Sivun
mobiiliversioon
Kaikki tunnetut osakekirjat
Kägelban-Bolaget i Brunnsparken -yhtiön (Helsingin Kaivopuiston keilarata) 31.3.1860 päivätty
OSAKEKIRJA on
Suomen skripofilian (so. vanhojen osakekirjojen keräilyharrastus)
varhaisimpia, arvostetuimpia ja halutuimpia – ja siten myös kalleimpia – kohteita. Niitä
tuli 1970-luvun lopulla myyntiin Hagelstamin antikvariaatissa, silloin
Pietarinkadulla (Hki), hintaan 160 mk/kpl. Muistikuvani mukaan osakekirjoja oli siinä erässä runsaat 10 kpl. Niistä
useat ovat nykyään Keski-Euroopassa, missä hinnat ovat olleet jopa 1.000 € paikkeilla.
10.11.2011 Suomessa maksettiin huutokaupassa 900 €.
Osakekirjat on painettu Frans Liewendahlin kivipainossa Helsingissä.
Axel O. Heikel kertoo Kaivopuistohistoriikissaan (1919) s. 190 radasta, mutta ilman paljoa
yksityiskohtia. Rata kuului 1839 alkaen 1834 perustetulle
Ulrikasborgs
Bad- och Brunns-Inrättning -yhtiölle, joka
vuokrasi 50 vuodeksi Kaivopuiston Helsingin eteläkärjessä kaupungilta ja rakennutti mm. Kaivohuoneen.
Keilailu eri muodoissaan on ikivanha pallopeli, jota vielä 1800-luvun puolessavälissä
harrastettiin ulkoilmassa ja oli tähän aikaan erityisen suosittua Saksassa.
Pohjoismaissakin samaan aikaan suosiossa ollut
9-keilainen Kegeln-peli (eng. skittles) poikkeaa uudemmasta amerikkalaisesta bowlingista,
jossa on 10 keilaa. Keilapoika laittoi
keilat paikoilleen rombimuotoon.
Kun Kaivopuiston vanha 27 m pitkä baana, joka oli katettu mutta ilman seiniä
(vrt. kuvaa),
tuhoutui 31.10.1853 tuhopoltossa, hakivat kauppias Ignatz Schiefner, tupakkatehtailija
Johan Magnus Tollander, kauppias Bernhard Einighorst ja ravintoloitsija Louis Kleineh
Ulrikasborgs-yhtiöltä lupaa saada rakennuttaa uusi, lämmitetty rata.
29.9.1858 lupa myönnettiin,
yksityiskohtaisine ehtoineen. Uudenmaan lääninarkkitehti Jean Wikin rakentamisvaiheen piirustuksia
radasta ei liene säilynyt.
Kustannukset arvioitiin 1 200 rpl h, mutta ne olivat nousseet lähelle 3 000 rpl h
(12 000 mk), kun yhtiö otti rakennuksensa
käyttöön 27.12.1858. Sopimuksen
mukaan se siirtyisi korvauksetta Ulrikasborgs-yhtiölle 12 vuoden
kuluttua, laskettuna 1.1.1859 alkaen, jolloin puiston alennusaika oli kynnyksellä.
6.4.1859 (anomus)
vuokra-aika pidennettiin 15 vuoteen ja vuosivuokra tarkistettiin suurten
rakennuskustannusten vuoksi.
Radan sisäänkäynti sijaitsi n. 70 m Kaivohuoneen kulmasta lounaaseen ja n.
35 m nykyisestä leikkikentästä (aikaisempi keinolampi täytettiin 1890-luvulla)
koilliseen. V. 1837 puistosuunnitelmassa
bowling-rata löytyy, mutta ei täysin lopullisella paikallaan. Rata on jätetty
pois v. 1859 kartasta, mutta näkyy esimerkiksi
1873, 1876, 1878, 1891 ja
1913 kartoissa.
Asemapiirros 1880-luku ja
1907. – Kuvatiedosto, jossa
useita eri karttoja (yleishuomautus kuvien
koosta verkkoselaimessa). Kokoelma
lehtitietoja, ja lisää
(keilailu oli perinteisesti ollut suosittu työväen keskuudessa).
1800-luvulla Helsingin toinen oikea keilailupaikka oli Arkadia-teatterissa ja
myöh. Kaisaniemen puistossa.
Kägelbanbolaget (yhtiöjärjestys) puuttuu julkaistuista vanhojen osakeyhtiöiden luetteloista.
Sillä oli 87 osaketta à 25 rpl h (= 100 mk), eli osakepääoma
oli 8 700 mk. Osakekirjan allekirjoittajat ovat Abraham Oldenburg,
Ignatz Schiefner ja Karl Sirén.
Osinkoa maksettiin joka vuosi, paitsi
ehkä vuodelta 1859*, kaiken kaikkiaan 165,76 mk osakkeelta. Osingot (rpl h, 1866
alkaen mk): vuodelta 1860 4, 1861 1, 1862 6,50, 1863
6,50, 1864 5, 1865 1,50 rpl h; 1866 12, 1867
8, 1868 7, 1869 7, 1870 8, 1871 5, 1872 8, 1873
12,76 mk. Osinko vuodelta 1873 oli samalla yhtiön purkautumisen
jako-osuus.
Kun Oldenburg meni konkurssiin 1863 hänen neljä osakettaan
huutokaupattiin à 13–16 rpl h.
Ed. vuonna osakekurssi oli ollut 18 ja 19 rpl h.
Luettelo tunnetuista osakekirjoista.
*Mutta koska yhtiökokoukset pidettiin tammikuussa, on täysin
mahdollista, että osinko oli maksettu ennen osakekirjojen antamista
maaliskuussa 1860.
1872 keilaratayhtiötä moitittiin lehdessä
johtuen vahtimestarin huonoista
asuinolosuhteista. (Asunto oli kenties alun perin toiminut keilapöytänä.) Luultavasti
sen jälkeen koko rakennus, joka alun perin oli 32 m
pitkä ja keskiosaltaan 3,5 m leveä, pidennettiin (uuden omistajan toimesta 1874?) 41 metriin.
Vahtimestariperhe sai lisäksi eteishuoneen ja itse asuntopäätykin suureni.
Varsinainen ja ainoa baana olisi siinä tapauksessa pidentynyt 20 metristä (65 feet) 23 metriin (75 feet).
Piirustus suunnitelmasta
(PDF). Tästä piirustuksesta voi päätellä, että asunto sijaitsi tämän sivun
alussa olevassa julkisivukuvassa oikealla, ja radan sisäänkäynti vasemmalla.
1886 rata peruskorjattiin. Siihen aikaan Kaivopuiston keilaajat käyttivät 11,5 kg:n
(25 lb) palloja. Piirustuksista puuttuu valitettavasti
päiväykset, toteutustieto sekä myös ilmansuunnat, jolloin ei tiedä oliko ratasisäänkäynti
rakennuksen etelä- vai pohjoispäädyssä. Silloisten puistokäytävien muotojen perusteella
voisi olettaa, että se oli pohjoisessa, joka myös oli lähempänä
Kaivohuonetta. Äsken löydetty
kaava vuodelta 1907 vahvistaa, että näin oli. Asunto oli eteläpäädyssä.
Vuodesta
1874 lähtien Ulrikasborgs-yhtiö vuokrasi sille siirtyneen
rakennuksen eri radanhoitajille. Tämä yhtiö lakkasi 1886, kun alueen vuokrasopimus
oli umpeutunut ja koko Kaivopuisto (ml. Kaivohuone) oli siirtynyt takaisin
kaupungille. Kaupunki solmi vuokrasopimuksia radasta 1886–1921.
Viimeinen sopimus päättyi 1.6.1922, minkä jälkeen
rakennus purettiin. Yllä olevan pohjapiirustuksen (sama
PDF:nä) perusteella näyttää
siltä, että kiinteistön käyttötarkoitus puistossa olisi jossain vaiheessa
kaupungin omistuksen aikana ollut tarkoitus muuttaa toisenlaiseksi... 1883 valmistui
kilpaileva rata Kaisaniemeen,
Kajsaniemi Kägelbans-Aktiebolag (osakekirja,
kuva). 1924 avattiin
Helsingissä ensimmäinen varsinainen keilahalli.
Talin keilahalli.
Katso myös:
A. O. Heikel. Brunnsparkens historia 1834–1886. Helsinki 1919. Mm. s. 190.
P. Tommila. Helsinki kylpyläkaupunkina 1830–50 -luvuilla (myös teoksessa
Entisaikain Helsinki VI, 1955). Helsinki-Seura 1982. S. 58.
Helsingin kaupungin historiassa (1950) III:1 s. 107 mainitaan tuhopoltto.
L. Suvikumpu. Suomalaiset kylpylät. SKS 2014. S. 139.
Helsinki-Seuran Kaivopuisto-kirjassa 2008 keilarataa ei mainita lainkaan.
Artikkelin pöytäkirjat, piirustukset ja värilliset karttaotteet ovat Helsingin kaupunginarkistosta, Kristian Stockmannin
löytämät ja valokuvaamat.
OY BOWLING AB
Luettelo erikoisartikkeleistamme. —
Suomen osakeyhtiöt 1762–1912. —
H:gin Seurahuone. —
Örnsköld. —
Lakann. pörssiyhtiöt. —
Kaikki keräilyosakekirjat.
Tämän
sivun web-osoite on
www.porssitieto.fi/kirjoitus/keilarata.html
|
|
Klikkaa suurentaaksesi.
– Click to enlarge.
ENGLISH SUMMARY
Finland's most well-known scripophilic items are the 1860 share certificates of a
bowling alley company in Helsinki, Kägelbanbolaget. They were discovered in the late 1970s and although
the number of known copies may be a dozen the old and decorative certificates
are sought-after and may fetch up to 1 000
Euros in auction. List of known certificates.
The Kaivopuisto spa and park in southernmost Helsinki were established in 1836 by the private Ulrikasborg
company, which leased the land from the City for 50 years. This company built
a bowling lane too, but it was burnt down in 1853.
A few years later the new Kägelbanbolaget obtained permission from
the Ulrikasborg company to erect a new single-lane alley in the park. It was
completed in late December 1858 at a cost of 3 000 Roubles Silver.
The lane may originally have been 65 feet, later (in 1874?) to be lengthened to 75 feet. It
was a nine-pin/cone system of the German type. A caretaker lived in the
rear end of the building. At least in 1887 25 lb balls were used.
The face value of each of the 87 bowling company shares was 25 Roubles Silver, equivalent
to 100 Markkas. The company paid dividends each year, all in all 165.76 Markkas,
until it was dissolved in 1874. The building had to be transferred without
compensation to the Ulrikasborg company when the term of the 15 year contract ended.
In 1886 the Ulrikasborg company's land lease came to an end and the City of
Helsinki regained full control of all the park area and its constructions. The City continued to lease
out the bowling business until 1922 when the wooden building was demolished.
© G. Kock, porssitieto.fi
Klikkaa kuvia suuremmiksi.
KAISANIEMEN YHTIÖ
KULOSAAREN RATA
(ei mitään tietoa)
MODERNI KEILAOSAKE
Oy Bowling Ab
HÄMEENLINNAN KEILAHALLI OY
KUPITTAAN
TAMPEREEN
ÄÄNEKOSKEN
|