Aktiebolaget Aavasaksa Osakeyhtiö (vanha)

Uusi yhtiö: ks. lopussa.

Hugo Eichard Sandberg

Per. 1915, lak*.

Kemi-yhtiön entisen metsäpäällikön Hugo Richard Sandbergin (1849–1930, kuva →) ym. 1914 perustama Ab Tengeliö Oy osti 1914–16 vesivoiman ja ranta-alueita Haapakosken kosken molemmin puolin.

Ilmeisesti riittämättömien taloudellsten resurssiensa vuoksi Ab Tengeliö Oy:n koko osakekanta myytiin syksyllä 1916 Ab Aavasaksa Oy:lle. Lehti. Gösta Antellin (lisää hänestä) muistokirjoituksen mukaan Antell olisi ollut päähankkeen alullepanija.

Puuhiomo, voimalaitos ja mylly valmistuivat kesällä 1919. Kartassa Haapakosken etelärannalla lähellä "40m" näkyy sen savupiipun merkki. Vuosituotanto oli 6000 t. Kesäisin oli useita kymmeniä työntekijöitä. Paikallisjohtaja ins. Torsten Boxström.

Tudeer kirjoittaa [HOP 1913–1986, s. 21]: "Kehnoimpia* oli Aavasaksa Oy, samannimisen tunturin viereen suurella rahalla per. puuhiomo, jonka mitätön tuotanto kuljetettiin koskiveneissä Tornionjokea pitkin, lastattiin ensin ruotsalaisiin rautatievaunuihin, sitten suomalaisiin ja myytiin tappiolla." *So. Emissionisakeyhtiön hankkeista.

Todellisuudessa Övertorneå oli heti joen toisella puolella, mistä massa kuljetettiin myös suoraan Narvikiin, lehti. Mutta pian siirryttiin kuorma-autoihin ja, kun rautatie 1927 ulottui Aavasaksaan, sen käyttöön.

10.000 os. à 100 mk, 1916 op. 28.000 os., 1920 70.000. Haltijaosakkeita. Osakekirja.

David Morduch 30 %, John Antell 20 % sekä Birger Haglund, Heikki Renvall, Hugo R. Strandberg ja Einar Åström (sukupuu) kukin 12,5 %. 1920 Ab Allan Hjelt & Co Oy, Bankiraktiebolaget Allan Hjelt, B. von Haartman, Viking Höckert, Harry Olsson, Julius M. Smith sekä tuntematon kukin 10 %, Ernst Krogius 6 %, Einar Åström 3,6 %. 1921 Ab Allan Hjelt & Co Oy 66,6 %, Heikki Renvall 1,6 %.

1921 jälkeen tämä oli yksi Emissioni-yhtiön omistuksista. Se ei siis alun perin ollut Emissioni-yhtiön sijoituskohteita, kuten Tudeer kirjoittaa, vaan Emissioni osti Hjeltin liikkeen 1921.

Ab Aavasaksa Oy jätti konkurssianomuksensa 31.10.1924, lehti. Konkurssituomio annettiin 27.3.1925; nettovelat olivat 4 Mmk. Saamamiehinä Liittopankki ja KOP. Viimeinen kr.-ilmoitus 1923. Konkurssista ei ilmoitettu PRH:lle kuin vasta 1952, joten yhtiö voitiin poistaa kr:sta vasta silloin, toiminimen vapauttamiseksi.

Tmi K. J. Säippä (myöh. oy 84.890) osti konkurssipesän varat (ml. Ab Tengeliö Oy:n) 1931 ja perusti massatehtaan paikalle sahan ja pian tiilitehtaankin, lehti. Tehdasrakennukset tuhoutuivat tulipalossa 1936, mutta hiomo oli jo silloin suljettu.

1952 per. vesivoimalayhtiö Aavasaksa Oy (uusi) on toinen yhtiö, mutta toimi vanhan yhtiön 24 ha tontilla. Ks. alhaalla.

[PRH. Hasa Tengeliö teollisen toiminnan... (2005) s. 96–104 (kirjan tiedoissa on asiavirheitä). Virtanen Lapin leivän isä s. 125 ja 141. Meinander (1950) s. 76.]

Aavasaksa Oy (uusi)

Per. 1952, jolloin yllä mainittu vanha A. virallisesti lakkasi PRH:ssa. Lak. 1981.

Omisti Haapakosken vesivoimalaitoksen, tiilitehtaan (suljettu 1974) sekä tulli- eli rahtimyllyn. Rakennutti Kaaranneskosken ja Jolmankosken voimalat Tengeliöjoessa Ylitorniossa, yht. 15.000 MWh. Henkilökunta 32, liikevaihto 1,2 Mmk, op. 7,0 Mmk 1971. Tytäryhtiö Ab Tengeliö Oy (fuusioitu 1976), Länsi-Lapin Voima Oy (fuusioitu 1963).

Ragnar Nordström 100 %. 1958 Vakuutusosakeyhtiö Pohjola 88,4 %, lisäksi Pohjola-yhtiöt Oy C. T. Ward 7,7 %, Vakuutusosakeyhtiö Kullervo 3,9 %. 1980 Tornionlaakson Voima Oy (omistajat Tornionlaakson Sähkö Oy ja Pohjolan Voima Oy 50/50) 100 %.

[PRH. Hasa Tengeliö Teollisen toiminnan... (2005) s. 114–7. Lisää: V L Ylitornio.]

© G. Kock