HELSINGIN SEURAHUONEEN OSAKE

Liittyy Pörssitiedon artikkeliin Helsingin Pörssiyhdistys 1862, missä tietoja yhtiön osakkeesta, jotka noteerattiin 1862–67.
(Alla olevaa kaksi kuvaa voi suurentaa napsauttamalla niitä.)



Yhtiön ensimmäisen hallituksen jäsenet, jotka allekirjoittivat kuvamme osakekirjan vuodelta 1828, olivat prokuraattori, Viipurin läänin entinen maaherra Carl (Johan) Walleen (1781–1867), esittelijäsihteeri, laamanni Jacob Snellman (1784–1832), rakennusylihallituksen johtaja, talon arkkitehti Carl Ludwig Engel (1778–1840), apteekkari Carl Henrik Aschan (1787–1837) ja kauppias (Henrik) Johan Weckman* (1778–1843). Walleen oli ostanut tontin tulevaa yhtiötä varten.

*Henrik Johan Weckman s. 15.6.1778 k. 25.5.1843 Vehkalahti. [Hki r.k. 1818 s. 31 ja 1836 s. 205.]

Osakkeen merkintähinta maksettiin kolmessa erässä, kirjanpidon rahayksikön ollessa Ruotsin riksdaler riksgäld (Rdr RGS, valtionvelkakonttorin riikintaalariseteleitä): 1828 15 rdr sekä viimeistään 1831 10 rdr ja 41 rdr 32 sk. Yht. 66 rdr 32 sk eli 3200 killinkiä = 100 paperiruplaa = 114 mk. Talon rakentaminen aloitettiin 1831. Keisari merkitsi 200 osaketta kaupungin köyhäinkodin hyväksi, Förra Danssällskapet till förmån för i denna stad blifvande Lancaster schola (ks. Joseph Lancaster) 80, majuri A. F. Gyllenberg* (ilmeisesti Adolf Fredrik G., Monikkala) 49, Helsingin kaupunki 31, KN Johan Henrik Heidenstrauch 25, everstiluutnantti Otto Rehbinder* 25, George Uschakoff vanhempi 21 ja tehtailija Eric Joh. Stråhle 12. Yhtiö maksoi osinkoja. *Tiilitoimituksia vastaan.

Seurahuoneen osakkeista 99 menettivät lopullisesti käypäisyytensä laiminlyödyn merkintämaksun vuoksi sekä koska kaupungin 31 osaketta lunastettiin yhtiölle ja tuhottiin [Fi. Allm. Tidn. no. 88 17.4.1839]. Ulkona oli siten 1069 haltijaosaketta. Kaikki merkitsijät olivat kuitenkin maksaneet merkintähinnan ensimmäisen erän ja saaneet jo sen perusteella osakekirjan. Jätettäessä jonkun kahdesta seuraavasta erästä maksamatta osakekirja lakkasi olemasta voimassa, mistä tehtiin merkintä yhtiön osakeluetteloon. Tällaisia merkintöjä löytyy 57 + kaupungin 31 = 88.

1831 Seurahuone luetteloi erikseen 173 osaketta, jotka eivät enää olleet voimassa. Myöhemmin 1831 sisään tuli maksut 38 osakkeesta. Lopullisesti jäi 68 osaketta käypäisyyttä vailla. Kuvamme osakekirja no. 813 on yksi niistä (sen provenienssistä on tietoja kuvan alapuolella). Siksi vasemmassa reunassa lukee "Gäller icke" (ei voimassa), josta syystä tämä osakekirja on säilynyt yksityisomistuksessa. Osakkeet no. 810–813 oli merkinnyt tod. valtioneuvos, "Hänen Hirmuisuutensa" Lars Gabriel von Haartman (1789–1859). Hän oli jättänyt osakkeidensa kolmannen eli viimeisen (ja suurimman) maksuerän suorittamatta, ehkä siksi, että hänestä 1831 tuli Turun ja Porin läänin maaherra.

Vuoden 1868 (2) osittainen osakevaihto(?) on vielä selvittämättä. 1875 (2) kaikki 1 069 voimassa olevaa osakekirjaa vaihdettiin uusiin. 1868 alkaen kaikki osakekirjat eivät enää olleet haltijapapereita. Seuraavat vaihdetut (jälkivaihdetut?) vuoden 1828 kahdeksan osakekirjaa ovat säilyneet malleina Helsingin kaupunginarkistossa sinetöidyllä langalla yhteensidottuina uudempien kanssa (ks. kuvaa): 110, 111, 112, 113, 114, 278, 457 ja 458. Nipun ylimmäisessä (110) lukee "Öfverste Colliander. Utbytt i okt. 1876".

[Schybergson (1964) s. 125. Kantanen s. 20. Krohnin kirja 1983 käsittelee lähinna Seurahuoneen ravintoloita. Helsingin kaupungintalo Rakennushistoriaselvitys (2020). Yhtiön arkisto on Helsingin kaupunginarkistossa.]
 

Luettelo erikoisartikkeleistamme.  —  Suomen osakeyhtiöt 1762–1912.  —  Lakanneet pörssiyhtiöt.  —  Kaikki keräilyosakekirjat.  —  Kaivopuiston keilarata.
Tämän sivun web-osoite on  www.porssitieto.fi/kirjoitus/seurahuone.html