G. Kock. Pörssitiedon 

KORVAUSOSAKKEIDEN HALLINTOYHTEISÖ

Hallintoyhteisön osuustodistus  
 Linkki yhtiöluetteloon

Hallintoyhteisö perustettiin toiseen omaisuudenluovutuslakiin (394/45) liittyen ja 5.5.1945 annetulla lailla (392/45, muutettu 568/46, 561/47). Yhteisö merkittiin kaupparekisteriin 22.11.1945 numerolla 100.806. Sodan aiheuttamien vahinkojen korvaamiseksi suuryhtiöt joutuivat maksamaan ylimääräisen varallisuusveron luovuttamalla valtiolle 20 % (korotuksen jälkeen) osakepääomistaan (1124/45 lain 17 § muutettuna). Talvisodan jälkeisen ensimmäisen omaisuudenluovutusveronsa yhtiöt maksoivat käteisellä, vaikka osakkeillakin olisi voitu maksaa. Yhteisö kutsuttiin yleisesti "Holding-konserniksi".


Omaisuudenluovutus
Holdingin tehtävänä oli hallinnoida sitä huomattavaa osakevarallisuutta, joka syntyi, kun suurimmat yhtiöt (verotettava omaisuus 1944 oli ≥10 Mmk, jolloin vero oli 20 % siitä) olivat 31.10.1946 (asetus 687/46) mennessä korvauksetta emittoineet valtiolle (esimerkkejä: 2 3 4 5 6) omia uusia vuoden 1945 osinkoon oikeutettavia rahasto-osakkeitaan. Säteri Oy ei tähän pystynyt, vaan joutui alentamaan nimellisarvoaan ja op:n. Jotta valtion osuudeksi yhtiöstä tulisi 20 %, yhtiöiden oli korotettava osakepääomansa neljänneksellä.

Myös pienemmät yhtiöt (va. yli 5, alle 10 Mmk) saattoivat hakemuksesta maksaa veron (joka niille oli 3 %) omilla osakkeillaan. Muut verovelvolliset maksoivat ns. omaisuudenluovutusveroa rahassa. Vrt. myös, osakkeenomistajien osalta, osakkeiden leimaus 1946. – Vuodelta 1976 osakeyhtiötkin joutuivat suorittamaan tilapäisen 1,5 % varallisuusveron.

263 suuryhtiötä (joista 36 pörssinoteerattua) luovutti omia osakkeita 4049 Mmk:n arvosta, laskettuna osakkeiden vuoden 1944 verotusarvosta. Lisäksi 58 yhtiötä luovutti yksinomaan 26 toisen yhtiön pörssinoteerattuja osakkeita (335/46) 320,8 Mmk:lla; niitä kutsuttiin B-osakkeiksi, eivätkä olleet takaisinlunastusvelvollisuuden alaisia. Varoja tuli Holdingille myös muussa muodossa (mm. korvausobligaatioita 148,5 Mmk edestä, suurin maksaja Oy Vuoksenniska Ab) sekä jonkin verran valtiolta. 1946 lopussa kantapääoma oli 4340 Mmk (nykyrahassa n. 288 M€).

1948 ruvettiin yhtiöiltä vastaanottamaan heidän osakkeidensa takaisinostojen maksuina toisen korvauslainan obligaatioita sekä Holding-osuuksia, jolloin peruspääomaa pystyttiin vielä nostamaan ja uusia osuustodistuksia antamaan. Liitteenä on luettelo suurimmista (yli 10 Mmk) maksajista suuruusjärjestyksessä sekä B-osakkeiden luovuttajista ja heidän antamistaan osakkeista. Kaikki yhtiöt, niiden osakemäärät, veron suuruus ym. tiedot löytyvät sivustomme luettelosta. Se perustuu mm. OCR-skannattuihin vahasmonisteisiin, jotka Holding-konserni julkaisi 1946 ja 1951.


Varojen käyttö
Saadut varat valtio käytti alueluovutusten johdosta menetetyn omaisuuden osittaiseen korvaamiseen 145.762 fyysisille ja juridisille henkilöille; siirtoväelle sekä Lapin asukkaille (390/45). Ne saivat yht. 33.400 Mmk, n. 40 % anotusta määrästä, josta 16.800 Mmk tuli Holdingista. Korvauksia suoritettiin myös "kultareunaisilla" eli inflaatiosuojatuilla indeksiobligaatioilla ja maanhankintalain mukaisella asutustoiminnalla.

Holding-konsernin piti vuosittain alkaen 1947 myydä, ensisijaisesti yhtiöille itse, 1/10 hallinnoimistaan osakkeista ja jakaa tulot osuuksien omistajille lyhennyksinä, pääoman lisäyksinä sekä osinkoina (4 %, paitsi 1946 3 %); kuponkia vastaan. Osuutta kohden kaiken kaikkiaan maksettu korvaus oli 34.700 mk.

Osakemyynti (yhtiölle tai markkinoilla) osoittautui kuitenkin vaikeaksi, sillä myyntien piti tapahtua vähintään osakkeen verotusarvoon, joka jatkuvasti nousi, eikä pörssikään kestänyt suuria myyntejä. Tämän vuoksi jouduttiin jo 1948 lailla pakottamaan yhtiöitä itse ostamaan takaisin omia Holdingin A-osakkeita vuosittain – vaikka valtio muuten oli niille epämukava osakas.

Kun yhtiö itse oli lunastanut ko. osakkeet takaisin se myöhemmin jossain vaiheessa alensi osakepääomaansa vastaavasti, jakoi osakkeet omistajilleen rahasto-osakkeina (esimerkiksi H:linnan Verkatehdas 1956) tai myi osakkeet. Esimerkki 2.

Hallintoyhteisö


Osuustodistukset
Holding emittoi 1 ja 10 (vihreä väri) osuuden osuustodistuksia à 10.000 mk, jotka luovutettiin korvauksiin oikeutetuille. Koska osuuksia annettiin myöhemmin lisää, niitä oli enimmillään noin 469.000 kpl. Niiden jäljellä oleva nimellisarvo lyheni kuoletuksilla 1000 mk (paitsi 1953 1500 mk ja 1956 500 mk) vuosittain 1. heinäkuuta 1947 alkaen. Osuustodistukset muuttuivat haltijapapereiksi 1947; ne voitiin siirtää toiselle henkilölle ilman siirtomerkintää (561/47 3 §). Mainos.

Hallintoyhteisö oli pörssinoteerattu 21.10.1946–29.6.1956 ja osuustodistusten tarjonta oli suuri – Holding oli sen alkuvuosina jopa pörssin ylivoimaisesti vaihdetuin arvopaperi (osuus pörssin koko vaihdosta 41 % 1948), mikä jo sinänsä painoi kaikkia osakekursseja. 1946–49 osuudet myytiin ajoittain jopa tuntuvasti alle niiden jäljellä olevan nimellisarvon, esimerkiksi 1949 n. 30 % alle todellisen substanssiarvon. Huippukurssi maksettiin 1950, 21.850 mk. Alin noteeraus on vuodelta 1956, 4300 mk, mutta silloin oli enää 10 % nimellisarvosta kuolettamatta ja ylisuuria lisäosinkoja oli jaettu.

Valtion ajatus oli sinänsä oikea, eli että osakkeiden arvo nousisi inflaation tahdissa. Mutta tämä tavoite ei toteutunut sodanjälkeisinä epävarmoina aikoina ja pörssikurssit suorastaan laskivat tuntuvasti. Pörssikurssit olivat sodan jälkeen yleisesti alhaalla ja osuustodistusten tarjonta suuri, joten lainsäätäjän tavoitteet eivät toteutuneet [Hämäläinen]. Korvausobligaatioiden kurssi kehittyi paremmin.

Holding sai 1948 äänioikeuden omistamille osakkeilleen, mutta osallistui vain satunnaisesti yhtiökokouksiin. Yhteisöllä oli etuoikeus 2,5 % osinkoon osakkeen verotusarvosta, tai samaan osinkoon kuin muut, jos suurempi. Yleensä se ei osallistunut maksullisiin uusmerkintöihin, vaan merkintäoikeudet myytiin. Jos uusmerkintään osallistuttiin (KOP, PYP, SMK), annissa saadut osakkeet kutsuttiin C-osakkeiksi. 1956 yhteisö jakoi 2 miljoonaa omistamiaan PYP-osakkeita maksutta siten, että jokaista osuutta kohden sai 5 PYP. 1957 loppuvarat 440 mk/osuus jaettiin osuustodistuksen kantaosaa vastaan.


Hallinto ja lakkauttaminen
Holding muistutti osuuskuntaa tai osakeyhtiötä, esimerkiksi yhtiökokousta vastasi 20-henkinen valtuusto.741/19.7.1945 annettiin VM:n päätös II omaisuudenluovutusverolain täytäntöönpanosta ja 1146/22.11.1945 asetus Holdingin johtosäännöstä. Nämä eivät ole tälle esitykselle oleellisia.

Juho Hämäläinen Pääjohtaja (virka lakkautettu 1952) oli LTK Juho Hämäläinen (1898–1992, kuva →). Häntä seurasi VT EK Ilmari Rauhanen, virkana johtokunnan puheenjohtaja.

Kun loppuvarat oli 1957 jaettu Korvausosakkeiden hallintoyhteisön varsinainen tehtävä oli suoritettu loppuun ja se lakkautettiin yhteisönä 28.2.1958 (laki 462/57). Lunastamattomia kuponkeja oli 31.12.1957  28.953.140 mk arvosta, joka summa siirrettiin Valtiokonttorille. Viimeiset lunastamattomista kupongeista vanhentuivat 1.8.1962. Lunastamatta jääneet varat jaettiin apurahoina nuorille. Lehti.


Kirjallisuutta
L. G. v. Bonsdorff. Nokia Osakeyhtiö. 1965. S. 492.
R. von Fieandt. Omaa tietään kulki vain. 1970. S. 214–8.
J. Hämäläinen. Korvausosakkeiden Hallintoyhteisö. Unitas 2/1949.
M. Jokinen. Karjalaisen siirtoväen korvauskysymys. Suomi toisessa maailmansodassa -projektin julkaisuja 6. Helsingin yliopisto 1982. 157 s. (etenkin s. 70–113).
P. Kantanen. Aikamatka pörssiin: osakekirjat kertovat. Talentum 2012. S. 116.
A. Kiikka. AK. Sadan vuoden urakka. 2020. S. 97–115.
A. Luukka. Korvausosakkeiden hallintoyhteisö korvausjärjestelmän osana. Pro gradu –tutkielma, Helsingin yliopisto 1951.
A. Luukka. Korvausosakkeiden Hallintoyhteisö 1945–1958. 1958. 111 s.


© G. Kock 2007–2023
 


TAULUKON SELITYKSET
Linkki itse taulukkoon
Lääni: Helsinki, Helsingin kiinteistöyhtiöt sekä muu Uusimaa on eritelty.

Osakk. 1945 ja Osakk. 1950: Luovutettujen osakkeiden kappalemäärät per 31.12.1945 ja (toisella rivillä) 31.12.1950. Erilajiset osakkeet on eroteltu + merkillä. "B-ryhmä": yhtiö luovutti toisen yhtiön osakkeita; ei emittoinut omia. "C-ryhmä": ks. yllä.

Na./Va. 1944 ja Na./Va. 1950: Osakkeen nimellisarvo ja verotusarvo, eroteltuina kauttaviivalla, vuosien 1944 ja (toisella rivillä) 1950 varallisuusverotuksissa. Nimellisarvo on oletettu olleen muuttumaton.

Yht. 1945 ja Yht. 1950: Kunkin yhtiön luovuttamien osakkeiden yhteisarvo 31.12.1945 ja (toisella rivillä) 31.12.1950, verotusarvojen mukaan.

va. = verotusarvo (tässä yhteydessä).

1 miljoona markkaa 1946 vastaa noin 66.300 € 2006.
1 miljoona markkaa 1950 vastaa noin 32.800 € 2006.
 

Vanhojen osakekirjojen keräily. — Arvopaperileimaus 1946. — Ko. 3 lakia 1945. — Saksalaisten osakkeet 1944. — Vanhoja lakitekstejä. — 1912–72 Entiset pörssiyhtiöt. — Pakkolunastetut osakekirjat. — Yhtiöhistoriikit.

Tämän sivun osoite: www.porssitieto.fi/osake/holding.html