|
H. G. Paloheimo Osakeyhtiö (vanhin)![]() Toimiala alun perin: ostaa ja myydä kiinteistöjä, harjoittaa maanviljelystä sekä mylly- ja tiiliteollisuutta, muttei saha- tai puutavaraliikettä. Riihimäen ja Santamäen julkisivu- ja klinkkeritiilien sekä salaojaputkien tehtaat, Kolsan tiilitehdas, sähkölaitos, turvetehdas (Lopen Turvepehku Oy), Santamäen vehnä- ja ruismylly, leipomo, maataloutta. Kuva. 1996 fuusioitiin Kolsan Tiilitehdas Oy (vanha, 21.161). Ks. myös S. Vienti-Pankki, jonka konkurssista HGP onnistui selviytymään. ![]() 1982 H. G. Paloheimo Oy oli holdingyhtiö, joka omisti 100 % Paloheimo Oy:stä (vanha, per. 1931, entinen nimi Riihimäen Saha Oy, 30.402). Tuotanto 1948 yht. n. 70.000 m³ sahatavaraa. 1982 tämän tytäryhtiön konserniliikevaihto oli 254 Mmk. Jakautuma: sähkölaitos 43 %, puuteollisuus 39 %, tiiliteollisuus 18 %. 3000 os. à 1000 mk, 1920 op. 6000 os., 1950 na. 2000 mk, 1950 na. 4000 mk, 1957 na. 11.000 mk. Osakekirja 2. ![]() 1932 KOP 20 %. 1949 Paloheimojen omistamat Riihimäen Saha Oy ja Kolsan Tiilitehdas Oy (vanha, 21.161) yht. 69 %, Olli Paloheimo 18 %, KOP 10 %. 1974 Kolsan Tiili 35 %, 1995 62 %. Paloheimo-sukupuu. 1995 yhtiö lunasti vähemmistön osakkeet, jolloin otsikon yhtiöstä tehtiin Paloheimo-konsernin emoyhtiö. Fuusioitu per 31.12.1996 H. G. Paloheimo Oy:hyn (toinen), aikaisempi nimi Kolsan Tiilitehdas Oy (vanha), myöh. nimi Paloheimo Oy (uusi), 21.161. 2003 Paloheimo Oy (uusi, 21.161) jakautui kahteen uuteen yhtiöön (1791180-4 H. G. Paloheimo Oy (kolmas) ja 1791179-1). ![]() 1990-luvun puolessavälissä luovuttiin tiili- ja lasiteollisuudesta sekä Saastamoisen tehtaista. 1998 H. G. Paloheimo Oy (toinen) oli emoyhtiö konsernissa, johon kuului Paloheimo Oy (uusi) ja sen tuotannolliset tytäryhtiöt Fenestra Oy, Lundia Oy (uusi), Paloheimo Parquets Oy, Paloheimo Wood Oy. Konserniliikevaihto 880 Mmk, 1300 työntekijää. Arvi Paloheimon perhe omistaa yhtiön. 2000-luvun alusta lähtien luovuttiin kaikesta teollisuudesta. Tänä päivänä H. G. Paloheimo Oy (kolmas) tekee sijoituksia arvopapereihin ja kiinteistöihin. [PRH. Historiikit (kolmiosainen suuri historiateos). Riihimäen historia I s. 325–359 ja 887–921. Riihimäki hyvien yhteyksien kaupunki s. 202–216. Hyvinkään seudun historia s. 330. Lopen historia I s. 240. Suur-Tuusulan historia IV:1 s. 177–180. Omistamisen taito s. 41. Kartanokulttuurista nykyaikaan s. 130–153. S. tiiliteollisuuden historia s. 268. Lisää: H Häme s. 73, Kta II s. 93, St s. 672; III H Riihimäki.] © G. Kock |