OSAKEKIRJAKATALOGI
Johdanto

Pörssitieto julkaisee oheisena jatkuvasti päivitettävän luettelon suomalaisten yhtiöiden vanhoista keräilyosakekirjoista. Sellaisia tiedossa olevia ja erilaisia, jotka alkuperäisinä ovat koti- ja ulkomaisten keräilijöiden ja eri kauppiaiden käsissä (myös koriste-esineinä). Tämän lisäksi yksinomaan yritysten ja instituutioiden arkistoissa tai museoiden kokoelmissa säilytettäviä osakekirjoja luetteloidaan erillisessä listassa. Sijoitusarvonsa vuoksi pidetyt käyvät arvopaperit sekä fragmentit eivät myöskään kuulu luetteloon. Omalla sivullaan on mm. osuuskuntien osuuskirjoja ja Suomeen liittyvien ulkomaisten yhtiöiden osakekirjoja. Kuvia pörssiyhtiöiden osakekirjoista.

Juridisesti eri yhtiöitä, ml. osuuskunnat (ei "Sekalaiset" list_osk:ssa), mutta ei yhtiöitä, joiden osakekirjat ovat ainoastaan arkistoissa, on tässä nyt yht. 3565 kpl. Toukokuussa 2009 OKK sai myytäväksi Frenckell-specimeneitä: n. 540 osakeyhtiön n. 965 eri antien ja osakelajien osakekirjoja. 1979 mennessä oli perustettu arviolta 100.000 tavallista osakeyhtiötä. (Sen jälkeen per. yhtiöitä ei keräilijöillä ole kovin monta.) Näin ollen keräilyosakekirjoja tunnetaan n. 3 %:sta.

Valtion, pankkien ja yritysten vanhoista joukkovelkakirjoista sekä VVK:sta ja optiotodistuksista (warrantit) on lisäksi oma vastaava luettelomme ja artikkeli kuvineen. Vanhojen arvopapereiden keräilystä harrastuksena (skripofilia, eng. scripophily) kerrotaan tarkemmin Pörssitiedon nettisivuilla. Ks. myös luetteloa kaikki 1800-luvun suomalaiset osakekirjat aikajärjestyksessä sekä tarinaa ulkomaisista keräilyosakekirjoista.


Taulukon laadintaperiaatteet

Y h t i ö n  n i m i

Jos osakekirjassa on sekä suomen- että ruotsinkielinen yhtiönimi, on suomenkielinen mainittu tässä. Lyhennyksiä "Oy" ja "Ab" on aina käytetty osakeyhtiö ja aktiebolag -sanojen sijasta. "Osk" on Osuuskunta. Juridisesti saman yhtiön eri nimet (ks. myös pörssiyhtiöiden nimenvaihdot) on luettelossa yhdistetty samaan kohtaan; ensimmäisenä on uusin toiminimiversio, joka esiintyy yhtiön keräilyosakekirjoissa. Aikaisemman nimen luettelokohdalla on asianmukainen viittaus. Yhtiön itse virallisesti osakekirjaan leimaama nimenmuutos: yhtiö aakkostetaan uuden nimen mukaan.

Jos yhtiön nimessä on sanoja väliviivan kera, nimi on aakkostettu kuten kaksi eri sanaa ilman viivaa. W = V. Pörssiyhtiöiden (Helsingin kaikkien noteerauslistojen) nimet on lihavoitu, mutta ko. osakekirjaa tai osakelajia ei välttämättä ole annettu tai edes käytetty yhtiön listallaoloaikana, vaan ehkä sitä ennen tai sen jälkeen. Mahdolliset noteeraamattomatkin osakelajit on laskettu mukaan.

K o t i p a i k k a.  A n t i v u o d e t.  L i t t e r a t

Yhtiön kotipaikkana on käytetty virallista kuntaa. Läänit. Toimialat. Vuosilukuna on osakkeen antovuosi sellaisena, kuin se osakekirjassa esiintyy, vaikka se olisikin ennen yhtiön tai osakeannin merkitsemistä kaupparekisteriin. Jos samalla luettelorivillä on useita antivuosia, niin kaikilta ko. vuosilta on keräilijöillä olemassa rivin kaikki litterat (osakekirjasarjat).

Litterasarakkeen erikoismerkintä esimerkiksi "1975 79  |  1 (75) 10":  molemmilta vuosilta on 10:n littera, mutta vain vuodelta 1975 on 1:n littera. "1975 79  |  1 (79) 10 (75)": vain vuodelta 1979 on 1:n ja vain vuodelta 1975 on 10:n. (Ei ark.)

Antivuosisarakkeen suluissa oleva vuosiluku on päätelty yhtiön perustamisen, osakeannin, osakekirjan numeron, kuponkien tms. perusteella, koska itse osakekirja on päiväämätön, eikä antovuosi suoraan käy ilmi siitä. t = tuhannen osakkeen osakekirja, m = miljoonan. Huomioi rahanuudistus 100 vmk = 1 nmk 1.1.1963. Markka oli osakkeissa käytössä 1862–2001. Alan termejä eri kielillä.

Jos yhtiö on antanut uuden osakekirjan kuoletetun tilalle tai suuren osakekirjalitteran vaihdossa pienempiin tai päinvastoin, vain alkuperäinen antopäivä noteerataan – ei ollut kysymys osakeannista. Poikkeuksena on valtiolle 1945-leimauslain nojalla annetut osakekirjat. Kuva vanhasta osakerekisterikirja.

N i m e l l i s a r v o

Osakkeen nimellisarvo (na.), aina per yksi osake, sekä osakekirjan osakemäärä ovat ne, jotka olivat voimassa kun ko. osakekirja alun perin annettiin. Tiedot eivät siis koske jälkeenpäin jo emittoituihin osakekirjoihin mahdollisesti leimattuja uusia nimellisarvoja. Niitä ei noteerata katalogissa. 1895 oy-lain mukaan (5 §) na. ei saanut olla alle 100 mk jos op. oli yli 50.000 mk.

Vakuutusyhtiöiden kohdalla ilmoitetaan nimellisarvoa, johon sisältyy osakkaiden mahdollista takuurahastositoumusta. Aikoinaan riitti, että osakkaat maksoivat esimerkiksi 1/5 rahassa ja antoivat maksusitoumuksen 2 lopusta. Osinko ja pörssikurssi perustuivat sisäänmaksettuun nimellisarvoon. Maksuvelvollisuus siirtyi osakkeen ostajalle (KKO 26.1.1922). Yleensä takuurahasto kuoletettin vähitellen rahastoanneilla, esimerkiksi Fenniassa vuoteen 1932 mennessä. Vain osa sitoumuksesta voitiin tappiotilanteessa panna vuosittain maksuun. Tiukan paikan tullen järjestelmä ei aina toiminut: Bothnia vaati 1923 2,5 Mmk sitoumuksia maksuun, mutta sai sisään vain 0,5 Mmk, ja meni konkurssiin.

Osakekirjojen esiintymismuodot ja hintaluokat


Lisätietosivut

$: ennen 1913 perustettu yhtiö. Tarkempia tietoja itse katalogiyhtiöistä, sekä muistakin $-yhtiöistä, löytyy aina Pörssitiedon muilta nettisivuilta, seuraa Lisää-linkkejä luettelossa. Sivuston lisätietosivut ovat joko usean yhtiön yhteiset tai yhden yhtiön. Niissä on usein kuvia paitsi yrityksestä myös pääomistajista ja toimitusjohtajista, jotka ovat aikoinaan käsitelleet yhtiön osakekirjoja.

Perustamisvuosi on yleensä osakeyhtiön rekisteröityminen PRH:ssa. Selitys "Toimii" tarkoittaa että toiminimi on juridisesti olemassa; ei välttämättä, että sillä on edelleen liiketoimintaa. Yhtiöesityksissä mainitaan osakkeiden kulloisetkin kokonaislukumäärät. Ilman vuosilukua ensimmäiseksi mainittu (tai ainoa) tieto koskee yhtiön perustamista. Tietoja julkisesti listattujen yhtiöiden kaikista vanhoista osakeanneista. Vuosi (1992 alkaen), jolloin (pörssi)yhtiö siirtyi arvo-osuusjärjestelmään kertoo, milloin yhtiön osakekirjat poistuivat käytöstä.

Käytetyt lähteet: Pörssitiedon yhtiöesitysten lähteinä on ollut yhtiön kaupparekisteriaktit Kansallisarkistossa tai (toimivien) PRH:ssa, Kansalliskirjaston digitoidut lehdet, yrityshistoriikit, painetut Pörssitieto-vuosikirjat, yhtiöiden omat nettisivut, yrityshakemistoja (esimerkiksi Sininen Kirja, Pankit ja oy:t), henkilömatrikkeleita ym. Pankkitarkastusviraston vanha arkisto on antoisa, vaikka osa on hävitetty. Esitysten lopussa viitataan lisätietoja varten hakasuluissa [ ] po. yhtiötä käsitteleviin lähteisiin ja kokoomateoksiin.

Helsingin teollisuuskartta 1913.  Meklarilista.  Dorseerausvärijärjestelmä.  Osakekirjojen leimamerkit.  Pankkiiriliikkeiden ja postimerkkiliikkeiden osakekirjoja.  Osakekirjojen taiteilijoita.  V. 2008 noteerattuja.


Osakekirjakuvat. Päätteeksi

Katalogin ensimmäinen ja alkuperäinen versio, yhtiöiden lisätietoineen, julkaistiin internetissä heinäkuussa 2006. Monet keräilijät ovat auttaneet antamalla tietoja olemassa olevista keräilyosakekirjoista.

Oikealla oleva QR-koodi johtaa tämän sivun verkko-osoitteen.

Paljon kuvia olen saanut kättööni Osakekirjakeräilijät ry:ltä sekä usealta sen jäseniltä, mistä esitän kiitokseni. Saksalaisella Werner Kieselbachilla (1949–2021, kuva ylh.) oli suurin suomalaisten osakekirjojen kokoelma, joka myytiin 2011 suomalaiselle kauppiaalle. Wernerin kohteet on helmikuussa 2009 omistajan suosiollisella myötävaikutuksella voitu lisätä luettelooni. Sivustossa käytetyt, ulkopuolisten tahojen digitoimat erilaiset valokuvat on toisinnettu CC BY/BY-ND -lisensssillä.

Täydennykset tietoihin ja kuviin ovat tervetulleita, sillä uusia kohteita tulee jatkuvasti päivänvaloon tällä alalla.

Seuraavat yhtiöt ovat ongelmallisia, koska ne eivät (ainakaan enää) löydy kaupparekisterin luetteloista. Jotkut yhtiöt ei ole merkittykään kaupparekisteriin, vaikka osakekirjoja painettiin. Suluissa olevat löytyvät KTM:n arkistosta. (Aitolahden Sähkö Oy), Alakeeren Kylän Linja Oy, Brändö Kägelbana Ab, Moottorilaiva Oy Ellikki, (Hyvinkään Urheilukenttä Oy), Imatran Kattohuolto Oy, Kansan Sivistys Oy, Karjalan Nahka- ja Liha Oy, Kauklaisten Kylän Linja-Oy, (Kimito Ångbåts Ab), (Kolosjoen Kauppa Oy), Koneharju Oy (vanhin), Sanomalehti-oy Kuusankoski, Lahden-Haapasaaren Sähkö Oy, Lapin Kylän Linja Oy, Laukkosken Seuratalo Oy, Oy Loimaan Ajorata, (Lovisa Modeaffär Ab), (Läyliäisten Seuratalo-Oy), (Ab Mineralkompaniet), (Möckelö Hafsbad), Oy Parantaja, Pasnäs Rävgård Ab, (Pockar Kvarn- & Elektricitetsverks Ab), (Oy Pohjoislappi), Rantasalmen Asennus Oy, (Oy Sininauha), (Taivassalon Rantahalli Oy), (Talvirenki Oy) ja (Ylöjärven Louhimo Oy) sekä Karviaisten Muuntaja-osk ja Vihasjärven Telefooniyhdistys.


Tämä luettelokokoonpano ja sen esitystapa on laatijan Copyright © G. Kock, alan keräilijä 1970-luvulta lähtien.

Luettelo on perustettu 2006 ja päivitetty viimeiseksi 2025.

Vanhat osakekirjat keräilykohteina. – Keräilyopas. – Holding 1945. – 1762–1912 perustetut oy:t. – Entiset pörssiyhtiöt 1912–72 ja 1973–96. – Tilinpäätökset. – Yhtiöiden historiikit. – Eri alojen ensimm. yritys. – Suomen vanhimmat yhtiöt. – Osakeyhtiölaki 1864. – Osakeyhtiölaki 1895 (ja 1979) ja kaupparekisteri. – Ulkomaalaislaki 1939. – Osakkeen vertailuarvo
 
Tämän sivun nettiosoite: www.porssitieto.fi/osake/katalogi.html