 323 064	292,3	45
1971	92 492 778	333,0	46
1972	166 893 223	554,1	46
1973	291 040 132	820,7	47
1974	208 967 105	474,4	47
1975	207 922 579	415,8	47
1976	172 131 017	308,1	48
1977	191 473 887	310,2	49
1978	327 233 325	507,2	49
1979	556 750 351	790,6	50
1980	698 846 770	859,6	50
1981	1 462 630 300	1 565,0	50
1982	3 084 753 276	3 084,8	49
1983	3 745 682 615	.	48