PÖRSSITIETO 25 VUOTTA
1972–1997
Pörssitieto-teoksen juuret ovat Suomen
pörssinoteeratut yhtiöt -nimisessä, 49-sivuisessa
ja A4-kokoisessa monisteessa,
jonka Kim Lindström ja G. Kock laativat vuonna 1969. Sen
esittämistapa muistutti Pörssitieto-kirjaa.
Suomessa ei siihen aikaan ollut käytettävissä
osakkeista muuta koottua sijoittajatietoa kuin pankkien vuosittaiset
laajennetut verotusarvo- ja kurssilistat. Nykyisen kaltainen
tiedontarjonnan tulva näyttöpäätteineen ei
ollut edes kuviteltavissa. Laajassa Suomen pankit ja osakeyhtiöt
(myöh. Taseet ja taustat) -teoksessa pörssiyhtiöt
oli toki jo kauan esitelty omana osastonaan. Ruotsissa oli mm.
vastaavan teoksen pörssiosasto saatavana erillisenä
kirjana, joka oli toimitettu sijoittajan tarpeita silmälläpitäen.
Siitä sekä vanhasta suomalaisesta Osakkeenomistajan kirja
pörssilistalla olevista yhtiöistä v:na 1926–1931* (Harald Jernström)
saimme idean monisteellemme.
*Myös ruotsiksi Alla aktieägares
bok om börsbolagen 1926–1931 (Helsingfors 1931). Toinen kirja: Alla
aktieägares bok om de börsnoterade bolagens bokslut 1934 (Åbo 1934).
Jernströmin 100 ja 79 sivua sisältävät kirjat esittävät suppeasti lähinnä
yhtiöiden tilinpäätöstietoja.
Kirjoituskoneella tehtyä monistetta
ei voinut levittää kirjakauppojen välityksellä
yleisölle ja siihen aikaan kirjapainomenetelmät olivat
niin kalliita, ettei teokselle olisi löytynyt kustantajaa
– näin ainakin kuvittelimme, luultavasti virheellisesti.
Olimme hyvin tyytyväisiä, kun Yhdyspankki osti tämän
(ehkä hieman vaarallisen?) julkaisun lähes koko painoksen.
Yksi kappale oli kuitenkin myyty myös Kansallispankille,
joka ilmeisesti siitä sai ajatuksen Pörssiyhtiöt-kirjalleen.
Sen ensimmäinen vuosikerta ilmestyi 1971, mutta uusia painoksia
ei ole tullut vuoden 1994 jälkeen.
Osakesijoittaminen oli nousussa ja
lähes kolme vuotta myöhemmin käännyin tutun pienkustantajan puoleen, joka
suostui hoitamaan teoksen painatuksen. Tämä sopimus jatkui vuoteen 1995,
jolloin oma yritykseni Pörssitieto Ky tuli kustantajaksi.
Syksyllä 1972 ilmestyi ensimmäinen
toimittamani Osakesäästäjän
käsikirja 1972, (kuva kannesta) jonka esittämistapa
(ja jopa kirjasinlajikin) oli jo sama kuin nykyisin käytetty. Tätä pitkäaikaista, johdonmukaista esitystapaa
ovat tutkijat sittemmin voineet käyttää hyväkseen.
Ensimmäisissä kirjoissa oli mukana paljon erilaisia
liitetietoja, joita karsittiin 1980-luvun puolivälissä.
Varsinainen tilinpäätösinformaatio on aina ollut vähemmän tärkeässä asemassa. Uusi teos
sai laajan huomion lehdistössä ja ensimmäinen Osakesäästäjän
käsikirja oli niin suuri menestys, että siitä
otettiin toinen täydennetty painos tammikuussa 1973. Pörssissä
oli 1960-luvun lopulla alkanut pitkä kurssinousu laajojen
kansalaispiirien kiinnostuttua osakesäästämisestä.
Ensimmäinen kirja tehtiin vanhanaikaisella
kohopainomenetelmällä (lyijykirjasimet) Forssassa mutta
jo seuraava vuosikerta painettiin offsetilla. Kirjapaino pysyi
samana Pörssitieto 1994:ään asti. Alkuvuosina
kirjassa oli myös tehdaskuvia. Käsin tehdyt
kurssikäyrät
tulivat 1973, mutta jätettiin pois Pörssitieto 1984:stä
alkaen vuosikirjaan huonosti sopivina. Kirjassa oli myös vuoteen 1979
osakeindeksikäyrä
1916– (selityksiä; ks. myös
Unitaksen osakeindeksi). 1974–1983 oli mukana
laaja ja tilaavievä taulukko kaikkien yhtiöiden osakeantien
yksityiskohtaisista ehdoista vuodesta 1960 lähtien
(1960–76,
1970–82; PDF).
Tähän asti kirjan nimi oli ollut
Osakesäästäjän käsikirja, vuosiluku
kannessa oli sama kuin ilmestymisvuosi ja kirjan koko 12x17 cm.
1975 nimi muutettiin muotoon Pörssitieto – Osakesäästäjän
käsikirja ja kooksi tuli nykyinen A5. Sivumäärä
on ollut 222–256 pienissä kirjoissa ja A5-kirjoissa
136 (1992 ja 1993) – 216 (1977 ja 1996) (keskimäärin
179). Koska kirja ilmestyi syksyllä, myynninedistämissyistä
kanteen haluttiin seuraavan vuoden vuosiluku – ylimenokauden
kirjaan tuli "1975/6". Jo tässä Pörssitiedossa
oli mukana tietoja myös noteeraamattomista yhtiöistä.
Vuoden 1975 alussa alkoi kuukausittain ilmestyä offsetmonistettu
Pörssitieto-bulletiini, jossa oli kurssitietoja ja -käyriä
ym. ajankohtaisia tietoja. Se lopetettiin joulukuussa 1978 lehdistön
parantuneen pörssiseurannan vuoksi.
Pörssitieto 1977:sta (tilinpäätökset
per 1975) alkaen mukana oli yleisesti tietoja varastovarauksista
ja niiden muutoksista, mutta vasta Pörssitieto 1982:ssa
varastovaraus pystyttiin ottamaan mukaan tilinpäätöstaulukkoon
pitkänä aikasarjana. Näiden puolisalaisten tietojen
hankkimisessa ja julkaisemisessa Pörssitieto oli uranuurtaja.
Tässä vuosikerrassa oli ensimmäistä kertaa
ilmoituksia. Seuraavana vuonna Pörssitiedossa oli analysoitu
yhteenveto pörssiyhtiöiden yhteenlasketuista tulos-
ym. tilinpäätösluvuista. Siihen aikaan tulosanalyysi
oli uutta ja Pörssitiedon luvuilla oli usean vuoden ajan
sanomalehdille uutisarvoa.
Vuonna 1980 Pörssitiedon tekijä
sai Valtion tiedonjulkistamispalkinnon (mm. Esko Seppäsen
toimesta!). Pörssitieto 1982:ssa oli kurssi- ja vaihtotiedot
meklarilistan ensimmäiseltä vuodelta. Näinä
vuosina pystyttiin myös esittämään paljon
tietoja noteeratuista obligaatioista. Vasta Pörssitieto
1984:ssä oli mahdollista ryhtyä käyttämään
konsernitilinpäätösten tietoja. Tämän
kirjan ilmestyminen venyi maaliskuuhun 1984, minkä vuoksi
seuraavana syksynä Pörssitietoa ei julkaistu. Kun Pörssitieto
1985 valmistui lokakuussa 1985, oltiin siten jälleen tilanteessa,
jossa kannen vuosiluvun piti ilmaista kirjan ilmestymisvuosi.
Mutta kun Pörssitieto 1986 käsikirjoituksen valmistuminen
venyi huhtikuun alkuun 1987, vuosikertarytmi oli auttamatta häiriintynyt
ja yhtiöiden tiedot eri vuosilta.
Tässä tilanteessa toimitustyö
– se oli aina ollut yhden miehen työ, jota tähän
aikaan hoidettiin päivätyön ohella – oli
rationalisoitava. Kirja oli jo 1979 [1978?]
siirretty kirjapainossa
ATK-muistiin, mutta käsikirjoitus (= liimattuja liuskoja
edellisestä kirjasta korjattuina) toimitettiin sinne paperilla.
Tuolloin siis "tietokannan päivitys" hoidettiin
kirjapainossa ja sen toimesta. Pörssitieto 1986 varten tietokanta
latomokoodeineen siirrettiin
toimittajan omaan tietokoneeseen ja päivitys hoidettiin
sillä. Paperikäsikirjoituksesta ja oikoluvusta päästiin
kokonaan, koska valmis aineisto siirrettiin modeemilla kirjapainoon,
jossa suoraan tulostettiin valmiit valoladotut paperivedokset.
Nämä kuitenkin leikattiin ja liimattiin edelleen käsin taittovaiheessa.
Kaikesta huolimatta Pörssitieto 1987
valmistui vasta maaliskuussa 1988. Lisäksi suositut, alusta
alkaen mukana olleet henkilö- ja
tytäryhtiöhakemistot
oli jouduttu jättämään pois Pörssitieto
1986:sta lähtien (PT 88:ssa oli jälleen henkilöhakemisto, samoin
PT 97 lähtien). Mutta 1980-luvun loppupuolen tavattoman pörssiboomin vuoksi
myöhästyneelläkin kirjalla oli riittävä
kysyntä, vaikka se ei paljon kehittynyt noina vuosina. Tämä
koskee myös nousua seuranneita syviä lamavuosia, joiden
aikana pörssi oli yleisön epäsuosiossa. Pörssitieto
ilmestyi kuitenkin säännöllisesti ja sitä myytiin tyydyttävästi.
Pörssitieto 1990:stä alkaen yhtiöesitykset
ovat olleet aakkos- eikä pörssilistajärjestyksessä.
Vuoden 1991 kirjasta jouduttiin poistamaan peräti 21 yhtiötä.
1993 tuli mukaan tietoja sijoitusrahastoista ja SOM:n optioista.
1994 tuli voimaan uusi kirjanpitolaki, joka tuotti ongelmia Pörssitiedolle,
jossa on viiden vuoden tilinpäätöstiedot. Muutos
(taseen kääntäminen ylösalaisin!) toteutettiin
vasta seuraavassa vuosikirjassa, mutta varaukset olivat edelleen
pulmallisia.
Vuonna 1994 kirjalle tuli myös suuria
tuotannollisia vaikeuksia, sillä kirjapaino ei enää
voinut käyttää vanhoilla latomokoodeilla tuotettua
tekstiä. Tietokanta piti konvertoida kirjapainossa, mistä
aiheutui kuukauden viivästyminen ilmestymisaikataulussa
sekä typografisia puutteellisuuksia. Kustantajan tehtävä
oli poistaa vanhat koodit kaikkialta tekijän päivittämästä
tietokannasta ja saada se siirretyksi moderniin taitto-ohjelmaan.
Kun ratkaisu ei ollut valmis vielä seuraavankaan vuoden
syksyllä, jouduin irtisanomaan kustannussopimuksen.
Uudeksi kustantajaksi tuli tekijän
omistama Pörssitieto Ky. Tämä yhtiö oli perustettu
jo 1975 hallinnoimaan kirjan tekijänoikeuksia. Lisäksi
se oli harjoittanut Pörssitiedon vähäistä postimyyntiä.
Kirjan kestotilaajarekisteri ei siirtynyt uudelle kustantajalle.
Uusi kustantaja sai Pörssitieto 1995:n ulos helmikuun alkupäivinä 1996
teetettyään ATK-taiton ulkopuolisella. Samalla vaihtui kirjapaino ja
painomenetelmä. Pörssitieto 1996 taitettiin jo itse omalla ohjelmalla.
Uutta tässä vuosikerrassa olivat yhtiöiden historiatiedot ja
internetosoitteet sekä omistajataulukko. Mukaan tuli myös ainutlaatuinen
tietokooste lakanneiden (v. 1985 jälkeen) pörssiyhtiöiden kohtaloista.
Kirjanmuotoinen, painettu hakuteos oli vielä osoittautunut tarpeelliseksi
elektronisenkin tiedonvälityksen aikana. PT:n
mallisivu 2002 (PDF).
Epilogi
Kesäkuussa 1998 avattiin Pörssitiedon oma internetsivusto.
2008 mennessä internet oli kuitenkin tehnyt kerran vuodessa ilmestyvän
paperille painetun, pörssialan
yhtiöhakuteoksen yhä vanhanaikaisemmaksi, ja lisäksi itsenäinen suora
osakesäästäminen väheni. Samaan aikaan PT-kirjan
tarvitsemat aidosti yhteismitallisten (yhtiöiden kesken), ajallisesti vertailukelpoisten
(yhtiöiden sisällä) sekä merkitsevien yhtiötietojen saanti oli, paradoksaalista kyllä, käynyt
huomattavasti vaikeammaksi, kuin aikaisemmin. Tämä johtui mm. nykyisten
tilinpäätöskäytäntöjen suomista mahdollisuuksista ja yhtiöiden tiedotuslinjauksista.
Tämän lisäksi valmiiksi
paperilla saatavan vuosikertomus-aineiston tyrehtyminen vaikeutti tämän teoksen
toimitustustyötä. Emme myöskään halunneet
mennä sille linjalle, että Pörssitiedon aineiston tuottaminen automatisoitaisiin,
jolloin laatu heikkenisi, tai että kirjan sisältö huomattavasti
supistettaisiin. Kustannuslogistiikkakin vaikeutui.
Edellä mainituista syistä Pörssitieto-kirjaa ei ole
julkaistu vuoden 2007 jälkeen (vuosikirja 34).
Tämä nettisivustosto jää vaalimaan pitkäikäisen vuosikirjan historiaa ja immateriaalioikeuksia sekä
hyödyntämään niitä internetissä, uudelleen julkaisemaan sen eräitä vanhoja kirjoituksia sekä
erityisesti julkaisemaan yritystason taloushistoriaan liittyvää erilaista uutta
tutkimusaineistoa.
G. Kock
Tämän sivun osoite on:
www.porssitieto.fi/historia.html
|