Pörssitieto-netin    

HELSINGIN PÖRSSIYHDISTYS

Noteeraukset 1862–69.  —  Noteeraukset 1870–75.
Kaikki Senaatin 1865–1875 vahvistamat osakeyhtiöt.
Lakanneet pörssiyhtiöt 1973–96, 1912–72; 1762–1912 perustetut.Yhtiöiden historiikit.

Copyright © G. Kock 3.2004–2015.  Yhteystiedot

Pietarin Pörssi Pietarin Pörssi
(Pietarin pörssi. – Kuvia voi suurentaa klikkaamalla niitä.)

Ennen suomalaisen pörssitoiminnan järjestämistä täkäläiset varakkaat saattoivat käydä kauppaa Pietarissa venäläisillä ja ulkomaisilla arvopapereilla. Yhteinen valuutta helpotti. Siellä noteerattiin 1840-luvun alkupuoliskolla myös Åbo Ångfartygs Bolagin (mm. ss Furst Menschikoff ja ss Storfursten (I)) osake, alenevin kurssein. Muista suomalaisyhtiöistä Pietarin pörssissä minulla ei ole tietoa.

YHDISTYS
Vuonna 1862 katsottiin ajan olevan kypsä säännöllisille, organisoiduille pörssihuutokaupoille Suomessa. Sinä vuonna kaupungin porvareiden perustama Helsingfors börsförening (jonka perustamisaikaa ei tiedetä) päätti, että ensimmäinen huutokauppa pidetään 1.11.1862 ja että pörssipäivät ovat keskiviikko ja lauantai (näin jatkui ainakin vuoteen 1875) kl. 12.30–13.30. Yhdistyksellä oli muutakin toimintaa, kuin pörssin ylläpito.

Ensimmäinen säilynyt tieto kurssinoteerauksista koskee 29.11.1862. Helsingfors Dagbladin numerossa 279  1.12.1862 lehti ilmoittaa ryhtyvänsä tästä lähtien julkaisemaan kursseja. Alussa on vain valuuttojen ja kolmen obligaation noteeraukset. Numerossa 291  15.12.1862 lehti kertoo ensimmäisen kerran osakkeen noteerauksesta: 13.12.1862 Helsingfors Societetshus "slutade till 45 rubel" (tarkoittaa kauppaa). Lisää osakkeita tuli listalle huhtikuussa 1863, mutta kaiken kaikkiaan yhtiöitä oli ainoastaan 8 pörssiyhdistyksen toiminta-aikana. Huutokaupassa yhdistyksen jäsenet tekivät itse tarjouksiaan yhdistyksen palkkaamalle meklarille.

Ulkomaan valuutan ja muutaman osakkeen ohella pörssihuutokaupoissa noteerattiin alkuvuosina Suomen valtion obligaatio 4½ % 1862, Hypoteekkiyhdistyksen 5 % obligaatio ja Venäjän puntamääräinen 5 % valtionlaina. Osakeauppoja syntyi ilmeisesti varsin vähän itse huutokaupoissa, mutta ehkä liikemiehet saivat niistä käsityksen hintatasosta. Vrt. kuitenkin Tampellaa alempana. Kurssikehitys ei ollut innostava, sillä useimpien yhtiöiden kurssit pysyivät koko 13 vuoden tarkastelujakson aikana osakkeen nimellisarvon tuntumassa. Yhdyspankki oli myönteinen poikkeus. Tosin rahan arvo (tukkuhinnat) oli miltei muuttumaton 1862–1914.

Helsingfors börsförening oli hyvin aktiivinen useilla talouden aloilla kaupungissa, mutta vuoden 1869 lopussa se lakkautti itsensä. Toiminnan jatkoi uusi Helsingin kaupungin kauppayhdistys (per. 1869), jolla oli laajempi pohja ja tarkoitus. Vuonna 1875 kaupungissa oli 30.000 asukasta. Kun ammattikunnat kaupungeissa lakkautettiin 1868, ne korvattiin yhdistyksillä, joihin yrittäjien oli pakko kuulua. Elinkeinoelämän asteittaisen vapautumisen (elinkeinovapaus 1879) myötä viralliset elinkeinoyhdistykset menettivät täysin merkityksensä. Vielä jäljellä olevat lakkautettiin lailla vuoden 1955 alusta lukien.

Kirjallisuutta: Heimer Björkqvist, Helsingfors Börsförening på 1860-talet, Historisk Tidskrift för Finland 1953:1 ss. 97–130.  Otto Bruun, Helsingin kaupungin kauppayhdistys 1868–1954, Helsinki 1956, 210 s. (ss. 44–45 ja 50–74). Mercator 5/1912 s. 91–95.

TUTKIMUS
1970-luvun puolessavälissä keräsin taloushistorian tutkimusta varten Helsingfors Dagbladista (Helsingin yliopiston kirjasto, mikrofilmit) tiedot kaikista osakkeiden kurssinoteerauksista vuodesta 1862 alkaen. Koskien huutokauppoja 12.1.–3.4.1867 on lähteenä käytetty pörssiyhdistyksen omaa, lyhytikäistä (18 numeroa) lehteä (hieman poikkeavia tietoja). Pääsin 18.9.1875 asti, johon aineiston keruu keskeytyi, eikä tutkimustyökään enää jatkunut. Olen nyt päättänyt hyödyntää raaka-aineiston julkaisemalla sen tässä.

Helsingfors Dagbladissa edelliset noteeraukset (viimeisimmät tehdyt tarjoukset) ilmeisesti toistettiin sellaisinaan, kunnes tuli uusi tarjous. Ks. esim. painovirhe 6. ja 9.12.1865. Vuonna 1869 oli hiljaista ja samat näkyvät painovirheet kursseissa saattavat toistua kuukaudesta toiseen – jos uusia osto- ja myyntitarjouksia todella olisi tehty, olisi hintojen kyllä pitänyt hieman vaihdella viikkojen aikana. Tämä myös selittänee kurssimuutosten ajoittaista rajuutta: on tehty tuore tarjous. Per Schybergson kirjoittaa [Förvärv och fördärv, 2007, s. 33], että pörssitoiminta päättyi kokonaan 1869, mutta kysymyksessä lienee vanhan yhdistyksen lakkauttaminen.

Mikäli tarjouksia siis oli vain näennäisesti jatkuvasti, toteutuneiksi ilmoitettujen kauppojen lähes olematon määrä on ymmärrettävissä. Ei siis voi olettaa, että lehdessä jollekin osakkeelle ilmoitettu osto- tai myyntitarjous on kaikkina päivinä todella tehty. Kenties huutokauppaa ei itse asiassa edes pidetty kaikkina ilmoitettuina pörssipäivinä. Yhdyspankkia näyttää vaihdetun vilkkaasti, ja sen kurssi on kyllä muuttunut melkein jokaisena lehdessä olleena pörssipäivänä. Keväisin osa pankin kurssivaihteluista johtuu osingon irrottamisesta.

Usein kurssilista puuttuu lehdestä. Silti Helsingfors Dagbladissa voi olla maininta kuten esim. "Fond-Börsen i dag [2.4.1873] var ganska talrikt besökt. ... Rederibolagets och Sydfinska Ångfartygsbolagets aktier voro ej begärliga" (no. 90  3.4.1873). Kevään ja kesän 1865 pitkää taukoa lehti ei selitä. Esim. lehdessä no. 174  31.7.1865 oli silti (tai ehkä juuri tauon vuoksi?) Yhdyspankin iso ilmoitus, että se ottaa vastaan osakevälitystoimeksiantoja. Tauon jälkeen lehti alkaa ilmoittaa ensin myynti- sitten ostonoteerauksen (aik. päinvastainen järjestys), minkä lisäksi tulee nyt kolmantena tietona tehtyjen kauppojen kurssi (00/00/00). Viimeksimainittu poistuu lehdestä (tarpeettomana?) 22.5.1873. Jostain syystä esim. Morgonbladetin kurssilistalla näyttää olevan enemmän yhtiöitä.

PÖRSSIYHTIÖT
Societetshusaktiebolaget i Helsingfors
(per. 1828, talo valmistui 1833), Helsinki, oli ensimm. yhtiö listalla. Se noteerattiin viim. kerran 1867. Osakkeita oli 1168 (ulkona 1069) kpl à 100 paperiruplaa = vajaat 29 hopearuplaa = 114 mk. LISÄTIETOJA OSAKKEISTA. Lehti. Helsingin kaupunki omisti ainakin vuodesta 1880 24 % ja osti 1901 koko osakekannan. Yhtiö purettiin 1903, ja 1913 yhtiön Engelin piirtämästä hotellirakennuksesta Kauppatorilla tuli kaupungin virastotalo (Seurahuone siirtyi silloin Kaivokadulle, ks. yhtiö no. 14.271). Osakekirjat: 1828 (+ kaupunginarkisto), 1868, 1875. [Krohnin kirja 1983 käsittelee lähinna Seurahuoneen ravintoloita.]
Mauritz Svensson Sydfinska Ångfartygs (per. 1857), Helsinki, otettiin listalle 1863 ja oli siellä vielä 1875. Osakkeita oli 715 à 400 mk. Osakekirja. Vaikka matkustajavarustamo menestyi hyvin, kurssi ei noussut. Omisti höyryalukset Alexander, Nicolai ja Constantin. Lehti 2. TJ Mauritz Svensson (k. 1907, kuva →). Yhtiö meni konkurssiin 1888.
Österbottniska Ångfartygs (per. 1857), Pori, noteerattiin 1863–1875. 2000 osaketta à 400 mk. Osakekirja 1866. ss Grefve Berg ym. matkustajaliikenteessä Tukholma–Turku–Helsinki–Pietari -linjalla. Varustamon vaikeudet ja omistajien erimielisyydet heijastuivat kurssikehityksessä: 400 mk:n huipusta 1866  95 mk:n pohjaan 1875. Tosin vuodelta 1874 jaettiin osinkona 40 mk. Yhtiökokouksessa 1876 yhtiö päätettiin purkaa. Mkp. Wallin oli 230 osakkeella suurin läsnäolevista osakkaista. Lehti. Laivat. Ks. Trafik.
Suomen Yhdys-Pankki (per. 1862), Helsinki, tuli jo 1863 listalle. Osakkeita oli 30.000 à 100 mk. Osakekirja 1863. Pankin menestys näkyi kurssissa. Oltuaan 100–110 mk vuoteen 1869 asti se nousi 170 mk:aan 1875 mennessä. Fuusioitu 1919 PYP:iin (uusi yhtiö).
Vuodelta 1863 tapahtuneen ensimm. osingonjaon kaikki kupongit ovat tallella. Kuponkien perusteella pankin ensimm. osakekanta 1863 käsitti seuraavat 5292 osakekirjaa:
1 os. litt. D: no. 1...1535, paitsi 559, 613...6, 744 ja 1136...7 = 1 527 os.
5 os. litt. C: no. 1...2757, paitsi 1020 ja 2128...67 = 13.580 os.
10 os. litt. B: no. 1...1000 = 10.000 os.
100 os. litt. A: no. 1...50, paitsi 47 = 4 900 os.  YHTEENSÄ 30.007 os.
"Paitsi"-osakekirjat ovat ilm. eri syistä jääneet emittoimatta. Mainittujen lisäksi täytyy olla 7 muuta emittoimamatonta osaketta.
Wasa Bomulls Manufaktur (per. 1857), Vaasa, noteerattiin vain 1863–66 ja vaihto taisi olla pientä. Osakkeita oli 600 à 2000 mk ja kurssi lähellä nimellisarvoa. Ainoastaan myyntinoteerauksia kirjattiin. Osakekirja 1873, 1898. Lisää. Obligaatio 1871 (erikoisartikkeli). Yhtiö fuusioitiin 1963 Finlayson-Forssaan.
Tampereen Pellava- ja Rauta-Teollisuus ("Tampella", oy per. 1861), Tampere, noteerattiin 1865 sekä vuodesta 1868 tutkimusjakson loppuun. Osakkeita oli 2000 à 2000 mk. Osakekirja 1861, kup. 2200 mk:sta kurssi laski 1800 mk:aan 1870, jolloin hinta puolittui yön yli. Osakkeet eivät tiettävästi olleet muuttuneet. Juuri sinä vuonna tehtiin todellisia kauppoja suoraan sijoittajien välillä 200 mk:aan (L.G.v.B. 1956 III s. 256). Pörssin hinnan merkitys on arvoitus. Lisää.
Finska Ladoga Ångbåts (per. 1858), Sortavala, oli paikallisten (Sortavala ja Käkisalmi) kauppiaiden alullepanema. Osakkeen nimellisarvo oli 100 hopearuplaa (400 mk) ja se noteerattiin 1865–67 nimellisarvoonsa. Osakekirja. Yhtiö omisti siipiratasalus Walamon (rak. 1859), joka liikennöi mm. väliä Sortavala–Pietari. Mutta 1864 alus huutokaupattiin todennäköisesti uudelle varustamolle Nya Finska Ladoga Ångfartygs Ab:lle. Syksyllä 1875 Walamo ajoi karille, minne se jäi. Talvella jäiden vaurioittama hylky myytiin ja nostettiin. Lehti.
Wanajavesi Ångbåts (per. 1866), Hämeenlinna, oli listalla vuodesta 1868 ainakin vuoteen 1874 (yksi noteeraus 1875). 700 osaketta à 100 mk. Hinta oli yleensä 95–105 mk, mutta 1872 se oli kauan 70 mk. Varustamo liikennöi kahdella laivalla. Lehti, lehti 2. Samana vuonna kun rautatie Hämeenlinna–Tampere avattiin 1875, varustamotoiminta lopetettiin ja yhtiö purettiin – tosin yhtiö itse valitti matalista vesistä. (Rautatie Helsinki–Hämeenlinna oli avattu 1862.) Alukset huutokaupattiin. Varustamon postimerkki.
Helsingfors Rederi (vanha, per. 1870 A. J. F. Brennerin aloitteesta), Helsinki, otettiin listalle 1871. 1300 osaketta à 100 mk. Osakekirja. Yhtiökokouksia ja tilinpäätöksiä selostettiin seikkaperäisesti lehdissä. Pörssikurssi pysyi hieman nimellisarvon yläpuolella, kunnes kurssi 1873 alkaen luisui 50 mk:aan. Omisti: ss Finland ja purjealus Albion (Valkosaaren telakalta). Jo 1876 haluttiin lopettaa toiminta ja 1878 se toteutettiin. Alusten myynti jatkui keväällä 1879, minkä jälkeen yhtiö haki julkista haastetta. Osinkoa maksettiin vielä syksyllä 1879.
Helsingfors Ångfartygs (per. 1869), Helsinki, noteerattiin (ja tällä nimellä) 1872–74.  1869 senaatti oli vahvistanut Helsingfors Ångbåts Ab:n säännöt, mutta kun Helsingfors Ångfartygs Ab 1875 haki vahvistusta uusituille säännöilleen, asiakirjoissa viitattiin vuoden 1869 sääntöihin. Kysymyksessä on siis sama yhtiö. Jatko on sen sijaan hieman epäselvä, sillä 1889 perustettiin uusi(?) Helsingfors Ångfartygs Ab, jonka osake-enemmistö siirtyi SHO:lle 1916 (fuusioitu 1920) ja joka SHO:n historiikin ja Hirnin mukaan oli perustettu 1869. 150 osaketta à 1000 mk. 1874 op. korotettiin ensin 0,45 Mmk:aan ja samana vuonna vielä 0,55 Mmk:aan. 1889 split 1:2. Omisti 1880-luvun alussa höyrylaivat Storfursten (II) ja Helsingfors, jotka liikennöivät Lyypekkiin ja Rääveliin (Tallinna). Lehti, lehti 2. Vähän ennen SHO:n ostoa varustamon laivat olivat Aegir, Alfa, Baltic, Beta, Linnea, Primula ja Storfursten.
Björneborgs Tändsticksfabrik (yhtiö per. 1861 ja uudelleenjärjestelty 1865, tuotanto oli alkanut 1856), Pori, otettu listalle 1874. 300 osaketta à 1200 mk. Osto- ja myyntitarjoukset olivat kaukana toisistaan, 190/400 mk. Tämä vanha yhtiö merkittiin kaupparekisteriin 1896 (no. 4.730), jolloin omistajat olivat F. A. Juselius, T:mi F. W. Petrell ja H. M. Reinius. Vanhentunut laitos kuitenkin lopetti toimintansa 1.11.1903. Mainos, pakkaamo, tehdas.
Tehtaan osti F. A. Juseliuksen ja Waldemar von Frenckellin 1903 perustama (50/50) Björneborgs Tändsticksfabrik Ab (no. 16.562). Osakekirja. Lakkasi jo 1906 laatuongelmien johdosta. Käppärän laitos siirtyi samojen omistajien 1905 perustamalle Åbo-Björneborgs-Tammerfors Tändsticksfabrikers Ab:lle (no. 17.589, osakekirja), mutta 1913 Juselius ja von Frenckell ostivat tehtaan takaisin uuden Porin Tulitikkutehdas Oy:n (no. 29.874) nimissä. 1922 tämä yhtiö siirtyi Kreuger & Toll -konsernin Svenska Tändsticks AB:n (nimi loppuvaiheessa Swedish Match AB) omistukseen. Osake. Lisää. Tulitikkujen valmistus Porissa loppui 1972, mutta tehdas jatkoi puolivalmisteiden (säleke eli splint) tuotantoa vuoteen 1987. 1988 yhtiökokous päätti purkaa yhtiön. Ks. Suomen Teollisuus ja Kauppa I s. 169. Tehdas toimi nykyisen S-market Tikkulan paikalla. Tontilla on jäljellä tehtaan sosiaalirakennus Maantienkadun varrella. S-marketin Tikkulantien puoleinen seinä on tehtaan vanhaa seinää.
Sydfinska Kust-Ångfartygs Sydfinska Kust-Ångfartygs (per. 1866, edelt. Nyländska Ångfartygsbolaget), Tammisaari vuodesta 1869 alkaen, noteerattiin 1873 lähtien. Matkustajavarustamo. Lehti. 2200 osaketta à 40 mk (1871 oli ulkona 2159 osaketta). Osakekirja (sisäsivu), 2. Kurssi oli aluksi 80 mk, kunnes se 1874 kertaheitolla kymmenkertaistui. 1872 yhtiö oli edellisten lisäksi antanut 112 uutta osaketta eri nimellisarvolla, 1000 mk. Yhtiöllä oli edelleen myös 40 mk:n osakkeita. Laiva ss Amiral von Platen (kuvassa) myytiin 1871. 1872 yhtiö vuokrasi ja osittain osti ss Hangön (vakuutuskirja), mm. reitille Tukholma-Helsinki-(Pietari). Talveksi se annettiin vuokraksi. Kun laiva oli myyty 1890 osakkaat päättivät purkaa yhtiönsä. Lehti (vuosikertomus 1871). [Tammisaaren museossa on yhtiön arkistoa 1884–6.] Purkuvastike yht. 14 mk/osake (na. 40 mk) maksettiin kolmessa erässä 1891–2. Sisäsivun kuvasta näkyy yhtiön maksamat osingot (kuva on 25 osakkeen kirjasta). Osakekirjaan liittyi kuponkeja, mutta vielä 1886:n osinko merkittiin maksetuksi myös osakekirjaan. Mahd. myöhemmästä voitonjaosta ei ole tietoa. Yhtiöön liittyen on säilynyt asiakirja, joka on ollut viranomaisen 1870 käsiteltyjen osakekirjojen kääreenä. Sen merkintöjen mukaan Fiskarsin ruukinpatruuna Emil L. v. Julin (1835–98) oli vaihtanut 75 kpl 40 mk osakekirjoja ja hankkinut tilalle 3 kpl 1 000 mk uusia etuoik. osakkeita, jolloin salkun arvo pysyi ennallaan. (Joidenkin osakekirjojen omistaja Hildur oli patruunan vaimo, John hänen poikansa ja nti. Hanna on ehkä Emilin puolisisko Johanna naim. Lovén.)
Tavastländska Transport (per. 1872), Hämeenlinna. Omisti 1877 kaksi höyrylaivaa reitillä Hämeenlinna–Länkipohja ja kehui hyviä yhteyksiään. Lehti. Vrt. Wanajavesi Ångbåtsbolag. Osakkeita oli vain 35 à 1000 mk. Yhtiö mainitaan listalla ainoastaan talvella 1873/74.
Pohjoismaiden Osake-Pankki Kauppaa ja Teollisuutta varten (per. 1872), Viipuri, tuli listalle 1874. 40.000 osaketta à 300 mk (täysin maksettu), millä tasolla kurssi pysyi. Osakekirja 2 3 4. Fuusioitiin Yhdyspankin kanssa 1919 PYP:ksi (uusi yhtiö).
Helsingfors Tändsticksfabriks (vanha, per. 1873; Kiseleffin, Heimbergerin ym. toimesta), Helsinki. 1875 otettiin listalle yhtiön 1.7.1874 antamat 6 % etuoik. osakkeet [H. Dagblad 254/1875]. Noteeraus oli 500 mk. Lehti. Tuotteita mainostettiin vilkkaasti ja 1875 annettiin lisää uusia osakkeita. 1875 yhtiöllä oli 101 työntekijää (ilm. lähinnä naisia, moni ilm. ansiokotiteollisuustyössä), mutta jo kesällä 1877 toiminta loppui [H. Dagblad 323  26.11.1877] ja itse yhtiö meni pian konkurssiin. Tehtaan rakennus ("Stidilä", kuva 2), nyk. Hämeentie 13b, on säilynyt.

TAULUKKO
Kurssitaulukko on jaettu kahtia, 1862–69 ja 1870–75, mutta tiedostokoot ovat silti suuret (lähes 200 kB). 30.6.1863 asti Helsingfors Börsföreningin noteeraukset olivat hopearuplina. Sen jälkeen tuli markka. Vaihtokurssi oli 1 rupla = 4 markkaa. Vertailun helpottamiseksi olen muuttanut ruplamääräiset kurssit markoiksi. Yhdyspankin noteeraukset ilmoitettiin lehdessä muista osakkeista poiketen prosentteina (paitsi 5.1867–7.1868). Syy on selvittämättä, mutta seikalla ei liene tässä merkitystä, koska osakkeen nimellisarvo oli 100 mk. Pankin osakepääoma oli tässä vaiheessa jo kokonaan maksettu.

Merkkien selitykset: + tarkoittaa, että todennäköisesti puuttuu yhden tai parin pörssipäivän kurssitiedot, ++ että puuttuu usean päivän, * osake ilman osinkokuponkia (Yhdyspankki). Tyhjä kenttä taulukossa merkitsee, että ko. osaketta ei mitenkään mainita lehden sen numeron kurssilistassa.

JATKO
Vuoden 1875 jälkeen pörssihuutokaupat jatkuivat, Handelsföreningin toimesta. 3.9.1879 ja 16.5.1883 senaatti vahvisti toiminnan säännöt. Niiden mukaan osakehuutokaupat pidettiin vain kerran kuukaudessa, myöhemmin kaksi kertaa. Muina aikoina pankit sekä yksityiset osakevälittäjät, usein asianajajia, hoitivat paljonkin kauppoja. Ks. Ginström HOP 1962 s. 61–62. 1900–11 huutokauppojen vuosivaihto oli tyypillisesti noin 1 milj. mk (776.000 mk 1910, 618.000 mk 1911). 1912 perustettiin Helsingin Pörssi, kuva. (Ks. myös pankkiiriliikkeetkomiteanmietintö 1921 s. 37; Emissiooniosakeyhtiö s. 21, Suomen Teollisuuskonttori Oy s. 21, Tukholman pörssi s. 112, Ranskan pörssit s. 139.)

Vuosien 1900, 1901 ja 1902 kertomuksissa Helsingin kaupungin kunnallishallinnosta on taululiite, jossa mm. yhtiö- ja kuukausikohtaiset tiedot osakekursseista ja -vaihdoista sekä osingoista. Vaihdon kokonaisarvosta on hieman ristiriitaista tietoa, mutta vuonna 1901 se näyttää olleen 870.000 mk ja sen jälkeen runsaat 1 Mmk. Vuosina 1900–04 ainoastaan pankki- ja vakuutusosakkeista maksettiin yli nimellisarvon; muista tyypillisesti n. 2/3.
Luettelo 102 yhtiöstä, joita noteerattiin 1900–02.

Suurin talousalan aikakauslehti oli tähän aikaan Mercator, ja se julkaisi joka kuukausi paljon kurssitietoja (myynti/osto). Numerossa 3–4/1906 oli 9 pankkiosakkeen kurssit kuukausittain 1896–1906.
Luettelo ostonoteerauksista 1906–07.

Kurssinoteerauksia 1919.
Noteeraamattomien osakkeiden kursseja 1925.


TURUN PÖRSSI (linkki artikkeliin)
 


Takaisin alkuun.
Tämä sivu: www.porssitieto.fi/1862porssi.html