HELSINGIN PÖRSSIYHDISTYS

Noteeraukset 1862–69.  —  Noteeraukset 1870–75.
Kaikki senaatin 1865–1875 vahvistamat osakeyhtiöt.
Lakanneet pörssiyhtiöt 1973–96, 1912–72; 1762–1912 perustetut. – Yhtiöiden historiikit.
© G. Kock 2004–15.

(Pietarin pörssi. – Kuvia voi suurentaa klikkaamalla niitä.)

Ennen suomalaisen pörssitoiminnan järjestämistä täkäläiset varakkaat saattoivat käydä kauppaa Pietarissa venäläisillä ja ulkomaisilla arvopapereilla. Yhteinen valuutta helpotti. Siellä noteerattiin 1840-luvun alkupuoliskolla myös Åbo Ångfartygs Bolagin (mm. ss Furst Menschikoff ja ss Storfursten (I)) osake, alenevin kurssein. Muista suomalaisyhtiöistä Pietarin pörssissä minulla ei ole tietoa.


YHDISTYS
V. 1862 katsottiin ajan olevan kypsä säännöllisille, organisoiduille pörssihuutokaupoille Suomessa. Sinä vuonna kaupungin porvareiden perustama Helsingfors börsförening (jonka perustamisaikaa ei tiedetä) päätti, että ensimmäinen huutokauppa pidetään 1.11.1862 ja että pörssipäivät ovat keskiviikko ja lauantai (näin jatkui ainakin vuoteen 1875) kl. 12.30–13.30. Yhdistyksellä oli muutakin toimintaa, kuin pörssin ylläpito.

Ensimmäinen säilynyt tieto kurssinoteerauksista koskee 29.11.1862. Helsingfors Dagbladin numerossa 279  1.12.1862 lehti ilmoittaa ryhtyvänsä tästä lähtien julkaisemaan kursseja. Alussa on vain valuuttojen ja kolmen obligaation noteeraukset. Numerossa 291  15.12.1862 lehti kertoo ensimmäisen kerran osakkeen noteerauksesta: 13.12.1862 Helsingfors Societetshus "slutade till 45 rubel" (tarkoittaa kauppaa). Lisää osakkeita tuli listalle huhtikuussa 1863, mutta kaiken kaikkiaan yhtiöitä oli ainoastaan 8 pörssiyhdistyksen toiminta-aikana. Huutokaupassa yhdistyksen jäsenet tekivät itse tarjouksiaan yhdistyksen palkkaamalle meklarille.

Ulkomaan valuutan ja muutaman osakkeen ohella pörssihuutokaupoissa noteerattiin alkuvuosina Suomen valtion obligaatio 4½ % 1862, Hypoteekkiyhdistyksen 5 % obligaatio ja Venäjän puntamääräinen 5 % valtionlaina. Osakeauppoja syntyi ilmeisesti varsin vähän itse huutokaupoissa, mutta ehkä liikemiehet saivat niistä käsityksen hintatasosta. Vrt. kuitenkin Tampellaa alempana. Kurssikehitys ei ollut innostava, sillä useimpien yhtiöiden kurssit pysyivät koko 13 vuoden tarkastelujakson aikana osakkeen nimellisarvon tuntumassa. Yhdyspankki oli myönteinen poikkeus. Tosin rahan arvo (tukkuhinnat) oli miltei muuttumaton 1862–1914.

Helsingfors börsförening oli hyvin aktiivinen useilla talouden aloilla kaupungissa, mutta vuoden 1869 lopussa se lakkautti itsensä. Toiminnan jatkoi uusi Helsingin kaupungin kauppayhdistys (per. 1869), jolla oli laajempi pohja ja tarkoitus. V. 1875 kaupungissa oli 30.000 asukasta. Kun ammattikunnat kaupungeissa lakkautettiin 1868, ne korvattiin yhdistyksillä, joihin yrittäjien oli pakko kuulua. Elinkeinoelämän asteittaisen vapautumisen (elinkeinovapaus 1879) myötä viralliset elinkeinoyhdistykset menettivät täysin merkityksensä. Vielä jäljellä olevat lakkautettiin lailla vuoden 1955 alusta lukien.

[PRH. Heimer Björkqvist, Helsingfors Börsförening på 1860-talet, Historisk Tidskrift för Finland 1953:1 s. 97–130.  Otto Bruun, Helsingin kaupungin kauppayhdistys 1868–1954, Helsinki 1956 (s. 44–45 ja 50–74).  Mercator 5/1912 s. 91–95.]


TUTKIMUS
1970-luvun puolessavälissä keräsin taloushistorian tutkimusta varten Helsingfors Dagbladista (Helsingin yliopiston kirjasto, mikrofilmit) tiedot kaikista osakkeiden kurssinoteerauksista vuodesta 1862 alkaen. Koskien huutokauppoja 12.1.–3.4.1867 on lähteenä käytetty pörssiyhdistyksen omaa, lyhytikäistä (18 numeroa) lehteä (hieman poikkeavia tietoja). Pääsin 18.9.1875 asti, johon aineiston keruu keskeytyi, eikä tutkimustyökään enää jatkunut. Olen päättänyt hyödyntää raaka-aineiston julkaisemalla sen tässä.

Helsingfors Dagbladissa edelliset noteeraukset (viimeisimmät tehdyt tarjoukset) ilmeisesti toistettiin sellaisinaan, kunnes tuli uusi tarjous. Ks. esimerkiksi painovirhe 6. ja 9.12.1865. V. 1869 oli hiljaista ja samat näkyvät painovirheet kursseissa saattavat toistua kuukaudesta toiseen – jos uusia osto- ja myyntitarjouksia todella olisi tehty, olisi hintojen kyllä pitänyt hieman vaihdella viikkojen aikana. Tämä myös selittänee kurssimuutosten ajoittaista rajuutta: on tehty tuore tarjous. Per Schybergson kirjoittaa [PRH. Förvärv och fördärv s. 33], että pörssitoiminta päättyi kokonaan 1869, mutta kysymyksessä lienee vanhan yhdistyksen lakkauttaminen.

Mikäli tarjouksia siis oli vain näennäisesti jatkuvasti, toteutuneiksi ilmoitettujen kauppojen lähes olematon määrä on ymmärrettävissä. Ei siis voi olettaa, että lehdessä jollekin osakkeelle ilmoitettu osto- tai myyntitarjous on kaikkina päivinä todella tehty. Kenties huutokauppaa ei itse asiassa edes pidetty kaikkina ilmoitettuina pörssipäivinä. Yhdyspankkia näyttää vaihdetun vilkkaasti, ja sen kurssi on kyllä muuttunut melkein jokaisena lehdessä olleena pörssipäivänä. Keväisin osa pankin kurssivaihteluista johtuu osingon irrottamisesta.

Usein kurssilista puuttuu lehdestä. Silti Helsingfors Dagbladissa voi olla maininta kuten esimerkiksi "Fond-Börsen i dag [PRH. 2.4.1873] var ganska talrikt besökt. ... Rederibolagets och Sydfinska Ångfartygsbolagets aktier voro ej begärliga" (no. 90  3.4.1873). Kevään ja kesän 1865 pitkää taukoa lehti ei selitä. Esimerkiksi lehdessä no. 174  31.7.1865 oli silti (tai ehkä juuri tauon vuoksi?) Yhdyspankin iso ilmoitus, että se ottaa vastaan osakevälitystoimeksiantoja. Tauon jälkeen lehti alkaa ilmoittaa ensin myynti- sitten ostonoteerauksen (aikaisemmin päinvastainen järjestys), minkä lisäksi tulee nyt kolmantena tietona tehtyjen kauppojen kurssi (00/00/00). Viimeksi mainittu poistuu lehdestä (tarpeettomana?) 22.5.1873. Jostain syystä esimerkiksi Morgonbladetin kurssilistalla näyttää olevan enemmän yhtiöitä.


PÖRSSIYHTIÖT
Societetshusaktiebolaget i Helsingfors (per. 1828, talo valmistui 1833), Helsinki, oli ensimmäinen yhtiö listalla. Se noteerattiin viimeisen kerran 1867. Osakkeita oli 1168 (ulkona 1069) à 100 paperiruplaa = vajaat 29 hopearuplaa = 114 mk. LISÄTIETOJA OSAKKEISTA. Lehti. Helsingin kaupunki omisti ainakin vuodesta 1880 24 % ja osti 1901 koko osakekannan. Yhtiö purettiin 1903, ja 1913 yhtiön Engelin piirtämästä hotellirakennuksesta Kauppatorilla tuli kaupungin virastotalo (Seurahuone siirtyi silloin Kaivokadulle, ks. yhtiö 14.271). Osakekirjat: 1828 (+ kaupunginarkisto), 1868, 1875.

Sydfinska Ångfartygs (per. 1857), Helsinki, otettiin listalle 1863 ja oli siellä vielä 1875. Osakkeita oli 715 à 400 mk. Osakekirja. Vaikka matkustajavarustamo menestyi hyvin, kurssi ei noussut. Yhtiöesitys.

Österbottniska Ångfartygs (per. 1857), Pori, noteerattiin 1863–1875. 2000 os. à 400 mk. 1859 ainakin valmisteltiin 1000 etuoik. os. à 100 r antia. Osakekirja 1866. Varustamon vaikeudet ja omistajien jatkuvat erimielisyydet heijastuivat kurssikehityksessä: 400 mk:n huipusta 1866  95 mk:n pohjaan 1875. Tosin vuodelta 1874 jaettiin osinkona 40 mk. Yhtiökokouksessa 1876 yhtiö päätettiin purkaa. Mkp. J. G. Wallin oli silloin 30 osakkeella suurin läsnäolevista osakkaista. 1861 J. W. Lillja oli omistanut 112 os. ja 1869 Per Ithimæus 120. Lehti. Laivat. Yhtiöesitys.

Suomen Yhdys-Pankki (per. 1862), Helsinki, tuli jo 1863 listalle. Osakkeita oli 30.000 à 100 mk. (Suomen ensimmäinen markkamääräinen osake.) Osakekirja 1863. Pankin menestys näkyi kurssissa. Oltuaan 100–110 mk vuoteen 1869 asti se nousi 170 mk:aan 1875 mennessä. Fuusioitu 1919 PYP:iin (uusi yhtiö). Yhtiöesitys.

Wasa Bomulls Manufaktur (per. 1857), Vaasa, noteerattiin vain 1863–66 ja vaihto taisi olla pientä. Osakkeita oli 600 à 2000 mk ja kurssi lähellä nimellisarvoa. Ainoastaan myyntinoteerauksia kirjattiin. Osakekirja 1873, 1898. Obligaatio 1871 (erikoisartikkeli). Yhtiöesitys.

Tampereen Pellava- ja Rauta-Teollisuus ("Tampella", oy per. 1861), Tampere, noteerattiin 1865 sekä vuodesta 1868 tutkimusjakson loppuun. Osakkeita oli 2000 à 2000 mk. Osakekirja 1861, kup. 2200 mk:sta kurssi laski 1800 mk:aan 1870, jolloin hinta puolittui yön yli. Osakkeet eivät tiettävästi olleet muuttuneet. Juuri sinä vuonna tehtiin todellisia kauppoja suoraan sijoittajien välillä 200 mk:aan [PRH. L.G.v.B. 1956 III s. 256]. Pörssin hinnan merkitys on arvoitus. Yhtiöesitys.

Finska Ladoga Ångbåts (per. 1858), Sortavala, oli paikallisten (Sortavala ja Käkisalmi) kauppiaiden alullepanema. Osakkeen nimellisarvo oli 100 hopearuplaa (400 mk) ja se noteerattiin 1865–67 nimellisarvoonsa. Osakekirja. Yhtiö omisti siipiratasalus Walamon (rak. 1859), joka liikennöi mm. väliä Sortavala–Pietari. Mutta 1864 alus huutokaupattiin todennäköisesti uudelle varustamolle Nya Finska Ladoga Ångfartygs Ab:lle. Syksyllä 1875 Walamo ajoi karille, minne se jäi. Talvella jäiden vaurioittama hylky myytiin ja nostettiin. Lehti.

Wanajavesi Ångbåts (per. 1866), Hämeenlinna, oli listalla vuodesta 1868 ainakin vuoteen 1874 (yksi noteeraus 1875). 700 os. à 100 mk. Hinta oli yleensä 95–105 mk, mutta 1872 se oli kauan 70 mk. Varustamo liikennöi kahdella laivalla. Lehti, lehti 2. Samana vuonna kun rautatie Hämeenlinna–Tampere avattiin 1875, varustamotoiminta lopetettiin ja yhtiö purettiin – tosin yhtiö itse valitti matalista vesistä. (Rautatie Helsinki–Hämeenlinna oli avattu 1862.) Alukset huutokaupattiin. Varustamon postimerkki. [PRH. Connell 4 s. 143–9.]

Helsingfors Rederi (vanha, per. 1870), Helsinki, otettiin listalle 1871. 1300 os. à 100 mk. Osakekirja 2. Pörssikurssi pysyi hieman nimellisarvon yläpuolella, kunnes kurssi 1873 alkaen luisui 50 mk:aan. Yhtiöesitys.

Helsingfors Ångfartygs (per. 1869), Helsinki, noteerattiin (ja tällä nimellä) 1872–74. 1869 senaatti oli vahvistanut Helsingfors Ångbåts Ab:n säännöt, mutta kun Helsingfors Ångfartygs Ab 1875 haki vahvistusta uusituille säännöilleen, asiakirjoissa viitattiin vuoden 1869 sääntöihin. Kysymyksessä on siis sama yhtiö, joka itse käytti nimessään Ångfartygs. ss Storfursten (I). 150 os. à 1000 mk. 1874 op. korotettiin ensin 0,45 Mmk:aan ja samana vuonna vielä 0,55 Mmk:aan. Lehti. Koska osakkeen pörssikurssi oli vain runsaat puolet nimellisarvosta yhtiö alensi 1889 na. (ja op.) 500 mk:aan sekä antoi uusmerkinnässä 550 uutta os. Uudet säännöt 4.5.1889 vastasivat tätä tilannetta. Varustamo omisti 1880-luvun alussa höyrylaivat Storfursten (II) ja Helsingfors, jotka liikennöivät Lyypekkiin ja Rääveliin (Tallinna). [PRH. Navis Fennica 1 s. 100. Höyrylaivalla Tallinnaan s. 64 66 70 73.] Yhtiön jatkosta 1889 jälkeen.

Björneborgs Tändsticksfabriks (yhtiö per. 1851/58 ja uudelleenjärjestelty 1865, tuotanto oli alkanut 1851), Pori. 120 työntekijää 1876, 85 1898. Tuotannon arvo 1,3 Mmk 1874. Otettu listalle 1874. 300 os. à 1200 mk. Ei op.-korotuksia. Osto- ja myyntitarjoukset olivat kaukana toisistaan, 190/400 mk. Suurten taloudellisten vaikeuksien jälkeen yhtiön omistajaksi tuli 1878 Fredrik Werner Petrell (k. 1890). Tämä vanha yhtiö merkittiin kaupparekisteriin 1896 (4.730), jolloin omistajat olivat Fritz Arthur Jusélius (vuodesta 1883), tmi F. W. Petrell ja Herman Mauritz Reinius (k. 1897). 1898 85 työntekijää, tuotanto 17 milj. rasiaa ja 150.000 mk. 3.11.1902 huutokaupattiin vanha tehdas koneineen koska sen vuokra-alue Sofiegartenissa oli tyhjennettävä vuoden loppuun mennessä. Vanha yhtiö päätettiin siksi purkaa 1903. Lehti. Jatkosta. [PRH. Porin kaupungin historia III s. 168–171 ja 210–1. Porin kaupungin historia (1899) s. 438. Björneborgs historia I (2014) s. 61. Schybergson (1964) s. 113.]

Sydfinska Kust-Ångfartygs (per. 1866), noteerattiin 1873 lähtien. 2200 os. à 40 mk (1871 oli ulkona 2159 os.). Osakekirja (sisäsivu), 2. Kurssi oli aluksi 80 mk, kunnes se 1874 kertaheitolla kymmenkertaistui. 1872 yhtiö oli edellisten lisäksi antanut 112 uutta osaketta eri nimellisarvolla, 1000 mk (siitä lisää). Yhtiöllä oli edelleen myös 40 mk:n osakkeita. Yhtiöesitys.

Tavastländska Transport (per. 1872), Hämeenlinna. Omisti 1877 kaksi höyrylaivaa reitillä Hämeenlinna–Länkipohja ja kehui hyviä yhteyksiään. Lehti. Vrt. Wanajavesi Ångbåtsbolag. Osakkeita oli vain 35 à 1000 mk. Yhtiö mainitaan listalla ainoastaan talvella 1873/74.

Pohjoismaiden Osake-Pankki Kauppaa ja Teollisuutta varten (per. 1872), Viipuri, tuli listalle 1874. 40.000 os. à 300 mk (täysin maksettu), millä tasolla kurssi pysyi. Osakekirja 2 3 4. Fuusioitiin Yhdyspankin kanssa 1919 PYP:ksi (uusi yhtiö). Yhtiöesitys.

Helsingfors Tändsticksfabriks (vanha, per. 1873; Kiseleffin, Heimbergerin ym. toimesta), Helsinki. 1875 otettiin listalle yhtiön 1.7.1874 antamat 6 % etuoik. osakkeet [PRH. H. Dagblad 254/1875]. Noteeraus oli 500 mk. Lehti. Tuotteita mainostettiin vilkkaasti ja 1875 annettiin lisää uusia osakkeita. 1875 yhtiöllä oli 101 työntekijää (ilmeisesti lähinnä naisia, moni ilmeisesti ansiokotiteollisuustyössä), mutta jo kesällä 1877 toiminta loppui [PRH. H. Dagblad 323  26.11.1877] ja itse yhtiö meni pian konkurssiin. Tuotteita. Tehtaan rakennus ("Stidilä", kuva 2), nykyinen Hämeentie 13b, on säilynyt.


TAULUKKO
Kurssitaulukko on jaettu kahtia, 1862–69 ja 1870–75, mutta tiedostokoot ovat silti suuret (lähes 200 kB). 30.6.1863 asti Helsingfors Börsföreningin noteeraukset olivat hopearuplina. Sen jälkeen tuli markka. Vaihtokurssi oli 1 rupla = 4 markkaa. Vertailun helpottamiseksi olen muuttanut ruplamääräiset kurssit markoiksi. Yhdyspankin noteeraukset ilmoitettiin lehdessä muista osakkeista poiketen prosentteina (paitsi 5.1867–7.1868). Syy on selvittämättä, mutta seikalla ei liene tässä merkitystä, koska osakkeen nimellisarvo oli 100 mk. Pankin osakepääoma oli tässä vaiheessa jo kokonaan maksettu.

Merkkien selitykset: + tarkoittaa, että todennäköisesti puuttuu yhden tai parin pörssipäivän kurssitiedot, ++ että puuttuu usean päivän, * osake ilman osinkokuponkia (Yhdyspankki). Tyhjä kenttä taulukossa merkitsee, että ko. osaketta ei mitenkään mainita lehden sen numeron kurssilistassa.


JATKO
Vuoden 1875 jälkeen pörssihuutokaupat jatkuivat, Handelsföreningin toimesta. 3.9.1879 ja 16.5.1883 senaatti vahvisti toiminnan säännöt. Niiden mukaan osakehuutokaupat pidettiin vain kerran kuukaudessa, myöhemmin kaksi kertaa. Muina aikoina pankit sekä yksityiset osakevälittäjät, usein asianajajia, hoitivat paljonkin kauppoja. Ks. Ginström HOP s. 61–62. 1900–11 huutokauppojen vuosivaihto oli tyypillisesti n. 1 milj. mk (776.000 mk 1910, 618.000 mk 1911). 1912 perustettiin Helsingin Pörssi, kuva. (Ks. myös pankkiiriliikkeet,  komiteanmietintö 1921 s. 37; Emissioniosakeyhtiö s. 21, Suomen Teollisuuskonttori Oy s. 21, Tukholman pörssi s. 112, Ranskan pörssit s. 139.)

Vuosien 1900, 1901 ja 1902 kertomuksissa Helsingin kaupungin kunnallishallinnosta on taululiite, jossa mm. yhtiö- ja kuukausikohtaiset tiedot osakekursseista ja -vaihdoista sekä osingoista. Vaihdon kokonaisarvosta on hieman ristiriitaista tietoa, mutta v. 1901 se näyttää olleen 870.000 mk ja sen jälkeen runsaat 1 Mmk. Vuosina 1900–04 ainoastaan pankki- ja vakuutusosakkeista maksettiin yli nimellisarvon; muista tyypillisesti n. 2/3.
Luettelo 102 yhtiöstä, joita noteerattiin 1900–02.

Suurin talousalan aikakauslehti oli tähän aikaan Mercator, ja se julkaisi joka kuukausi paljon kurssitietoja (myynti/osto). Numerossa 3–4/1906 oli 9 pankkiosakkeen kurssit kuukausittain 1896–1906.
Luettelo ostonoteerauksista 1906–07.

Kurssinoteerauksia 1919.
Noteeraamattomien osakkeiden kursseja 1925.


TURUN PÖRSSI (linkki artikkeliin)
 

Tämä sivu: www.porssitieto.fi/1862porssi.html