Aktiebolaget K. H. Renlund Osakeyhtiö
Per. 1905, lak*. Nimi vuodesta 1939 Oy Renlund Ab. Suora edeltäjä Finska Spikkontoret 9.929 per. 1898.
Rautakauppa,
mainos. Henkilökunta 795, liikevaihto
3650 Mmk 1957. Päämyymälä oli vuodesta 1940 Agroksen entisessä talossa Mikonkatu 7/Hallituskatu 14,
kuva 2, ennen sitä Mikonkatu 6:ssa.
Myymälä.

Karl Herman Renlund (1850–1908,
hauta) oli 1874
mukana perustamassa A. Parviainen & Winterin, jonka
rautakaupan hän otti yksin haltuunsa 1884. 1934
Renlund-yhtiö oli ostanut Ab Emil Lesch Oy:n (ks.
Lesy), 1938
Oy Agroksen ja 1941 Suomen Vuolukivi Oy:n
(vrt. uusi).
Ks. myös Leca Oy.
400 kanta- ja 200 etuoik. os. à 1000 mk, 1908 op. 550 kanta- ja 200 etuoik. os., 1920 1500 (ei lajeja enää), 1920
3000, 1930 4000, 1931 4000 k ja 1000 A-etu, 1932 4000 k ja 2000 A-etu,
1938 4500 k ja 2000 e ja 1000 A-etu, 1951 15.000 uutta k, 1952 op. 65.050
os. (ei
lajeja, 2450 etuoik. os. lunastettu PYP:ltä), 1956 98.800 (1951–56 olivat rahastoanteja),
1960 101.250. Osakekirja.
K. H. Renlund sai kaikki etuoik. os. Omistajat
1907 Verner Liljeström, John Lundsten, Axel Sundström ja Oscar Wahlgren. 1919 Kuno Johannes
Kivinen (1872–1940) 67
%, Gustaf Johannes Winter 20 %, Ossi Kivinen 13 %. 1931–38 PYP omisti kaikki etuoik. os.
(yht. 41 %) ja 1946 11 %.
1938 yhtiön TJ 1931–59 Ville Salo (1893–1972, kuva →) 15 %,
Gabriel Geitlin 12 %,
Juho Hämäläinen 10,
Yrjö Similä 10 %.
1958 Salo 28 %, Hämäläinen 20, Similä 19, Geitlin 17.
1959 OTK osti ensin 93 % (lehti). 1974 myös
lukuisilla E-osuusliikkeillä oli pieniä osuuksia ja Elannolla 12 %. 1992
Osk Eka-yhtymä 99,8 %.
1978 Mikonkatu 7 -kiinteistö myytiin STS-pankille. Renlund-yhtiön konkurssi alkoi
2.11.1993. K-rauta toimi em. talossa 1993–2010.
[PRH. Historiikit. Boken om Helsingfors
(1937) s. 296–8. Helsingin kaupungin historia (1950–56) IV:1 s.
325–6. S. tukkukaupat (1926) s. 132 ja II (1930) s. 140. S.
tiiliteollisuuden historia s. 251. Suomalaisia suurliikemiehiä s.
261. Heikonen Rakennushistoriaselvitys Helsingin Mikonkatu 7 (2018). Kauppias 13/1929 s. 336.
Lisää: H Hel-LK s. 25, Tif s.
497, Stal s. 410, Hki; I Helsinki.]
© G. Kock

|