PAKKOLUNASTUS- JA
VÄLIMIESMENETTELYT
Vähemmistöosakkeiden pakkolunastaminen ja siihen
liittyvä välimiesmenettely tulivat mahdollisiksi 1980 alkaen (OYL
734/1978 14 ja 16 luvut). Nykylainsäädäntö on osakeyhtiölaki (624/2006 18
luku) ja pörssiosakkeiden osalta arvopaperimarkkinalaki (746/2012 11
luku). 1990-luvulta lähtien pakkolunastuksia on tehty hyvin paljon. Lisää
osakkeiden lunastamisesta.
Luettelo lunastusmenettelyistä 2010 lähtien.
Pörssitieto 34 -kirjasta, 2007:
Pakkolunastaminen
Arvopaperimarkkinalain mukainen julkinen ostotarjous ei velvoita osakasta
myymään. Jos emoyhtiön (tai henkilön) osuus ylittää 2/3 (nykyään 30 ja 50 %)
tytäryhtiön äänimäärästä, on emoyhtiön annettava arvopaperimarkkinalain
tarkoittama lunastustarjous. Hinta määräytyy pörssikurssin mukaan.
Emoyhtiöllä on osakeyhtiölain mukaan oikeus (ja velvollisuus)
pakkolunastaa tytäryhtiön vähemmistöosakkaiden omistamat osakkeet, mikäli
se omistaa enemmän kuin 90 % tytäryhtiön osakkeista ja näin omistettujen
osakkeiden tuottama äänimäärä on suurempi kuin 90 % tytäryhtiön osakkeiden
yhteisestä äänimäärästä.
Välimiesmenettely
Jos esitetyn lunastusvaatimuksen jälkeen vielä on osakkeita ulkona,
lunastava yhtiö pyytää käräjäoikeutta määräämään uskotun miehen valvomaan
tuntemattomien osakkeenomistajien etuja riidassa. Tämän jälkeen yhtiö
pyytää Keskuskauppakamaria asettamaan välimiesoikeuden (usein: yksi
henkilö). Välimies ryhtyy selvittämään lunastusoikeutta ja -hintaa.
Prosessin aikana osapuolia kuullaan useaan otteeseen.
Lunastava yhtiö vaatii yleensä välimiesoikeudeltä oikeutta osakkeiden
ennakkohaltuunottoon, jotta omistusoikeus siirtyisi nopeammin vaikka
lunastushinta olisi vielä auki. Jos lunastusoikeus on selvä välimies antaa
tämän oikeuden, saatuaan yhtiöltä riittävän pankkitakauksen
lunastushinnasta.
Siitä päivästä alkaen ja lopullisen välitystuomion lainvoiman
saavuttamiseen asti, lasketaan lunastushinnalle korkoa, jota
Pörssitiedossa mainitut lunastushinnat eivät sisällä. Koronsaajan on
ilmoitettava saamansa korko veroilmoituksessa ja maksettava siitä
pääomatuloveroa.
Välimiehen kustannuksista vastaa lunastaja. Jos osakas ei nosta
lunastushintaa (luovuta osakekirjansa), kantaja
tallettaa summan aluehallintovirastoon.
Välitystuomioon tyytymätön voi valittaa siitä Helsingin käräjäoikeuteen.
Konkurssit ja fuusiot
Konkurssi- yms. pörssiyhtiöiden osakkaille ei ole sotien jälkeen jäänyt
purkautumisessa jako-osuutta. Yhtiön lopullinen purkautuminen on saattanut
tapahtua useita vuosia konkurssin jälkeen, kun lopputilitys on tehty.
Fuusiopäivämäärä on päivämäärä, jolloin tuomioistuimen antama fuusiolupa
merkittiin kaupparekisteriin (yleensä runsaat kuusi kuukautta
fuusiosopimuksen tekemisen jälkeen). Kirjanpidot yhdistetään jo ennen
sitä.
POISTUNEET PÖRSSIYHTIÖT:
1912–72:
A–J | K–R | S–Ö
1973–96:
A–R |
S–Ö
1997–2007 poistuneet
V. 2008 listoilla olleet
1862–75 pörssinoteeratut yhtiöt
1762–1912 per. oy:t | Listautumiset
|
POISTUNEET
PÖRSSIYHTIÖT